1(9) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai 23.8.2016 klo 17.00 Paikka Respan neuvotteluhuone, Kaivokatu 8 B, Makkaratalo, 6 krs. 1 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus 2 Valitaan pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Mirka Vainikka ja Matti Pyhtilä. 3 Edellisen kokouksen pöytäkirja./. Kokouksen 26.5.2016 pöytäkirja on luettavissa ja tulostettavissa osoit-teessa www.hel.fi/www/kanslia/fi/paatoksenteko/tyollistamistoimikunta (>pöytäkirjat ja esityslistat). Merkitään tiedoksi.
2(9) 4 Työllisyydenhoidon talousarvion seuranta Tilikauden 1.1.2016-30.6.2016 tiedot: Työllisyydenhoidon määrärahat: Budjetti toteuma tot % erotus 33 610 000 14 090 000 42 19 520 000 Sosiaali- ja terveysvirasto 6 020 000 2 760 000 46 3 260 000 56 420 000 29 380 000 52 27 040 000 Opetusvirasto 310 000 230 000 73 80 000 Yhteensä 96 360 000 46 460 000 48 49 900 000 Työllisyydenhoidon määrärahatulot: - työmarkkinatuen kuntaosuus Budjetti toteuma tot % erotus 11 000 000 3 010 000 27 % 7 990 000 Sosiaali- ja terveysvirastovirasto 230 000 350 000 151 % -120 000 Yhteensä 11 230 000 3 360 000 30 % 7 870 000 Yhteenveto: Työllisyydenhoidon budjetin mukaisista määrärahoista oli käytetty 31.6.2016 mennessä 48 prosenttia. Virastoittain toimintamenojen toteumaprosentti vaihteli kaupunginkanslian 42 prosentin ja opetusviraston 73 prosentin välillä suhteessa koko vuoden määrärahoihin. Työmarkkinatuen kuntaosuusmaksua oli maksettu 52 prosenttia koko vuoden määrärahasta.
3(9) n määrärahamenojen alikulutus tässä vaiheessa vuotta johtuu pääasiassa palveluostoihin liittyvästä laskutusviiveestä. Opetusviraston toimintamenojen osalta määrärahan arvioidaan kuluvan kokonaan. Kanslian osalta ennakoidaan, että määrärahat kuluvat kokonaan lukuunottamatta järjestöavustuksiin varattuja määrärahoja, joista jää käyttämättä 100 000 euroa. Sosiaali- ja terveysviraston osalta määrärahaa arvioidaan jäävän käyttämättä joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Ennusteet tarkentuvat alkusyksystä. Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan ylittyvän määrärahavarauksen ja olevan noin 60-62 miljoonaa euroa. n määrärahatulosta on toteutunut 27 % eli 3 010 000 euroa. Määrärahatulo koostuu palkkatukityön korvauksista, jotka maksetaan viiveellä. Sosiaali- ja terveysviraston työllisyysmäärärahatuloista on toteutunut seurannan mukaan 151 %. Tulosta 310 000 euroa on tullut kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, joka oikaistaan toimeentulotuen talousarviokohdalle. Määrärahatulosta 40 000 euroa on myyntituotoista, joiden osuus toteumasta on 18 %. (Ilkka Haahtela p. 040 125 9887) PÄÄTÖS Merkitään tiedoksi. 5 Järjestöavustuksista jakamatta jääneen määrärahan käyttäminen Työllisyysavustukset vuodelle 2016 olivat haussa joulukuussa 2015. Saatujen hakemusten perusteella todettiin, että järjestöjen ilmoittaman toiminnan tukemiseen ja niistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen voitiin perustellusti myöntää avustuksia ainoastaan 300 000 euron verran. Näin ollen varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 100 000 euroa. Kansliapäällikkö myönsi avustukset päätöksellään
4(9) 15.3.2016, 20. Kansliapäällikön päätöksessä ei otettu kantaa jakamatta jääneen 100 000 euron käyttämisestä. Työllistämistoimikunta on päätöksissään (16.2.2016, asia 4 & 26.5.2016, asia 6) kehottanut kaupunginkansliaa valmistelemaan esityksen jakamatta jääneen summan käyttämisestä järjestöjen tukemiseen. Esityksen mukaan käyttämättä jäänyttä määrärahaa oli tarkoitus hyödyntää yhdistyksille myönnettävänä Helsinki-lisänä. Talous- ja suunnitteluosastolta saadun tulkinnan mukaan tämä ei kuitenkin toimivaltarajojen vuoksi ole mahdollista, koska Helsinki-lisät myöntää elinkeinojohtaja ja avustukset kansliapäällikkö ts. elinkeinojohtaja ei voi ottaa käyttöönsä kansliapäälliköltä käyttämättä jäänyttä määrärahaa. Käytännössä Helsinki-lisää myös saavat kaikki sitä hakevat yhdistykset, jos henkilö, josta tukea haetaan täyttää sille asetetut ehdot. Toiminta-avustuksia ei voi jakaa uudelleen, koska kansliapäällikkö on päätöksessään 15.3.2016 jo niistä päättänyt. Valmistelun aikana mahdollisten avustusten ainoaksi käyttökohteeksi tarkentui järjestöjen toiminnan kehittäminen lyhyinä projekteina, joissa järjestöt voisivat parantaa nykyisiä tai kehittää täysin uusia työllisyyttä edistäviä toimintamalleja tai vaihtoehtoisesti tehdä pidemmän aikavälin toiminnan kehittämissuunnitelmia. Kesän aikana tehdyssä valmistelussa on selvinnyt, että kansliapäällikön avustuspäätös saataisiin käytännössä aikaisintaan marraskuun puolessa välissä. Koska avustettavan toiminnan kulujen on synnyttävä tämän vuoden aikana, ei järjestöille jäisi juurikaan aikaa käyttää ja todentaa avustuksen käyttöä tämän vuoden aikana. Järjestöjen toiminnan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Siten avustuksia ei ole järkevää jakaa käytännössä reilun kuukauden toimintaa tai kehittämistä varten. Koska järjestöjen toiminta on tärkeässä roolissa työllisyyspalveluiden kehittämisessä, on siihen mahdollista varata erillinen määräraha vuoden 2017 järjestöavustuksista ja korostaa
5(9) asiaa avustusten hakukuulutuksessa. Lisäksi kaupunginkansliassa selvitetään mahdollisuutta siirtää tänä vuonna käyttämättä jäävän 100 000 euron siirtämistä vuoden 2017 järjestöavustuksien yhteydessä erikseen jaettavaksi kehittämisavustukseksi. (Ilkka Haahtela p. 040 125 9887) Työllistämistoimikunta merkitsee valmistelun tiedoksi ja kehottaa kaupunginkansliaa valmistelemaan vuoden 2017 avustushaun esityksen mukaisesti. 6 Laskentamalli työllistämisen taloudellisista nettovaikutuksista ja sosiaali- ja terveysvirasto tilasivat viime talvena laskentamallin Kaupunkitutkimus TA:lta työllisyystoimenpiteiden taloudellisten nettovaikutusten arvioimiseksi. Laskentamallin avulla pystytään arvioimaan työttömyyden, työllistymisen sekä työllistämisen taloudellisia seurauksia Helsingin kaupungin välittömiin ja välillisiin kustannuksiin ja tuloihin. Laskentamallin avulla pystytään tuottamaan vertailtavaa tietoa aktiivitoimenpiteiden kustannustehokkuudesta kaupungin talouden näkökulmasta. Laskentamallissa käytetyt tiedot perustuvat pääasiassa vuosien 2014 ja 2015 asiakasmääriin ja taustatietoihin sekä kustannuksiin. Laskentamallia on mahdollista käyttää myös kaupungin omana työnä tulevaisuudessa, koska tilaus sisälsi myös varsinaisen laskentamallin eikä pelkkiä tuloksia. Laskentamallissa on otettu mukaan palkkatukityö kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa, palkkatukityö yrityksissä ja kolmannella sektorilla (Helsinki-lisä), työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Kaikissa laskelmissa on olettamuksena, että kunta maksaa osuuden henkilön työmarkkinatuesta. Jokaiselle palvelulle on tehty laskentamalli, joka sisältää: Kaikkien suorien ja epäsuorien kustannus- ja tuloerien yksikkökustannukset ( /hlö/kk) Asiakasmäärä v. 2015 tai 2014 perusteella Nettokustannukset kuukausitasolla ( /kk) Nettokustannukset vuositasolla ( /vuosi)
6(9) Vastaavat luvut laskettu myös vertailuvaihtoehdolle, että kaikki toimenpiteen piirissä olevat asiakkaat olisivat työttömänä työmarkkinatuella Palvelun aikana laskentamallin perusteella kaupungin virastoissa ja laitoksissa tehtävä palkkatuettu työ on nettokustannuksiltaan kaupungille edullisinta. Kannattavuus perustuu ennen kaikkea siihen, että työn arvoksi on laskettu 65 prosenttia palkkakuluista sekä palkkatukeen, joka tällä kohderyhmällä on pääasiallisesti 50 prosenttia palkkakuluista. Kaupungille kannattavaa palvelun aikana on myös työkokeilun tarjoaminen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen virastoissa yksittäispaikoilla niille, joista kunta maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan tarjoaminen on kannattavaa laskentamallin mukaan Uusix-verstailla niille, joiden työmarkkinatuesta kunta maksaa 70 %. Myös ostopalvelut kuntouttavassa työtoiminnassa pääsevät lähelle kustannusneutraaliutta. Kuntouttavan työtoiminnan osalta on kuitenkin huomioitava, että laskentamallissa käytetyt kustannukset ovat muutaman vuoden takaa ja sisältävät epävarmuustekijöitä, jotka on tarkastettava ennen varmoja johtopäätöksiä. Lisäksi laskentamalli sisältää usean vuoden mallin, jolla saadaan esiin kertaluontoisen tai toistuvan toimenpiteen nettokustannusvaikutus 7 vuoden ajalla. Malli on laadittu palkkatuetun työn seuraaville vaihtoehdoille henkilötasoisena laskelmana. Case 1: Kertaluontoinen 6 kk kaupungin virastossa tai laitoksessa, jonka jälkeen työtön Case 2: Kertaluontoinen 6 kk yrityksessä tai 3. sektorilla, jonka jälkeen työtön Case 3: Kertaluontoinen 6 kk yrityksessä tai 3. sektorilla, jonka jälkeen työllinen Vertailuvaihtoehto: Työtön koko jakson, ei toimenpiteissä Lisäksi kaksi keskiarvolaskelmaa: case 1 ja case 2 eri osuuksilla Myös usean vuoden laskentamallin perusteella palkkatukityö on kaupungille kannattavin palvelu. Useamman vuoden tarkastelussa palkkatukityön edullisuus perustuu aikaisemmin mainitun työnarvon ja palkkatuen lisäksi myös siihen, että palkkatukityöstä edetään paremmin avoimille työmarkkinoille kuin työkokeilusta.
7(9) Palkkatuetun työn kumulatiiviset nettokustannukset ovat laskentamallin mukaan selvästi alemmat kuin jatkuvasti työttömän kustannukset työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta. Ero verrattuna jatkuvasti työttömään 7 vuoden aikana on: 13 400 /hlö: jakso kaupungin virastossa, jonka jälkeen työtön 6 500 /hlö: jakso yrityksessä tai 3. sektorilla, jonka jälkeen työtön 43 000 /hlö: jakso yrityksessä tai 3. sektorilla, jonka jälkeen työllinen 49 600 /hlö: jakso Hgin virastossa tai laitoksessa, jonka jälkeen työllinen Laskelmista tehdyistä johtopäätöksistä keskeisin on se, että työllistymiseen johtavat palvelut ovat kannattavimpia kaupungille pidemmällä aikavälillä. Tällä perustein työttömille on tarjottava oikeaaikaisesti oikeita palveluita. Kaupungin palkkatukityö on kannattavaa, etenkin jos mukaan lasketaan myös työnarvo. Laskentamalli tarjoaa vain yhden näkökulman, joten se on jatkotyöskentelyssä yhdistettävä muihin aineistoihin, kuten kaupungin työllisyydenhoidon vaikuttavuusmittaukseen kokonaisesityksen ja syvempien johtopäätösten aikaansaamiseksi. Laskentamallia voidaan jatkotyöskentelyssä käyttää myös eri palveluiden vaihtoehtoisten volyymien taloudellisten nettovaikutusten arviointiin tai siihen, mille tasolle eri tarkasteltujen palvelujen hintojen tulee asettua, jotta ne ovat kaupungille taloudellisesti kannattavia laskentamallissa valittujen muuttujien puitteissa. (Ilkka Haahtela p. 040 125 9887) Merkitään tiedoksi. 7 Tiedoksi./. Työllisyyskatsaus: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa-tyollisyyskatsaukset Kuntakohtaista nuorisotakuutietoa: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/uusimaa-nuorisotakuunseuranta
8(9) (Liitteet 3-4) (Ilkka Haahtela p. 040 125 9887) Merkitään tiedoksi 8 Muut asiat - Edellisessä kokouksessa toimikunta toivoi saavansa selvityksen turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta työllisyystilanteeseen. Asia valmistellaan toimikunnalle syksyn aikana yhteistyössä TE-toimiston kanssa. 9 Seuraava kokous Toimikunta päättää seuraavan kokouksen ajankohdan. 10 Kokouksen päättäminen JAKELU Väärälä Halme Vainikka Pyhtilä Rantasalo Piilola Grönmark Salin Haahtela
9(9) Vento TIEDOKSI Perry Seeck Helenius Vainionpää Sauli Kauppinen Fredlund Tuomi Rinkineva Pohjaniemi Mickwitz Kukkonen Sulavuori Viljanen Karvonen