Perustelumuistio 1(6) 16.12.2014 Esteettömyys rautatiejärjestelmässä Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräyksen tausta Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän kehittämisellä pyritään rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantamisen avulla rautateiden liikennekysynnän lisääntymiseen, mikä osaltaan helpottaisi maanteiden ruuhkautumista. Ensimmäiset direktiivit rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä koskivat suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää (96/48/EY) ja tavanomaista rautatiejärjestelmää (2001/16/EY), jotka jakavat rautatiejärjestelmän osajärjestelmiin joko rakenteellisin tai toiminnallisin perustein. Alkuperäiset yhteentoimivuusdirektiivit koskivat Euroopan laajuista rautatieverkkoa (TEN-T). Nykyisin voimassa oleva yhteentoimivuusdirektiivi (2008/57/EY) kattaa sekä suurten nopeuksien että tavanomaisen rautatiejärjestelmän, ja direktiivin 8(1) artiklan mukaan YTE:ien soveltamisala laajennetaan vähitellen kattamaan ne radat ja liikkuva kalusto, jotka eivät kuuluneet direktiivin antohetkellä YTE:ien soveltamisalaan. Yhteentoimivuusdirektiivin vaatimukset on saatettu Suomessa voimaan rautatielailla (304/2011) myöhempine muutoksineen. Rautatielain 75 valtuuttaa n antamaan määräyksiä rautatiejärjestelmän turvallisuuden ja teknisen toimivuuden varmistamiseksi mm. rataverkolla käytettävästä kalustosta ja sillä liikennöinnistä sekä radasta, radan rakenteista, ratalaitteista ja radan kunnossapidosta. Euroopan unionin komissio on tehnyt vuosien 1996 ja 2001 yhteentoimivuusdirektiivien velvoittamana päätöksen liikuntarajoitteisia henkilöitä Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (PRM YTE) (2008/164/EY), joka on Suomessa saatettu voimaan Liikenteen turvallisuusviraston antamalla rautatiejärjestelmän esteettömyyttä koskevalla määräyksellä (TRAFI/18099/03.04.02.00/2012) ja sitä täydentävällä tulkintaohjeella (TRA- FI/7107/03.04.02.00/2011). Yhteentoimivuusdirektiivin (2008/57/EY) 1(4) artiklan mukaan YTE:ien soveltamisalaa laajennetaan asteittain koskemaan koko rautatiejärjestelmää. Edelleen direktiivin 8(1) artiklan mukaan komissio hyväksyy yhden tai useamman toimeksiannon, jonka tavoitteena on uusien YTE:ien laatiminen ja/tai jo hyväksyttyjen YTE:ien tarkistaminen niiden ratojen ja liikkuvan kaluston kattamiseksi, jotka eivät vielä kuulu soveltamisalaan. Komissio hyväksyi 26.5.2010 toimeksiannon (C(2010)2576 final), jonka perusteella se valtuutti Euroopan rautatieviraston (ERA) kehittämään ja tarkistamaan YTE:iä näkökulmanaan niiden soveltamisalan laajentaminen kattamaan koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmän. Nykyään Suomessa esteettömyysvaatimukset koskevat liikkuvan kaluston osalta kaikkia matkustajakäyttöön tarkoitettua rautatiellä liikkuvaa kalustoa. Rautatieliikennepaikkojen osalta nykymääräys koskee Suomen TEN-verkoksi nimeämällä rataverkon osalla olevia uusia, uudistettavia ja parannettavia rautatieliikennepaikkoja. Euroopan rautatievirasto antoi komissiolle suosituksensa komission asetukseksi 10.7.2014. Asetus julkaistiin 12.12.2014 Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 356 12.12.2014 ja se astuu voimaan 1.1.2015.
2(6) Määräyksen säädösperusta Rautatielaki (304/2011), 74 ja 75. Muuttaa kansallista sääntelyä Säädöksellä kumottaisiin n antama esteettömyyttä koskeva määräys (TRAFI/18099/03.04.02.00/2012) ja sitä täydentävä tulkintaohje (TRA- FI/7107/03.04.02.00/2011). Voimassa oleva esteettömyysmääräyksen maantieteellinen soveltamisala on infrastruktuurin osajärjestelmän osalta Euroopan laajuinen rataverkko (TEN-verkko). Uusi määräys laajentaisi soveltamisalan kattamaan Suomen koko rataverkon. Liikkuvan kaluston osajärjestelmän soveltamisalaa määräys ei muuttaisi. Määräyshankkeen tarkoitus ja tavoite Määräys täydentäisi kansallisesti Euroopan unionin komission antaman asetuksen vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden pääsystä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään (EU) N:o 1300/2014 liitteen teknisissä eritelmissä asetettuja vaatimuksia YTE:n avoimien kohtien ja Suomea koskevien erityistapausten osalta. Märäyksen valmistelu Määräys annettaisiin Suomen perustuslain 80 :n 2 mom. mukaisesti. Sidosryhmille annettiin mahdollisuus kommentoida kansallisen määräyksen valmistelua määräyshankepäätöksen julkaisemisen yhteydessä. Liikennevirasto antoi tällöin kommentissaan huomautuksensa viiteen ja VR-Yhtymä Oy kolmeen kohtaan. Myös Vammaisfoorumi antoi omat kommenttinsa. Sekä Liikennevirasto että VR-Yhtymä Oy ilmaisivat halunsa osallistua kansallisen määräyksen laadintaan. Vammaisia ja liikkumisesteisiä henkilöitä koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä ei jätä paljonkaan kansallisen sääntelyn varaan. Täytäntöönpanosäädösten lisäksi annettaisiin säännöt avoimiksi kohdiksi jääneistä tasoristeysten käyttämisestä kulkuväylänä laitureille ja priorisointisääntö asemien parantamiseksi ja/tai uusimiseksi. Lisäksi annettaisiin raiteen suurimmasta sallitusta nopeudesta riippuvat laiturin vaara-alueen leveyttä koskevat mitat. Määräysluonnos oli n sisällä lausuttavana 30.9. 10.10.2014. Kommentteja saatiin kolme kappaletta. Ulkoisella lausuntokierroksella määräys oli 21.10. 28.11.2014 ja lausuntoja saatiin 10 kappaletta. Lausuntonsa antoivat Liikennevirasto, Fennia Rail, Otkes, Destia, VR-Yhtymä Oy ja kansalainen Kari Tervo. Sisäasiainministeriö, Vammaisfoorumi, Veturimiesten liitto ja RATEK Oy ilmoittivat, että heillä ei ole määräykseen mitään kommentoitavaa. Lausunnot on käyty läpi ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon lopullisessa määräyksessä. Arvio määräyksen vaikutuksista Arvio määräyksen vaikutuksista
3(6) Komission asetus laajentaa soveltamisalan TEN-verkon ulkopuolelle. Suomessa annettavan kansallisen määräyksen soveltamisalan pitäisi olla koko rataverkko YTE:ää ja rautatielakia vastaavasti. Liikkuvan kaluston osajärjestelmään soveltamisalan laajentamisella ei olisi vaikutusta, koska Suomessa liikkuvalta uudelta, uudistettavalta ja parannettavalta rautatiekalustolta vaaditaan jo nyt YTE:n mukaisuutta. Infrastruktuuriosajärjestelmän osalta soveltamisalan laajentaminen koskisi nykyisin henkilöliikenteelle käytetyistä TEN-rautatieverkon ulkopuolisista rataosista Parikkala Savonlinna, Joensuu Nurmes, Viinijärvi Huutokoski Pieksämäki, Orivesi Haapamäki Seinäjoki, Jyväskylä Haapamäki, Seinäjoki Vaasa, Rovaniemi Kemijärvi ja Tornio Kolari - rataosia. Näillä rataosilla sijaitsee 40 henkilöliikenteelle avattua rautatieliikennepaikkaa. Tarkasteltavien rautatieliikennepaikkojen hallinta jakautui vuoden 2008 selvityksen mukaan siten, että Senaatti Kiinteistöjen hallinnassa oli 21, Liikenneviraston 12 ja VR- Yhtymän 2 rautatieliikennepaikkaa. Näiden lisäksi viiden rautatieliikennepaikan hallinnasta ei ollut täyttä varmuutta. Liikenneviraston ylläpitämän esteettömyysrekisterin mukaan kyseisten liikennepaikkojen keskimääräinen päivittäinen matkustajamäärä vaihtelee välillä 3 981 matkustajaa, josta aritmeettinen keskiarvo on 72 ja mediaani 28 matkustajaa vuorokaudessa. Matkustajamäärien keskihajonnaksi saadaan 157,7598. Neljän liikennepaikan (Juupajoki, Kohtavaara, Misi ja Pääskylahti) matkustajamäärät eivät ole tiedossa. Matkustajamäärältään vilkkaimmat liikennepaikat ovat Vaasa ja Kolari. Liikennepaikoista kahdeksan on esteettömyysrekisterin mukaan sellaisia, joiden täysin esteettömäksi saattaminen olisi kohtalaisen helppoa. Ainakin kahden liikennepaikan (Kohtavaara ja Kylänlahti) parantaminen esteettömäksi edellyttäisi niiden rakentamista kokonaan uudelleen. Lipunmyyntiä TEN-verkon ulkopuolisilla rautatieliikennepaikoilla on Kemijärvellä, Varkaudessa ja Vaasassa. VR lopetti Kolarin lipunmyyntipalvelunsa 2.8.2014, joten jäljellä siellä on enää lippuautomaatti. Lippuautomaatti on myös Kemijärvellä, Varkaudessa ja Vaasassa. Savonlinna Kauppatorin asemarakennuksen sivulla on R-kioski, josta voi lunastaa lippuja. Oriveden keskustassa, Uimaharjussa ja Lieksassa R-kioski on lähes kilometrin päässä asemasta ja Nurmeksessa 200 metrin päässä. Kuudella liikennepaikalla matkustajien on mahdollista odottaa junaa sisätiloissa, muut ovat kylmiä seisakkeita. Vammaisten ja liikkumisesteisten avustusmahdollisuus on kolmella rautatieliikennepaikalla, ja lisäksi yhdellätoista paikalla on korkea laituri, mikä mahdollistaa portaattoman junaan ja junasta pois pääsyn. Vaasan ja Nurmeksen asemat ovat suojelurakennuksia, minkä lisäksi seitsemällä rautatieliikennepaikalla on suojeltu asemarakennus, joka ei kuitenkaan ole matkustajien käytössä. Vaikutukset viranomaisen toimintaan Infrastruktuurin osajärjestelmän osalta määräys siirtäisi käyttöönottolupaa varten tarvittavan, n suorittaman, kansallisten määräysten mukaisuuden tarkastusten suorittamisen ilmoitetuille laitoksille TEN-rautatieverkon ulkopuolisilla rataosilla. Liikkuvan kaluston osajärjestelmään määräys ei toisi muutoksia. Vaikutukset asiakkaiden toimintaan Infrastruktuurin osajärjestelmän osalta asemien uudistamisen ja parantamisen yhteydessä muutos tulisi tehdä EU-sääntelyn mukaisella tavalla kansallisten vaatimusten sijasta. Annettavalla määräyksellä ei olisi kovin suurta vaikutusta infrastruktuurin osajärjestelmään. Sen sijaan komission antamalla PRM YTE -asetuksella on suurempi vaikutus. Infrastruktuurin osajärjestelmän osalta jo YTE muuttaa TEN-verkon ulkopuolisten asemien uudistus- ja parantamiskustannuksia ilmoitettujen laitosten ja in suorittaman kansallisten määräysten mukaisuuden arvioinnin kustannusten verran.
4(6) Liikkuvan kaluston osajärjestelmään määräyksellä ei olisi vaikutusta. Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osalta määräys lisäisi toimijoiden kustannuksia niiden matkojen osalta, jotka alkavat tai päättyvät sellaisella uudistettavalla ja parannettavalla asemalla, jonka järjestelyyn PRM YTE:n lisäyksen B tilapäinen priorisointisääntö toimijoita velvoittaa. Tällä määräyksellä tarkennettaisiin rautatievastuuasetuksen (EY) N:o 1371/2007 V luvussa ja PRM YTE:n 4.4.3 kohdassa annettuja määräyksiä. Turvallisuusvaikutukset Määräys lisäisi tasoylikäytävien turvallisuutta esteettömillä reiteillä. Ympäristövaikutukset Määräyksellä ei olisi mainittavia ympäristövaikutuksia. Vaikutukset esteettömyyteen Määräys muuttaisi TEN-rautatieverkon ulkopuolella olevat esteelliset uudistettavat ja parannettavat asemat esteettömämmiksi siltä osalta jota uudistaminen tai parantaminen koskisi. Yksityiskohtaiset perustelut Määräyksessä täydennettäisiin PRM YTE:n avoimia kohtia ja erityistapauksia. Täytäntöönpanossa huomioitaisiin PRM YTE:n uudistettu soveltamisala Suomen rautatielain 304/2011 mukaisin valtuutuksin ja laajuuksin. Vaikka kansallisessa sääntelyssä ei määrätä liikkuvasta kalustosta eikä telematiikasta, ne pidettäisiin mukana soveltamisalassa niitä koskevine siirtymäkauden sääntöineen sekä Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä käytettävän kolmansiin maihin rekisteröidyn matkustajavaunukaluston poissulkemisineen. Määräyksen ensimmäisen luvun 1. kohdassa ilmoitettaisiin rautatielain mukainen soveltamisala, joka sulkee rautateiden yhteentoimivuusdirektiivin (2008/57/EY) 1(3) artiklassa mainitut järjestelmät soveltamisalan ulkopuolelle. Esteettömyysmääräys koskisi myös määräyksen voimaantulohetkellä käytössä olevien infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osajärjestelmien kunnossapitoa, vaikka jälkimmäistä koskevaa sääntelyä ei annettaisikaan. 2. kohdassa ilmoitettaisiin, että 3 luvussa annetaan lisämääräykset PRM YTE:n avoimiin kohtiin ja erityistapauksiin. 3. kohdassa kerrottaisiin, että pitkälle edenneissä infrastruktuurin rakennushankkeissa noudatettaisiin vuoden 2008 PRM YTE:n vaatimuksia lukuun ottamatta kunnossapitotoimia. Vastaava siirtymäkauden säädös on vuoden 2014 PRM YTE:ssä. 4. kohdassa pitkälle edenneissä liikkuvan kaluston hankintahankkeissa noudatettaisiin aikaisemman PRM YTE:n vaatimuksia. Vastaava siirtymäkauden säädös on sekä PRM että LOC & PAS YTE:issä. 5. kohdassa rajattaisiin Suomen ja Venäjän välisen suoran rautatieyhdysliikenteessä käytettävä kolmansiin maihin rekisteröity rautatiekalusto soveltamisalan ulkopuolelle. Määräyksen toisessa luvussa annettaisiin kolme määritelmää. Näistä ensimmäinen koskisi LOC & PAS YTE:ä, jota PRM YTE täydentää esteettömyyden näkökulmasta. Toiseksi tässä
5(6) kirjoitettaisiin auki PRM YTE itsessään. Kolmanneksi määriteltäisiin tasoylikäytävä. Tasoylikäytävällä tarkoitettaisiin, infrastruktuuriosajärjestelmää koskevassa määräyksessä (TRA- FI/8591/03.04.02.00/2014) tarkoitettua tasoristeystä sekä vanhoilla liikennepaikoilla yleisesti käytössä olevaa laiturien tai asemarakennuksen ja laiturin välissä olevaa, raiteiden kanssa risteävää kulkuväylää. Syy termin käyttämiseen juontuu PRM YTE:stä, jossa tasoristeyksistä käytetään termiä tasoylikäytävä. Näin määräys olisi yhtenäinen PRM YTE:n tekstien kanssa. Määräyksen kolmannen luvun 3.1 kohdan infrastruktuurin osajärjestelmää koskevana avoimena kohtana olisivat sellaiset rautatieaseman laiturit, joille kulku järjestetään tasoylikäytävän kautta (PRM YTE:n kohta 4.2.1.15 Matkustajien kulku laitureille tasoylikäytävien kautta). Uudistuksen ja parannuksen yhteydessä tasoylikäytävä olisi varustettava puomilaitoksella tai valo- ja äänivaroituslaitoksella näkövammaisten/sokeiden ja kuulovammaisten/kuurojen tasoylikäytävän turvallisen ylittämisen turvaamiseksi. Jos varoituslaitos menee epäkuntoon, kulkureitin järjestämisestä vastaavalla rataverkon haltijalla tulisi olla vaihtoehtoinen menettelytapa, jolla turvattaisiin näkö- ja kuulovammaisten turvallinen raiteen ylitys junaliikenteestä huolimatta. Ennen kuin tasoylikäytävä otetaan käyttöön rataverkon haltijan tulisi laatia käyttösääntö vaihtoehtoisesta menettelytavasta näkö- ja kuulovammaisten varoittamiseksi. Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää (OPE YTE) koskevana avoimena kohtana olisi PRM YTE:n Lisäys B (Väliaikainen priorisointisääntö asemien parantamiseksi ja/tai uusimiseksi) kansallisten sääntöjen soveltamisesta vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden kuljetuksen järjestämiseksi soveltuvalla keinolla esteellisen aseman ja seuraavan saman rataosuuden varrella olevan esteettömän aseman välillä. Tämä määräys koskisi asemia, joilla päivittäin mitattu keskimääräinen saapuvien ja lähtevien matkustajien määrä on korkeintaan 1 000 matkustajaa päivässä, eikä niihin uudistuksen tai parantamisen yhteydessä asenneta hissiä tai pyörätuolille soveliaita luiskia tasonvaihtoa varten portaattoman reitin luomiseksi. Sama määräys on Voimassa olevassa PRM YTE:ssä ja nykyisessäkin Trafin määräyksessä TRAFI/18099/03.04.02.00/2012, joten nyt annettava määräys ainoastaan laajentaisi soveltamisalan myös TEN-verkon ulkopuolelle. Määräyksen tämä kohta toteuttaisi rautatievastuuasetuksen (EY) N:o 1371/2007 V luvun vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteettömyyden turvaamista koskevat vaatimukset. Kiertoteitse vaatimus on luettavissa myös PRM YTE:n (1300/2014) 4.4.3 kohdassa, jonka mukaan Rataverkon haltija tai aseman haltija ja rautatieyritys sopivat junaan pääsyä helpottavien laitteiden tarjoamisesta ja hallinnasta sekä avun ja vaihtoehtoisen kuljetuksen tarjoamisesta asetuksen (EY) N:o 1371/2007 mukaisesti sen selvittämiseksi, kumpi osapuoli vastaa junaan pääsyä helpottavien laitteiden käytöstä ja vaihtoehtoisesta kuljetuksesta. Rataverkon haltija (tai aseman haltija(t)) ja rautatieyritys varmistavat, että niiden sopima vastuunjako on toimivin kokonaisratkaisu. Kolmannen luvun 3.2 kohdan mukaan PRM YTE:n erityistapaukset eivät edellyttäisi kansallisia määräyksiä. PRM YTE:ssä on Suomea koskeva pysyvä erityistapaus koskee liikkuvan kaluston alimman sisään- ja uloskäyntiportaan paikkaa. PRM YTE:ssä on annettu tätä koskeva selkeä sääntö, joten lisämääräyksille ei olisi tarvetta. Määräyksen neljännen luvun 4.1 kohdassa kiellettäisiin tasoylikäytävän rakentaminen osana esteetöntä reittiä uudelle asemalle. Uuden asemasuunnitelman lähtökohtana tulisi olla laiturille siirtyminen eri tasossa raiteiden kanssa. Määräyksellä ei olisi vaikutusta rautatiejärjestelmään, koska tasoylikäytävistä on tähänkin mennessä pyritty eroon, ja on hyvin epätodennäköistä, että enää rakennettaisiin niin pientä asemaa, jossa raiteen ylitys tapahtuisi tasoylikäytävän kautta lukuun ottamatta jo käytöstä poistettuja rautatieliikennepaikkoja, jotka avataan uudelleen ja joilla kaksi matkustajajunaa kohtaa toisensa siten, että tarvitaan välilaituri.
6(6) 4.2 kohdassa määrättäisiin kansallisesti laiturin vaara-alueen leveydestä. Vuoden 2008 PRM YTE:ssä (2008/164/EY) tämä oli avoin kohta, johon tuli soveltaa kansallisia määräyksiä. Tarkistetussa PRM YTE:ssä laiturin vaara-alueen leveydestä ei ole minkäänlaista mainintaa. Jotta uudet laiturit olisivat jatkossa yhdenmukaisia entisten kanssa myös vaaraalueensa osalta, tulisi noudattaa edelleen kansallisia vaara-alueen leveysvaatimuksia. Tämä ilmoitetaan PRM YTE:n soveltamisoppaassa (ERA/GUI/02-2013/INT, 3.12.2014) 2.4.12 kohdassa. Määräyksen aikataulu Määräyksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2015. Määräyksestä viestiminen Sidosryhmille järjestettiin vuonna 2011 alkaneen YTE:n tarkastusprosessin aikana yhdeksän työryhmäkokousta, joissa keskusteltiin YTE:n uudistettavista kohdista. Yhteistyökokoukset olivat 1,5 3 tunnin mittaisia ja ne pidettiin 29.11.2011, 9.1.2012, 20.2.2012, 4.4.2012, 5.12.2012, 29.1.2013, 15.5.2013, 24.6.2013 ja 4.9.2013. Näitä kokouksia varten sidosryhmille jaettiin ERA:n työasiakirjojen päivitetyt versiot. Määräyksestä ja YTE:n muutoksista järjestetään ssa tiedotusja koulutustilaisuus alkuvuodesta 2015. LIITTEET: Komission asetus (EU) N:o 1300/2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä