Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja alueellinen vaikuttavuus Pohjois-Pohjanmaalla. Ohjelmakausi 2007-2013.

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja alueellinen vaikuttavuus Pohjois-Pohjanmaalla Ohjelmakausi 2007-2013 Laura Kelhä

Julkaisu: B:75 ISBN 978-952-5731-36-1 ISSN 1236-8393 Taiton suunnittelu ja toteutus: Laura Kelhä Etukannen kuva: Oulun kaupunki

1 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja T iivistelmä Selvityksessä kartoitettiin jo päättyneen, 2007 2013 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ohjelmakauden tuloksia ja alueellista vaikuttavuutta Pohjois-Pohjanmaalla hanketoimijoiden näkökulmasta. Uusi 2014 2020 ohjelmakausi on juuri vaihtunut ja ensimmäinen hankkeiden hakukierros avautui Pohjois-Pohjanmaalla toukokuussa 2014. Ohjelmakausien taitekohdassa nähtiin tärkeäksi arvioida mennyttä, jotta voidaan myös pohtia tulevaisuutta. Tarkastelun alla ovat Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamat EAKR-hankkeet. Hanketoimijat kokivat pääosin hanketoiminnan hyvin positiivisesti ja näkivät, että hankkeilla on saatu aikaan haluttuja tuloksia eri toimialoilla. Hanketoiminnalla nähtiin olevan selviä vipuvaikutuksia, sillä vastaajat kokivat lähes poikkeuksetta, että hankkeissa tehdyt toimenpiteet olisivat jääneet kokonaan tai osittain tekemättä ilman hankerahoitusta. Lisäksi tehdyt toimet olisivat usein olleet muusta kehittämisestä irrallisia ja suhdannevaihtelut olisivat vaikuttaneet toimintaan enemmän. Hanketoiminta on useissa tapauksissa mahdollistanut toimijalle perustehtävän ulkopuolisen toiminnan ja verkostoitumisen. Vaikutuksia hanketoiminnalla on saatu osaamisen kehittämisessä, niin substanssin kuin hankehallinnon puolella. Koulutus- ja tutkimustoiminnassa on mahdollistettu uusien toimintamallien ja koulutus- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen Koulutuslaitokset ovat lisäksi tiivistäneet yhteyksiään yrityksiin. Toimialanäkökulmasta katsottuna hanketoiminnan katsottiin tukevan paitsi yksittäisiä toimialoja, mutta myös paikkaavan alenevan väestökehityksen aiheuttamaa negatiivista kehitystä. Hanketoiminnalla on vaikutettu positiivisesti esimerkiksi painettavan älykkyyden, ICT-alan, matkailun ja bioenergian ja -talouden kehittymiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Kehitystoimenpiteet ovat lisänneet toimijoiden ja kohderyhmien näkyvyyttä sekä kansainvälisyyttä. Tulevaisuuden kannalta merkittävää on hankkeiden suunnittelu ja koordinointi siten, että hanketoiminnalla pureudutaan maakunnan kannalta tärkeimpiin ja kiperimpiin teemoihin. Myös toteuttajien tulee olla sellaisia, jotka voivat aidosti kehitystoimenpiteitä toteuttaa. Tärkeää on, että hanke nousee aidosti alueen tarpeesta ja pohjautuu ennalta määrättyihin strategisiin painopisteisiin. Hankkeiden ja strategioiden yhteensovittamisessa ja ohjaamisessa vastuu tulee ensisijaisesti olla rahoittajatahoilla. Tärkeää on, että rahoitetut kokonaisuudet, hankkeen koosta riippumatta, ovat osa suuria kehityskulkuja, jotka on maakunnassa eri tahojen yhteistyönä määritelty. Hyviä tuloksia ja käytäntöjä tulisi jatkossa tuoda yhä enemmän esille niin hankemaailman ulkopuolisille tahoille kuin hanketoimijoille itselleen. Aluemarkkinoinnilla voidaan tietoisuuden lisäämisen lisäksi viestittää pohjoispohjalaisesta kehittämisestä ulospäin. Hyvällä viestinnällä poistetaan myös hanketoimintaan liittyviä epäluuloja. Vastuu hyvästä hanketoiminnasta on sekä toimijalla että rahoittajalla.

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 1.1. Selvityksen tarkoitus...4 2 EAKR-rahoitus 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaalla...5 3 Aineisto ja menetelmät...15 4 Näkemyksiä hanketoiminnasta Pohjois-Pohjanmaalla...19 4.1. Hyvän hankkeen problematiikkaa...19 4.2.Hanketoiminnan alueellinen vaikuttavuus...28 4.3. Hanketoiminnan haasteet...38 5 Lopuksi...42 5.1. Kohti uutta ohjelmakautta...42 5.2. Tutkimuksen pohdintaa - Mistä tämä kaikki kertoi?...43 6 Lähteet...45 Liitteet...46

3 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 1 Johdanto Ohjelmaperustaista koheesiopoliittista kehittämistyötä on tehty Euroopan unionin jäsenmaissa kolmen päättyneen ohjelmakauden verran (1995 1999, 2000 2006, 2007 2013). Koheesiopolitiikan keskeisimpinä tavoitteina on lisätä jäsenmaiden välistä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Päätyökaluina toimivat kaksi rakennerahastoa - Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahasto (ESR) - sekä koheesiorahasto. Rakennerahastoohjelmilla pyritään tukemaan toimenpiteitä, joilla voidaan vastata kiristyvään kansainväliseen ja kansalliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ-, ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Rakennerahasto -toimenpideohjelmia täydentävät lisäksi EU:n maaseudun kehittämisrahaston ja kalatalousrahaston toimet. Maaseudun kehittämisrahaston toimia varten laadittiin maa- ja metsätalousministeriön toimesta valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014a). Käytettävä rahoituskehys määritellään ja varojen jaosta jäsenmaiden kesken neuvotellaan Eurooppa-neuvostossa, jonka jälkeen kukin jäsenmaa jakaa sille myönnetyt varat koheesiopolitiikan ensisijaisten tavoitteiden piiriin kuuluvien alueiden kesken. Tämän jälkeen maat laativat toimenpideohjelmat, jotka voivat kattaa useita alueita (aihepiirikohtaiset ohjelmat, jotka voivat koskea esimerkiksi ympäristöä) tai jonkin maantieteellisen erityisalueen (alueohjelmat) (Euroopan komissio 2014). Suomessa EU-tason strategiaan nivoutuva rakennerahastostrategia 2007 2013 antoi kehyk- sen neljälle alueelliselle toimenpideohjelmalle: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi sekä Pohjois-Suomi. Toimenpideohjelmien laatimisessa otettiin huomioon myös Lissabonin strategia (2000) ja siihen liittyvä kansallinen uudistusohjelma (Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 & Työ- ja elinkeinoministeriö 2013.) Juuri päättynyttä, 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmaa toteutettiin Suomessa Alueellinen kilpailukyky ja -työllisyys tavoitteen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena oli vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Toimia varten laadittiin omat toimenpideohjelmansa. Pohjois-Suomen alueellinen EAKR-toimenpideohjelma kattoi Lapin, Pohjois-Pohjanmaan sekä Keski- Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmatyön lähtökohtana oli alueellinen kilpailukyky ja työllisyys. Päätavoitteena oli vahvistaa alueen kilpailukykyä tukevia toimintoja koko ohjelma-alueella ja hidastaa siten keskittymistä ja poismuuttoa. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014b). Pohjois-Suomen ohjelmalla pyrittiin edistämään erityisesti innovaatioita ja niiden syntymistä edistäviä tukirakenteita. Ohjelmalla keskityttiin muutamiin keskeisimpiin painoalueisiin: yritystoiminnan kehittämiseen, innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä yritysten saavutettavuuden edistämiseen, alueiden vetovoimaisuuden lisäämiseen ja ympäristöriskien hallintaan ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014b.)

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 4 1.1. SELVITYKSEN TARKOITUS Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa jo päättyneen, 2007 2013, ohjelmakauden tuloksia ja alueellista vaikuttavuutta. Selvitystyö on ajankohtainen, sillä 2007 2013 ohjelmakausi päättyi vastikään ja 2014 2020 ohjelmakauden ensimmäinen hankkeiden hakukierros avautui Pohjois-Pohjanmaalla toukokuussa 2014. Ohjelmakausien taitekohdassa on tärkeää katsoa taaksepäin ja selvittää, miten päättynyt ohjelmakausi onnistui sekä pohtia mahdollisia parannuksia uutta alkavaa ohjelmakautta varten. Näin pystytään osaltaan takaamaan myös uuden ohjelmakauden tuloksellisuus sekä kehittämään toimintaa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tarkastelun alla ovat Pohjois-Pohjanmaan liiton toimesta rahoitetut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeet. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ohjelmakauden tuloksista sekä alueellisesta vaikuttavuudesta Pohjois-Pohjanmaan liitolle sekä sen sidosryhmille. Tämän vuoksi selvitys ei sisällä muiden rahoittajaviranomaisten EAKR-hankkeiden tarkastelua. Tutkimusaineisto on kerätty kaksivaiheisesti: ensimmäisenä eri hankkeiden vastuullisille johtajille lähetettiin Internetpohjainen kysely yksittäisistä johtamistaan hankkeista. Toisena haastateltiin maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimpiä henkilöitä ympäri maakunnan. Haastatteluiden lisäksi tarkasteltiin muutamien seutukuntien toteuttamia yrityskyselyitä. Näissä kyselyissä selvitettiin yritysten kokemuksia hankkeiden kautta toteutetuista kehitystoimenpiteistä, esimerkiksi messumatkoista. Näin tutkimusaineisto käsittää näkökulmat suurista kokonaisuuksista (esim. seutukunnat) aina yksittäisten yritysten kokemiin hyötyihin. Selvityksen kannalta keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä ovat olleet 2007 2013 EAKR-ohjelman hankkeiden keskeisimmät tulokset hanke-toimijoiden näkökulmasta? 2. Minkälainen on hyvä hanke? Mitkä ovat hanketoiminnan haasteet? 3. Mitkä ovat hanketoimijoiden odotukset 2014 2020 ohjelmakaudelle Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen tarkoituksena on nostaa esille hanketoimijoiden näkökulmia ja kokemuksia päättyneestä ohjelmakaudesta. Tutkimusasetelma on uusi, sillä Pohjois-Pohjanmaalla ei ole aikaisemmin toteutettu ohjelmakausien tuloksellisuuden arviointia hanketoteuttajan näkökulmasta. Ohjelmakausien toteutumista seurataan maakunnissa määrällisellä mittaristolla, yksittäisten hankkeiden tulosten seurannalla sekä toimialakohtaisilla seurannoilla. Tämän lisäksi esimerkiksi seutukunnat seuraavat hanketoimintansa vaikuttavuutta (ks. esim. Oulun Eteläisen EU-tietokeskus 2006). Hanketoteuttajien näkökulman uskotaan tuovan esille sellaisia tuloksia, jotka eivät välttämättä näy hankeraportoinnissa ja voivat siten osittain jäädä pimentoon. Myös toiminnan kehittämisen näkökulmasta hanketoteuttajien näkökulma on arvokas.

5 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 2EAKR-rahoitus 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaalla on ohjelmakauden 2007 2013 aikana rahoitettu yhteensä 439 EAKR-kehityshanketta (Taulukko 1/Tilanne 30.6.2014). Näistä Pohjois-Pohjanmaan liitto on vastannut 264 hankkeen rahoittamisesta. Maakuntaliitto on rahoittanut erityisesti kehitystoimenpiteitä sisältäviä hankkeita, kun taas esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus ja Liikennevirasto ovat rahoittaneet useammin investointihankkeita. Tekesin toimenpiteet on kohdennettu alueelle kehityshankkeiden avulla. Suurimmat rahoitetut hankkeet löytyvät liitteestä 1. Rahoitus on kohdennettu 2007 2013 hanketoimintaan seuraavien toimintalinjojen (TL) avulla: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympräristön parantaminen 4. Tekninen tuki Taulukko 1. Hankkeiden lukumäärät rahoittajatahoittain. Tilanne 30.6.2014 Rahoittaja Ensimmäisen, eli yritystoiminta -toimintalinjan keskeisenä tehtävänä on ollut edesauttaa alueen yrityksiä kasvussa sekä kehittää yritysten kansainvälistymisosaamista. Lisäksi keskiössä on ollut imagomarkkinointi, yrityshautomotoiminta sekä yritysten liiketoimintaosaamisen lisääminen. Toimintalinjan 2, niin sanotun innovaatiotoimilinjan, avulla varoja on suunnattu tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen, innovoitiin sekä yrittäjyyteen. Rahoitettujen kokonaisuuksien kautta alueelle on syntynyt korkealuokkaista osaamispääomaa muun muassa kemian-, kaivannais- ja metalliteollisuuden, tieto- ja viestintäteknologian, painettavan elektroniikan, ympäristöteknologian sekä hyvinvoinnin aloille. Hankevaroja ei ole kuitenkaan käytetty ainoastaan toimintaympäristöjen luomiseen, vaan vahvasti myös uuden tutkimustiedon jalkauttamiseen alueen yrityksiin. Elinkeinoelämälähtöisyyttä voidaankin pitää kehityshankkeiden yhtenä lähtökohtana. Hankkeiden lukumäärä Pohjois-Pohjanmaan liitto 264 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 120 Tekes 45 Liikennevirasto 10 YHTEENSÄ 439 Yritystuet (ei sis. Finnveraa) 1459 Finnveran tuet* 1168 *Finnveran tuet -osio ei sisällä Keskeytyneet -tilassa olleita hankkeita (yht. 268)

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 6 Kolmannella, eli saavutettavuus -toimintalinjalla on toteutettu hyvin erilaista hanketoimintaa niin teemojen, hankekokojen kuin toimijoidenkin suhteen. Toimilinjasta on rahoitettu hankkeita muun muassa matkailuun, liikenneinfrastruktuuriin, ympäristönsuojeluun ja riskienehkäisyyn, kulttuuriin, yrittäjyyteen sekä tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyen. Matkailun kehittäminen on ollut keskeisessä asemassa ja rahoitusta on kohdistettu erityisesti matkailukeskusten, kuten Syötteen, Rukan ja Kalajoen kehittämiseen. Matkailun ohella rahoitusta on suunnattu muutamaan isoon matkailua ja laajemmin elinkeinoelämää palvelevaan infrastruktuurihankkeeseen sekä pienimuotoisiin elinkeinoelämän tarpeisiin perustuviin liikennejärjestelyihin, jotka ovat muodostaneet pullonkauloja elinkeinoelämän kehittymiselle. Neljännen toimilinjan, eli teknisen tuen varojen käyttö liittyi toimenpideohjelman valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen, valvontaan ja toimiin, joilla parannetaan rahaston täytäntöönpanoa koskevia valmiuksia sekä suuraluetasolla että maakunnissa. Koska rakennerahasto-ohjelmia toteutetaan kumppanuuden hengessä, edellytetään pääsääntöisesti kaikkiin hankkeisiin kertyvän myös muuta kuin EU:n ja valtion rahoitusta. EAKR-ohjelmissa EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on Itä- ja Pohjois-Suomessa 50/50. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen vähimmäisosuus kaikesta julkisesta rahoituksesta vaihtelee ohjelmittain: Pohjois-Suomessa osuus on 11,7 %. Yksityisen rahoituksen suuruus on määritelty kussakin alueellisessa ohjelma-asiakirjassa siten, että sen osuus kokonaisrahoituksesta vaihtelee ohjelmittain 42 55 % välillä (Hallintoviranomaisen ohje 2010: 29 32.) Myönnetyn rahoituksen jakautuminen toimintalinjoittain Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen mukaan on esitetty taulukossa 2. Eniten on rahoitettu innovaatiotoimilinja (TL2) hankkeita - reilulla 80 miljoonalla eurolla (EAKR+valtio). Kuntarahoitusta on puolestaan käytetty erityisesti saavutettavuuden ja toimintaympäristön kehittämiseen. Rakennerahastojen rahoitusta voivat hyödyntää esimerkiksi erilaiset oppilaitokset, järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, yritykset sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Mahdolliset tuensaajat on määritelty toimintalinjoittain ohjelmaasiakirjassa. Pääperiaate on, että rakennerahastotuen tulisi palvella mahdollisimman laajaa joukkoa. Hakijalla tulee kuitenkin olla aiheeseen liittyvää osaamista sekä edellytyksiä toteuttaa hanketoimintaa ja jatkaa toimintaa myös hankkeen jälkeen (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014.) Näitä asioita myös rahoittaja pohtii rahoituspäätöksiä valmistellessaan. Rahoitusta on myönnetty Pohjois-Pohjanmaalla monille eri organisaatiotyypeille. Kuvassa 1 on esitetty rahoituksen jakautuminen hakijaorganisaatiotyypeittäin ohjelmakaudella 2007 2013. Eniten rahoitusta niin hankemääräisesti kuin rahallisesti on myönnetty kunnille. Kunnista eniten hankkeita päätoteuttajan roolissa on toteuttanut Oulun kaupunki (49), mutta myös pienemmät kunnat ja kaupungit ovat olleet aktiivisia hanketoimijoita. Esimerkiksi Kalajoella on toteutettu yhteensä 14 hanketta, Raahessa 12, Kuusamossa 11, ja Pudasjärvellä 10. Taulukko 2. Rahoitus toimintalinjoittain 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaalla. Sisältää sidontatiedot Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta. Sidontatiedot 30.4.2014. Toimintalinja EU- ja valtion Kuntarahoitus Muu julkinen Yksityinen rahoitus rahoitus rahoitus TL1 8 530 904 2 944 041 7 381 1 983 768 TL2 80 448 962 25 373 381 3 547 684 5 084 082 TL3 41 702 667 28 128 784 6 196 311 2 042 019 Yritystuet 112 874 986 10 842 457 820 699 268 578 462 YHTEENSÄ 243 557 519 67 288 663 10 572 075 277 688 331

7 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Kuva 1. Rahoituksen jakautuminen eri hanketoimijoille. Suurimmat rahoitetut teemat Pohjois-Pohjanmaalla ohjelmakaudella 2007 2013 olivat matkailu (20,5 miljoonaa euroa) sekä liikenneinfra ja logistiikka (18,9 miljoonaa euroa) (Kuva 2). Eniten matkailuhankkeita toteutettiin Oulun seudulla (28 hanketta / 9,4 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi matkailuhankkeita toteutettiin ahkerasti eri matkailukeskittymissä ympäri maakunnan: Kalajoella (9 hanketta / 1,9 miljoonaa euroa), Kuusamossa (12 hanketta / 3,5 miljoonaa euroa), Rokualla (5 hanketta / 0,9 miljoonaa euroa) sekä Syötteellä (9 hanketta / 2,6 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi esimerkiksi Taivalkoskella toteutettiin kolme matkailuhanketta, joiden yhteenlaskettu EU:n ja valtion rahoitusosuus oli vajaa 700 000 euroa. Liikenneinfrastruktuurihankkeista vastasi pääosin Liikennevirasto (10 hanketta / 12 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rahoitti kuutta liikenneinfrahanketta (yhteensä 6,4 miljoonaa euroa) sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto neljää (yhteensä 0,4 miljoonaa euroa). Suurimmat liikenneinfrastruktuurihankkeet liittyivät lentoasemien (Kuusamo ja Oulu) ja satamien (Kalajoki ja Raahe) toimintaympäristön parantamiseen. Luonnontilan suojelemiseen liittyvät hankkeet rahoitettiin pääosin Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen toimesta (36 hanketta / 11,4 miljoonaa euroa). Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamista teemoista suurimmaksi nousee hautomoiden, yrityspuistojen sekä yritystoiminnan kehittäminen (11,1 miljoonaa euroa). Merkittäviä teemoja olivat myös tieto- ja viestintäteknologia, metalliala, painettava elektroniikka, kivi- ja kaivannaisteollisuus, hyvinvointiala, energiahankkeet sekä toimijoiden kansainvälistymistä tukevat hankkeet. Kaikkien näiden valtion ja EU:n rahoitus oli noin 5-8 miljoonaa euroa. Metallialan hankkeet keskittyivät pitkälti Raahen seudulle. Painettavan elektroniikan hankkeet liittyivät pääasiassa PrintoCent -toimintakeskuksen luomiseen Ouluun. Pienimpinä hanketeemoina olivat muun muassa sähköiset palvelut ja laajakaista, alueiden ja kaupunkikeskustojen vetovoimaisuuden lisääminen, liikenneinfra ja logistiikka sekä luonnontilan turvaaminen ja parantaminen.

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 8 Kuva 2. EAKR-rahoituksen jakautuminen teemoittain Pohjois-Pohjanmaalla 2007-2013.. Hanketoiminnan vaikutukset maakunnan työpaikkakehitykseen ovat olleet päättyneellä ohjelmakaudella selvät (Taulukko 3). Hankkeissa on ollut mukana tuhansia yrityksiä sekä muita organisaatioita ja projektien myötävaikutuksesta on syntynyt huomattava määrä uusia yrityksiä sekä työpaikkoja. Työpaikkavaikutusten suhteen kaikilta muilta paitsi naisyrittäjyydessä asetetut tavoitteet saavutettiin. ELY-keskukset voivat myöntää yrityksien toimintaan ja edelleen kehittämiseen yritystukirahoja. Avustukset suunnataan yleisesti pk-yritysten hankkeisiin, jotka edistävät uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä sekä käyttöönottoa, uuden yritystoiminnan syntymistä, tutkimustulosten kaupallistamista ja innovaatiotoimintaa, uuden teknologian soveltamista ja käyttöönottoa, pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoimintaa, alueiden yritystoiminnan monipuolistamista, vahvistamista tai yritysten, opetus- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten ja muiden julkisten yhteisöjen yhteistoimintaa. Avustusten myöntämisen kannalta etuna pidetään, että hanke edistää yritysten kansainvälistymistä, uuden yritystoiminnan syntymistä tai nuorten työllistämistä. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2012: 4) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämät yritystuet ohjelmakaudella 2007 2013 jakautuvat seutukunnittain taulukon 4 esittämällä tavalla. Eniten yritystukihankkeita toteutettiin Oulun seudulla, yhteensä 839 hanketta, joiden yhteenlaskettu EU:n ja valtion rahoitusosuus on noin 62,3 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten yritystukia myönnettiin Ylivieskan seutukunnalle ja euromääräisesti vähiten Haapavesi-Siikalatvan seutukunnalle. Yritystukien määrällinen ja rahallinen jakautuminen selittyy seutukuntien väestöllisillä ja yrityspohjaan perustuvilla seikoilla. Oulun seudulle on keskittynyt maakunnassa eniten yrityksiä, jotka yritystukia voivat hyödyntää. Vaikka Oulun seudulle onkin keskittynyt

9 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Taulukko 3. EAKR-hanketoiminnan työpaikkavaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla 2007-2013. Tiedot 384 hankkeesta (264 PPL + 120 PP-ELY). Ei sisällä yritystukia. Projekteissa mukana olleet yritykset Projekteissa mukana olleet muut yritykset Oulunkaari, Haapavesi-Siikalatva sekä Nivala-Haapajärvi. Tälle alueelle Pohjois-Pohjanmaalla suunnattiin 35,6 % rahoituksesta. Tavoitealue 6 ulkopuolisille alueille (Oulu, Ylivieska, Raahe) suunnattiin puolestaan 64,4 % rahoituksesta. Jos rahoituksen jakautumista Pohjois-Pohjanmaalla verrataan maakunnan väestöllisiin tekijöihin, huomataan, että rahoitus on jakautunut väestöön ja edellä esitettyihin tavoitealueelle asetettuihin lukuihin nähden tavoitteiden mukaisesti. Pohjois- Pohjanmaan liitto Pohjois- Pohjanmaan ELYkeskus YHTEENSÄ 6030 557 6587 2164 524 2688 Uudet työpaikat 2232 354 2586 joista naistyöpaikkoja 634 134 786 Uusista työpaikoista T&K-työpaikkoja 763 9 772 joista naistyöpaikkoja 120 4 124 Uusia yrityksiä 594 42 636 joista naisyrityksiä 164 8 172 suuri osa maakunnan yrityksistä, on elinvoimaista yritystoimintaa kaikissa maakunnan seutukunnissa. Esimerkiksi Koillismaalla yritystukia on haettu muun muassa matkailuja ohjelmapalveluyritysten toimintaan. EAKR-ohjelman rahoituksesta suunnattiin Pohjois-Suomessa liittymissopimuksen mukaisille tavoite 6-alueille noin 60 % ja muille alueille noin 40 % (Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007: 53). Pohjois-Pohjanmaalla tavoite 6 -alueeseen kuuluvat seutukunnista Koillismaa, Taulukko 4. Yritystukien jakautuminen seutukunnittain Pohjois-Pohjanmaalla 2007-2013. Seurantiedot 1.1.2007-5.2.2014. Lähde: Yrtti-raportointijärjestelmä. Seutukunta Yritystuet, kpl Tuki, milj. Haapavesi-Siikalatva 57 5,5 Koillismaa 104 8,2 Nivala-Haapajärvi 116 10,7 Oulu 839 62,3 Oulunkaari 56 5,7 Raahe 76 7,0 Ylivieska 211 13,6 YHTEENSÄ 1 459 113,0

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 10 Rahoituksen suhteutuminen seutukunnittain on esitetty kuvassa 4. Oulun seudulle on suunnattu päättyneellä ohjelmakaudella 53 % kaikesta käytössä olleesta hankerahasta (noin 140,5 miljoonaa euroa). Oulun seudun suurta rahoitusosuutta selittävät maakuntakeskukseen keskittynyt väestöpohja (59 % väestöstä)(kuva 5), useat aktiiviset ja suuret hanketoimijat sekä muita seutukuntia suurempi yrityskanta. Hanketoiminnalla on tuettu muun muassa liiketoiminta- ja markkinaosaamisen sekä liiketoimintaa tukevien palveluiden kehittämistä, kansainvälistymistä, innovaatiojärjestelmän kehittämistä, palvelurakennetta sekä kansainvälisesti kilpailukykyisen infrastruktuurin kehittämistä. Oulun seudulla suurimpia yksittäisiä hanketoimijoita ovat Oulun yliopisto sekä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSEKK (esimerkiksi ammattikorkeakoulu). Yksittäisistä hanketoimijoista Oulun yliopisto on aktiivisin 98 hankkeella ja 39,23 miljoonan euron Euroopan unionin sekä valtion rahoitusosuudella. Yliopisto on ollut keskeinen toimija erityisesti innovaatio toimintalinjan (TL2) tavoitteiden kannalta. Suuria toteutettuja kokonaisuuksia on toteutettu esimerkiksi bioalalla, painettavassa elektroniikassa sekä kaivosalalla. Yliopistolle on tehty paljon merkittäviä investointeja, jotka edesauttavat niin paikallisia yrityksiä kuin yliopistolla tehtävää tutkimusta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun hanketoiminta liittyy muun muassa sisällöntuotantoon, tieto- ja viestintäteknologiaan, ympäristö- ja cleantechiin, oppimisympäristöihin, energiaan ja painettavaan elektroniikkaan. OSEKK:n hankkeita toteuttaa myös esimerkiksi Oulun seudun ammattiopisto. Korkeakoulujen hanketoiminta vaikuttaa positiivisesti niin Pohjois-Pohjanmaan kuin koko Pohjois-Suomenkin kehitykseen. Koillismaan seutukunnassa merkittävimmät hankekokonaisuudet liittyivät Kuusamon ja Taivalkosken matkailun kehittämiseen. Matkailun kehittäminen on sisältänyt niin markkinointia, matkailuyhteistyön kehittämistä kuin investointeja esimerkiksi Rukan rinteisiin. Hankkeiden avulla on onnistuttu nostamaan Rukan asemaa kansainvälisenä matkailukeskuksena sekä turvaamaan niin paikallisten kuin ulkomaisten urheilijoiden harjoitusmahdollisuudet talviurheilulajeissa. EAKR ja valtion rahoitusta myönnettiin Koillismaalle 2007 2013 yhteensä 22,35 miljoonaa euroa (8 %) (Kuva 4). Oulunkaari profiloituu hanketoiminnassaan matkailukeskusten, uusiutuvan energian ja biotalouden, puurakentamisen ja yritystoiminnan sekä työllisyyden tukemisen kautta. Syötteen ja Rokua Geoparkin kehittäminen ovat olleet seutukunnan matkailun kärkikohteita. Iissä on panostettu mikro- ja nanoteknologiaan ja Pudasjärvellä hirsirakentamiseen. Oulunkaaren rahoitus (EU + valtio) oli 2007 2013 15,87 miljoonaa euroa. Raahen seudun hankkeissa näkyy puolestaan sen erikoistunut elinkeinorakenne. Hanketoiminnalla on tuettu vahvasti seudun metalliteollisuutta. Lisäksi tärkeitä kehittämistoimenpiteitä on tehty toimintaympäristön kehittämiseen, Kuva 4. EAKR-rahoituksen jakautuminen seutukunnittain Pohjois-Pohjanmaalla 2007-2013.

11 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Kuva 5. Seutukuntien väkiluvut vuoden 2013 lopussa. kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinkeinojen monipuolistamiseen sekä yritystoiminnan tukemiseen. Raahen seudun rahoitusosuus on 17,96 miljoonaa euroa (6 %). (Kuvat 4 & 5) Oulun Eteläisen alueen seutukunnista Ylivieskan hanketoiminnalla on pyritty tukemaan seudun matkailua (erityisesti Kalajoki), hautomotoimintaa, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä innovaatio toiminnan aktivoimista ja yhteistyöverkostojen kehittämistä. Hanketoiminta seudulla on monipuolista ja yritystoiminta elinvoimaista. Rahoituksesta 12 % (31,94 miljoonaa euroa) on suunnattu Ylivieskan seutukunnan kehittämiseen. Nivala-Haapajärven kehittäminen liittyy muun muassa metallialaan, energiaan, luonnontilan turvaamiseen, kivi- ja kaivannaisteollisuuteen ja innovaatiotoiminnan aktivoimiseen. Suuria kokonaisuuksia ovat olleet esimerkiksi Lagunatutkimuskeskuksen edistäminen Pyhäsalmen kaivokselle Pyhäjärvelle sekä ELME Studion ympärille rakentunut hanketoiminta. Nivala-Haapajärven rahoitusosuus on 28,75 miljoonaa euroa (11 %). Haapavesi-Siikalatvan seutukunnassa hanketoiminnalla on tuettu yritystoimintaa ja uusien työpaikkojen syntyä hautomotoiminnalla sekä innovaatiotoiminnan aktivoimisella. Lisäksi seutukunnassa on toteutettu muutamia metalli- ja energia-alan hankkeita. Haapavesi-Siikalatvan rahoitusosuus on 4 % ja 10,15 miljoonaa euroa. Oulun Eteläisen seutukunnat tekevät paljon yhteistyötä alueen kehittämiseksi ja seuduilla onkin paljon yhteisiä kehittämishankkeita. Ne hyödyntävät aktiivisesti myös esimerkiksi maaseudun kehittämisrahaa. Ylimaakunnallisia hankkeita toteutettiin 2007 2013 yhteensä 14, joiden yhteenlaskettu Pohjois-Pohjanmaan (EU + valtio) rahoitusosuus on 3,86 miljoonaa euroa. Maakunnallisia hankkeita puolestaan oli puolestaan 19, joiden rahoitusosuus (EU + valtio) yhteensä 3,23 miljoonaa euroa. Maakunnallisilla hankkeilla tarkoitetaan tässä yhteydessä hankkeita, joissa hanketoimien kohdealueena toimivat kaikki maakunnan seutukunnat. Tämmöisiä voivat olla esimerkiksi koko maakunnan kattavat esiselvityshankkeet tai strategiat. Kun lopuksi varattua ja sidottua EAKR-rahoitusta tarkastellaan seutukunnittain suhteutettuna asukaslukuun (Kuva 6), huomataan, että asukaskohtaisesti eniten rahoitusta 2007 2013 on suunnattu Koillismaan seutukuntaan (1 105 euroa per asukas). Lukua selittänee seudulla tehdyt suuret matkailuhankkeet. Toiseksi eniten Nivala-Haapajärvelle (667 euroa). Oulu ja Raahe jäävät listauksessa viimeiseksi 588,5 euron ja 496 euron osuuksilla.

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 12 Kuva 6. EAKR-rahoitus suhteutettuna seutukuntien väkilukuun.

13 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta Vuorialan innovaatioympäristö Hankkeessa vahvistettiin Oulun yliopistossa toimivan Oulu Mining Schoolin tutkimus- ja tuotekehitysympäristöä täydentämällä mineraalitekniikan laboratorion tutkimuslaitteistoa. Hankkeen aikana laboratorion laitekantaa täydennettiin erilaisilla jauhimilla ja vaahdotuskennolla sekä rakennettiin uusi, jatkuvatoiminen minipilot -mittakaavainen vuorialan innovaatioympäristö mineraalien murskaukseen, jauhatukseen, erotukseen ja analysointiin. Tutkimus- ja kehitysympäristö mahdollistaa kaivoksen koko elinkaareen liittyvän tutkimuksen, kuten mineralogisen tutkimuksen sekä mineraalien hyödyntämiseen liittyvien esikäsittely- ja rikastusmenetelmien kehittämisen ottaen huomioon tuotannollisen tehokkuuden, energian, ympäristön, sivukiven hyötykäytön sekä työturvallisuuden. Laitekanta on maailmassa ainoa yliopistossa sijaitseva minipilot -rikastuslaitos ja laboratorio. Rikastamo otettiin koulutus- ja tutkimuskäyttöön käyttöön heti valmistumisensa jälkeen Oulu Mining Schoolissa. Oulu Mining Schoolin yhteistyöverkoston tavoitteena on edistää Pohjois-Suomen mineraalivarojen täysimittaista hyödyntämistä ja siten vaikuttaa koko Pohjois-Suomen kaivos- ja kai-vannaisteollisuuden kehittymiseen sekä kilpailukykyyn. Projektikoodi: A31230 Toteuttaja ja toteutusaika: Oulun yliopisto, 1.4.2010 31.12.2012 Kokonaisrahoitus 1 376 462 euroa, josta EAKR ja valtio 1 178 971 ja muu julkinen rahoitus 197 491 euroa. Martti Ahtisaari Instituutti: kansainvälinen akkreditointi ja huippufoorumit Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena oli nostaa Oulun yliopiston kauppatieteiden tiedekunta kansainvälisen tason kauppakorkeakouluksi vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tämä tarkoitti kauppakorkeakoulun akkreditoinnin tavoittelua ja huippufoorumien sekä muiden tapahtumien järjestämistä. Akkreditointi merkitsisi pääsyä maailmanlaajuisesti 200 500 arvostetuimman kauppakorkeakoulun joukkoon. Tämä avaisi ovet tutkimusyhteistyölle, tehostaisi kansainvälistä ja kotimaista opiskelijarekrytointia, edesauttaisi rahoituksen hankintaa sekä loisi mahdollisuudet verkottumiseen maailman parhaiden kauppakorkeakoulujen kanssa. Huippufoorumien tavoitteena oli tuoda Ouluun kaksi kertaa vuodessa kansainvälisiä asiantuntijoita erityisesti talouselämän eri alueilta (politiikka, yrityssektori, akatemia) ja rakentaa vierailujen ympärille tapahtumien kokonaisuus, jotta alueemme yritykset ja elinkeinoelämä löytäisivät uusia kumppaneita ja businessmahdollisuuksia maailmanlaajuisesti. Hanke saavutti toimintansa aikana sen keskeisimmän tavoitteen, sillä kauppakorkeakoululle myönnettiin AACSB -akkreditointi marraskuussa 2013 miltei ennätysajassa muihin akkreditoituihin kouluihin nähden. Akkreditointi on jo tuonut lisää kansainvälisiä kumppanuuksia kauppakorkeakoululle. Lopuksi hankkeessa luotiin pysyvät toimintamallit ja vastuujaot akkreditoinnin ja tulevan uusinta-akkreditoinnin edellyttämän raportoinnin ja akkreditointikriteeristöjen mukaisen toiminnan kehittämisen ylläpitämiseksi. Hankkeen aikana on järjestetty useita foorumeita ja konferensseja, jotka ovat keränneet niin merkittäviä kansainvälisiä kuin kotimaisia osallistujia ja puhujia. Tapahtumissa eri toimijat ympäri maailman ovat voineet verkostoitua. Hankkeen aikana Kauppakorkeakoulu on lisäksi päässyt osaksi vastuullisen johtamisen kansainvälistä GRLI-verkostoa, jonka kautta on luotu yhteyksiä ulkomailla toimiviin kauppakorkeakouluihin ja yrityksiin. Projektikoodi: A31431 Toteuttaja ja toteutusaika: Oulun yliopisto, Martti Ahtisaari Instituutti, 1.8.2010 30.6.2014 Kokonaisrahoitus 797 280 euroa, josta EAKR ja valtio 558 095, kunnat 119 593 ja muu julkinen rahoitus 119 592 euroa.

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta 14 Perämeren öljyntorjunnan kehittäminen (PÖK) Ylimaakunnallinen hanke yhdisti Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Hankkeessa parannettiin alusöljyvahinkojen torjuntavalmiutta Perämerellä ja lisättiin tietoisuutta öljyvahinkojen riskeistä. Tuloksena saatiin konkreettista tietoa öljyvahinkojätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja loppusijoituksesta kustannustehokkaalla tavalla. Projektissa laadittiin riskiarvio alusöljy- ja kemikaalivahinkojen todennäköisyydestä Perämerellä, selvitettiin käytettävissä olevat voimavarat vahinkotilanteessa ja selvitettiin alueen arvokkaat luonto-, matkailu- ja virkistyskäyttökohteet. Torjuntatoimia varten suunniteltiin tarvittava logistiikka, laadittiin ranta-alueiden luokittelu ja edistettiin hankkeen aikana öljyntorjunnan kannalta keskeisten esiin nousseiden tarpeiden toteuttamista. Hankkeen lopussa viranomaisille laadittiin toiminnan suunnittelua ohjaavat karttasarjat ja sähköiset viranomaiskansiot. Hankkeessa laadittiin ensimmäistä kertaa kattavat öljyntorjunnan painopistealueet ja tukitoimet sisältävät paikkatietoaineistot kohdealueelta. Tulosten perusteella viranomaiset voivat arvioida nykyisen varautumisen riittävyyttä. Hankkeen myötävaikutuksesta perustettiin öljyntorjunnan alueellinen neuvottelukunta, joka koostuu öljyntorjuntaan osallistuvista viranomaisista, vapaaehtoiskentän edustajista sekä ympäristöministeriöstä. Projektikoodi: A31551 Toteuttaja ja toteutusaika: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 1.11.2010 31.3.2013 Kokonaisrahoitus 134 241 euroa, josta EAKR ja valtio 93 969, kunnat 20 598 muu julkinen rahoitus 4 941 ja yksityinen rahoitus 14 733 euroa. Räätälöidyt piensarjat terästutkimusympäristö Hankkeessa kehitettiin menetelmiä erikoislujien terästen ominaisuuksien parantamiseen ja käytännön valmisteknisiä kokeiluita. Tämä merkitsi uudenlaista tapaa tuottaa käyttäjälähtöisesti erilaisia erikoisteräksiä, mikä mahdollistaisi Oulun Eteläisen metallialan yrityksille kilpailukykyisemmät tuotteet ja avaisi mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Teknisenä tavoitteena oli kehittää joustava modulaarinen lämpökäsittelylinjasto, missä yhdistyi induktiokuumennus, jäähdytys, levyn käsittely ja reaaliaikainen lämpötilanmittaus. Myöhemmin linjastoon lisättävät erilasiset muovausteknologiat mahdollistavat muun muassa ahjohitsauksen, laminoinnin ja valssauksen. Laitteisto suunniteltiin niin, että sitä voidaan käyttää materiaalien kuumalujuuden tutkimiseen. Tällöin laitetta voidaan hyödyntää myös polttotekniikan tutkimuksissa. Lisäksi hankkeessa laajennettiin kehitysympäristön ja siihen liittyvän tutkimusryhmän yhteistyörajapintaa energia- ja materiaalitekniikan tutkimukseen. Mukana olleille yrityksille hanke tarjosi mahdollisuuden tutustua ja kouluttaa henkilökuntaansa uuteen teknologiaan ja helpottaa näin myös tulevia investointeja. Yliopistolle linjasto tarjoaa mahdollisuuden soveltaa laboratorioissa havaittuja ilmiöitä tuotantomittakaavaan ja näin luoda parempia mahdollisuuksia uusiin materiaali- ja valmistusteknisiin läpimurtoihin. Projektikoodi: A32056 Toteuttaja ja toteutusaika: Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, 1.4.2012 30.6.2014 Kokonaisrahoitus 780 000 euroa, josta EAKR ja valtio 585 000, kunnat 145 000 ja yksityinen rahoitus 50 000 euroa.

15 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 3Aineistot ja menetelmät Kevään 2014 aikana kerätyn aineiston avulla on määrä nostaa esille hanketoimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia päättyneestä ohjelmakaudesta. Ensimmäinen osa tutkimusaineistosta kerättiin Internet-pohjaisella kyselyllä, joka osoitettiin pääasiassa hankkeiden vastuullisille johtajille. Mikäli hankkeen vastuullinen johtaja oli vaikeasti tavoitettavissa (esimerkiksi siirtynyt eläkkeelle), osoitettiin kysely hanketta vetäneelle projektipäällikölle. Hankkeiden vastuulliset johtajat valittiin kyselyn kohderyhmäksi, koska heidän oletettiin voivan arvioida hanketoimintaa laajemmassa mittakaavassa ja nähdä niiden merkityksen alueelle konkreettisemmin. Hankeyhteystiedot kerättiin rakennerahastojen hallintajärjestelmä Eurasta (projektien yhteystietoraportti). Kysely rakennettiin Webropol -kyselytyökalun avulla. Kysely muodostettiin kolmiosaiseksi siten, että ensimmäisessä osiossa selvitettiin hankkeen ja vastaajan taustatiedot, toisessa hankkeen keskeisimmät tulokset ja vaikutukset ja lopussa vastaajaa pyydettiin arvioimaan hanketoiminnan merkitystä Pohjois-Pohjanmaalla laajemmassa mittakaavassa. Vastaaja sai myös tilaisuuden kommentoida yleisellä tasolla mennyttä ja tulevaa ohjelmakautta. Kysely lähetettiin yhteensä 139 henkilölle, 131 vastuulliselle johtajalle ja 8 projektipäällikölle tai hanketoiminnasta vastaavalle henkilölle. Nämä 131 vastuullista johtajaa vastaavat yhteenlaskettuna Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamista 255 hankkeesta, jotka Pohjois-Pohjanmaalla on 2007 2013 toteutettu. Kyselyn ulkopuolelle jätettiin yhdeksän hanketta, jotka olivat alkaneet vuoden 2013 lopussa tai 2014 alussa. Kymmenen vastuullista johtajaa oli vaikeasti tavoitettavissa, jolloin kysely ohjattiin näiden hankkeiden kohdalla myös hank- keen projektipäällikölle tai hanketoiminnasta vastaavalle henkilölle. Hankemäärä vastuullista johtajaa kohti vaihteli yhdestä hankkeesta kahteentoista hankkeeseen. Kyselyssä pyydettiin kuitenkin vastaajaa vastaamaan vain yhtä ennalta valittua hanketta koskien. Niinpä kyselyn tutkimusjoukoksi valikoitui yhteensä 131 hanketta. Kyselyaineiston keruu aloitettiin helmikuun lopussa 2014. Kyselyn vastausaika oli yhteensä 4 viikkoa, jonka aikana vastauksia kerääntyi yhteensä 44. Yksi hanke sai kaksi erillistä vastausta. Tästä johtuen kyselyaineistoksi muodostui 43 hanketta. Eniten vastauksia kerääntyi Oulun yliopistolta (10 kpl), Oulun seudun ammattikorkeakoululta (3 kpl), Oulun kaupungilta sekä Raahen seudulta (3 kpl). Koska kysely ohjattiin pääasiallisesti hankkeiden vastuullisille johtajille, myös vastauksia saatiin heiltä eniten (34 kpl). Tämän lisäksi vastauksen antoi neljän hankkeen projektipäällikkö sekä kuusi muuta hankkeeseen liittynyttä henkilöä (esimerkiksi ohjausryhmän puheenjohtaja tai yksikön johtaja). Liitteestä 2 löytyvät kaikki kyselyyn vastanneet sekä hankkeet, joita koskien vastaukset on annettu. Suurin osa tutkimukseen mukaan tulleista hankkeista on päättyneitä (35 kpl), mutta osa vielä käynnissä olevia (8 kpl). Käynnissä olevien hankkeiden vastaukset olivatkin enemmän tähänastisia kokemuksia ja odotuksia hankkeen tuloksista. Hankkeet olivat suurimmaksi osaksi kehityshankkeita (27 kpl), investointihankkeita oli viisi. Tämän lisäksi sekä kehitys- että investointihankkeiksi luokiteltuja hankkeita oli yhteensä yksitoista. Näissä hankkeissa on sekä investointeja että kehitystoimintaa. Toimialoittain tarkasteltuna kyselyyn

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 16 mukaan tulleet hankkeet jakautuivat melko tasaisesti. Eniten vastauksia saatiin matkailuhankkeista (yht. 6 kpl), toiseksi eniten tieto- ja viestintäteknologiahankkeista. Ainoat toimialat, joista ei saatu vastauksia kyselyn kautta lainkaan olivat kulttuuriympäristöhankkeet sekä kivi- ja kaivannaisteollisuuden hankkeet. Näiden toimialojen hankkeiden tuloksia pyrittiin selvittämään haastatteluilla. Kyselystä syntynyttä aineistoa analysoitiin avoimien kysymyksien osalta sisällönanalyysillä, tyypittelemällä sekä teemoittelemalla. Keskeisimmistä teemoista laadittiin taulukoita tai kaavioita, jotka esitellään tulos-osiossa. Kyselyaineiston analyysin jälkeen toteutettiin yhteensä 15 haastattelua hanketoimijoille maakunnassa (Liite 3). Hanketoimijat edustivat pääasiassa seutukuntien johtoa sekä keskeisimpien koulutusorganisaatioiden henkilöitä. Näihin viiteentoista haastatteluun osallistui yhteensä 20 henkilöä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluita: ne etenivät samojen kysymysten ja teemojen mukaan jokaisessa haastattelussa. Kysymysten järjestystä muutettiin tarvittaessa ja lisäkysymyksiä esitettiin keskustelun edetessä. Haastattelun alussa kartoitettiin haastateltavien taustat liittyen hankemaailmaan, heidän näkemyksensä oman organisaationsa hankkeiden onnistumisesta ja hanketoiminnan onnistumisen takeista yleisellä tasolla. Sen jälkeen pohdittiin hankkeiden pitkäaikaisvaikutuksia, kehitystoimenpiteiden toteutumista ilman rahoitusta, hankemaailman haasteita sekä uutta tulevaa ohjelmakautta. Haastattelusta syntynyt aineisto litteroitiin sekä analysoitiin luokittelemalla ja laadullisella sisällönanalyysillä. Luokittelun avulla aineisto käytiin läpi järjestelmällisesti tutkimusongelman, keskeisten käsitteiden ja lähtökohtien määrittelemällä tavalla (Ruusuvuori ym. 2010: 18). Sisällönanalyysillä aineistoa puolestaan tiivistettiin, sekä etsittiin eroja ja yhtäläisyyksiä (Tuomi & Sarajärvi 2002: 105). Analyysin avulla tutkittavasta ilmiöstä muodostettiin tiivistetty kuvaus. Tulos-osioon (luku 4) on nostettu esille kunkin tutkimusteeman osalta keskeisimpiä tai kuvaavimpia kommentteja eri haastatteluista sitaatein. Vastaajien kommentit esitetään tuloksissa siten, että yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa.

17 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta (c) Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys Kuusamon matkailun kehittäminen Kuusamon seudulla on ohjelmakauden 2007 2013 aikana toteutettu useita hankkeita, joilla on kehitetty seudun matkailuelinkeinoa. Matkailua on kehitetty hanketoiminnalla yhteensä reilulla neljällä miljoonalla eurolla, josta EU:n ja valtion rahoitusosuus on ollut 2,6 miljoonaa euroa. Imagomarkkinointia ja kansainvälistymistä Hanketoiminnalla on tähdätty matkailuelinkeinon kansainvälistämiseen, palveluiden, tunnettuuden ja toimintaympäristön kehittämiseen. Hankkeilla on lisätty muun muassa Kuusamo Lapland matkailualueen ja matkailupalveluiden tunnettuutta matkanjärjestäjien keskuudessa sekä parannettu alueen saavutettavuutta lisäämällä charter- ja reittilentoyhteyksiä kohdemarkkinoilla (A30063 Kuusamo Lapland The Call of Four Seasons). Kuusamo Lapland -teeman kehittämistä on jatkettu Lapin liiton Lapland North of Finland, imagomarkkinointihankkeella (A31600), jossa kehitetään Lapin ja Koillismaan kansainvälistä markkinatunnettuutta sekä vahvistetaan Lapland The North of Finland imagoa osana Visit Finland maabrändiviestintää. Tuloksena Lapin ja Koillismaan kansainvälinen markkinatunnettuus on kasvanut ja alueen haluttavuus lisääntynyt valituilla markkina-alueilla. Lentoliikenteen kehittymistä edistetään Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamalla Matkanjärjestäjäyhteistyön kehittäminen Venäjälle -hankkeella (A32772), jossa tavoitteena on luoda edellytyksiä Oulu- Moskova-Oulu -reittilennon syntymiselle ja ympärivuotiselle lentoliikenteelle. Reittilennosta hyötyisivät myös Kuusamon matkailu- ja ohjelmapalveluyritykset. Seudun matkailutoiminnan organisoimista pysyvämmäksi, pitkäjänteiseksi kehittämistoiminnaksi on selvitetty FIT (The Future of International Tourism) vaihe 1 -hankkeessa. Hankkeessa suunniteltiin toimintamalli, jolla voitaisiin organisoida 7 kunnan (Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Posio, Salla, Kemijärvi, Pelkosenniemi) matkailuyhteistyö pysyväksi, juridiseksi toiminnaksi. Toimintamalli sisältäisi alueen matkailun edunvalvonnan, koordinoinnin sekä keskeiset kehittämistehtävät laadittujen kansainvälistymis- ja viestintästrategioiden mukaisesti. Hankkeen avulla paikallisia matkailutuotteita olisi jatkossa helpompi tuoda laajemmille markkinoille. Ohjelmakaudella on lisäksi toteutettu pienempiä suunnitelmia ja selvityksiä, jotka palvelevat sekä alueen matkailuelinkeinoa. Kuusamossa Matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassu -hankkeen (A32187) tuloksena syntyi yleiskuvaus ja suunnitelma matkailu- ja kulttuurikeskuksesta, jossa voitaisiin antaa matkailuinformaatiota alueen erityispiirteistä

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta 18 rinnealueen pituus 615,6 metriin. Lokakuussa 2010 Kansainvälinen hiihtoliitto teki sääntömuutoksia, joiden seurauksena Rukan silloinen Half-pipe ei täyttänyt enää cupin suorituspaikan virallisia vaatimuksia. Niinpä vuoden 2011 aikana Rukan Half-pipe World Cup -hankkeella (A31803) olemassa olevaa pipeä muotoiltiin ja jatkettiin, rinteeseen lisättiin valaistusta, lumetusta tehostettiin automaatiolumetuksella ja hankittiin sääntöjen edellyttämä paippijyrsin. kertovan keskuksen yhteydessä. Keskuksessa olisi osin pysyvää näyttelytoimintaa ja vaihtuvia näyttelyitä. Toimialojen rajoja ylitetään Luonnollisesti läheltä -hankkeessa (A32427), jossa edistetään lähiruuan, luonnontuotteiden ja muiden maaseudun lähituotteiden tuotantoa sekä käyttöä Koillismaalla. Paikallistuotteiden näkyvyyttä ja saatavuutta edistetään erityisesti matkailutoimialaan linkittyen kehittämällä yhteismarkkinointia, asiakaslähtöistä tuotteistamista sekä korostamalla tuotteiden elämyksellisyyttä. Naturpolis Oy:n ohjelmakoordinaattori Kirsi Kuoskun mukaan matkailuelinkeino on osannut Kuusamossa hyödyntää rakennerahastohankkeita hyvin. Parhaimpina tuloksina on seurannut uudenlaista yhteistyötä yritysten välille, niin toimialojen sisällä kuin niiden välillä. Tästä esimerkkeinä voidaan pitää maaseutu- ja matkailuyritysten ja kauppa- ja ravintolayritysten yhteistyötä, laadukkaiden matkailupalveluiden tuotteistamista ja alueen näkyvyyden paranemista kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Investointeja talviurheiluun (c) Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys Hanketoiminnan avulla Rukalle on tehty suuria investointeja hiihtostadionille sekä rinteisiin. 2007 2008 Rukan hiihtostadionille rakennettiin kansainvälisen huipputason kilpailujen ja harjoittelun edellyttämä tuuliverkko ja jäähdytysjärjestelmä suurmäkeen Kansainvälisen hiihtoliiton edellytysten mukaisesti. 2009 2012 FIS-rinne (A30887) muutettiin koneellisesti hoidetuksi ja valaistukset Kansainvälisen hiihtoliiton normit täyttäviksi. Rinteen lähtöja päätepisteiden korkeusero muutettiin 180 metriksi ja Hankkeiden seurauksena Rukalle on muodostunut alppihiihdon ja freestylen valmennus- ja kilpailutoimintaan soveltuva, Kansainvälisen hiihtoliiton kriteerit täyttävä talviurheilukeskus, jossa voidaan järjestää kansainvälisiä arvokisoja. Investointien avulla on pystytty lisäämään urheilijoiden harjoituspäiviä rinteissä ja toteuttamaan alkukauden leiritoimintaa suurmäessä. Tämä on pidentänyt matkailusesonkia Rukalla. Parannellut suorituspaikat palvelevat myös matkailualueen kansainvälistymistavoitteita ja lisäävät alueen vetovoimaisuutta talvilajiharrastajien ja -kilpailijoiden parissa. Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset ovat syntyneet matkailusesongin aikaistamisesta, kasvaneen kansainvälisen tunnettuuden kasvamisesta sekä lisääntyvistä matkustajamääristä. Näiden hankkeiden kautta Ruka on yksi Suomen keskeisimmistä valmennuspaikoista monelle eri lumilajille. Kaikki nämä paikat, mitkä on rakennerahastorahoilla saatu rakennettua, esimerkiksi Half-pipe tai freestylen kumpareet, ovat tuoneet maailman cupin kisat tänne, kommentoi Kuusamon kaupungin sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen. Hämäläisen mukaan toteutetut hankkeet ovat tukeneet monin tavoin Kuusamon alppikoulun toimintaa ja tehneet siitä yhden Suomen merkittävimmistä alppikouluista. Samalla on myös tuettu paikallisen elinkeinoelämän kehittymistä. Hämäläisen mukaan Rukan kehittämiseen liittyneet hankkeet ovat olleet onnistuneita ja niiden toteuttaminen on noussut alueen omista tarpeista. Kuusamon matkailuhankkeet Projektikoodit: A30063, A30092, A30887, A31651, A31803, A31287, A32427 Toteuttajatahot: Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy sekä Kuusamon kaupunki Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Kokonaisrahoitus: 4 042 530 euroa, josta EAKR ja valtio 2 567 081, kunnat sekä muu julkinen 592 059 ja yksityinen 883 390 euroa. http://www.naturpolis.fi/ http://www.onlyinlapland.com/

19 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 4Näkemyksiä hanketoiminnasta Pohjois-Pohjanmaalla No mehän ollaan sanottu, että kaiken takana on projektit. Kaiken positiivisen kehityksen takana on jonkinlaista projektirahoitusta - tavalla tai toisella. Sen merkitys on suuri. Se on isompi kuin huomataankaan, koska tämä on ainoa tapa harjoittaa alueen kehittämistä, elinvoiman lisäämistä tällä hetkellä. Se on haasteellista tuoda esille, mutta näin se vaan on. 4.1. HYVÄN HANKKEEN PROBLEMATIIKKAA Selvityksen aineistonkeruuvaiheessa yksi keskeisistä tavoitteista oli selvittää, minkälainen on hyvä hanke. Kysymys on laaja sillä ei tarkoiteta vain hankkeen piirteitä tai sen tavoitteita, vaan myös sitä, minkälainen hankkeen tulisi olla lähtökohdiltaan, miten sen tavoitteet ja tulokset asetellaan ja esitetään, minkälaiset toimijat ovat mukana ja minkä kokoisia hankkeita maakunnassa tulisi tehdä. Lisäksi hyvän hankkeen lähtökohtana on tiettyjen sudenkuoppien väistely ja ulkopuolisten paineiden ja vaatimusten kanssa tasapainottelu. Hankevalmistelu on kaiken a ja o Pohjan hyvälle hankkeelle luo perusteellinen valmistelu. Valmistelun tärkeys nousi esille erityisesti haastatteluissa, mutta myös kyselyissä muutama vastaaja nosti esille valmistelun tärkeyden. Hankevalmistelussa perusajatuksena on, että hankkeen kehitystoimenpiteiden tai investointien tulee nousta alueellisesta tarpeesta. Hankkeen sisällön tulee olla hyvin pohdittu, sen tarve osoitettavissa sekä hankkeen kannalta oleellisimmat sidosryhmät joko mukana hankkeessa tai kehitystoimenpiteiden kohteina. Suunniteltavan hankkeen tulee olla linjassa alueen keskeisimpien strategioiden ja ohjelmien (esim. maakuntaohjelma ja rakennerahastojen toimenpideohjelma) kanssa. Oleellisena pidettiin sitä, että hankkeilla pyritään edistämään valitun asiantilan muutoksen edistämistä, eivätkä toimenpiteet saa olla muusta kehittämisestä irrallaan tai erillisiä, niin sanottuja yhden asian hankkeita. Hankkeita ei tulisi toteuttaa vain hankkeen itsensä vuoksi, vaan kehittämistoimenpiteiden tulisi nousta aidosta, todistetusta tarpeesta sekä olla osa jatkumoa. Hankkeilla voidaan myös tavoitella jonkin uuden innovaation tai toimintatavan syntymistä hiljaisen signaalin toteuttamista. Hankkeiden sisällön ja alueiden tai maakunnan tarpeen yhteensovittamisessa rahoittajilla ja muilla viranomaisilla on suuri rooli ja vastuu. No kyllä se asia täytyy jollakin tavalla olla hyvin pohdittu. Että mikä on järkevää ja mikä ei. Se on, sanotaanko näin. Että se rakentuu jollekin pohditulle ja analysoidulle ja analyyttiselle. Se on varmaan yksi perusasia, että hanketta hankkeen vuoksi ei kannata pyörittää, vaan sillä täytyy olla joku yhteys alueen kehittämiseen. Sit osaltaan sillä pitää vastata johonkin tarpeeseen ja tai sillä pitää vastata johonkin uuden luomiseen. Pitää olla joku strategia ja joku mitä kohti tavoitellaan näillä meidän hankkeilla. Että ei me olla aluekehityshankkeissa sen takia, että nyt on yhtäkkiä tullut rahaa tai jotenkin tällä tavalla. Meillä on joku tietty tarkoitus tällä tekemisellä.

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 20 Mää näkisin tämän tyyppisen hanketoiminnan sillä tavalla, että ylipäätänsä, meillä ei välttämättä se yksittäinen hanke ole se ratkaiseva asia, vaan niistä muodostuisi kokonaisuuksia ja me vietäis joitakin asioita, isompia kokonaisuuksia eteenpäin. Toinen on sitten, mikä minusta voi olla, että yksittäinen hanke voi avata jonkun ihan uuden polun. Useat vastaajat korostivat, että hankehakemuksen huolellinen valmistelu, joka sisältää pohditun tavoitteiden asettelun, on hankkeen onnistumisen kannalta oleellista. Tavoitteiden tulee olla realistiset ja suhteessa sen kanssa, minkälaisia tuloksia hankkeella haetaan. Hankkeen täytyy myös palvella ja tukea alueen elinkeinoelämän toimintaa. Tällöin tärkeää on saada hankkeelle kosketuspinta alueen yrityksiin. Ajallisesti pitkien hankkeiden toteuttamisessa nähtiin tärkeänä, että asetettuja tavoitteita voidaan hankkeen aikana tarkentaa tai muuttaa, sillä tulevaisuuden ennakoimien esimerkiksi kolmen vuoden päähän voi olla tietyillä aloilla haastavaa. Suunnitteluvaihe on kuitenkin aika tärkeä, että siinä on realistiset tavoitteet. Tietenkin sitä vaikuttavuutta joudutaan miettimään, että siitä tulee riittävän kovat tavoitteet, mutta epäonnistumisia ehkä on tullut, että on tehty epärealistiset tavoitteet, esimerkiksi koko hankkeen aikana joudutaan miettimään, että miten me ne saavutetaan. Että se voi olla semmoinen kompastuskivi. Ainakin varmaan aika suuri merkitys on sillä, että miten sen hankkeen tavoitteet on alussa asetettu tai kun sitä on valmisteltu. Että jos siellä on hyvin onnistuttu siellä tavoitteenasettelussa ja ne tavoitteet on saavutettu, mitkä siellä on päätetty, niin silloinhan se hanke on onnistunut. Tokihan sillä on aika suuri merkitys, että millaiset tavoitteet on ollut. Se on sitten kuitenkin todella vaihteleva se projektien tarkoitus, että haetaanko sillä uusien työpaikkojen syntymistä vai osaamisen kehittämistä vai tietyn ympäristön kehittämistä. Ja tuo hankkeen onnistuminen, et millon me nähdään, että se on onnistunut, että mitä piirteitä siinä on, niin kyllä se lähtee siitä hankesuunnittelusta ja valmistelusta. Siinä jos sää lähet narraamaan ensinnäkin itteäs ja sitten alueen elinkeinoelämää, niin se ei tule onnistumaan se hanke. Puolet haastateltavista nosti esille, että onnistunut rekrytointi, esimerkiksi projektipäällikön suhteen, on merkittävä osa hankkeen onnistumista. Projektihenkilöstön tulee olla osaavaa, aidosti kehitettävästä asiasta kiinnostunutta, sitoutunutta, paineensietokykyistä sekä omata sosiaalisia taitoja. Projektiosaamista tarvitaan niin substanssin kuin hallinnonkin puolella. Lisäksi hankkeen tulee tavoittaa sen keskeisimmät sidosryhmät esimerkiksi yrittäjät. Yrittäjien mukaan saanti hankkeisiin osaltaan voi myös taata hankkeissa syntyneiden tulosten juurtumisen seudulle ja kehittää uusia toimintatapoja edelleen. Sidosryhmäyhteistyön onnistuminen riippuu osaltaan onnistuneesta rekrytoinnista kuinka hyvin esimerkiksi tavoitetaan hankkeen kannalta oleellisimmat yhteistyökumppanit. Kyllä mää sanon, että kyllähän se on, että hyviä hanketoimijoita on, niiltä ihmisiltä edellytetään sosiaalisia taitoja. Kykyä kommunikoida erilaisten näkökulmien ja myöskin vahvaa kritiikinsietokykyä. Että ei hernettä tuu heti jos joku kriittisesti asiaa mutta nähdä niitä mahdollisuuksia. Kuitenkin sanon näin päin, että kaikista ei oo. Ja sekin on hyväksyttävä. Ehkä tämmöiset sosiaaliset ja johtamistaidot jossain määrin tulee esiin. Jos niissä on jotain ongelmia, että ne asiantuntijat on aikamoisia persoonia ja saavat semmoisia ollakin ja pitää ollakin, mutta jos siellä tulee semmoisia henkilökemiaan liittyviä juttuja niin ne voi sitten olla aika suuria ongelmia projektin tavoitteiden saavuttamisessa. Ehkä tämmönen pehmeämpi puoli. Hanketoteuttajan, projektityypin ja -koon arviointia Projektityypin suhteen oltiin kiinnostuneita erityisesti siitä, minkä tyyppiset hankkeet hanketoteuttajat näkivät tärkeimpinä ja tarpeellisimpina. Kuten jo aiemmin mainittiin, on Pohjois-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoitus painottunut pääosin kehityshankkeisiin, joskin alueelle on tehty liiton toimesta myös merkittäviä investointeja. Näkökulmat projektityypin suhteen olivat hyvin vaihtelevia: osa mainitsi, että kehitysprojektit luovat alueelle pysyvämpää ja tärkeämpää osaamispääomaa ja osa mainitsi, että investointihankkeiden avulla alueelle saatavat tulokset ovat konkreettisempia ja siten alueelle tärkeitä. Pääasiallisesti kuitenkin koettiin, että alueiden kehittämisen kannalta tärkeää on, että molempia hanketyyppejä esiintyy. Molempia tarvitaan. Tietysti investointihankkeilla on se tulos konkreettinen ja näkyvä. Mutta en mää halua panna näitä sillä tavalla järjestykseen, että monta kertaa kehittämishanke on välttämätön: tie investointihankkeeseen ja se turvaa sen, että se investointihanke on sisällöltään oikea ja järkevä. Mutta ehkä kuitenkin pikkuisen enemmän tuonne

21 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta (c) Raahen seutukunta / Leena Harju Yritysnavikaattori Yrittäjyyspolun avulla kohti kasvua ja kansainvälisyyttä Raahen seudun yrityspalveluiden toteuttama Yritysnavikaattori -hanke sisälsi kolme toimenpidekokonaisuutta, joiden tavoitteena oli: 1) edistää uusien yritysten perustamista, vahvistaa aloittavien yritysten liiketoimintaosaamista sekä tukea yritysten kasvua ja kehittämistä, 2) kehittää uusien tai toimintaansa uudistavien yritysten ja substanssiosaajien välistä yhteistyötä, kehittää ja kaupallistaa yritysten palvelu- ja tuoteideoita sekä lisätä eri toimialojen välistä yhteistyötä 3) luoda kansainväliset yhteistyöverkostot yritysten hyödynnettäviksi ja vahvistaa yritysten kansainvälistymisvalmiuksia sekä tukea niiden kansainvälistymistä. Lisäksi hankkeen aikana rakennettiin yrittäjyyspolku-palvelukonsepti, jonka tarkoituksena oli selkiyttää alueella tarjottavia elinkeinoelämän palveluita. Yrittäjyyspolku -konseptin avulla seudun yrityksiä palvellaan tulevaisuudessa entistä paremmin kaikkien yrityksen elinkaaren vaiheiden aikana aina kehdosta kansainvälistymiseen saakka. Toimintamallin keskeisimmiksi tavoitteiksi muodostuivat yritysten systemaattinen kasvu ja kehitys, yrityksille tarjottavien perustamis-, kehittämis- ja kansainvälistymisvaiheen palveluiden tasalaatuisuus ja polkumaisuus sekä eri toimijoiden roolien selkiyttäminen ja päällekkäisyyksien poistaminen. Toimet tähtäsivät siihen, että Raahen seudun yrityspalveluiden ja yrittäjän välisestä asiakassuhteesta tulee sekä pitkäaikainen että tiivis ja yritysten eri kehitysvaiheiden tarpeisiin voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti yritysten toiminnan ympärillä olevien toimijoiden tarjolla olevia rahoitus- ja asiantuntijapalveluja sekä muita palveluja Raahen seudun yrityspalveluiden välityksellä ja avustuksella. Keskitettyjä palveluita Raahen seutukunnan yrityksille Yritysnavikaattori -hanke onnistui kokonaisuudessaan erinomaisesti ja se saavuttikin kaikki sille ennalta asetetut tavoitteet. Hankkeen aikana yrityksille tarjottiin palveluita kaikissa hankesuunnitelman mukaisissa toimenpidekokonaisuuksissa. Hankkeen kautta yritysten käyttöön hankittiin ulkopuolisia asiantuntijapalveluita muun muassa lakiasioihin, käännöspalveluihin, selvitysten ja sopimusten laadintaan, yrityskauppoihin ja kansainväliseen liiketoiminnan konsultaatioon liittyen.

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta 22 Hankkeen toteutuksessa onnistuttiin yli odotusten. Numeraaliset tavoitteet toteutuivat likimain tuplasti odotusarvoon nähden, mutta ennen kaikkea, hankkeessa onnistuttiin tarjoamaan palveluja runsaalle määrälle yrityksiä monipuolisesti aina aloittavasta yrityksestä kansainvälistyvään yritykseen asti ja rohkaistua niitä kehittämään liiketoimintaansa ja laajentamaan markkina-aluetta. Yrittäjyyspolkumallin mukainen ajattelu saatiin juurrutettua yrityspalveluverkoston toimintaan ja Raahen seudun yrityspalvelujen roolia korostettua koko alueen yrityspalvelukentässä, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Jussi Kemilä Raahen seudun yrityspalveluista. Henkilökohtaisia yrityskontakteja kirjattiin hankehenkilöstön toimesta hankkeen ajalta lähes 1600 kappaletta. Hankkeen aikana eri yritykset osallistuivat erilaisille messumatkoille tuotteiden kaupallistamis- ja markkina-alueen laajentamistarkoituksissa. Messuille osallistui 15 eri yritystä ja osallistumisia kertyi yhteensä 70 kappaletta. Hankkeen yhteydessä järjestettiin myös erilaisia seminaareja ja tilaisuuksia kaikissa eri toimenpidekokonaisuuksissa. Järjestetyt seminaarit olivat suosittuja ja eri seminaareihin osallistui yhteensä satoja osallistujia. Erityisesti pienet yritykset kokivat hankkeelta saamansa palvelut ja tuen merkittäväksi ajuriksi uusille kotimaisille ja ulkomaisille markkina-alueille menemisessä, joille ne eivät olisi ilman niitä uskaltaneet lähteä. Hankkeen toteuttajan kannalta katsottuna, mahdollisuus hankkia asiantuntijapalveluja ja toteuttaa muita toimenpiteitä yksittäisille yrityksille on mahdollistanut syvemmälle yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien asioiden toteuttamisen ja hankkeen resurssien tehokkaan hyödyntämisen, Kemilä jatkaa. (c) Raahen seutu / Sauli Paavola Raahen seutukunnan yritystoiminnan kansainvälistymistä edistettiin muun muassa ulkomaille suuntautuneilla verkostoitumis-, messu- ja matchmaking-matkoilla, joihin osallistui edustajia 26 eri yrityksestä. Lisäksi Raahen seutukunnan yritystoimintaa ja sen tarjoamista mahdollisuuksista luotiin hankkeen aikana englanninkielinen kv-kansio, jota on toimitettu ulkomaisille verkostokumppaneille erityisesti Venäjälle ja Pohjoismaihin. Kv-kansiossa tuotiin esille seudun vahvoja toimialoja siinä toimivien yritysten kautta. Hankkeella on ollut selviä positiivisia aluevaikutuksia. Hanke on lisännyt Raahen seudun yrityspalveluiden ja alueen yritysten tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lisäksi hankkeen aikana alueella toimivien organisaatioiden välinen yhteistyö tiivistyi ja syveni. Hankkeella on pystytty vaikuttamaan uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymiseen sekä edesauttamaan yritysten kasvua ja kehitystä. Sitä kautta hankkeella on pystytty lisäämään alueen hyvinvointia ja elinvoimaa, Kemilä lopettaa. Yritysnavikaattori Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, TL1 Projektikoodi ja toiminta-aika: A30748, 1.1.2009 31.12.2012 Toteuttaja: Raahen seudun yrityspalvelut/raahen seudun kehittämiskeskus Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Rahoitussuunnitelman mukainen rahoitus: 814 298 euroa, josta EAKR ja valtio 536 008, kunnat 172 790 sekä yksityinen rahoitus 78 500 euroa. http://www.raahenseudunyrityspalvelut.fi/etusivu (c) Raahen seutu / Leena Harju http://www.raaseu.fi/etusivu

23 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja investointihankkeen suuntaan, konkretian suuntaan olisi syytä painottaa jatkossa. No molempia tyyppejä mun mielestä tarvitaan. Kyllä jos ajatellaan tämmöistä maakunnan kehittämistä, koko maakunnan näkökulmasta, niin investointihankkeillekin on paikkansa. Ja niissä usein se tuloskin näkyy hyvin konkreettisesti ja se on perusteltavissa. Mutta en mä lähtisi siitäkään, että kaikki rahat laitettaisiin pelkästään investointihankkeisiin. Koska kyllä se pääoma, joka kertyy näiden kehittämishankkeiden kautta, niin silläkin on oma merkityksensä ja se on myös yksi osa sitä, että mikä se alueiden vetovoimaisuus, eli se kasvaa myös sitä kautta, että toimitaan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Kyllä mää oon enempi sillä lailla, että tämmösten kehityshankkeiden merkitys julkisena aktivaattorina. Ja uuden tavallaan uuden mahdollisuuden ja uusien näkökulmien synnyttäjänä. Kuitenkin tärkeää hanketyypin pohdinnassa on huomata, että hanketyypit eivät ole toisiaan poissulkevia päinvastoin. Kehityshankkeiden tavoitteena usein on saada alueelle investointeja ja investointien jälkeen usein seuraa kehitys- ja tutkimustoimintaa alasta riippuen. Täten siis ehkä oleellisempaa olisi ollut kysyä, missä suhteessa hankkeita tulisi tehdä kuin sitä, kumpaa projektityyppiä suosii. Me ajatellaan sillä tavalla, että kehityshankkeiden tuloksena syntyy investointihankkeita, investointihanke on näin karkeasti rytmiteltynä aina tarkoituksenmukainen, koska yleensä investointi joko synnyttää uutta työtä tai säilyttää. Eli ilman että alueella tapahtuu investointeja, niin alue ei voi kehittyä. Ja kehittämishankkeita toteutetaan, jotta syntyisi investointihankkeita. Eli lisätään osaamista, kehitetään ja etsitään uusia markkinoita, lisätään laatua. Kaikki nämä tehdään, jotta syntyisi investointeja. Eli nämä molemmat on tärkeitä. Investointeja pitäisi pystyä edistämään suoraan yritystukien avulla, se on ihan oleellinen asia, mutta kehittämispanosta pitää olla, että investoinnit mahdollistuisi. Koska investoinnit aina edellyttää tuotekehitystä, suunnittelua kaikkea tällaista. Haastatteluiden avulla selvitettiin myös, minkälaisia hankkeita hanketoimijat pitävät hyvänä kokonsa puolesta. Koolla tarkoitettiin sekä rahoitusmäärää, että maantieteellisesti kohdealueeltaan laajaa/suppeaa hanketta. Euromääräisesti suuria hankkeita kuvattiin perusvoimaksi, jotka luovat resurssipohjaa ja riskinkantokykyä. Useat haastateltavat kokivat, että maantieteellisesti laajoilla ja euromääräisesti suurilla hankkeilla voidaan toteuttaa suurempia teemoja, joissa voi olla mukana toimijoita kootusti ympäri maakunnan. Kehittämistarve eri seutukunnilla voi olla samantyyppinen, jolloin suurten koordinoitujen sateenvarjohankkeiden toteuttaminen voi olla perusteltua. Tällöin suurten ohjelmakokonaisuuksien avulla voidaan valita tietyt kehittämistoimenpiteet ja synnyttämään täsmäkehitystoimenpiteitä alueellisesti. Suurten kehityshankkeiden toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin pitkäjänteisyyttä, sillä kehitystoimet ja hankehallinto vievät oman aikansa. Täten hankkeiden tulisi seurata pidempiä kehitystrendejä. Suurissa yhteistyöhankkeissa tärkeää on toimijoiden välinen hyvä yhteistyö, luottamus sekä se, että hankkeen tavoitteet on asetettu yhdessä. Hankkeiden mahdollisten työpakettien tulee myös sopia yhteen sisällöllisesti. Se suuruus antaa ja luo resurssipohjaa ja tietynlaista riskinkantokykyä ja ihan hankemaailmassakin kassaa ja kaikkea tämmöstä, että kun meillä on muutakin toimintaa riittävällä volyymilla, niin se maksatuksen viivästyminen ei kaada tätä. Siinä on tavallaan semmoisia rationaalisia tekijöitä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että etteikö myös tämmöiset pienimuotoiset voi olla hyviä aktivaattoreita. Mutta kyllä mää vaikuttavuusefektissä uskon, että pitäisi olla tämmöisiä kokonaisempia. Että saadaan tavallaan kertarysäyksellä joku kunnon boosti johonkin asiaan, niin kyllä se jää sitten elämäänkin. Mutta kyllä mun mielestä siinä täytyy olla se tavoite, tähdenlento ei hirveästi lämmitä. -- Että miksi laittaa joku valtava resurssi semmoiseen asiaan joka ikään kuin elää vain sen hankkeen aikana, jos siitä ei jää sitten pysyvämpää. Niin silloin ei kannata suureen satsata, mutta jos saadaan tämmöinen laajalti keskeiseksi koettu asia, joka on tosi messevä juttu vaikkapa nyt erityisesti Pohjois-Suomelle, niin sillon, kyllä mää itse ajattelen niin, että pitää olla jotakin hienompaa. Mutta meidän näkökulmasta, niin mun mielestä se vaikuttavuus paras vaikuttavuus ei synny siitä, että meillä on paljon pieniä hankkeita pieniin asioihin. Vaan kootusti jollakin lailla. Suurten hankkeiden tehokkuudesta oltiin kuitenkin myös eri mieltä. Euromääräisesti pienempien ja maantieteellisesti suppeampien hankkeiden koettiin olevan tehokkaita ja nopeampia reagoimaan ympäröivän maailman muutoksiin. Siten niillä on usein myös verraten suuri alueellinen vaikut-

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 24 tavuus. Pienillä hankkeilla koettiin olevan merkitystä erityisesti suurempia kokonaisuuksien aloittajina ja täydentäjinä. Näin myös euromääräisesti pienet esiselvitykset koettiin useissa tapauksissa onnistuneiksi ja jatkossakin tarpeellisiksi. Pienelläkin hankkeella voidaan vastata hyvinkin akuutin, ison asian, jolla ratkaistaan ja kehitetään -- Tietenkin sitten semmoiset ohjelmakokonaisuudet ovat varmasti hyviä, mutta ne ohjelmakokonaisuudetkin pitävät sisällään pieniä hankkeita. Nekin rakentuu käsittääkseni usein pienistä hankkeista. Molempia tarvitaan, mutta eivät ole mitenkään mustavalkoisia tai ristiriitaisia. Sehän on suhteessa siihen että mitä pitää tehdä. Sillä tavallahan niitä pitää arvioida. Ei, mää en usko siihen suuruuden ekonomiaan tässä yhteydessä. Toki siis jos nyt sanotaan, että monestihan tämmöiset koulutushankkeet tai investointihankkeet on isoja hankkeita. Mutta tietenkin se on ihan selvä, että jos sää investoit jotakin laitteistoa, niin pitäähän siinä olla rahaa. Ja sitten taas jos sulla on koulutuksessa tavoitteena vaikka 2000 koulutuspäivää meneehän siihen rahaa. Sehän on ihan selvää. Mut sit jos sää teet jotakin selvitystyötä vaikka 50 000 Lump Sumilla, niin sehän voi tavallaan olla aivan yhtä tehokas. Se täytyy tietenkin tietää, että mitä tehdään. Pienten hankkeiden suurimmaksi ongelmaksi koettiin hankebyrokratia, joka on sama kuin suuremmissa hankkeissa. Näin itse kehittämistyölle voi jäädä joissain tapauksissa vähemmän aikaa. Pienten hankkeiden hallintoa on kuitenkin viime vuosina kevennetty yksinkertaistettujen rahoitusmallien avulla (Flat Rate ja Lump Sum). Erityisesti kertakorvausmalli Lump Sum on tehokas pienille hankkeille ja se on helpottanut hankehallintoa erityisesti maksatusvaiheessa. Ei oo suuri aina kaunista, että pienissä on tympeetä se, että niissä on se sama hankebyrokratia. -- Mutta sitten taas kun on näitä tuhottoman isoja hankkeita, -- mä en tiedä onko ne ihan sitten nekään hyviä. Että sitten kun ne hajoaa niin isolle alueelle, että toki se on sielläkin sitten, että jos sää olet itse aktiivinen, aktiivisesti mukana niin, sää saat siitä sitten sen hyödyn. Mutta siellä monesti, kun jos se on maakunnan tai ylimaakunnallinen, niin siellä ei sitten oo, kun ne on niin isoja hankkeita ja ne kilpailutetaan jollekin ulkopuoliselle konsultille, niin sillä ei sitten ole taas sitä kokonaisnäkemystä siitä alueesta, eli jos sää et oo siinä aktiivinen ja itse tuo itseäsi, niin sää jäät siitä. Osa haastateltavista kuitenkin koki, että parhaimmat tulokset saadaan pienillä ja maantieteellisesti tarkasti rajatuilla hankkeilla. Näin myös tulokset saadaan tehokkaimmin alueilla käyttöön. Maantieteellisesti laajoissa hankkeissa toimijat joutuvat käyttämään paljon työaikaansa matkustamiseen sekä erilaisissa kokouksissa istumiseen. Näin itse kehitystyö voi jäädä taustalle. Mitä pienempi hanke, niin sitä tehokkaammin eurot on käytössä. Tätä mieltä mää oon ollut jo pitempään ja tätä mieltä mää oon edelleenkin. Sitten joskus on järkevää laajentaa seutukunnalliseen, kahden kolmen seutukunnan yhteisiin hankkeisiin. Sitten kun mennään maakunnallisiin hankkeisiin, niin mun kokemukset on huonot. Tai mun näkemys on, että ne on tehottomia. Niitä ei pysty resursoimaan riittävästi ja sitten kun ne resursoidaan vajaasti, vaikka ne on isoja hankkeita, niin niiden tulokset jää ohuiksi. Tämä kokemus mulla on. Yleensä mää sanoisin näin, että sellaiset hankkeet joissa on kumppanuutta tällaisten markkinaehtoisten kumppaneiden kanssa, niin se on tärkeää. Mun mielestä ei oo hyvä hanke välttämättä semmoinen, joka on maantieteellisesti kovin laaja hanke. Koska siinä käy sillä tavalla, että se lisää hankebyrokratiaa ja ne vähät toimijat jotka projekteissa on, jotka tekee niissä töitä, niin ne istuu palavereissa ja paljon matkustaa tuolla niissä verkostoissa. Että tehokkaasti hallinnoidut, kohtuullisen pienelläkin alueella toimivat hankkeet voivat olla hyviä. Riippuen siitä, kannattiko haastateltava suuria koordinoituja hankekokonaisuuksia tai pieniä ja tehokkaita täsmäiskuja, tärkeimpänä nähtiin se, että hankkeilla pureudutaan alueen tarpeisiin ja kehitystoiminta on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Tällöin ydinkysymykseksi ei muodostu hankkeen koko, vaan se, että hanke (koosta riippumatta) on osa jotain suurempaa kokonaisuutta ja linjassa muun kehittämisen kanssa. Tällöin hankesuunnittelu ja alueen kehittämisen painopisteiden määrittely nousevat merkittävään rooliin. Projektityypin ja hankkeen koon lisäksi hanketoteuttajia pyydettiin haastatteluissa tekemään vertaisarviointia, eli pohtimaan, minkälaiset toimijat ovat parhaita toteuttamaan hankkeita Pohjois-Pohjanmaalla. Hyviksi hanketoteuttajiksi koettiin toimijat, joiden hankkeiden seurauksena alueelle saadaan investointeja sekä aluekehitys- ja yrityspalveluita. Elinkeinonäkökulmasta tärkeitä hanketoimijoita ovat toimijat, jotka voivat tukea viennin, investointien, ostovoiman ja työpaikkojen positiivista kehitystä. Lisäksi tärkeinä nähtiin sellaiset toimijat, jotka toteuttavat tutkimushankkeita,

25 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja selvityksiä ja muita taustaprosesseja, joilla vaikutetaan osaamistasoon ja uuden tiedon syntyyn ja jalkautumiseen alueelle. Tässä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden rooli on oleellinen. Vaikka yksittäisten organisaatiotyyppien merkitys on suuri aluekehittämisessä ja hanketoiminnassa, on sitäkin tärkeämpää, että hankkeessa on mukana sen sisällön kannalta oleellisimmat toimijat. Jos oleellisia toimijoita puuttuu, ei kokonaisuus ole toimiva. Tärkeää on, että hanketta toteuttava taho pystyy aidosti tarttumaan alueen kehittämiseen. Hyväksi perusperiaatteeksi voidaan nostaa kahden haastateltavan esiintuomat ajattelumallit: elinkeinoelämä tutkimuslaitos yliopisto sekä yrityskehittäjä tutkimus/ tuotekehitys koulutus - innovaatioympäristö. Näiden toimijoiden yhteistyöllä hanketoiminnalle saadaan paras alueellinen vaikuttavuus ja pitkäkestoisimmat tulokset. Useissa haastatteluissa nousi esille, että lähtökohtaisesti on tärkeää, että hanketoimija on kokenut ja uskottava toimija. Tällöin se halutaan useammin yhteistyökumppaniksi tai mukaan esimerkiksi hankkeiden ohjausryhmiin. Kyllä se on tämmöinen kokonaisuus, että mää sanoisin että semmoinen industry-academy-research institute, elikkä tutkimuslaitos-yliopisto-elinkeinoelämä -yhteistyö. Se kolmikanta. Mää itse ajattelen niin, että ehdottomasti se yrityskehittäjien, kehittäjätahojen lisäksi siinä pitää olla tutkimus-tuotekehitys -ympäristöt, jotka siinä on, siinä pitää olla koulutusnäkökulma, pitää olla oppilaitosnäkökulma, koulutus, elikkä puhutaan sitten t&k, että mikä se on, no oppilas yliopisto ja ammattikorkeakoulu, niin ne resurssit hyödynnettyä, mutta myös ne innovaatioympäristöt. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan toimijoita, joiden kanssa hankeyhteistyötä tulisi tiivistää tai jotka tulisi saada jatkossa mukaan hanketoimintaan. Pääasiallisesti haastateltavat kokivat, että keskeisimmät hanketoimijat ovat vuosien saatossa valikoituneet, eikä uusien hanketoimijoiden nousua nähty kovinkaan todennäköisenä. Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä koettiin vahvaksi ja tiiviiksi. Ainoana yksittäisenä toimijana mainittiin vapaaehtoisorganisaatiot, joiden koettiin voivan antaa hankemaailmalle uudenlaisia näkökulmia. Tätä perusteltiin sillä, että vapaaehtoisorganisaatioiden toiminta perustuu usein kiinnostukseen ja ne usein reagoivat ensimmäisinä nouseviin trendeihin. Vapaaehtoisorganisaatioiden mukaantulo hanketoimintaan on kuitenkin jossain määrin ongelmallista, sillä toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä niillä välttämättä ole mahdollisuutta osallistua hanketoimintaan rahallisesti. Vaikka haastateltavat eivät juuri nostaneet esille yksittäisiä toimijoita, jotka voisivat jatkossa tulla mukaan hankemaailmaan, nostettiin esille jo olemassa olevien toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja uusien rajapintojen muodostaminen. Tiede- ja koulumaailmassa uusia rajapintoja tulisi muodostaa yhä enemmän tieteenalojen välisellä yhteistyöllä. Myös yliopisto-yritykset -yhteistyötä tulisi tulevaisuudessa tiivistää. Yritysmaailmassa tärkeäksi nähtiin toimialarajat ylittävä yhteistyö, jolloin esimerkiksi matkailu- ja maatalousyritykset voisivat toimia jatkossa tiiviimmin yhdessä. Pk-sektorin osallistumista hanketoimintaan toivottiin erityisesti hankkeiden ohjausryhmiin. Lisäksi koettiin, että yrityksille tulisi entistä enemmän tuoda esille kehittämis- ja hanketoiminnan hyviä puolia ja osoittaa, että yritykset voivat hyötyä rakennerahastoista. Tärkeää olisi muuttaa yritysten näkökulmia enemmän siihen suuntaan, että kehittämistyö on pitkäjänteistä, eikä niin sanottuja pikavoittoja ole. Tämä voi olla erityisesti pienille yrityksille haastavaa, sillä sijoitetuille rahoille toivotaan konkreettisia tuloksia varsin lyhyellä aikajänteellä. Hankkeen tulokset ja pysyvyys Ehkä suoraviivaisimpana tapana tarkastella hyvää hanketta on tarkastella sen tuloksia. Erityisesti kyselyn vastauksissa nousi esille se, että hankkeen tulee saavuttaa sille asetetut tavoitteet, toiminnan tulee olla pysyvää tai jonkin hankkeen osan tulee jäädä elämään hankkeen jälkeen. Hankkeiden ja siinä tehtävien kehitystoimenpiteiden tulee saada aikaan positiivisia vaikutuksia alueen yrityksiin ja innovaatioympäristöihin, edistää kulttuuri- ja taidetoimintaa ja tehostaa perustehtävien toteuttamista. Tuloksena tulisi syntyä uusia verkostoja, yhteistyötä tai lisätä kansainvälisyyttä (Taulukko 5). Samat teemat toistuivat myös haastatteluissa. Keskeisenä koettiin, että hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuvat ja hankkeella on vaikutusta alueen yritysten liiketoimintaan esimerkiksi viennin ja kansainvälistymisen suhteen. Tulosten arviointi on riippuvaista hankkeen sisällöstä esimerkiksi joillakin investoinneilla on elinkaarensa, jolloin vaikutukset näkyvät vain tietyn aikakauden. Nämä investoinnit ovat kuitenkin voineet saada alueelle lisäinvestointeja sekä uusia kehitysprojekteja, esimerkiksi tutkimuksen pariin. Hankkeen onnistuminen arvioidaan myös hankkeen päättymisen jälkeen sen mukaan, miten tulokset ovat jääneet elämään hankkeen päätyttyä. Yksi hankkeiden perusperiaatteista on, että hankkeiden tulisi jättää jälkeensä pysyviä vaikutuksia olla osa jatkumoa. Kyselyssä muutama vastaajista nosti esille, että hankkeen onnistuminen riippuu tavoitteiden asettelusta. Jos hankkeelle on suunnitteluvai-

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 26 Mitkä ovat edellytykset sille, että hanke voidaan ajatella onnistuneeksi? Entä epäonnistuneeksi? Onnistuminen - Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan, toiminta pysyvää, jokin osa hankkeesta jää elämään (16) - Edistää/synnyttää liiketoimintaa, palvelumalleja, kestävää kehitystä, uudenlaista kulttuuri- ja taidetoimintaa, tehostaa perustehtävän toteuttamista, synnyttää uusia innovaatioympäristöjä ja työpaikkoja (6) Epäonnistuminen - Hankkeelle asetetut tavoitteet jäävät saavuttamatta, eikä toimintaa saada kehitettyä pitkällä tähtäimellä niin, että hankeosapuolet ja muut verkostossa olevat jatkavat toimenpiteitä myös jatkossa (4) - Hankkeella ei ole merkitystä kenellekään, eikä tuloksia tarvita jälkeenpäin tai toiminnot hiipuvat (3) - Synnyttää uusia verkostoja, yhteistyötä ja lisää kansainvälisyyttä (6) - Olennaisten sidosryhmien sitoutuminen, hyvä ja sitoutunut toteuttajatiimi (4) - Hyvin suunniteltu hanke (3) - Realistiset ja kohdennetut tavoitteet ja riittävät resurssit (2) - Hankkeelle ja kehittämiselle on selkeä tunnistettava tarve (2) - Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat epärealistiset (1) - Kiinnitetään liikaa huomiota hankkeen hallinnointiin (1) - Lopputulokseksi jää vain loppuraportti tai toimien loppuunsaattamiseksi tarvitaan uusi hanke (1) - Liian lyhyt hanke: 2-3 vuotta on liian lyhyt aika saavuttaa pysyväisluonteisia toimintoja (1) - Lopputuloksena syntyy eripuraisuutta (1) - Osaava ohjausryhmä ja johto (2) - Hanketoimijaa pidetään uskottavana kumppanina ja asiantuntijana (1) Taulukko 5. Hankkeen onnistuminen tai epäonnistuminen - keskeiset teemat. Suluissa näkyvät montako kertaa kyseinen asia on vastauksissa mainittu. heessa asetettu liian korkeat tai epärealistiset tavoitteet, voi hyväkin hanke vaikuttaa tilastollisesti tehottomalta. Niinpä hankearvioinnin muotti ei välttämättä sovellu samalla tavalla kaikille hankkeille tai hankkeen tulokset eivät välttämättä ole todennettavissa heti hankkeen päättymisen jälkeen. Indikaattoritietojen (esim. työpaikkakehitys) valossa hanke voi näyttää epäonnistuneelta vaikka hanketoteuttaja itse kokisikin hankkeen onnistuneeksi. Hankkeella on voinut olla suuri merkitys hanketoteuttajan osaamiseen tai se on voinut lisätä oleellisesti paikallisten yritysten tietoutta hanketoiminnasta ja sen hyödyistä. Sen avulla on myös voitu estää yritysten ajautuminen konkurssiin tai työntekijöiden irtisanominen. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että hankeen sidosryhmät ovat itse tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Kaksi kyselyn vastaajista ehdotti, että hanketoiminnan arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita tulisi hioa ja erityisesti hanketoiminnassa tavoitteiden asetteluun kiinnittää yhä enemmän huomiota. Haastatteluissa sama teema nousi esille: No minimissään tietysti, että se toteutuu suunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti suurin piirtein, mutta toki sillä tavalla, että ne tulokset saavutetaan ja ennen kaikkea, että se johtaa jonkun toivotun asiantilan toivottuun muutokseen. Valitun asiantilan toivottuun muutokseen. Ja sitten tämmöiseen jatkumoon, eli synnyttää uutta toimintaa, joka jatkuu ja laajenee ja joka edelleen poikii uutta toimintaa. Ja sitten selkeä viesti on kuitenkin se, että paikallinen elinkeinoelämä, yritykset kun sitten luottamushenkilöt, kuntien edustajat on tyytyväisiä hankkeet tuloksiin. Toiset [hankkeet] on voitu arvioida, että ne ei ole niin hyvin onnistuneita, kun taas jotkut toiset hankkeet on onnistuneet paremmin. Kokonaisuus kun sitten katsotaan yksi projekti ei maata muuta, voisi näin sanoa. Että se yksittäisen projektin onnistumi-

27 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja nen paremmin tai huonommin ei välttämättä ole se kaikkein tärkein kysymys vastata, vaan se että, institutionaalinen kehitys tai sopeutumiskehitys tai rakennemuutoskehitys joka on siinä taustalla. Jota pyritään ohjaamaan, niin siihen saadaan niitä vaikutuksia aikaan pitkällä juoksulla. Niin tämä on tärkeä kysymys. Lopuksi voidaan nostaa esille riskinottokyky ja kunnianhimo. Haastatteluissa nousi ajatus siitä, että hanketoiminta on riskirahoituksen muoto, jonka tehtävä on ottaa riskejä, jotta voidaan aidosti saavuttaa jotain uutta ja innovatiivista. Osa hankkeista onnistuu ja osa epäonnistuu, eikä yksi epäonnistunut hanke välttämättä vaikuta suureen kehityskulkuun negatiivisesti. Yksi haastateltavista korosti, että jos hankkeen aikana pystytään ennakoimaan mahdollinen epäonnistuminen, tulisi hanke pystyä keskeyttämään. Kyselyssä puolestaan nostettiin esille, että hankkeiden epäonnistumista pidetään hankemaailmassa tabuna. Vastaajien mukaan hanke voi epäonnistua huonon hankehallinnon vuoksi, mutta toisaalta hankkeissa pitäisi pystyä ottamaan myös riskejä ja kokeilemaan rohkeasti uutta. Näin hyvä hanke voisi olla hieman sumun peitossa, mutta kuitenkin mahdollinen ja realistinen. Täten hyvällä hankkeella saataisiin tietoa mahdollisista tulevaisuuden toimintatavoista. Onnistunut tulos voisi siten olla hankkeen tavoitteiden kannalta myös negatiivinen. Minun mielestä ei voi olla niin, että meillä on 100 prosenttisesta hankkeesta aina 100 prosenttinen tulos, koska sillon ei ole otettu mitään riskiä missään asiassa. Että aina jos otetaan rahoitus, että hankerahoituksella tehdään jotakin vähän uutta, niin silloin otetaan joku riski myös. Jos otetaan joku riski, niin joskus sen pitää vähän toteutuakin sitten. Jos ne kaikki saavuttaa kaikki tulokset, niin mää kyllä epäilen, että sitten on tehty jotain ei ole ollut kunnianhimoa tarpeeksi. Kuvaan 7 on kerätty hyvän hanketoiminnan keskeisimmät piirteet tiivistetysti. Piirteet tiivistyvät neljän pääkohtaan: valmistelu ja sidosryhmät, riskinotto ja kunnianhimo, hankkeen tulokset sekä pysyvyys. Valmistelu ja sidosryhmät - Alueen tarve, elinkeinoelämä - Maakunnan painopisteet ja strategiat - Heikko signaali - Rekrytointi - Yrittäjälähtöisyys - Tavoitteiden asettelu Riskinotto ja kunnianhimo - Tulevaisuuden ennakointi - Osa hankkeista onnistuu, osa ei - Tavoitteiden asettelu - Suuri kehityskulku vs. yksi hanke-perspektiivi HYVÄ HANKE Hankkeen tulokset - Konkretia - Kansainvälistyminen, yhteistyö - Vaikutukset yrityksiin, talouteen, työpaikkoihin ja innovaatioympäristöihin Pysyvyys - Pysyvät tulokset ja hyödynnettävyys - Osa suurempaa kehityskulkua - Vaikuttaa organisaation osaamiseen Kuva 7. Hyvän hankkeen matriisimalli.

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 28 4.2. HANKETOIMINNAN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS Hanketoiminnan keskeisimpänä tavoitteena on saada aikaan positiivisia kehityskulkuja maakunnan alueilla. Jotta hanketoiminnan alueellisia vaikutuksia voidaan arvioida, on tärkeää kysyä, olisivatko kehitystoimenpiteet tapahtuneet ilman hankerahoitusta ja jos olisivat, niin missä muodossa. Lisäksi on tärkeää pohtia hanketoiminnan merkitystä hanketoimijalle itselleen ja alueelle, jolla kehitystoimenpiteet on tehty. Olisivatko kehitystoimenpiteet toteutuneet ilman hankerahoitusta? Oleellinen kysymys hanketoiminnan vaikutuksia selvitettäessä on, olisivatko kehitystoimenpiteet toteutuneet ilman hankerahoitusta. Teemaa selvitettiin sekä kyselyn että haastatteluiden avulla. Kyselyssä kysymykseen vastasivat 39/44 vastaajaa eri hankkeista, joista kaikki 39 kokivat, etteivät hankkeen toimenpiteet olisi toteutuneet lainkaan tai kehitystoimenpiteet olisivat huomattavasti suppeampia ilman hankerahoitusta. Osa vastaajista mainitsi, että yksittäisiä kehitystoimenpiteitä olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman hankerahaa, mutta toimien merkitys olisi jäänyt varsin vähäiseksi. Lisäksi osa vastaajista korosti, että ilman hankerahoitusta erityisesti investoinnit olisivat jääneet pieniksi ja yksittäisiksi. Ei varmasti olisi tapahtunut ja tässä todella voi nähdä, että hankerahoitus on saanut huomattavaa hyvää aikaiseksi. En usko, että ilman tätä rahoitusta yliopisto ja Oamk olisivat päässeet tällaiseen yhteistyöhön ja toisaalta Business Kitcheniä ei olisi syntynyt ainakaan tässä laajuudessa vaan ehkä sitten yksittäiset organisaatiot olisivat tehneet omia ratkaisujaan suppeampina. Hanketta ei olisi voitu ollenkaan toteuttaa ilman hankerahoitusta ja kaikki saavuteut tulokset olisivat jääneet toteutumatta. Kehitystoimenpiteitä ei olisi voitu toteuttaa ilman hanketta. Sama teema toistui myös haastatteluissa. Haastatteluiden vastaukset ovat kyselyä laajempia, sillä haastatteluissa ei käsitelty yksittäisiä hankkeita muuten kuin esimerkin kautta. Pääasiallisesti haastateltavat kokivat, että hankeraha on ollut merkittävä aikaansaaja ja toimeenpanija, jota ilman monet kehitystoimenpiteet olisivat jääneet tekemättä tai niiden toteuttamiseen olisi mennyt aikaa moninkertaisesti. Yksi haastateltavista epäili, että ilman Euroopan unionia kansallisella kehitysrahoituksella ei välttämättä olisi saatu aikaiseksi samanlaisia tuloksia ja rahoitusta maakuntaan. Ei missään tapauksessa. Tämä on ollut todella tärkeää rahaa. En pysty sanomaan muuta kun, että oleellisesti hitaammin ja oleellisesti pienempänä. Ja voi olla, että ne olisi tukehtuneet sitten resurssin puutteeseenkin, en ole siitä ihan varma, koska siinä on yritykset mukana olleet merkittävästi, mutta selkeä viesti on ollut, että pienempinä ja hitaammin. Ja kaikki toimenpiteet ei ollenkaan. Jos ajattelee aluekehityshankkeiden, investointi- ja kehityshankkeiden merkitystä, niin kyllä mää näen sen hirveän tärkeänä, että tämä on olemassa. Että jos me ei oltais EU:ssa, niin en tiedä miten meidän pelkällä suomalaisten kehitysrahoituksella, että olisiko meidän maakunnassa tämän verran rahoitusta käytettävissä ja en mää oikein jaksa uskoa. Ja siinä mielessä tämmöinen alueiden Euroopan näkökulma on ollut hirveän tärkeä, mää toivon, että se jotenkin Suomessakin tavallaan se sama ajattelu sais jatkossa enemmän tilaa, että puhuttaisi tämmöisesti alueiden Suomesta, että koko Suomi pärjää pääkaupunkiseutu pärjää, kun muutkin alueet pärjää. Usea haastateltava mainitsi, että hankerahoitus mahdollisti toimijoiden perustehtävien ulkopuolisen kehittämistoiminnan seuduilla. Esimerkiksi koulutusorganisaatioiden määrärahat ovat tiukasti sidottuja niiden perustehtäviin eli koulutukseen ja tutkimukseen, jolloin kehittämistoiminnalle on vain rajallinen määrä rahoitusta tarjolla. Hankeraha on siten mahdollistanut perustoiminnan ylittävän toiminnan ja esimerkiksi tiivistänyt yhteistyötä muiden toimijoiden ja alueen yritysten kanssa. Ilman hankerahaa useissa koulutusorganisaatioissa yhteistyö alueen yritysten kanssa olisi huomattavasti vähäisempää. Enpä usko että olisi, että suurin osa ei varmaan olisi, näillä on tosi iso merkitys ollut näillä hankerahoilla. Täällä on yrityksillä niin vähän rahaa laittaa, että pääosin ne yritykset on älyttömän pieniä, 1-2 henkilön yrityksiä, jotka näissä on mukana, niin ei niillä oo voimavaroja muuhun kun pyörittää se jokapäiväinen toiminta. Ja sitten on jotain isoja kaupungin infra ei missään nimessä varmaan olisi toteutunut ilman hankerahoitusta. Kun ajatellaan näitä laajennuksia sun muita, niin niillä on se mahdollistava vaikutus kyllä. Täällä ei oikein ole semmoisia ulkopuolisia sijoittajia, jotka tulis tavallaan, että me ollaan siinä mielessä vähän ton hankerahoituksen varassa.

29 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta Painettava älykkyys Oulun seudulla Maailman ensimmäinen yritysten käyttöön tarkoitettu painetun älyn kehitysympäristö Painettava älykkyys on yksi Oulun seudun kehittämisen kärkikohteista. Painettavalla älykkyydellä tarkoitetaan elektroniikan, biokemian, kemian, optiikan, optoelektroniikan sekä muiden toiminnallisuuksien tuottamista painokoneilla niin nopeasti ja halvalla, että se voidaan liittää massatuotteisiin. Teknologia mahdollistaa innovatiivisten tuotteiden kehittämisen useilla toimialoilla ja sillä voidaankin toteuttaa lukemattomia määriä arkipäivää helpottavia sovelluksia. Vuonna 2009 käynnistynyt Printocent -hankekokonaisuus on erilaisine kehittämistoimenpiteineen luonut maailmanluokan painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskuksen Ouluun. PrintoCent -yhteistyön muodostavat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu sekä Oulun kaupungin liikelaitos BusinessOulu. PrintoCentin tarkoituksena on auttaa yrityksiä hakemaan parhaita kaupallisia tuloksia tuottavia painetun älykkyyden sovelluksia. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt EAKR- ja valtionrahoitusta hankekokonaisuuteen yhdeksälle hankkeelle yhteensä 6,57 miljoonaa euroa. Näin se on yksi suurimmista yksittäisistä rahoituskohteista ohjelmakaudella 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi Tekes on rahoittanut painettavaa älykkyyttä Pohjois-Pohjanmaalle seitsemällä EAKRhankkeella, yhteensä 1,8 miljoonalla eurolla (EAKR + valtio). MAXI -rullalta rullalle pilot-linja (c) VTT Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamat hankkeet ovat sisältäneet monenlaisia kehitystoimenpiteitä. Hankkeiden kautta Oulun seudulle on investoitu rullalta rullalle painokone, joka soveltuu tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten tuoteprototyyppien massatuotantotestaukseen. Laitteistoja on täydennetty eri hankkeiden kautta esimerkiksi laadunvarmistukseen soveltuvilla mittauslaitteistoilla, painettavan elektroniikan testausasemalla sekä komponenttien ladonta- ja ladotun kokonaisuuden ylivalulaitteistoilla. Laitteistohankintojen tuloksena alueen yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat hyödyntää proto- ja tuotekehitysympäristöä ja siten saattaa uudet ideat nopeammin massatuotantoon. Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamissa painettavaan älykkyyteen liittyvistä hankkeista on käynnissä kaksi. Bioprint -hankkeessa (A31622) keskitytään painettavien bioantureiden kehittämiseen painoteknisin menetelmin. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa prototyyppien kehitysympäristö, joka hyödyntää alueen osaamista ja infrastruktuuria tarjoten yrityksille alihankintaverkoston. Alihankintaverkoston kautta yritysten tuoteideat sekä niiden tuotteistamis- ja tuotantomahdollisuudet voidaan nopeasti arvioida. Verkoston kautta yrityksillä on mahdollisuus oman liiketoimintansa liittyvän erityisosaamisensa pohjalta hyödyntää painettavaa älykkyyttä. Projektin tuloksena bioalan, painotekniikan alan, painettavan elektroniikan ja materiaalitoimittajien yhteistyö kehittyy mahdollistaen uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymisen alueelle. Toisen, PrintoCent Start & Run -hankkeen (A31965) lähtökohtana on alueellisen toiminnan kehittäminen, syntyvien ja syntyneiden painetun älyn yritysten verkottumisen ja arvoketjun muodostumisen tukeminen sekä PrintoCent -brändin vahvistaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hankkeessa rakennetaan Ouluun painettavan älykkyyden toimintakeskus, joka tarjoaa tuotekehitys- ja tuotantopalveluita yrityksille. Keskuksessa yritykset voivat

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta 30 hyödyntää lähiympäristössä sijaitsevaa korkeatasoista tuotantoympäristöä ja siihen liittyviä palveluita. Näin yritykset voivat aloittaa liiketoimintansa nopeammin ja riskittömämmin, sillä ne voivat alkuvaiheessa hyödyntää tuotekehityksessään ja tuotannossaan PrintoCentin pilottitehtaan palveluita ostopalveluina tarpeen mukaan ja integroitua mukaan yritysyhteisöön ja alueen voimakkaan tutkimustoiminnan hyödyntämiseen. Keskukseen tavoitellaan niin kotimaisten kuin ulkomaisten yritysten toimipisteitä ja niiden avulla tuotekehitykseen ja tuotantoon syntyviä uusia alihankintaverkostoja sekä työpaikkoja. Samalla kartoitetaan myös yritysten täydennyskoulutustarpeet. PrintoCentin johtaja Ilkka Kaisto VTT:ltä arvioi EAKRrahoituksen merkityksen painettavalle älykkyydelle elintärkeänä: Yhden hankkeen vaikutusta on vaikea arvioida, sillä hankkeita on ollut kymmenkunta. Ilman hankerahoitusta PrintoCent ei varmastikaan olisi siinä missä se nyt on. Pilottehdasympäristön ja lukuisten Printe-seminaareissa esillä olleiden demonstraattoreiden avulla olemme lisänneet kansainvälistä erottuvuutta, kirkastaneet omaa profiiliamme sekä tehneet imagomarkkinointia. Joustavalle kalvolle toteutettu valaisin on esimerkki painettavan elektroniikan sovelluksista. Hankkeissa kaiken kaikkiaan oli mukana 50 yritystä sekä 12 muuta organisaatiota. Hankkeiden myötävaikutuksesta alueelle on syntynyt lähes 100 uutta työpaikkaa, joista yli puolet on t&k-työpaikkoja. Uusia yrityksiä on syntynyt 22. Tulevaisuuden näkymiä Vuosille 2013 2015 PrintoCentin ympärille on tarkoituksena luoda teollisuusklusteri, jolla synnytetään uusia arvoketjuja. Tavoitteena klusteriin on saada mukaan 50 yritystä, joista osa olisi alueella vuoden 2010 jälkeen syntyneitä start up -yrityksiä. Tällä hetkellä mukana on 42 yritystä, joista 10 start up -yrityksiä. Klusterin tarjoamaa kehitetään kattamaan suunnittelu-, kehitys- ja pilot-valmistuspalveluita yrityksille ja tutkimusorganisaatioille. Tulevaisuudessa painettavan älykkyyden mahdollisuudet ovat laajat ja yleiskäyttöisyytensä vuoksi, sitä voidaan hyödyntää monilla eri toimialoilla. Pitkän aikavälin sovellukset usein liittyvät hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon. Painettavan älykkyyden avulla voidaan myös luoda kustannustehokkaita laajan pinta-alan sovelluksia sensoreihin, valaistukseen, komponentteihin ja mittalaitteisiin liittyen. Terveydenhuollon sovellukset liittyvät esimerkiksi kotihoidon pikatestauksiin sekä potilasseurantaan ja -monitorointiin, kertoo Kaisto. Uutta, juuri alkanutta, ohjelmakautta Kaisto odottaa positiivisin mielin. Uudessa ohjelmakaudessa on paljon mahdollisuuksia. PrintoCentin kannalta tärkeää on pohtia mille toimialueille tulemme suuntautumaan lähtien alueemme vahvuuksista ja pyrkiä löytämään niille sopivat työkalut.erityisesti älykkään erikoistumisen teema soveltuu painettavaan älykkyyteen hyvin. Painettava älykkyys Oulussa (c) VTT Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, TL2 Projektikoodit: A30196, A30582, A30851, A30879, A31507, A31526, A31617, A31622 & A31965 Toteuttajatahot: Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupungin liikelaitos BusinessOulu & Valtion teknillinen tutkimuslaitos VTT Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Kokonaisrahoitus: 8 974 523 euroa, josta EAKR ja valtio 6 570 187, kunnat 1 412 003, muu julkinen 248 665 ja yksityinen rahoitus 743 668 euroa. www.printocent.net/

31 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Osa haastateltavista mainitsi, että ne kehitystoimenpiteet, jotka ovat hankkeiden avulla toteutettu, ovat olleet sellaisia, jotka organisaation olisi täytynyt toteuttaa joka tapauksessa. Hankerahoituksen silti koettiin nopeuttaneen kehitystoimenpiteiden toteutumista, helpottaneen päätöksentekoa ja suojanneen suhdannevaihteluilta talouskriisin aikana. Siihen mää sanon näin päin, että nämä on kaikki semmoisia mitä meidän olisi pitänyt tehdä. Tämä hankeraha on musta sillä tavalla ollut aktivaattori ja minusta se on toiminut just niinku mää ymmärrän, että sen on tarkoituskin. Sillä lailla, että se on saanut meidät, että tavallaan se päätöksenteko, se on helpottanut päätöksentekoa kun on ollut nähtävissä, että me saadaan ulkopuoleltakin resursseja. Kyllä mää uskon, että pienemmässä määrin olisi ehkä toteutunut, että jos miettii noita meidän hankkeita, niin kyllä ainakin pitempään juoksuun olisi mennyt ja varmaan näillä suhdanteilla ja muilla olisi suurempi vaikutus. Kyllä mää näen, että tällä hankerahoituksella on aina iso merkitys asian eteenpäinviemisessä silloin kun ne on valittu ne asiat sille tielle, että ne toteutetaan hankkeilla. Merkitys organisaatioille ja alueelle - Hanketoiminnan vipuvaikutukset Haastateltavia pyydettiin pohtimaan hanketoiminnan merkitystä organisaatioille ja maakunnalle laajemmassa mittakaavassa, niin sanottua hanketoiminnan vipuvaikutusta. Hankerahoitus nähtiin jokaisessa seutukunnassa sekä koulutusorganisaatiossa hyvin merkittävänä kehitystoimenpiteiden mahdollistajana ja aktivaattorina. Joissain tapauksissa se nähtiin ainoana toimintaa tukevana rahoitusmuotona, jonka avulla kehitystoimenpiteitä on mahdollista toteuttaa. Yhdessä haastattelussa muistutettiin, kuinka tärkeää on, että alueet hyödyntävät niille myönnetyt kehittämisrahat. Onhan se ihan älyttömän iso merkitys, että eihän tämmöistä rahaa, niin eihän semmoista raharuisketta olisi mistään muualta tullut. Luultavasti ei. Koska valtiohan on vetäytynyt näistä hankkeista muuten, kehitysorganisaatiot rakennerahastotoimijat jotka ovat sitten alueellisia on tavallaan semmoinen tuki, perusselkärankaa näihin hankkeisiin, että tehdään hirveän tärkeä. No se on tosi iso merkitys, että ei täällä varmaan kehitettäisi juuri mitään ilman näitä hankkeita. Kun ei kunnilla itsellään ole semmoisia kehitysrahoja ja sitten kun ne on meillä täälläkin ulkoistettu, niin meidän vakituiset työntekijät jotka tässä on, niin kaikki käytännössä tehdään hankkeilla mitä täällä tapahtuu, niin se on iso. Mä en tiedä minkä näköinen tämä maailma olisi ilman sitä [hankerahoitusta], mutta toisennäköinen se kuitenkin olisi. Mä oon ihan varma, että kyllä se jollain lailla jättää ihan pysyvää jälkeä tänne. Kyllähän meidän organisaationa, meidän kannalta vielä ajatellen tämä on ollut erittäin merkittävä rahoitusmuoto meille, meidän hanketoiminnasta yli puolet on tullut tätä kautta. Ja se tarkoittaa sitä, että me on tavallaan pystytty meille kasvattamaan semmoinen osaajakunta, meillä on nyt osaajia ylipäänsä tekemään tätä hanketoimintaa. No tuossa voi taas sanoa, että ilman tätä hankemaailmaa, niin ei olisi tapahtunut niitä hyviä asioita. Ei olisi mitenkään, että kyllä tämä on ollut ihan avainkysymys. Tämä maailma nyt vaan kerta kaikkiaan on tämmöinen, että systeemi on rakennettu näin, jos me ei sitä hyödynnetä, niin sen hyödyntää jossakin muussa maassa sit joku muu. Näin se vaan on. Osaamisen kehittämisen näkökulmasta hankkeiden avulla toimijat ovat voineet kehittää toimintaansa, osaamistansa sekä tiivistää yhteistyötä muihin toimijoihin. Hankkeiden yhteydessä myös hanke- ja henkilöstöosaaminen on kehittynyt. Lisäksi yksi haastateltavista mainitsi, että hankkeet ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin, sillä uudet työtehtävät ovat luoneet työntekijöille uusia haasteita ja kasvattaneet henkilökunnan osaamista. Hankkeiden avulla on onnistuttu edistämään yritysten kaupantekoa, kansainvälistymistä sekä tietoisuutta hanketoiminnan eduista. Lisäksi yritykset ovat päässeet näkemään uusia kaupantekomahdollisuuksia esimerkiksi messumatkoilla. Tulevaisuuden haasteeksi nostettiin se, miten osaaminen saadaan jatkossa yhä tehokkaammin siirrettyä alueen yrityksille. Jos ajattelee että meidän yrityskannasta 20 % on mukana ja mikä sen sitten vaikutus. Koska sehän henkilöstöosaamista ilman muuta kehitetty ja meillähän on paljon niitä yrityksiä ja sitten varmasti kaupantekoa on edistetty ja yritykset on pystynyt ja päässyt ainakin näkemään ne mahdollisuudet, ne uudet kaupantekomahdollisuudet, ja että niitä on syntynyt. Kuvasta 8 nähdään kyselyn vastaajien näkemykset hanketoiminnan aluevaikutuksista. Kyselyn laatimisvaiheessa Samaa mieltä -vastausvaihtoehto jäi virheen vuoksi koodaamatta, joten väittämät sisälsivät vastausvaihtoehdot Eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä. Vastaajat olivat kuiten-

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja 32 Kuva 8. Hanketoiminnan vaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla. Vaaka-akselilla vastaajien lukumäärät. kin samaa mieltä siitä, että hankkeiden avulla saavutetaan yhteisiä päämääriä, hankkeiden avulla voidaan synnyttää uudenlaista yhteistyötä ja saattaa toimijoita yhteen. Lisäksi hanketoiminnan koettiin olevan hyvä kannustin eri toimijoille osallistua alueensa kehittämiseen. Vaikeinta vastaajien oli arvioida hanketoiminnan vaikutuksia kuntien väliseen kilpailuun sekä hanketoiminnan vaikutuksia uusien työpaikkojen ja yritysten syntyyn. Näissäkin väittämissä vastaajat olivat kuitenkin useammin jokseenkin samaa mieltä kuin jokseenkin eri tai eri mieltä. Kyselyn avoimessa kysymyksessä vastaajia pyydettiin arvioimaan hanketoiminnan merkitystä alueen tai toimialan kehittymiseen. Kysymys osoitettiin erityisesti niille vastaajille, jotka ovat olleet mukana useamassa kuin yhdessä hankkeessa. Vastauksia kysymykseen saatiin yhteensä 29. Vastaukset olivat hyvin positiivisia ja vastaajat näkivät, että hanketoiminnalla on ollut suuri merkitys eri aluetasojen (esim. seutukunnan) ja toimialojen kehittämisessä. Alueellisesta näkökulmasta katsottuna hanketoiminnan merkitys on ollut suuri. Hanketoiminnan nähtiin kehittävän paitsi yksittäisiä toimialoja, mutta myös paikkaavan seutujen alenevan väestökehityksen aiheuttamaa negatiivista kehitystä. Vaikka yksittäiset hankkeen sisäiset toimet ovatkin saattaneet eri syistä jäädä tavoitteistaan, hanketasolla tulokset ovat olleet erittäin myönteisiä ja toiminta tuloksellista. Lisäksi hanketoiminta on mahdollistanut hanketoimijoiden osallistumisen aluekehitystyöhön. Toimialojen kehittymisen näkökulmasta hanketoiminnan merkitys on ollut keskeinen. Kyselyvastauksista nousivat erityisesti hanketoiminnan merkitys painettavan älykkyyden, ICT-alan, matkailun, luonnonsuojelun sekä bioenergian ja -talouden kehittymiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Matkailuelinkeinon vahvistuminen mainittiin erityisesti Koillismaalla sekä Rokualla. Hanketoiminnan nähtiin vaikuttavan työllisyyteen, elinkeinoelämään ja myötävaikuttavan useiden uusien työpaikkojen ja yritysten syntyyn. Tämän lisäksi hanketoiminnan nähtiin lisäävän toimijoiden näkyvyyttä sekä kansainvälisyyttä. Yksi vastaaja nosti esille, että onnistunut hanketoiminta on mahdollistanut sen, että toimijaa pyydetään muihinkin hankkeisiin kumppaniksi ja sitä pidetään uskottavana kumppanina. Hanketoiminnan nähtiin selkeyttäneen osaltaan organisaatioiden omaa toimintaa. Hanketoiminnan nähtiin tuovan toimijoille myös synergiaetuja. Yritystoiminnan näkökulmasta tärkeiksi koettiin erityisesti sellaiset hankkeet, joiden avulla pystyttiin tukemaan ja auttamaan pk-yrityksiä heidän omien t&k -hankkeiden käynnistämisessä.

33 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta LAGUNA -tutkimuskeskuksen edistäminen LAGUNA SELVITTÄÄ MAAILMANKAIKKEUDEN JA AINEEN SALAISUUKSIA (c) Wladyslaw Trazska Mikä on LAGUNA? Miten toimia on edistetty EAKR-rahoituksella? LAGUNA (Large Apparatus studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics) on suuri havaintolaite, jonka tutkitaan neutriinotähtitiedettä sekä hiukkasfysiikkaa. Suuret neutriinoilmaisimet tulee sijoittaa syvälle maan alle sopivalle etäisyydelle Sveitsin ja Ranskan rajalla sijaitsevasta Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNistä. Sijoituspaikaksi on ollut ehdolla seitsemän kohdetta, joista kärkikaksikkoon pääsivät Pyhäsalmen kaivos Suomesta ja Frejúsin maantietunneli Ranskasta. Konsortion kuusi vuotta jatkuneiden selvitysten mukaan Pyhäsalmen kaivos on sekä tieteellisesti että teknisesti soveltuvin sijoituspaikka Euroopassa. Pyhäsalmen kaivosta puoltavat sen sopiva etäisyys, kallioperän poikkeuksellisen hyvä laatu sekä kaivoksen tarjoama infrastruktuuri sekä riittävä syvyys. Myönteinen rakentamispäätös vaatii kuitenkin vielä tieteellisen infrastruktuurin kehittämistä, erityisesti tutkimustoiminnan laajuutta ja kokeiden lukumäärän edelleen kehittämistä. CERN on jo päättänyt rakentaa kokeen Demo-laitteiston CERNin alueelle sekä maan alle sijoitettavan kaavaillun seuraavan vaiheen Pilot-laitteiston Pyhäjärvelle(n. 50 M ) Rakentamispäätös tehtäneen kansainvälisen kollaboraation toimesta vuosien 2014 2015 aikana. Tutkimuskeskuksen sijoittumista Pyhäjärvelle on edistetty ohjelmakaudella 2007 2013 viidellä eri EAKR-rahoitteisella hankkeella. Hankkeet ovat sisältäneet sekä investointeja että kehitystoimenpiteitä. Yhtenä keskeisimpänä toimenpiteenä on ollut EMMA-kokeen toteuttaminen (A30179). 75 metrin syvyyteen rakennetulla EMMA-kokeella voidaan testata kaivoksen sopivuutta maanalaisen hiukkasfysiikan tutkimustoimintaan. Koe tutkii suurienergisten kosmisten säteiden koostumusta ja on maailmassa ainoa laatuaan oleva koelaitteisto. Kokeen tieteellisestä toteuttamisesta on vastannut kansainvälinen kollaboraatio. Pyhäsalmen kaivoksen tieteellistä infrastruktuuria ja kilpailukykyä parannettiin (A31483) viimeistelemällä EMMAkokeen ensimmäinen vaihe vuonna 2010, jonka jälkeen koetta on laajennettu ja täydennetty. Varsinainen tieteellinen toiminta aloitettiin vuoden 2011 lopulla kun yhdeksän ilmaisinasemaa oli saatu rakennettua. Vuonna 2014 ilmaisimia on 12. Kokeen ensimmäisiä tuloksia saatiin vuoden 2013 aikana. EMMA-kokeen soveltuvuutta on tutkittu lisäksi esimerkiksi malmin etsintään. Hankkeessa sunniteltiin myös toista astrofysiikan koetta Pyhäsalmen kaivoksen syviin osiin, noin 1 400 metrin syvyyteen. Taustatutkimusta LAGUNA:n aluevaikutuksista tehtiin LAGUNA Promo -hankkeessa (A32135), jossa luotiin yhteinen visio ja tahtotila ydintoimijoiden ja sidosryhmien välille. Hankkeessa teetettiin arvioinnit tutkimuskeskuksen

Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta 34 tieteellisistä, taloudellisista ja alueellisista vaikutuksista Suomelle ja Pohjois-Pohjanmaalle, sekä eri sidosryhmiä palveleva esittelymateriaali ja tausta-aineisto. Hankkeessa luotiin myös säännölliset informointikäytännöt Suomen tiede- ja innovaatiopolitiikasta sekä kansallisista investoinneista päättäviin tahoihin, samoin EU:n komission edustajiin, Suomen pysyvään EU-edustajistoon ja muihin tarvittaviin tahoihin. LAGUNA-hankekokonaisuudessa projektipäällikkönä toimiva Marko Aittola Oulun Eteläisen Instituutista toteaa, että EAKR-toiminnalla on ollut erittäin suuri merkitys tutkimuskeskuksen edistämisessä. Hankkeiden avulla on toimittu Suomen edunvalvojana tilanteissa, jolloin Suomen etua on täytynyt puolustaa eurooppalaisella kentällä hankkeen sijoituspaikkaa arvioitaessa. Lisäksi Laguna-hankkeen tietoisuuden edistämisessä hanketoiminnalla on ollut suuri merkitys, sekä myös Lagunan vaikutusten todentamisessa. Kenttätutkimusten avulla on voitu osoittaa alueen soveltuvuus maanalaisen laboratorion vaatimusten mukaiseksi. Suomen kannalta tämä on erittäin merkittävä hanke, jota arvostetaan ja jonka tuloksia odotetaan maailmalla, Aittola kertoo. Tällä hetkellä LAGUNA -hankekokonaisuudesta on käynnissä kaksi hanketta. LAGUNA-tutkimuskeskuksen sijaintipaikan kallioperätutkimus -hankkeessa (A32240) tehdään välttämätön kallioperäanalyysi rakennusmahdollisuuksien varmistamiseksi ja määritellään mittalaitteille tarkka sijoituspaikka. Projektilla varmistetaan tutkimuskeskuksen parhaan mahdollisien sijoituspaikan löytyminen. Samalla varmistetaan, että rakentaminen tapahtuu mahdollisimman riskittömästi ja että paikalla ei ole kaivostoiminnan mahdollistavia malmioita, jotka estävät rakentamisen. LAGU- NA-konsortio käyttää saatuja tietoja hankkeen jatkosuunnitteluun. Kohti Lagunaa -hankkeessa (A32402) puolestaan tutkitaan mahdollisuuksia kosmisten säteiden tutkimukseen syvällä maan alla ja suuria myoniryöppyjä yhdessä CERNin ALICE-kokeen kanssa, laajennetaan EMMA-koetta sekä kehitetään niin sanottua myonivetoilmaisinta LENAkokeeseen. LAGUNA-tutkimuskeskuksen vaikutukset Pohjois-Pohjanmaalle Toteutuessaan LAGUNA -tutkimuskeskus nostaisi merkittävästi Suomen hiukkasfysiikan tutkimuksen tasoa ja kansainvälisyyttä, vahvistaisi Suomen imagoa korkean koulutuksen ja teknologian maana sekä tarjoaisi monipuolisen kehittämisalustan korkean teknologian yrityksille. Aittolan mukaan LAGUNA olisi ensimmäinen suuri kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuri Suomessa ja sen merkitys olisi suuri Pyhäjärven lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaalle ja koko Suomelle. Toteutuessaan hanke tuo merkittävän määrän ulkomaista rahoitusta alueelle, sekä rakentamisen että toiminnan aikana, tarjoten samalla suuren mahdollisuuden elinkeinoelämälle ja TKI-toiminnalle. Kansainväliset esimerkit osoittavat että kansainvälisen infrastruktuurin sijoitusmaa hyötyy merkittävästi taloudellisesti (esim. CERN), kuitenkin siten että pääosa taloudellisesta hyödystä jää lähialueille, Aittola toteaa. Tutkimuskeskuksella olisi huomattavia taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia niin rakennus- kuin käyttöaikana. Tutkimuskeskus työllistäisi käyttöaikanaan paljon tutkijoita, tukihenkilöitä sekä kunnossapitohenkilökuntaa. Välillisesti se tukee myös alueen matkailuelinkeinon ja liikenneyhteyksien kehittymistä. CERN on osaltaan mukana LAGU- NA -hankkeessa ja sen pitkän tähtäimen suunnitelmissa on neutriinotehtaan rakentaminen. Tämän suunnitelman toteutuessa Pyhäsalmi on ainoa varteenotettava tehtävään edellyttämän neutriinoilmaisimen sijaintipaikka. Tämä jatkaisi Pyhäsalmella tehtävää tutkimusta pitkälle tulevaisuuteen ja tekisi Pyhäsalmen tutkimusympäristöstä kiinteän osan CERNiä ja eurooppalaista/globaalia hiukkasfysiikan tutkimusta. Hanke itsessään saattaa näyttäytyä ihmisille abstraktina asiana, joka ei tuo suoraa hyötyä jokapäiväiseen elämään. Hankkeen suorat ja merkittävät taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ilmenevätkin vaikutuksina elinkeinoelämään eritoten rakentamisen aikana. Vaikutukset toiminnan aikana ulottuvat taloudellisen hyödyn lisäksi myös imagoon ja alueen yhteiskuntarakenteeseen. Kansainväliset tiedehankkeet nostavat automaattisesti osallistujien ja eritoten sijoitusmaan osaamistasoa - sekä koulutuksen että elinkeinoelämän tasolla, Aittola lopettaa. LAGUNA -tutkimuskeskuksen edistäminen Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, TL2 Projektikoodit: A30179, A31483, A31235, A32240, A32402 Toteuttajataho: Oulun Eteläisen Instituutti Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Kokonaisrahoitus 4 824 517,35 euroa, josta EAKR ja valtio 3 587 126,76, kunnat 903 134,75, muu julkinen 95 154,20 ja yksityinen 228 00 euroa. Tuloja hanketoiminnasta syntyi 1 101,64 euroa. http://www.oei.fi/laguna http://www.cupp.fi/

35 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tulokset ja Koulutuksen sekä t&k -toiminnan näkökulmasta hanketoiminnalla on mahdollistettu uusien toimintamallien ja koulutus- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen (esim. metsäkonekoulutus). Hanketoiminnan nähtiin myös lisäävän poikkitieteellisyyttä (esim. tekniikka ja lääketiede) sekä tiivistävän koulutuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Työelämäyhteistyön kehittyminen nähtiin vaativana ja monimuotoisena prosessina, joka on kehittyäkseen vaatinut ulkopuolista rahoitusta. Hankkeilla on ollut erittäin suuri merkitys seudun kehitykseen. Hanketoiminta on kokonaisuudessaan ollut erittäin onnistunutta. Yksittäisen hankkeen sisällä jotkut toimenpiteet ovat eri syistä jääneet tavoitteistaan, mutta kokonaisuutena hanketasolla tulokset ovat erittäin myönteisiä ja hanketoiminta kokonaisuutena erittäin tuloksellista. Hankkeet ovat olleet erittäin tärkeitä toimintamme kehittämiselle. Olemme pystyneet kehittämään tärkeimmiksi osoittautuneita (sekä alueellisesti että kansallisesti) palvelutoimintojamme edelleen, ja avoimesti tarjoamme osaamistamme kaikille toimijoille. Tietoisuus toiminnastamme on lisääntynyt ja toimintamme on selkiintynyt, joten meihin on helpompi ottaa yhteyttä. Kaikki Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta rahoitetut EAKR-hankkeemme ovat olleet meille hyvin onnistuneita. Ilman näitä hankkeita oma panoksemme aluekehittämiseen olisi jäänyt olemattomaksi. Hankkeiden avulla olemme (ainakin omasta mielestämme) olleet tekemässä alueen kannalta merkittävää kehittämistyötä. Jos tarkastellaan hankkeiden vaikuttavuutta alueilla kyselyssä esitettyjen väittämien avulla, voidaan todeta, että vastaajat ovat kokeneet hanketoiminnan hyvin positiivisesti (Kuva 9). Toimenpiteiden koettiin synnyttäneen uusia toimintatapoja kohdeyrityksiin ja toimijoihin. Syntyneet toimintatavat ovat pääosin jääneet osaksi organisaatioiden toimintaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hanketoiminnan koettiin parantavan alueiden kilpailukykyä, tuovan uusia ideoita ja tietoa alueelle sekä edistävän toimijoiden välistä yhteistyötä. Eniten hajontaa syntyi kansainvälistymistä koskettavan väittämän ympärille. Vastaajat eivät perustelleet väittämää kuitenkaan väittämää seuranneessa avoimessa kysymyksessä, joten on vaikea arvioida, mitkä syyt hajonnan takana ovat. Mahdollisesti tulos kuvastaa osaltaan organisaatioiden kykyä ja mahdollisuutta kansainvälistyä. Kaikkien hankkeiden tavoitteet eivät myöskään välttämättä suoraan tähtää kansainvälistymiseen. Kuva 9. Hanketoiminnan aluevaikutukset. Vaaka-akselilla vastaajien lukumäärät.