6 Metsien monikäyttö Lähes kaikki suomalaiset virkistäytyvät luonnossa esimerkiksi ulkoillen, marjastaen, sienestäen tai metsästäen. Aikuiset ulkoilevat keskimäärin 170 kertaa vuodessa, joten luontoympäristöön tehdään vuoden aikana yhteensä yli 600 miljoonaa virkistäytymiskäyntiä. Valtaosa virkistyskäytöstä tapahtuu jokamiehenoikeuden nojalla. Myös luontomatkailu ohjelmapalveluineen tukeutuu usein metsäiseen luontoon. Niillä ja virkistyskäyttöön liittyvillä maksullisilla palveluilla on suuri taloudellinen merkitys koko maassa ja etenkin paikallisesti. Esimerkiksi kansallispuistojen ja Metsähallituksen retkeilyalueiden kävijöiden laskettiin aikaansaaneen vuonna 2011 paikallistalouteen yhteensä yli 120 miljoonan euron tulovaikutukset ja lähes 1 600 henkilötyövuoden työllisyysvaikutukset. Marjakauppaa tekevät yritykset ostivat vuonna 2011 luonnonmarjoja yhteensä 12 miljoonaa kiloa ja ruokasieniä lähes miljoona kiloa. Niistä maksettiin kerääjille poimintatuloja 24 miljoonaa euroa. Kaupankäynnin ulkopuolelle jäävä kotitarvepoiminta on kuitenkin tähän verrattuna moninkertaista. Suomessa on yli 310 000 metsästäjää, joista kolme neljäsosaa metsästi vuonna 2011. Metsästyspäiviä kertyi yhteensä yli 5 miljoonaa. Riistasaaliista saatiin lihaa runsaat 10 miljoonaa kiloa, minkä kokonaisarvoksi arvioitiin 80 miljoonaa euroa. Suomen tärkein saaliseläin on hirvi, joita ammuttiin lähes 59 000 eläintä. Poronhoitoalueella teurastettiin syksyn ja talven aikana 108 000 poroa. Niistä saatiin lihaa 2,4 miljoonaa kiloa ja teurastuloja 17 miljoonaa euroa. Metsien erilaiset keräilytuotteet, riista ja porot voivat olla yksityistaloudellisesti ja paikallisesti hyvin tärkeitä, mutta valtakunnallisesti niiden merkitys on puuhun verrattuna pieni. Metsäteollisuuden raaka-aineeksi päätyvä tukkija kuitupuu on Suomen metsien taloudellisesti merkittävin tuote. Vuonna 2011 teollisuuden ainespuuta hakattiin edellisvuoden tapaan 52 miljoonaa kuutiometriä, minkä kantoraha-arvo oli 1 700 miljoonaa euroa. Lisäksi pientaloissa poltettiin metsistä saatua puuta 6 miljoonaa kuutiometriä, ja lämpö- ja voimalaitoksissa kotimaista metsähaketta 6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Pientalojen polttopuun kantoraha-arvo oli lähes 70 miljoonaa ja metsähakkeen arvo tehtaalla noin 230 miljoonaa euroa. Tämä luku alkaa metsien tuottamien tuotteiden ja palveluiden yleiskuvauksella. Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti metsistä eri tarkoituksiin korjattua puuta ja turvetta. Yksityiskohtaisemmin käsitellään metsien virkistyskäyttöä ja matkailua, metsän keräilytuotteita, riistaa ja metsästystä sekä porotaloutta. Metsistä saadaan erilaisia tuotteita ja palveluita Suomen metsät tuottavat suuren määrän erilaisia hyödykkeitä ja palveluita. Puuntuotannon ohella metsiä on perinteisesti käytetty virkistykseen ja matkailuun, luonnontuotteiden keräilyyn, metsästykseen ja porotalouden harjoittamiseen. Myös maisema- ja kulttuuriarvot sekä luonnonsuojelu on jo pitkään koettu tärkeiksi. Kestävän kehityksen sisällyttäminen metsä- ja ympäristöpolitiikkaan on monipuolistanut 1990-luvulta alkaen metsäluontoon kohdistuvia odotuksia ja tavoitteita entisestään. Perinteisten käyttömuotojen rinnalle ovat nousseet tärkeinä esimerkiksi metsien monimuotoisuuden ja erilaisten ympäristöhyötyjen turvaaminen sekä metsien toimiminen hiilinieluina. Metsätilastollinen vuosikirja 2012 201
6 Multiple-use forestry Metsien aineellisia ja aineettomia tuotteita ja palveluita on viime vuosina alettu kutsua yhteisnimellä ekosysteemipalvelut. Osa palveluista on selvästi määriteltyjä ja niillä on markkinoilla määräytyvä hinta. Jotkut taas ovat kiistatta erittäin tärkeitä esimerkiksi hiilen sidonta, ravinteiden kierto ja puhdas vesi mutta niiden merkityksen, arvon ja keskinäisten suhteiden määrittäminen on haastavaa. Myös omistusoikeus voi olla epäselvä, sillä monet hyödyt ovat vapaasti tai jokamiehenoikeuden perusteella kaikkien käytettävissä. Metsätilastollisessa vuosikirjassa käsitellään lähemmin sellaisia tuotteita ja palveluita, joista on saatavissa tilastotietoa. Suurin osa niistä on perinteisesti sisältynyt metsätalouteen tai metsien monikäyttöön. Ainespuu ja energia Metsiemme taloudellisesti tärkein tuote on puu, jota hakataan metsäteollisuuden tarpeisiin ja vientiin sekä energian lähteeksi. Vuonna 2011 Suomen metsistä hakattiin 52 miljoonaa kuutiometriä teollisuuden ainespuuta, jonka bruttokantoraha-arvo oli noin 1 700 miljoonaa euroa. Lisäksi sen hankintaan, korjuuseen ja kaukokuljetukseen kului noin 1 155 miljoonaa euroa. Kotimaisista metsistä saatua puuta käytettiin myös pientalojen polttopuuna 6 miljoonaa kuutiometriä, ja lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeena 6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Polttopuun kantoraha-arvo oli lähes 70 miljoonaa euroa ja metsähakkeen arvo tehtaalla 230 miljoonaa euroa. Yksityiset metsänomistajat sahauttavat käyttöönsä sahatavaraksi vuosittain myös vajaat puoli miljoona kuutiometriä omien metsiensä runkopuuta, jonka kantoraha-arvo oli vuonna 2011 noin 30 miljoonaa euroa. Puun tuotannon, korjuun, kuljetuksen ja jalostamisen työllistävyyttä ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin tämän kirjan muissa luvuissa. Runsas kolmannes Suomen metsätalousmaasta on soita, joista yli miljoona hehtaaria soveltuisi myös turvetuotantoon. Näiden soiden energiamäärän on arvioitu olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna. Energiaturpeen osuus Suomen vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta on vaihdellut 2000-luvulla 5 7 prosentin välillä (ks. luku 9). Metsien virkistyskäyttö ja matkailu Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan ulkona luonnossa tapahtuvaa liikkumista, maisemien katselua ja muuta sellaista harrastustoimintaa, jossa luonto toimii virkistyksen lähteenä tai toiminnan kohteena. Virkistyskäyttö pohjautuu Suomessa pitkälti jokamiehenoikeuteen, jonka perusteella esimerkiksi metsissä jalan kulkeminen sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienten poimiminen on melko vapaata metsän omistuksesta riippumatta. Luonnon virkistyskäyttötutkimusten mukaan kolme viidestä työikäisistä suomalaisista käy marjastamassa ja kaksi viidestä sienestämässä. Kaksi kolmesta lenkkeilee kävellen, ja noin joka toinen pyöräilee tai hiihtää. Näitä harrastuksia harjoitetaan useimmiten metsäympäristössä tai sen läheisyydessä. Aikuisten suomalaisten on arvioitu ulkoilevan luonnossa keskimäärin 170 kertaa vuodessa. Kertomalla se kaikkien ulkoilevien määrällä saadaan luontoympäristöön virkistäytymistarkoituksessa tehtyjen käyntien kokonaismääräksi yli 600 miljoonaa käyntiä vuodessa. Kaksi kolmasosaa ulkoilusta suuntautuu kuntien hoitamille lähivirkistysalueille, jotka ovat tärkeitä erityisesti taajamien ja suurten kaupunkien asukkaille. Reilu kolmannes kaikista ulkoilukerroista kohdistuu yksityisten maille, ja niistä pääosa oman vapaa-ajan asunnon ympäristöön. Kaksi viidesosaa suomalaisista tekee vuosittain vähintään yhden yöpymistä vaativan matkan ulkoilu- ja luontoharrastusten takia. Yli 90 prosenttia näistä matkoista kohdistuu metsäiseen luontoon, jossa harrastetaan mm. marjastusta, maastohiihtoa tai retkeilyä. Yhteensä luontomatkoja tehdään Suomessa vuosittain noin 13 miljoonaa ja niistä kertyy kaikkiaan 42 miljoonaa matkapäivää. Luontomatkoihin lasketaan myös matkat vapaa-ajan asunnolle, joiden osuus luontomatkoista on kolmasosa ja matkapäivistä lähes puolet. Suomalaisilla on (ilman vuokraus- ja asumiskäytössä olevia kiinteistöjä) kotimaassa 493 000 vapaa-ajan asuntoa, joita omistaviin asuntokuntiin kuuluu yhteensä lähes 800 000 henkilöä. Luontomatkojen pituus sekä kohdentuminen eri omistajaryhmien alueille vaihtelevat muun muassa matkan tarkoituksen ja tarjolla olevien mahdollisuuksien mukaan. Yksityiset omistavat hieman yli puolet Suomen metsätalousmaasta. Yksityisten omistamille alueille suuntautuu lähes 90 prosenttia mökkeilymatkoista, kolme neljäsosaa marjastusmatkoista, kolme viidesosaa hiihtomatkoista sekä puolet metsästysmatkoista. Valtion omistuksessa on metsätalousmaasta runsas kolmasosa, mikä keskittyy lähinnä Pohjois-Suomeen. Valtion maille tehdään kolme viidesosaa retkeilymatkoista, kaksi viidesosaa metsästysmatkoista ja joka neljäs hiihtomatka. 202 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012
Metsien monikäyttö 6 Yksi viidestä luontomatkasta kohdistuu valtion alueille ja yli neljäsosa luontomatkan tehneistä suomalaisista on tehnyt matkan kansallispuistoon viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosikymmeneltä voimakkaasti, ja suuri osa Pohjois- ja Itä-Suomen matkailukeskuksista hyödyntää niitä toiminnassaan. Vuonna 2011 kansallispuistoihin tehtiin yhteensä noin 2,1 miljoonaa käyntiä ja Metsähallituksen retkeilyalueille 0,4 miljoonaa sekä luontokeskuksiin ja -taloihin 0,7 miljoonaa käyntiä. Iso osa matkailusta ja siihen liittyvistä ohjelmapalveluista liittyy luontoon. On arvioitu, että Suomessa kaikesta matkailusta neljäsosa on luontomatkailua. Tällä perusteella laskettuna luontomatkailun aikaansaama arvonlisäys oli vuonna 2007 noin 910 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen kävijöiden paikallistalouteen aikaansaamien kokonaistulo- ja työllisyysvaikutusten laskettiin olleen vuonna 2011 yhteensä 108 miljoonaa euroa ja 1 394 henkilötyövuotta. Metsähallituksen retkeilyalueiden vastaavat vaikutukset olivat 15 miljoonaa euroa ja 189 henkilötyövuotta. Kävijöiden rahankäyttö toi kansallispuistojen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitetut varat lähialueille takaisin keskimäärin noin kymmenkertaisina. Metsän keräilytuotteet Metsistä ja soilta kerätään luonnonmarjoja, -sieniä ja -yrttejä sekä muita luonnontuotteita, kuten puiden sivutuotteita ja koristemateriaaleja. Marjoja ja sieniä sekä rauhoittamattomia kukkia voi poimia vapaasti paikoista, joissa liikkuminenkin on sallittua. Esimerkiksi jäkälän, sammalen ja elävien puiden osien keräämiseen tarvitaan kuitenkin maanomistajan lupa. Metsän keräilytuotteista saatavat tulot voivat olla yksityistaloudellisesti ja paikallisesti merkittäviä. Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista ainakin 16 poimitaan ihmisten ravinnoksi. Vuotuinen kokonaissato arvioidaan 500 1 000 miljoonaksi kiloksi, josta poimintakelpoista on 30 40 prosenttia. Marjasadot ja poimintamäärät vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Joka vuosi marjasadoista hyödynnetään kuitenkin vain pieni osa. Esimerkiksi vuosina 1997 2008 mustikan kokonaissato vaihteli 92 312 miljoonan kilon ja puolukan sato 129 386 miljoonan kilon välillä. Vuosina 1997 1999 mustikoista poimittiin koko maassa 5 6 prosenttia ja puolukoista 8 10 prosenttia. Hyvinä marjavuosina niitä kerätään yhteensä 45 miljoonaa kiloa ja muita marjalajeja yhteensä 10 miljoonaa kiloa. Muista marjoista on taloudellisesti tärkein lakka, jonka keräysmäärä voi nousta 5 miljoonaan kiloon. Hyvänä marjavuonna 2005 kerättyjen luonnonmarjojen arvon laskettiin olleen yhteensä 77 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 marjakauppaa tekevät yritykset ostivat luonnonmarjoja yhteensä 12 miljoonaa kiloa, mistä poimijat saivat myyntituloja lähes 22 miljoonaa euroa. Poimintatuloista 13 miljoonaa euroa kertyi puolukasta ja runsaat 7 miljoonaa euroa mustikasta. Syötäviä sienilajeja kasvaa Suomen metsissä noin 200, joista 23 lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi. Poimintakelpoinen ruokasienisato yltää hyvinä satovuosina noin 360 miljoonaan kiloon, josta vähintään neljäsosa on kuitenkin yli-ikäistä, toukkien syömää tai muuten pilaantunutta. Ruokasieniä kerätään vuosittain yleensä 5 9 miljoonaa kiloa, huippuvuonna 2003 määrä ylsi 13 miljoonaan kiloon. Silloin kerättyjen sienien kokonaisarvon laskettiin olleen ennätyksellisen herkkutattisadon ansiosta 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 kauppasieniä ostettiin poimijoilta 0,7 miljoonaa kiloa, mistä maksettiin poimintatuloja 2 miljoonaa euroa. Luonnonmarjoista ja -sienistä kertyi vuonna 2011 poimintatuloja yhteensä 24 miljoonaa euroa. Määrä oli edelliseen vuoteen verrattuna lähes puolitoistakertainen ja suurin sitten ennätyksellisen vuoden 1994. Nämä luvut eivät kuitenkaan sisällä kaikkea suora- ja torimyyntiä, eivätkä lainkaan kotitarvepoimintaa, jonka marja- ja sienimäärät ovat moninkertaiset järjestäytyneeseen kauppaan verrattuna. Maassamme kasvaa noin 30 luonnonvaraista kauppayrttiä. Suomalaista luonnonyrttikauppaa ja kotitarvepoimintaa ei tilastoida säännöllisesti, mutta vuonna 2000 sen yhteisarvoksi arvioitiin yli viisi miljoonaa euroa. Taloudellisesti merkittävin Suomen metsistä saatava koristemateriaali on palleroporonjäkälä, jota kerätään erityisesti Oulujokilaaksossa, Kainuussa ja Perämeren rannikolla. Sen keräysmäärä on noussut parhaimmillaan 500 tonniin vuodessa. Vuosina 2008 2011 poronjäkälää on viety Suomesta hieman alle 200 tonnia vuodessa ja viennin arvo on ollut vajaa miljoona euroa vuodessa. Puiden sivutuotteita ovat esimerkiksi terva, pettu, havut, kävyt, koivun mahla ja tuohi. Näiden tuotteiden keruu- tai myyntimääristä ei ole saatavissa luotettavaa tilastotietoa. Joulukuusia kaadetaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa kappaletta, joista hieman yli puolet menee myyntiin. Myytävistä kuusista noin puolet tulee kotimaisilta viljelmiltä ja lopuista valtaosa tavallisista talousmetsistä. Metsätilastollinen vuosikirja 2012 203
6 Multiple-use forestry Kasvattajien joulukuusista saaman myyntitulon on arvioitu olevan suuruusluokaltaan 15 miljoonaa euroa ja kaadettujen joulukuusten kokonaisarvon yhteensä 25 miljoonaa euroa vuodessa. Suurpedoista karhun ja ilveksen kaatomäärät ovat kasvaneet niiden kantojen nousun myötä viimeisten 6 7 vuoden aikana. Vuonna 2011 metsästäjät saalistivat noin 200 karhua ja 400 ilvestä. Susia ammuttiin 25 yksilöä. Riista ja metsästys Lihan ja turkiksien takia metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat riistaa. Suomen riistalajistoon kuului 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Suomessa on runsaat 310 000 rekisteröityä metsästäjää, joista 234 000 metsästi vähintään kerran vuonna 2011. Pienriistan metsästyspäiviä kertyi kaikkiaan 3,7 miljoonaa. Niiden aikana aseilla metsästettiin 2,8 miljoonana päivänä ja ansapyyntiä harjoitettiin 1,4 miljoonana päivänä. Hirvieläimien jahtaamiseen käytettiin yhteensä 1,8 miljoonaa pyyntipäivää. Vuonna 2011 riistasta saatiin lihaa yhteensä 10,2 miljoonaa kiloa, mikä oli 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lihan laskennallinen arvo oli 80 miljoonaa euroa. Maamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi. Vuonna 2011 niitä ammuttiin lähes 59 000, mikä oli 10 000 hirveä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valkohäntäpeuroja kaadettiin syksyn 2011 ja alkutalven aikana lähes 22 000 kappaletta. Metsästetyistä hirvieläimistä saatiin lihaa yhteensä 9 miljoonaa kiloa, josta hirven lihaa oli melkein 8 miljoonaa kiloa. Hirven osuus koko riistasaaliin lihan arvosta oli kolme viidesosaa, eli 47 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 hirvien metsästyksen jälkeinen talvikanta oli korkeimmillaan yli 140 000 hirveä, mistä se on laskenut kahden viime vuoden noin 95 000 eläimeen. Runsas hirvieläinkanta aiheuttaa liikenne-, metsä- ja maatalousvahinkoja. Vuonna 2011 Suomen maanteillä tapahtui noin 1 200 hirvionnettomuutta ja 2 800 peuraonnettomuutta. Liikennevirasto arvioi, että onnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 60 miljoonaa euroa. Pienriistan saalismäärät vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Vuonna 2011 pienriistaa sai saaliikseen 161 000 metsästäjää. He ampuivat yhteensä 182 000 metsäjänistä ja 72 000 rusakkoa. Turkiseläimistä metsästettiin eniten supikoiria, yhteensä 170 000 yksilöä. Lintusaalis oli kaikkiaan 1,3 miljoonaa lintua. Vesilintuja ammuttiin runsas puoli miljoonaa, joista puolet sinisorsia. Metsäkanalintusaaliit jatkoivat kasvuaan yhteensä lähes 500 000 lintuun. Porotalous Lähes koko Lapin maakunta sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosat muodostavat poronhoitoalueen, jonka pinta-ala on runsas kolmasosa koko Suomen pintaalasta. Vuonna 2011 poronomistajia oli noin 4 500. Maa- ja metsätalousministeriö säätelee eloporojen, eli muiden kuin kyseisenä vuonna teurastettavaksi tarkoitettujen porojen määrää. Säätelyllä pyritään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla koko Suomessa enintään 203 700. Poroja on ollut viime vuosina ennen teurastuksia noin 300 000 ja niiden jälkeen hieman alle 200 000. Viime talvena teurastettiin kaikkiaan 108 000 poroa, joista kolme neljäsosaa oli vasoja. Lihantuotos pieneni 2,4 miljoonaan kiloon. Poroyrittäjien lihasta saamat teurastulot olivat edellisvuoden tapaan runsaat 17 miljoonaa euroa. Porotalouden päätuotteita ovat poronliha ja siitä saadut jalosteet. Teurastuloja on 2000-luvulla saatu 11 17 miljoonaa euroa vuodessa, minkä ohella tuloja kertyy valtion eri perusteilla maksamista korvauksista, tuista ja avustuksista. Jalostuksessa poronlihan arvo noin kolminkertaistuu. Myös teurastuksen sivutuotteina saadut vuodat ja sarveisaines jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi. Porotalouden tuotteiden koko vähittäismyynnin arvioitiin olleen 2000-luvun alussa noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Metsien monikäytön tilastointi Luvun yhteenvetotaulukossa (taulukko 6.0) teollisuuden ainespuu sisältää markkinahakkuissa metsäteollisuuden käyttöön ja vientiin hakatun tukki- ja kuitupuun. Kotitarvepuu tarkoittaa yksityisten metsänomistajien sahatavaraksi sahauttamaa omien metsien runkopuuta, jonka tuorein määrätieto koskee vuotta 2010. Näiden puuerien arvot on laskettu kalenterivuoden 2011 aikana tehtyjen pystykauppojen keskimääräisten kantohintojen perusteella. Taulukkoon on summattu myös pientaloissa (maatiloilla, asuinpientaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa) poltetun runkopuun ja metsästä saadun jätepuun yhteismäärä, jonka yksikköarvona on käytetty 90 prosenttia koivukuitupuun keskikantohinnasta. Tämän polttopuun määrä on selvitetty lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuvalla tutkimuksella. Kaikki edellä mainitut erät, 204 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012
Metsien monikäyttö 6 sekä lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn kotimaisen metsähakkeen määrä perustuvat Metlan tilastoihin. Metsähakkeen yksikköarvona käytetyn keskimääräisen laitoshinnan tilastoi Tilastokeskus. Käytettyjen joulukuusten kokonaismäärä ja kasvattajien myydyistä puista saama keskihinta on Joulupuuseura ry:n arvioima. Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkoja koskevat tiedot (kuva 6.1, taulukot 6.1 ja 6.2) on saatu Metlan Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi -tutkimuksissa. Ensimmäinen inventointi toteutettiin vuosina 1998 2000 ja toisen inventoinnin kyselytutkimusten tiedot kerättiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa vuosina 2009 2010. Metsähallitus tilastoi hallinnassaan olevien kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja luontokeskusten käyntimäärät (taulukko 6.3). Käytettävät laskenta- ja arviointimenetelmät ovat muuttuneet ja tarkentuneet, mutta valtaosa esitettävistä luvuista voidaan tulkita eriasteisiksi arvioiksi. Kaupan piiriin tulleiden marjojen ja sienten määrät ja poimintatulot perustuvat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kokoamaan tilastoon, joka sisältää valtaosan yritysten ja jalostusteollisuuden ostoista ja osan torimyynnistä (kuvat 6.2 ja 6.3, taulukot 6.4 ja 6.5). Tilaston hinnat ja poimintatulot eivät sisällä veroja eivätkä ostajan palkkiota. Järjestäytyneen kaupan määrät ja poimintatulot ovat vain osa talteenotosta. Siitä puuttuvat suoramyynti ja osa torimyynnistä sekä suurimpana eränä kotitarvepoiminta. Niiden suuruutta koskevat arviot ovat peräisin aihetta koskevista artikkeleista. Jäkälän ulkomaankauppaa koskevat tiedot (taulukko 6.6) on saatu Tullin tietojärjestelmistä. Todelliset vientiluvut voivat olla tilastoituja suuremmat, sillä osalla toimijoista ulkomaankauppa voi jäädä ilmoitusvelvollisuuden arvokynnystä pienemmäksi (ks. luku 11). Poimituista kokonaismääristä tai kotimaan käyttömääristä ei ole tilastoja. Suomen viralliset metsästystilastot (kuvat 6.4 ja 6.5, taulukot 6.7, 6.8 ja 6.9) laatii Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Pienriistan saalistiedot kerättiin vuonna 2011 yhteensä 5 400 metsästäjän otokselle lähetetyllä kyselylomakkeella, jonka 73 prosenttia palautti ajoissa. Hirvieläinten, suurpetojen ja eräiden muiden pyyntiluvanvaraisten eläinten kaatomäärät saadaan Suomen riistakeskuksen ylläpitämästä lupahallintojärjestelmästä. Saalismäärien lisäksi RKTL koostaa tilastot syötävän riistalihan määrästä ja rahallisesta arvosta. Nämä arviot ovat karkeita, sillä lihan saanto saalisyksilöistä vaihtelee ja vain pieni osa saaliista päätyy kauppaan. Vuodesta 2008 alkaen saaliin arvo on muodostunut ainoastaan lihasta, kun aikaisempina vuosina mukana oli myös nahkojen arvo. RKTL arvioi myös hirvikannan suuruuden (kuva 6.4). Arvio koskee hirven metsästyksen jälkeistä talvikantaa, eli sitä hirvien määrää, joka vähintään tarvitaan tuottamaan seuraavan metsästyskauden saalismäärät. Arvio perustuu hirvien vasatuottoon ja metsästäjien saamaan saaliiseen. Takautuvan laskentamenetelmän vuoksi viimeisimmän vuoden hirvikanta joudutaan ensin ennustamaan edellisten laskentatulosten ja metsästäjien uusimman hirvitiheysarvion perusteella. Tämä ennakkotieto korvataan myöhemmin lasketulla arvolla, ja laskennassa myös joidenkin edellisten vuosien arviot voivat tarkentua hieman. Porojen määriä sekä teurastuksissa saadun lihan määrää ja arvoa koskevat tiedot kokoaa Paliskuntain yhdistys (taulukko 6.10). Metsätilastollinen vuosikirja 2012 205
6 Multiple-use forestry Kirjallisuus Literature Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.). 2006. Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015 [verkkojulkaisu]. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 26. 250 s. Saatavissa: www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2006/mwp026.htm Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J-P., Naskali, A., Primmer, E. & Rinne, J. 2011. Monia hyötyjä metsistä Ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen [verkkojulkaisu]. PTT raportteja 227. 66 s. Saatavissa: www.ptt.fi/dokumentit/rap227_1602111028.pdf Lähtinen, K. 2010. Metsien eri käyttömuodoista saatavien hyötyjen taloudellinen arvo ja niihin liittyvä yritystoiminta Suomessa [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 2/2010: 143 164. Saatavissa: www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff10/ff102143.pdf Metsien virkistyskäyttö ja matkailu Ovaskainen, V., Horne, P., Pouta, E. & Sievänen, T. 2002. Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo ja taloudelliset vaikutukset [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 1/2002: 59 65. Saatavissa: www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff02/ff021059.pdf Pouta, E., Sievänen, T. & Neuvonen, M. 2004. Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ja käytön määrä eri väestöryhmissä [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 2/2004:193 206. Saatavissa: www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff04/ff042193.pdf Sievänen, T. (toim.). 2001. Luonnon virkistyskäyttö 2000. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802. 336 s. (toim.). 2002. Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö 2000 -loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 834. 20 s. & Neuvonen, M. (toim.). 2011. Luonnon virkistyskäyttö 2010 [verkkojulkaisu]. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 212. 190 s. Saatavissa: www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.pdf Metsän keräilytuotteet Kangas, K. 1999. Trade of Main Wild Berries in Finland [verkkojulkaisu]. Silva Fennica Vol. 33(2):159 168. Saatavissa: www.metla.fi/silvafennica/full/sf33/sf332159.pdf Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna 2011. MARSI 2011 [verkkojulkaisu]. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. 40 s. Saatavissa: www.mmm.fi/attachments/mmm/ julkaisut/muutjulkaisut/66zjic5cd/korjattu2_marsi_2011_ MMM_rap_final.pdf Salo, K. 2008. Luonnontuotteet. Tapion taskukirja. 25. uudistettu painos. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. s. 240 250. Turtiainen, M., Salo, K. & Saastamoinen, O. 2011.Variations of yield and utilisation of bilberries (Vaccinium myrtillus L.) and cowberries (V. vitis-idaea L.) in Finland [verkkojulkaisu]. Silva Fennica 45(2):237 251. Saatavissa: www.metla.fi/silvafennica/full/sf45/sf452237.pdf Riista ja metsästys Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2011 [verkkojulkaisu]. Liikenneviraston tilastoja 3/2012. Liikennevirasto, liikenne- ja väylätieto-osasto. 24 s. Saatavissa: www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2012-03_hirvielainonnettomuudet_maanteilla_web.pdf Metsästys 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Riista- ja kalatalous Tilastoja 5/2012. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 34 s. Saatavissa: www.rktl.fi/www/uploads/pdf/ uudet%20julkaisut/tiilastoja_5_2012_web.pdf Porotalous Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M. 2003. Porotalouden taloustutkimusohjelma 2003 2007 [verkkojulkaisu]. Kala- ja riistaraportteja 281. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 56 s. Saatavissa: www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti281.pdf Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän loppuraportti [verkkojulkaisu]. 2008. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2008:10. 59 s. Saatavissa: www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/ tyoryhmamuistiot/2008/5d6kknxnh/trm10_2008.pdf Porotalousyrittäjien tilanteen edistäminen [verkkojulkaisu]. 2006. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2006:4. 26 s. Saatavissa: wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2006/ trm2006_4.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Luonnon virkistyskäyttö, www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi/ Metinfo Metsien monikäyttö, www.metla.fi/metinfo/monikaytto/ Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Metsähallitus, www.metsa.fi/ ja www.luontoon.fi/ Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, www.rktl.fi/ Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi/ Tullihallitus, www.tulli.fi/ 206 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012
Metsien monikäyttö 6 Vuoden aikana harrastukseen osallistuneet People participating during a one-year period Marjastus Picking wild berries Polttopuun korjuu Harvesting of fuelwood Sienestys Picking mushrooms Patikointi Hiking Vapaa-ajan metsänhoito Forest management in leisure time Retkeily, erävaellus Backpacking Metsästys Hunting 2010 2000 0 10 20 30 40 50 60 70 Osuus väestöstä, % The proportion of the population, % Ulkoilukertojen lukumäärä Number of participations Marjastus Picking wild berries Polttopuun korjuu Harvesting of fuelwood Sienestys Picking mushrooms Patikointi Hiking Vapaa-ajan metsänhoito Forest management in leisure time Retkeily, erävaellus Backpacking Metsästys Hunting 0 5 10 15 20 25 30 Keskimääräinen lukumäärä osallistuneilla The average number of participations among population participating Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 1, LVVI 2) Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 6.1 Suomalaisten osallistuminen metsäluontoon liittyviin ulkoiluharrastuksiin 2000 ja 2010 Figure 6.1 Participation in outdoor recreation connected with forests in Finland, 2000 and 2010 Metsätilastollinen vuosikirja 2012 207
6 Multiple-use forestry Luonnonmarjat Wild berries 11,8 milj. kg mill. kg Luonnonsienet Wild mushrooms 0,69 milj. kg mill. kg Puolukka Cowberry Vaccinium vitis-idaea Muut Other Variksenmarja Crowberry Empetrum nigrum Lakka Cloudberry Rubus chamaemorus Mustikka Bilberry Vaccinium myrtillus Herkkutatit Boletus edulis, B. pinophilus & B. reticulatus Muut Other Keltavahvero Cantharellus cibarius Kangasrousku Lactarius rufus Haaparouskut Lactarius trivialis & L. utilis Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.2 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät 2011 Figure 6.2 Market supply of wild berries and mushrooms, 2011 16 14 12 10 8 6 4 2 milj. kg mill. kg Luonnonmarjat yhteensä Wild berries, total Puolukka Cowberry Mustikka Bilberry Lakka Cloudberry Muut Other 0 80 85 90 95 00 05 10 Luvut koskevat marjakauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. The figure includes companies dealing in wild berries. A major part of outdoor market trade as well as picking for personal use are excluded. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.3 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät 1977 2011 Figure 6.3 Market supply of wild berries, 1977 2011 208 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012
Metsien monikäyttö 6 150 1 000 hirveä 1 000 moose Alces alces 125 Arvioitu talvikanta Estimated winter population 100 75 50 25 Saalis Bag of moose 0 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.4 Hirven talvikanta ja hirvisaalis 1964 2011 Figure 6.4 Moose winter population and bags of moose, 1964 2011 1200 1000 1 000 yksilöä 1 000 individuals Vesilinnut ym. Waterfowl etc. Jänikset Hares 800 600 400 Metsäkanalinnut Grouse 200 Turkiseläimet Fur-bearing animals Peltolinnut Farmland game birds 0 80 85 90 95 00 05 10 Metsäkanalintusaalis 1980 1984 sisältää myös peltolinnut. The bags of grouse during 1980 1984 also include farmland game birds. Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.5 Pienriistan saalismäärät 1980 2011 Figure 6.5 Bags of small game, 1980 2011 Metsätilastollinen vuosikirja 2012 209
6 Multiple-use forestry 6.0 Metsän tuotteiden määriä ja arvoja 2011 Amount and value of various forest products, 2011 Tuote Product Määrä Yksikkö Arvo Value Amount Unit milj. mill. Metsästä saatu puu Wood from forests Teollisuuden ainespuu Industrial roundwood 51,7 milj. m³ mill. m³ 1 705 Kotitarvepuu Sawlogs from own forests 0,3 " 30 Pientalojen polttopuu Fuelwood in small-scale housing 5,9 " 68 Lämpö- ja voimalaitosten metsähake, Forest chips, amount and value 6,2 " 231 määrä ja arvo käyttöpaikalla in heating and power plants Joulukuuset, myynti ja oma käyttö Christmas trees, trade and own use 1,4 milj. puuta mill. trees 25 Keräilytuotteet Hand-picked nature products Luonnonmarjat, kauppaan ostetut Wild berries, purchased by companies 11,8 milj. kg mill. kg 22 Luonnonsienet, kauppaan ostetut Wild mushrooms, purchased by companies 0,7 " 2 Jäkälä, vienti Lichen, exports 0,2 " 1 Riistasaaliin liha Game meat Nisäkkäät Mammals 9,5 milj. kg mill. kg 61 Riistalinnut Game birds 0,7 " 18 Porotalouden tuotteet Products of reindeer husbandry Poron liha Reindeer meat 2,4 milj. kg mill. kg 17 Pientalojen polttopuu sisältää raakapuun ja metsäjätepuun, ja lämpö- ja voimalaitosten metsähake vain kotimaisen hakkeen. Luonnonmarjoista ja -sienistä esitetyt tiedot koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Kotitarvepoiminnan sekä suora- ja torimyynnin määrä ja arvo on moninkertainen niiden kauppaan ostettuun osuuteen verrattuna. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppoihin ostettuun osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla 6 9 kertaisia ja luonnonsienillä 2 6 kertaisia. Taulukossa ei esitetä arvioita metsäluonnon aineettomien tai markkinahinnattomien hyötyjen, esimerkiksi eri suojelumerkitysten, hiilen sidonnan, metsämaiseman, luontomatkailun tai virkistyskäytön taloudellisesta arvosta. Fuelwood includes roundwood and forest residues, and forest chips only include domestic wood. Information concerning wild berries and mushrooms are from companies trading them. A major part of outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. The amount and value of this kind of use has been for berries 6 9 times, and for mushrooms 2 6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. The estimated values of various immaterial or non-market benefits for example, protection and buffering services, carbon sequestration, landscape, nature tourism and outdoor recreation have been omitted from this table. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Joulupuuseura ry; Suomen Gallup Elintarviketieto Oy; SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos; Paliskuntain yhdistys; Tilastokeskus; Tullihallitus Sources: Finnish Forest Research Institute; Christmas Tree Producers' Association; TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts; OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute; Reindeer Herders Association; Statistics Finland; Board of Customs 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012
Metsien monikäyttö 6 6.1 Suomalaisten osallistuminen metsäluontoon liittyviin ulkoiluharrastuksiin Participation in outdoor recreation connected with forests Väestöryhmä Marjastus Sienestys Polttopuun Vapaa-ajan Metsästys Patikointi Retkeily, Population category Picking wild Picking korjuu metsänhoito Hunting Hiking erävaellus berries mushrooms Harvesting Forest Backpacking of fuelwood management in leisure time Osallistumisosuus (%) ja osallistumiskerrat (kpl) Participation rate (%) and number of participations (number) % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl number number number number number number number Koko väestö Total population 58 8 40 7 42 13 16 11 8 20 27 15 10 7 Sukupuoli Gender Nainen Female 65 8 45 7 35 11 9 8 2 13 24 14 8 6 Mies Male 51 7 36 7 50 15 23 12 14 21 29 15 12 8 Ikä Age 15 24 43 5 24 5 30 9 10 9 5 27 25 9 15 7 25 44 54 5 35 6 39 10 15 7 9 20 30 12 12 6 45 64 66 9 49 8 49 15 19 12 9 18 28 18 8 9 65 74 64 11 49 8 47 21 18 17 7 20 16 24 5 10 Asuinkunta Type of municipality of residence Kaupunkimainen Urban 55 7 40 7 37 12 12 9 6 18 27 15 10 8 Taajaan asuttu Semi-urban 62 9 41 8 50 14 21 11 11 18 25 13 8 7 Maaseutumainen Rural 66 9 39 8 57 16 27 15 15 23 25 15 11 7 Suuralue Major region Etelä-Suomi Southern Finland 54 7 45 7 38 12 13 8 5 18 26 15 9 7 Länsi-Suomi Western Finland 58 7 34 7 44 14 18 12 7 21 25 14 9 8 Itä-Suomi Eastern Finland 68 9 49 8 54 15 24 13 15 18 26 18 10 8 Pohjois-Suomi Northern Finland 65 9 25 6 45 14 17 15 17 24 32 11 15 7 Osallistumisosuus on vuoden aikana harrastukseen osallistuneiden osuus väestöstä ja osallistumiskerrat osallistuvan väestön keskimääräinen harrastuskertojen lukumäärä. Luonnon virkistyskäyttöä koskenut kyselytutkimus kohdistui Manner-Suomen 15 74 -vuotiaaseen väestöön ja sen aineisto kerättiin vuosina 2009 2010. Käytetty aluejako on Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmän NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques) 2-tason mukainen. The participation rate is the proportion of the population participating during a one-year period. The number of participations is the average number of participations among this proportion. The sampling frame of the study was population aged 15 to 74 in mainland Finland and the data was collected in 2009 2010. Regional statistics are compiled using level 2 of NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques) regional classification system of the European Union. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 2), 2009 2010 Source: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2012 211
6 Multiple-use forestry 6.2 Luontomatkat kohdealueen omistajan ja etäisyyden mukaan Nature trips according to land owner and the distance to the destination area Luontomatkan Matkakohteen maanomistaja Matkan pituus matkakohteeseen, km pääasiallinen Owner of destination area Distance to destination, km ulkoiluharrastus Kunta Valtio Yksityinen Private Yhteensä 50 51 200 201 500 > 500 Yhteensä Main outdoor Munici- State loma- muu maa-alue Total Total activity pality asunto tai vesistö of nature trip leisure other land or home water area % luontomatkoista % of nature trips Mökkeily 11 3 74 12 100 34 41 21 5 100 Leisure home stays Hiihto 13 25 9 53 100 13 10 17 60 100 Cross-country skiing Retkeily 17 61 2 20 100 20 16 22 42 100 Hiking Kalastus 15 34 35 17 100 18 27 36 19 100 Fishing Metsästys 12 37 9 41 100 23 25 29 23 100 Hunting Marjastus 13 14 49 24 100 15 28 38 19 100 Picking wild berries Laskettelu 6 10 9 75 100 14 6 39 41 100 Downhill skiing Veneily 38 37 12 13 100 37 35 23 5 100 Boating Luontoharrastus 31 26 36 7 100 38 20 24 18 100 Nature excursions Metsätyö.... 80 20 100 8 48 33 11 100 Forestry work Muu 22 16 35 28 100 30 35 22 13 100 Other Luontomatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka pääasiallinen tarkoitus on ulkoiluharrastukseen osallistuminen ja matkalla yövytään. Tutkimus kohdistui Manner-Suomen 15 74 -vuotiaaseen väestöön ja sen aineisto kerättiin touko marraskuun välisenä aikana vuonna 2010. Tilasto koskee vastaajan viimeisintä luontomatkaa edellisen 12 kuukauden aikana. Noin 43 prosenttia suomalaisista tekee luontomatkan vähintään kerran vuodessa. Tyypillisesti matkoja tehdään kaksi kertaa vuodessa. Metsätyö tarkoittaa tässä kotitarve- ja polttopuun korjaamista ja pilkkomista sekä muuta vapaa-ajalla tapahtuvaa metsätyötä. Muu ulkoiluharrastus sisältää mm. telttailun, asuntovaunuilun, virkistysuinnin ja sienestyksen. Nature trips are mainly aimed at participating in outdoor activities and staying overnight while doing so. The sampling frame of the study was population aged 15 to 74 in mainland Finland, and the data was collected in May November, 2010. These statistics relate to the respondents' most recent nature travel experience during the past 12 months. About 43 per cent of Finnish people participate in nature trips at least once a year. The typical participant makes a nature trip twice a year. In this table, forestry work includes the harvesting and collecting of household and fuelwood as well as other forest management work performed in leisure time. Other outdoor activities include camping, caravan and motorhome tours, swimming and picking wild mushrooms. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 2), 2009 2010 Source: Finnish Forest Research Institute 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012
Metsien monikäyttö 6 6.3 Kansallispuistojen sekä Metsähallituksen retkeilyalueiden ja luontokeskusten arvioidut käyntimäärät 2004 2011 Estimated number of visits to national parks, hiking areas, and visitor/nature centres located on state land, 2004 2011 Kohteen nimi Sijaintikunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Name of area or centre Location, municipality 1 000 käyntiä 1 000 visits Kansallispuistot National parks 1 154 1 410 1 493 1 587 1 756 1 944 1 959 2 087 Pallas-Ylläs Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio 125 300 310 312 330 419 436 436 Urho Kekkonen Inari, Sodankylä, Savukoski 160 165 170 180 252 289 288 277 Nuuksio Vihti, Espoo, Kirkkonummi 100 110 142 170 176 180 178 197 Oulanka Kuusamo, Salla 173 174 183 186 163 166 169 172 Koli Lieksa, Joensuu, Kontiolahti.... 110 128 139 135 Pyhä-Luosto Pelkosenniemi, Kemijärvi, Sodankylä 25 95 104 110 114 128 119 119 Repovesi Kouvola, Mäntyharju 65 65 69 70 76 75 77 79 Sipoonkorpi Sipoo, Vantaa, Helsinki....... 76 Selkämeri Eurajoki, Kustavi, Luvia, Merikarvia,....... 67 Pori, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki Saaristomeri Kemiönsaari, Parainen 80 60 60 60 51 54 59 56 Tammisaaren saaristo Raasepori 20 23 25 47 49 45 54 51 Seitseminen Ylöjärvi, Ikaalinen 40 40 42 44 45 46 41 38 Syöte Pudasjärvi, Taivalkoski, Posio 34 34 33 36 35 40 31 34 Linnansaari Rantasalmi, Savonlinna, Varkaus 28 28 29 29 29 31 31 31 Kurjenrahka Turku, Aura, Masku, Mynämäki, 20 25 25 33 32 29 27 26 Nousiainen, Pöytyä, Rusko Liesjärvi Tammela, Karkkila, Somero 16 25 25 22 30 31 31 22 Riisitunturi Posio 7 7 7 8 8 15 24 22 Helvetinjärvi Ruovesi 32 32 32 33 33 33 23 21 Petkeljärvi Ilomantsi 17 18 19 23 20 20 21 19 Rokua Muhos, Utajärvi, Vaala 20 20 18 24 24 24 24 17 Muut Others 192 191 201 202 183 196 191 197 Retkeilyalueet National hiking areas 351 360 337 350 347 346 364 356 Ruunaa Lieksa 115 117 94 83 88 89 88 84 Teijo Salo 60 60 60 81 75 75 72 75 Evo Hämeenlinna, Padasjoki 50 50 50 50 50 50 85 61 Hossa Suomussalmi 42 48 49 53 53 55 48 53 Oulujärvi Vaala 26 25 25 24 25 21 24 39 Kylmäluoma Taivalkoski 34 35 35 37 31 29 26 26 Iso-Syöte Pudasjärvi 24 25 24 23 26 25 22 20 Luontokeskukset ja -talot Visitor/nature centers 650 617 632 692 727 716 728 696 Siida Inari 122 113 123 123 112 108 108 113 Kellokas Kolari 60 59 64 52 59 69 70 73 Oulanka Kuusamo 69 72 60 71 67 72 73 68 Ukko Lieksa.... 46 46 52 50 Hossa Suomussalmi 44 40 42 44 44 46 40 40 Pallastunturi Muonio 34 42 37 40 40 40 34 38 Syöte Pudasjärvi 31 27 30 34 31 32 28 31 Seitseminen Ylöjärvi 32 30 34 35 34 33 31 29 Kalajoki Kalajoki... 25 20 28 32 28 Pyhätunturi Pelkosenniemi 35 31 30 32 30 26 24 25 Muut Others 223 204 213 236 245 216 235 201 Kansallispuistoja oli 37, retkeilyalueita 7 ja luontokeskuksia tai -taloja 25 kappaletta vuonna 2011. Metsähallituksen luontokeskuksissa ja -taloissa sekä asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2011 yhteensä 833 000 käyntikertaa. Kansallispuistojen sijainti on esitetty kuvassa 2.1. There were 37 national parks, 7 national hiking areas and 25 visitor/nature centers in 2011. The estimated total number of visits to Metsähallitus visitor/nature centres and customer service points in 2011 was 833 000. The location of Finland s national parks is presented in Figure 2.1. Lähde Source: Metsähallitus. Metsätilastollinen vuosikirja 2012 213
6 Multiple-use forestry 6.4 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät, ostohinnat ja poimintatulot 2011 Market supply, purchase prices and picking incomes of wild berries and mushrooms, 2011 Alue Region Luonnonmarjat Wild berries Luonnon- Kaikkiaan Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä sienet Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Other Total Wild Vaccinium Vaccinium Rubus mushrooms vitis-idaea myrtillus chamaemorus Ostomäärä, 1 000 kg Market supply, 1 000 kg Koko maa Whole country 8 529 3 102 100 66 11 797 693 12 490 Länsi-Suomi Western Finland 3 303 780 0 8 4 092 46 4 138 Itä-Suomi Eastern Finland 146 662 0 15 823 615 1 438 Oulun alue Oulu region 4 540 1 104 17 41 5 702 32 5 734 Lappi Lapland 540 556 83 2 1 180 0 1 180 Keskimääräinen ostohinta, /kg Average purchase price, /kg Koko maa Whole country 1,53 2,41 10,00 2,59 1,84 2,83. Länsi-Suomi Western Finland 1,50 2,51 11,28 3,78 1,70 3,04. Itä-Suomi Eastern Finland 1,81 2,45 14,83 3,47 2,36 2,82. Oulun alue Oulu region 1,54 2,28 9,52 1,91 1,71 2,68. Lappi Lapland 1,54 2,49 10,09 5,34 2,59.... Poimintatulot, 1 000 Picking incomes, 1 000 Koko maa Whole country 13 019 7 484 1 004 170 21 676 1 963 23 640 Länsi-Suomi Western Finland 4 946 1 961 4 32 6 943 140 7 082 Itä-Suomi Eastern Finland 263 1 625 1 52 1 941 1 737 3 677 Oulun alue Oulu region 6 977 2 516 166 78 9 736 86 9 823 Lappi Lapland 833 1 382 833 8 3 057 0 3 057 Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppoihin ostettuun osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla 6 9 ja luonnonsienillä 2 6 kertaisia. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, mesimarja ja metsävadelma. The table includes companies dealing with wild berries and mushrooms. A major part of the outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. The amount and value of this kind of use has been for berries 6 9 times, and for mushrooms 2 6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. Other wild berries: crowberry (Empetrum nigrum), cranberry (Vaccinium oxycoccos), arctic bramble (Rubus arcticus) and raspberry (Rubus idaeus). Aluejakoa vastaavat metsäkeskusten toimialueet ovat Regions used here consist of forestry centres as follows: Länsi-Suomi Western Finland: 1 Rannikko, 2 Lounais-Suomi, 3 Häme-Uusimaa, 5 Pirkanmaa, 7 Etelä-Pohjanmaa, 8 Keski-Suomi Itä-Suomi Eastern Finland: 4 Kaakkois-Suomi, 6 Etelä-Savo, 9 Pohjois-Savo, 10 Pohjois-Karjala Oulun alue Oulu region: 11 Kainuu, 12 Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lapland: 13 Lappi Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts 214 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012
Metsien monikäyttö 6 6.5 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 1980 2011 Market supply and picking incomes of wild berries and mushrooms, 1980 2011 Vuosi Luonnonmarjat Wild berries Luonnonsienet Kaikkiaan Year Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Wild Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Other Total mushrooms Vaccinium Vaccinium Rubus vitis-idaea myrtillus chamaemorus miljoonaa million kg kg kg kg kg kg 1980 3,5 6,4 1,3 2,0 0,4 1,4.... 5,2 9,8 0,2 0,3 10,1 1981 2,1 3,5 0,7 1,1 0,3 1,3.... 3,1 5,9 0,7 0,7 6,6 1982 2,2 6,2 0,9 2,4 0,1 0,4.... 3,2 9,0 0,2 0,4 9,4 1983 4,9 9,8 2,6 2,9 0,5 2,4.... 8,0 15,1 0,4 0,6 15,7 1984 1,9 3,3 1,3 1,2 0,1 0,9.... 3,3 5,4 0,4 0,6 5,9 1985 1,7 2,3 2,5 2,5 0,8 4,4.... 5,0 9,2 1,0 1,4 10,7 1986 3,3 3,1 3,1 3,1 0,3 1,2.... 6,7 7,4 0,3 0,7 8,1 1987 3,4 5,4 0,4 0,6 0,2 1,0.... 4,0 7,0 0,5 1,1 8,0 1988 6,4 5,3 3,2 4,5 0,8 4,4.... 10,4 14,2 1,0 2,0 16,1 1989 5,2 4,5 2,4 3,4 0,2 1,5.... 7,8 9,4 0,2 0,6 10,0 1990 4,1 4,6 0,8 1,1 0,4 2,8.... 5,3 8,5 0,4 1,1 9,7 1991 7,5 7,0 2,2 2,7 0,4 2,5 0,1 0,2 10,2 12,4 0,7 1,7 14,1 1992 5,5 4,4 1,6 1,8 0,3 1,4 0,1 0,1 7,5 7,7 0,7 1,0 8,7 1993 1,0 1,4 0,3 0,3 0,5 2,8 0,0 0,1 1,8 4,6 0,4 0,5 5,1 1994 9,3 17,3 0,9 1,0 0,8 4,5 0,0 0,1 10,9 22,9 0,5 1,0 23,9 1995 5,8 5,3 2,9 2,9 0,3 1,4 0,2 0,2 9,2 9,9 0,4 0,7 10,6 1996 4,1 5,3 2,4 2,5 0,1 0,8 0,1 0,2 6,7 8,8 0,4 0,7 9,5 1997 7,6 5,9 3,0 2,6 0,3 1,8 0,1 0,2 11,0 10,5 0,6 1,2 11,7 1998 6,8 5,9 1,1 1,1 0,4 1,6 0,2 0,2 8,5 8,7 1,4 2,3 11,0 1999 3,9 2,9 0,8 1,5 0,2 1,1 0,8 0,8 5,7 6,3 0,2 0,3 6,6 2000 3,2 2,0 2,4 3,9 0,1 0,4 0,1 0,2 5,8 6,5 1,0 2,4 8,9 2001 4,5 3,2 2,9 3,0 0,4 1,8 0,0 0,1 7,8 8,1 0,7 2,1 10,2 2002 3,3 2,8 1,2 1,6 0,1 0,9 0,2 0,3 4,8 5,5 0,2 0,7 6,2 2003 5,4 4,1 2,2 2,5 0,1 0,8 0,0 0,1 7,8 7,5 1,7 4,3 11,8 2004 1,5 1,8 1,4 1,9 0,2 1,6 0,0 0,1 3,1 5,3 0,4 0,9 6,2 2005 8,5 6,0 3,1 4,1 0,3 1,6 0,1 0,1 12,0 11,9 0,4 1,0 12,9 2006 2,4 2,4 3,3 7,3 0,2 1,2 0,1 0,1 6,1 11,1 0,4 1,3 12,4 2007 5,9 5,1 4,9 7,4 0,0 0,3 0,4 0,5 11,3 13,3 0,4 1,1 14,4 2008 4,0 4,2 1,7 3,2 0,2 1,3 0,0 0,1 6,0 8,8 0,5 2,0 10,8 2009 3,7 3,8 3,0 4,1 0,1 0,6 0,1 0,1 6,8 8,7 0,6 2,0 10,6 2010 6,1 8,1 2,8 4,5 0,2 1,3 0,1 0,1 9,1 13,9 0,9 2,8 16,7 2011 8,5 13,0 3,1 7,5 0,1 1,0 0,1 0,2 11,8 21,7 0,7 2,0 23,6 Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppoihin ostettuun osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla 6 9 ja luonnonsienillä 2 6 kertaisia. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, pihlaja, tyrni, mesimarja ja metsävadelma. The table includes companies dealing with wild berries and mushrooms. A major part of the outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. The amount and value of this kind of use has been for berries 6 9 times, and for mushrooms 2 6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. Other wild berries: crowberry (Empetrum nigrum), cranberry (Vaccinium oxycoccos), mountain ash (Sorbus ssp.), sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides), arctic bramble (Rubus arcticus) and raspberry (Rubus idaeus). Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Metsätilastollinen vuosikirja 2012 215
6 Multiple-use forestry 6.6 Jäkälän vienti Suomesta 1980 2011 Lichen exports from Finland, 1980 2011 Vuosi Määrämaa Country of destination Viennin arvo Viennin keskihinta Year Saksa Alankomaat Italia Sveitsi Itävalta Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price Germany The Netherlands Italy Switzerland Austria Nordic countries Other countries Total in exports 1 000 kg milj. mill. /kg 1980 723 51 4 28 43 25 8 882 1,70 1,93 1981 697 37 3 21 41 25 2 826 1,45 1,75 1982 748 36 9 16 44 2 1 855 1,85 2,16 1983 877 20 10 22 17 1 11 958 2,19 2,28 1984 662 5 49 20 31 - - 767 1,98 2,58 1985 503 14 13 14 41-0 585 1,53 2,62 1986 475 9 10 17 24 3 4 542 1,83 3,39 1987 410 6 21 6 29 1-473 1,45 3,07 1988 399 3 24 16 14 10-465 1,45 3,11 1989 330 24 27 12 28-2 422 1,30 3,07 1990 373 52 33 8 35 84-585 1,55 2,65 1991 322 25 25 7 17-4 404 1,30 3,20 1992 304-45 8 31 27 14 466 1,85 3,97 1993 364 24 20 7 17 11 16 459 1,85 4,23 1994 321 9 23 4 11-34 401 1,60 3,99 1995 155 27 24 1 12-14 233 1,13 4,83 1996 173 28 21 2 14 4 13 254 1,26 4,93 1997 216 25 17 1 17 3 19 298 1,45 4,85 1998 214 15 19 5 13 25 20 311 1,36 4,36 1999 227 14 13 5 14 16 24 313 1,40 4,46 2000 185 21 21 9 15 17 46 314 1,40 4,43 2001 180 15 13 6 18 22 33 287 1,24 4,34 2002 194 37 8 9 13-58 319 1,47 4,61 2003 195 37 10 6 16-49 313 1,56 4,98 2004 162 30 11 7 14 11 53 287 1,34 4,65 2005 113 23 7 5 16 1 52 216 1,05 4,88 2006 120 23 12 4 4-58 221 1,06 4,81 2007 155 25 10 7 4-36 237 1,19 5,01 2008 118 25 9 6 1-38 197 0,95 4,80 2009 116 14 6 8 5-31 180 0,94 5,24 2010 109 16 6 6 4 5 49 194 0,96 4,94 2011 93 11 8 6 2-53 173 0,92 5,32 Keskihinta 2011, /kg 5,81 6,49 4,47 4,80 6,06.. 4,37 5,32 Average price in 2011 Luvut koskevat poronjäkälää. The figures refer to reindeer lichens (Cladina). Lähde: Tullihallitus Source: Board of Customs 216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012
Metsien monikäyttö 6 6.7 Nisäkässaalis 2011 Annual game bag of mammals, 2011 Riistalaji Game species Saalismäärä Liha Game meat Game bag Määrä Arvo Amount Value Keskiarvo Average 2011 2011 2011 2006 2010 1 000 yksilöä 1 000 individuals 1 000 kg 1 000 Riistasaalis yhteensä Bags of game, total 1 775,1 1 970,2 10 240 79 727 Lintusaalis Bagged game birds 1 090,2 1 306,7 747 18 393 Nisäkässaalis Bagged mammals 684,9 663,5 9 493 61 334 Hirvi ja muut sorkkaeläimet Moose and other artiodactyla 93,3 83,1 8 913 52 617 Hirvi Moose Alces alces 65,1 58,6 7 857 47 138 Valkohäntäpeura White-tailed deer Odocoileus virginianus 24,3 21,6 1 007 5 037 Metsäkauris Roe deer Capreolus capreolus 3,6 2,7 37 330 Villisika Wild boars Sus scrofa.. 0,1 8 80 Kuusipeura Fallow deer Dama dama 0,2 0,1 2 20 Metsäpeura Wild forest reindeer Rangifer tarandus fennicus 0,1 0,0 2 12 Mufloni Mouflon Ovis musimon 0,0 0,0.... Jänikset Hares 273,7 255,2 500 7 622 Metsäjänis Arctic hare Lepus timidus 192,7 182,3 328 5 470 Rusakko European hare Lepus europaeus 79,8 71,7 172 2 152 Kani Rabbit Oryctolagus cuniculus 1,2 1,2.... Turkiseläimet Fur-bearing animals 317,2 324,4 65 256 Supikoira Raccoon dog Nyctereutes procyonoides 149,2 169,8.. Kettu Red fox Vulpes vulpes 57,8 52,7.. Minkki American mink Mustela vison 56,4 48,6.. Näätä Pine marten Martes martes 19,8 25,6.. Mäyrä Badger Meles meles 10,9 12,4.. Orava Squirrel Sciurus vulgaris 7,1 4,3.. Piisami Muskrat Ondatra zibethicus 6,9 3,6.. Majavat Beavers Castor canadensis, C. fiber 5,6 5,1 65 256 Kärppä Ermine Mustela erminea 2,7 2,0.. Hilleri Polecat Mustela putorius 0,8 0,3.. Saukko Otter Lutra lutra 0,0 0,0.. Suurpedot ja hylkeet Large carnivores and seals 0,7 0,8 15 839 Ilves Lynx Lynx lynx 0,2 0,4.. Karhu Brown bear Ursus arctos 0,1 0,2 15 839 Susi Wolf Canis lupus 0,0 0,0.. Halli* Grey seal* Halichoerus grypus 0,3 0,2.... * Vuosi 2011 on ennakkotieto. Preliminary data for 2011. Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2012 217