Kunta on työnantaja. Kunnallinen työmarkkinalaitos ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työnantajina
Kunnallinen henkilöstö 1970-2000 KUNTA-ALA KASVOI NOPEASTI 1970- JA 1980-LUVUILLA, JOLLOIN LISÄTTIIN KUNTIEN VELVOITTEITA TUOTTAA PALVELUJA. HENKILÖSTÖMÄÄRÄN ARVIOIDAAN PYSYVÄN NOIN 400 000:N HENKILÖN KOKONAISMÄÄRÄSSÄ TÄMÄN VUOSIKYMMENEN. 500 000 400 000 300 00 200 000 100 000 Arvio kesäkuussa 2000 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Henkilöstö hallinnonaloittain 410 000 Järjestystoimi 2,1 % Terveydenhuolto 28,4 % Yleishallinto 3,4 % Liike- ja palvelutoiminta 4,6 % 2 Sosiaalitoimi 27,1 % Kiinteistöt 2,1 % Kaavoitus ja yleiset työt 5,1 % Sivistystoimi 27,2 % Henkilöstö koulutusasteen mukaan Tutkijakoulutus 1 % Keskiaste 38 % Ei tutkintoa 14 % Ylempi korkeakouluaste 14 % Alempi korkeakouluaste 10 % Alin korkeaaste 23 %
Kunta on suuri työnantaja. Suomessa on 448 kuntaa ja 230 kuntayhtymää, jotka työllistävät yhteensä 410 000 henkilöä. Joka neljäs suomalainen palkansaaja työskentelee kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Kansalaisten keskeiset peruspalvelut on säädetty laeilla kuntien hoidettaviksi. Kunnat tuottavat asukkailleen päivähoidon, koulutuksen, terveydenja sairaanhoidon sekä vanhustenhuollon palveluja ja järjestävät vesi-, energia-, jäte- ja ympäristönhuollon kunnan alueella. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Niillä on myös mahdollisuus järjestää palvelut ostamalla ne yksityiseltä sektorilta. Kunnat ovat vakaita työpaikkoja Kunta on turvallinen ja vakaa työnantaja. Kuntatyönantajat irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna. Työpaikan varmuus lisää töiden mielekkyyttä. Kuntien vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Kolme neljäsosaa heistä on tehnyt töitä kunta-alalla vähintään kymmenen vuotta. Kokoaikatyötä tekee lähes 90 % kunta-alan kuukausipalkkaisista. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Monet palvelussuhteen ehdot säilyvät, kun työpaikkaa vaihtaa kuntayksiköstä toiseen. Kunnat pitävät myös hyvää huolta työntekijöistään. Työyhteisöinä kunnat ovat tasa-arvoisia. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Kunnissa on osaamista Kunnissa tehdään monenlaista työtä. Tehtävänimikkeitä on yli 5000, ja monet tehtävät uudistuvat nopeasti. Yli 80 % kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollon, opetustoimen ja sosiaalitoimen tehtävissä. Näiden alojen ammatit ovat ihmisläheistä palvelutyötä. Henkilöstö on kunta-alalla ammattitaitoista ja hyvin koulutettua. Suurin osa työntekijöistä on vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita, ja korkeakoulututkinto on joka neljännellä. Kunnissa on työtä tekijöille Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähes nykyisellään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lähivuosina tarvitaan kuitenkin runsaasti uutta työvoimaa, kun arviolta yli 100 000 henkilöä jää eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä. Henkilöstöstä 73 % on vakinaisia. Määräaikaisesta henkilöstöstä valtaosa on sijaisia tai koulutusviroissa tai tutkimusprojekteissa työskenteleviä. Kunnissa tarvitaankin runsaasti sijaistyövoimaa. Kolme neljäsosaa henkilöstöstä on naisia ja naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Sijaisia tarvitaan myös vuosilomien sekä opinto- tai vuorotteluvapaiden ajaksi. Vakinaisen henkilöstön poissaolon aikana sijaiset turvaavat palvelujen saatavuuden ja toiminnan sujumisen. 3
Kunta-alan sopijaosapuolet TYÖNANTAJIA EDUSTAA KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS JA HENKILÖSTÖÄ PÄÄSOPIJAJÄRJESTÖT. Kunta-alan unioni n l n l Kunnallinen työmarkkinalaitos KT n n n n AKAVA-JS Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ Kunnallinen henkilöstö sopimusaloittain Kunnallinen yleinen virkaja työehtosopimus 286 000 4 Lääkärit 13 000 Tekninen ala 27 000 Tuntipalkkaiset 21 000 Opetusala 64 000 Keskeiset sopimukset KUNNALLINEN PÄÄSOPIMUS MÄÄRITTELEE SOPIJAOSAPUOLET JA SOPIMISMENETTELYN KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLINEN OPETUSALAN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS LÄÄKÄRISOPIMUS TEKNISTEN SOPIMUS TUNTIPALKKAISTEN TYÖEHTOSOPIMUS YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELU- JA TYÖYMPÄRISTÖSOPIMUS
Kunta-alan sopimusjärjestelmä on joustava. Kunnallisen sopimusjärjestelmän piirissä ovat kunnat ja kuntayhtymät ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. Palkoista ja työajoista sekä muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaja työehtosopimuksilla. Sopimusneuvotteluissa työnantajia edustaa Kunnallinen työmarkkinalaitos ja henkilöstöä pääsopijajärjestöt Kunta-alan unioni, AKAVA-JS, TNJ ja KTN. Valtakunnallisilla sopimuksilla turvataan työrauha kuntien ja kuntayhtymien työpaikoille sopimuskaudeksi. Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta perustuu yleissopimukseen. Valtaosa kunnista on tehnyt paikallisen yhteistoimintasopimuksen. Työsuojeluyhteistyöstä on sovittu kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksella. Paikallinen sopiminen yleistä Työmarkkina-asioista voidaan kunta-alalla sopia joustavasti, sillä sopimisoikeutta on siirretty varsin laajasti myös paikallistasolle. Kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan sopia valtakunnallisesta sopimuksesta poiketen työnantajan ja henkilöstöjärjestön kesken mm. palkoista. Paikallisilla sopimuksilla kehitetään työaikajärjestelmiä ja kannustavia palkkausmuotoja. Taloudellisesti vaikeina aikoina ns. säästösopimuksilla turvattiin työpaikkoja esimerkiksi vaihtamalla lomaraha vapaa-aikaan. Paikallisen sopimisen rajat on määritelty pääsopimuksessa sekä työ- ja virkaehtosopimuksissa. Paikallisen virka- tai työehtosopimuksen tekee kunnan tai kuntayhtymän puolesta sen hallitus ja henkilöstön puolesta pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys ja työaikajärjestelyissä työntekijä tai luottamusmies. Tavoitteena kannustava palkkaus Yli puolet kunta-alan henkilöstöstä on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Omat virka- ja työehtosopimukset sekä palkkausjärjestelmät on opetusalan henkilöstöllä, lääkäreillä, teknisellä henkilöstöllä ja tuntipalkkaisilla työntekijöillä. Peruspalkka määräytyy sopimusalan palkkamääräysten perustella. Ainoastaan opetusalalla on enää käytössä palkkataulukot, muilla sopimusaloilla on markkamääräiset tehtäväkohtaiset palkat. Valtaosa ansioista muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta. Sen lisäksi maksetaan palveluaikaan sidottuja lisiä, työaika- tai suoriteperusteisia korvauksia ja henkilökohtaisia lisiä. Viime vuosina on kunnissa otettu käyttöön myös tulospalkkiojärjestelmiä. Kuntatyönantajan tavoitteena on kehittää palkkausta kannustavammaksi. 5
Tehdyn työajan palkat 60 % Sosiaaliturvan kustannukset 23 % Välilliset palkat 16 % Muut välilliset kustannukset 1 % Kunta-alan työvoimakustannukset 76 miljardia mk (12,8 miljardia euroa) Kuntien ja kuntayhtymien talous TULOT TOIMINTA MENOT KUNTIEN JA KUNTA- YHTYMIEN ULKOISET TULOT JA MENOT (24,9 MILJARDIA EUROA) 148 MILJARDIA MK (ARVIO V. 2000) Verotulot 52 % Sosiaali- ja terveystoimi 45 % Palkat 39 % KT:n tehtävät Kunta-alan työnantajaedunvalvonta Tulopoliittiset sopimukset Virka- ja työehtosopimukset Suositukset yleisistä palvelussuhdeasioista, tuloksellisuudesta ja työelämän laadusta Yhteistoiminta- ja työsuojeluasiat Henkilöstöhallinto, henkilöstön kehittäminen ja johtaminen Kuntien työvoima-asiat Käyttötalouden valtionosuudet 14 % Toimintatulot 26 % Opetus- ja kulttuuritoimi 25 % Muut tehtävät 20 % Sosiaalivakuutusmaksut ja eläkkeet 12 % Materiaalin ostot 9 % Palvelujen ostot 12 % Avustukset 6 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % 6 Lainanotto 3 % Muut tulot 5 % Rahoitustoiminta ja muut menot 10 % Muut menot 7 %
Kunta on hyvä työnantaja. Kunnat kantavat työnantajina vastuun siitä, että verovaroin rahoitetut kunnalliset palvelut ovat laadukkaita ja ne tuotetaan tehokkaasti. Kuntatyönantajien ratkaisut vaikuttavat kunnan talouteen ja kuntalaisten hyvinvointiin. Kuntatyönantajat vastaavat palvelutoiminnan kilpailukyvystä ja tuloksellisuudesta. Kuntatyönantaja päättää henkilöstömitoituksesta ja työn organisoinnista ja huolehtii siitä, että palveluja tuotetaan osaavalla henkilöstöllä. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta. Henkilöstöhallinto ja esimiehet toteuttavat käytännössä kunnan päättäjien linjaamaa työnantajapolitiikkaa. Kunnat ovat ahkeria työelämän kehittäjiä. Työelämän laatua ja tuloksellisuutta kehitetään yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön kanssa. KT ajaa kuntien etuja työnantajina Kunnallinen työmarkkinalaitos ajaa kuntien ja kuntayhtymien etua työmarkkinoilla. Se neuvottelee ja sopii kunnalliset virka- ja työehtosopimukset pääsopijajärjestöjen kanssa. Työmarkkinakeskusjärjestönä KT edustaa kuntatyönantajia tulopoliittisissa neuvotteluissa. Kunnallinen työmarkkinalaitos voi antaa kunnille ja kuntayhtymille suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. Se tukee kuntien ja kuntayhtymien toimintaa työnantajina ja tuottaa niille välineitä hyvään henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaan. KT kehittää palkkausjärjestelmiä kannustavaan palkkaukseen, tukee kuntien työelämän kehittämishankkeita, tiedottaa sopimuksista ja suosituksista, tekee henkilöstöä ja työvoimakustannuksia koskevia selvityksiä, hoitaa asianajotehtäviä tuomioistuimissa ja antaa asiantuntija-apua sopimusten ja työlainsäädännön soveltamisessa. Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa työmarkkina-asioissa Suomen kuntia Euroopan Unionin kuntatyönantajien yhteistyössä. Työmarkkina-asioista päättää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta, jonka jäsenet edustavat kunnallisia työnantajia. Sisäasiainministeriö nimittää valtuuskunnan yksitoista jäsentä nelivuotiskaudeksi (laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 254/93). Kunnallinen työmarkkinalaitos on osa Suomen Kuntaliittoa. KT julkaisee työmarkkina- ja ammattilehteä Kuntatyönantajaa. 7
Palkansaajat työnantajan mukaan yhteensä 2,1 miljoonaa NELJÄSOSA PALKANSAAJISTA ON TÖISSÄ KUNTA-ALALLA Yksityiset työnantajat 69 % Työnantajina kunnat ja kuntayhtymät 24 % Työnantajana valtio 7 % Osaavaa työvoimaa kuntiin Kuntatyönantajan tavoitteena on saada kuntiin riittävästi pätevää ja ammattitaitoista työvoimaa. Kunnissa tarvitaan tulevina vuosina runsaasti uutta henkilöstöä, koska seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle jää lähes kolmasosa henkilöstöstä. Työvoimakilpailussa selviytyminen edellyttää kilpailukykyisiä palkkoja ja kannustavaa palkkapolitiikkaa. Palkkaa on maksettava osaamisen ja työtulosten mukaan. Parempiin tuloksiin Tuloksellisuuden parantaminen on tärkeää jokaiselle työyksikölle, jotta verovaroilla voidaan tuottaa enemmän ja parempia palveluja. Tuloksia saavutetaan, kun henkilöstö voi hyvin ja on innostunut työstään. Hyvällä esimiestyöllä ja johtamisella voidaan kehittää työyhteisöä ja parantaa työhyvinvointia. KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS TOINEN LINJA 14, 00530 HELSINKI PUH. (09) 7711, FAKSI (09) 701 2239 http://www.kuntatyonantajat.fi Miktor 2000