6 Metsien monikäyttö. Metsistä saadaan erilaisia tuotteita ja palveluita

Transkriptio

1 6 Metsien monikäyttö Lähes kaikki suomalaiset virkistäytyvät luonnossa esimerkiksi ulkoillen, marjastaen, sienestäen tai metsästäen. Aikuiset ulkoilevat keskimäärin 170 kertaa vuodessa, joten vuoden aikana ulkoillaan yhteensä yli 600 miljoonaa kertaa. Valtaosa näistä käynneistä tehdään luontoympäristöön ja yleensä luonnon virkistyskäyttö tapahtuu jokamiehenoikeuden nojalla. Luontomatkailulla ja luontoympäristön maksullisilla palveluilla on suuri taloudellinen merkitys. Esimerkiksi kansallispuistojen ja Metsähallituksen retkeilyalueiden kävijöiden laskettiin aikaansaaneen vuonna 2013 paikallistalouteen yhteensä 131 miljoonan euron tulovaikutukset ja lähes henkilötyövuoden työllisyysvaikutukset. Keräilytuotteilla kauppaa tekevät yritykset ostivat vuonna 2013 luonnonmarjoja yhteensä 16 miljoonaa kiloa ja ruokasieniä 0,3 miljoona kiloa. Niistä maksettiin kerääjille poimintatuloja 22 miljoonaa euroa. Kaupankäynnin ulkopuolelle jäävä kotitarvepoiminta on kuitenkin tähän verrattuna moninkertaista. Suomessa on lähes metsästäjää, joista kaksi kolmasosaa metsästi vuonna Pienriistan metsästyspäiviä kertyi yhteensä 3,6 miljoonaa ja hirvieläinten metsästyspäiviä 1,4 miljoonaa. Riistasaaliista saatiin lihaa runsaat 7 miljoonaa kiloa, minkä kokonaisarvoksi arvioitiin 65 miljoonaa euroa. Suomen tärkein saaliseläin on hirvi, joita ammuttiin eläintä. Poronhoitoalueella teurastettiin syksyn ja talven aikana poroa. Niistä saatiin lihaa 1,7 miljoonaa kiloa ja teurastuloja 15 miljoonaa euroa. Erilaiset keräilytuotteet, riista ja porot voivat olla yksityistaloudellisesti ja paikallisesti hyvin tärkeitä, mutta metsäteollisuuden raakaaineeksi ja energiaksi korjattava puu on metsien taloudellisesti merkittävin tuote. Vuonna 2013 teollisuuspuuta hakattiin 56 miljoonaa kuutiometriä, minkä kantoraha-arvo oli noin miljoonaa euroa. Lisäksi lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin kotimaista metsähaketta 7 miljoonaa kiintokuutiometriä (arvo tehtaalla 300 miljoonaa euroa) ja pientaloissa metsistä saatua puuta 6 miljoonaa kuutiometriä (kantoraha-arvo 60 miljoonaa euroa). Tämä luku alkaa metsien tuottamien tuotteiden ja palveluiden yleiskuvauksella. Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti metsistä eri tarkoituksiin korjattua puuta ja turvetta. Yksityiskohtaisemmin käsitellään metsien virkistyskäyttöä ja matkailua, metsän keräilytuotteita, riistaa ja metsästystä sekä porotaloutta. Metsistä saadaan erilaisia tuotteita ja palveluita Suomen metsät tuottavat suuren määrän hyödykkeitä ja palveluita. Puuntuotannon ohella metsiä on perinteisesti käytetty virkistykseen ja matkailuun, luonnontuotteiden keräilyyn, metsästykseen ja porotalouden harjoittamiseen. Myös maisema- ja kulttuuriarvot sekä luonnonsuojelu on pitkään koettu tärkeiksi, ja viime vuosikymmeninä esimerkiksi metsien monimuotoisuuden, erilaisten ympäristöhyötyjen sekä metsien hiilinielun merkitys on kasvanut. Metsien ihmiselle tuottamia hyötyjä, aineellisia ja aineettomia tuotteita ja palveluita, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Osa niistä on selvästi määriteltyjä ja niillä on markkinoilla määräytyvä hinta. Jotkut taas ovat kiistatta erittäin tärkeitä esimerkiksi maisema- ja virkistysarvot, hiilen sidonta, ravinteiden kierto ja puhdas vesi mutta niiden merkityksen, arvon ja keskinäisten suhteiden määrittäminen on vaikeaa. Myös omistusoikeus Metsätilastollinen vuosikirja

2 6 Multiple-use forestry voi olla epäselvä, sillä monet hyödyt ovat vapaasti tai jokamiehenoikeuden perusteella kaikkien käytettävissä. Metsätilastollisessa vuosikirjassa käsitellään lähemmin sellaisia tuotteita ja palveluita, joista on saatavissa tilastotietoa. Suurin osa niistä on perinteisesti sisältynyt metsätalouteen tai metsien monikäyttöön. Teollisuuspuuta ja energiaa Metsiemme taloudellisesti tärkein tuote on puu, jota hakataan metsäteollisuuden tarpeisiin ja vientiin sekä energian lähteeksi. Vuonna 2013 Suomen metsistä hakattiin 56 miljoonaa kuutiometriä teollisuuspuuta, jonka bruttokantoraha-arvo oli noin miljoonaa euroa. Tämän puun hankintaan, korjuuseen ja kaukokuljetukseen kului lähes miljoonaa euroa. Lisäksi yksityiset metsänomistajat sahauttavat käyttöönsä sahatavaraksi vuosittain myös vajaa puoli miljoona kuutiometriä omien metsiensä runkopuuta, jonka kantoraha-arvo oli noin 30 miljoonaa euroa. Kotimaisista metsistä saatua puuta käytettiin lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeena yli 7 miljoonaa kiintokuutiometriä ja pientalojen polttopuuna 6 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen arvo tehtaalla oli noin 300 miljoonaa euroa ja polttopuun kantoraha-arvo 60 miljoonaa euroa. Puun tuotannon, korjuun, kuljetuksen ja jalostamisen työllistävyyttä ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin tämän kirjan muissa luvuissa. Runsas kolmannes Suomen metsätalousmaasta on soita, joista yli miljoona hehtaaria soveltuisi teknisesti turvetuotantoon. On arvioitu, että nykyisten suojeluohjelmien ja ympäristölainsäädännön huomioonottamisen jälkeen näistä turvevaroista noin puolet olisi turvetuotantoon soveltuvia. Energiaturpeen osuus Suomen vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta on vaihdellut 2000-luvulla 4 7 prosentin välillä. Metsien virkistyskäyttö ja matkailu Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan ulkona luonnossa tapahtuvaa liikkumista, maisemien katselua ja muuta sellaista harrastustoimintaa, jossa luonto toimii virkistyksen lähteenä tai toiminnan kohteena. Virkistyskäyttö pohjautuu pitkälti jokamiehenoikeuteen, jonka perusteella esimerkiksi metsissä jalan, hiihtäen tai pyöräillen kulkeminen sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienten poimiminen on melko vapaata metsän omistuksesta riippumatta. Luonnon virkistyskäyttötutkimusten mukaan kolme viidestä työikäisestä suomalaisesta käy marjastamassa ja kaksi viidestä sienestämässä. Kaksi kolmesta lenkkeilee kävellen, ja noin joka toinen pyöräilee tai hiihtää. Lähes kaikki aikuiset ulkoilevat ja ulkoilukertoja kertyy keskimäärin 170 vuodessa. Kertomalla se kaikkien ulkoilevien määrällä saadaan virkistäytymiskäyntien kokonaismääräksi yli 600 miljoonaa käyntiä vuodessa. Kaksi kolmasosaa lähiulkoilusta suuntautuu kuntien hoitamille lähivirkistysalueille, jotka ovat tärkeitä erityisesti taajamien ja suurten kaupunkien asukkaille. Reilu kolmannes kaikista ulkoilukerroista kohdistuu yksityisten maille, ja niistä pääosa oman vapaa-ajan asunnon ympäristöön. Noin puolet luonnon virkistyskäytöstä kohdistuu talousmetsiin. Kaksi viidesosaa suomalaisista tekee vuosittain vähintään yhden yöpymistä vaativan matkan ulkoilu- ja luontoharrastusten takia. Yli 90 prosenttia näistä matkoista kohdistuu metsäiseen luontoon, jossa harrastetaan mm. marjastusta, maastohiihtoa tai retkeilyä. Yhteensä luontomatkoja tehdään Suomessa vuosittain noin 13 miljoonaa ja niistä kertyy kaikkiaan 42 miljoonaa matkapäivää. Luontomatkoihin lasketaan myös matkat vapaa-ajan asunnolle, joiden osuus luontomatkoista on kolmasosa ja matkapäivistä lähes puolet. Suomalaisilla on (ilman vuokraus- ja asumiskäytössä olevia kiinteistöjä) kotimaassa noin vapaa-ajan asuntoa, joita omistaviin asuntokuntiin kuuluu yhteensä lähes henkilöä. Luontomatkojen pituus sekä kohdentuminen eri omistajaryhmien alueille vaihtelevat muun muassa matkan tarkoituksen ja tarjolla olevien mahdollisuuksien mukaan. Yksityisten omistamille alueille suuntautuu lähes 90 prosenttia mökkeilymatkoista, kolme neljäsosaa marjastusmatkoista, kolme viidesosaa hiihtomatkoista sekä puolet metsästysmatkoista. Valtion maille tehdään kolme viidesosaa retkeilymatkoista, kaksi viidesosaa metsästysmatkoista ja joka neljäs hiihtomatka. Yli neljäsosa luontomatkan tehneistä suomalaisista on tehnyt matkan kansallispuistoon viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Suuri osa matkailukeskuksista hyödyntää kansallispuistoja toiminnassaan ja puistojen kävijämäärät ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Vuonna 2013 kansallispuistoihin tehtiin yhteensä noin 2,3 miljoonaa käyntiä, Metsähallituksen retkeilyalueille 0,4 miljoonaa ja luontokeskuksiin 0,9 miljoonaa käyntiä. Iso osa matkailusta ja siihen liittyvistä ohjelmapalveluista liittyy luontoon. Suomessa kaikesta matkailusta 194 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

3 Metsien monikäyttö 6 arviolta neljäsosa on luontomatkailua, jonka aikaansaama arvonlisäys oli vuonna 2012 noin miljoonaa euroa. Kansallispuistojen kävijöiden paikallistalouteen aikaansaamien kokonaistulo- ja työllisyysvaikutusten laskettiin olleen vuonna 2013 yhteensä 116 miljoonaa euroa ja lähes henkilötyövuotta. Metsähallituksen retkeilyalueiden vastaavat vaikutukset olivat 15 miljoonaa euroa ja 200 henkilötyövuotta. Kävijöiden rahankäyttö toi kansallispuistojen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitetut varat lähialueille takaisin keskimäärin noin kymmenkertaisina. Metsän keräilytuotteet Metsistä ja soilta kerätään luonnonmarjoja, -sieniä ja -yrttejä sekä muita luonnontuotteita, kuten puiden sivutuotteita ja koristemateriaaleja. Niistä saatavat tulot voivat olla yksityistaloudellisesti ja paikallisesti merkittäviä. Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista ainakin 16 poimitaan ihmisten ravinnoksi. Vuotuinen kokonaissato arvioidaan miljoonaksi kiloksi, josta poimintakelpoista on prosenttia. Marjasadot ja poimintamäärät vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Joka vuosi marjasadoista hyödynnetään kuitenkin vain noin kymmenesosa. Hyvinä marjavuosina mustikkaa ja puolukkaa kerätään yhteensä 45 miljoonaa kiloa ja lakkaa 5 miljoonaa kiloa. Esimerkiksi hyvänä marjavuonna 2005 kerättyjen luonnonmarjojen arvon laskettiin olleen yhteensä 77 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 marjakauppaa tekevät yritykset ostivat luonnonmarjoja yhteensä 16 miljoonaa kiloa, mistä poimijat saivat myyntituloja yli 21 miljoonaa euroa. Puolukoista poimintatuloja kertyi noin 12 miljoonaa ja mustikoista 7 miljoonaa euroa. Viime vuosina Suomessa on työskennellyt vuosittain useita tuhansia ulkomaalaisia marjanpoimijoita, joiden arvioidaan keränneen valtaosan myydyistä metsämarjoista. Syötäviä sienilajeja kasvaa Suomen metsissä noin 200, joista 23 lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi. Poimintakelpoinen ruokasienisato yltää hyvinä satovuosina noin 360 miljoonaan kiloon. Ruokasieniä kerätään vuosittain yleensä 5 9 miljoonaa kiloa, huippuvuonna 2003 määrä ylsi 13 miljoonaan kiloon. Silloin kerättyjen sienien kokonaisarvon laskettiin olleen ennätyksellisen herkkutattisadon ansiosta 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kauppasieniä ostettiin poimijoilta 0,3 miljoonaa kiloa, mistä maksettiin poimintatuloja 0,9 miljoonaa euroa. Luonnonmarjoista ja -sienistä kertyi vuonna 2013 poimintatuloja yhteensä 22 miljoonaa euroa, mikä jäi jonkin verran kahden edellisen vuoden määristä. Nämä luvut eivät kuitenkaan sisällä kaikkea suora- ja torimyyntiä, eivätkä lainkaan kotitarvepoimintaa, jonka marjaja sienimäärät ovat moninkertaiset järjestäytyneeseen kauppaan verrattuna. Maassamme kasvaa noin 30 luonnonvaraista kauppayrttiä. Suomalaista luonnonyrttikauppaa ja kotitarvepoimintaa ei tilastoida säännöllisesti, mutta vuonna 2000 sen yhteisarvoksi arvioitiin yli viisi miljoonaa euroa. Poronjäkälää kerätään erityisesti Oulujokilaaksossa, Kainuussa ja Perämeren rannikolla. Keräysmäärä on noussut parhaimmillaan 500 tonniin vuodessa. Vuosina poronjäkälää on viety Suomesta hieman alle 200 tonnia vuodessa ja viennin arvo on ollut noin miljoona euroa vuodessa. Puiden sivutuotteita ovat esimerkiksi terva, pettu, havut, kävyt, koivun mahla ja tuohi. Näiden tuotteiden keruu- tai myyntimääristä ei ole saatavissa luotettavia tietoja. Joulukuusia kaadetaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa kappaletta, joista runsas miljoona tulee joulupuunkasvattajien tiloilta ja loput joulunviettäjien omista metsistä. Kaadettujen joulupuiden bruttoarvo lienee yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa vuodessa. Riista ja metsästys Lihan ja turkisten takia metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat riistaa. Suomen riistalajistoon kuului 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Suomessa on rekisteröityä metsästäjää, joista metsästi vähintään kerran vuonna Pienriistan metsästyspäiviä kertyi kaikkiaan 3,6 miljoonaa. Niiden aikana aseilla metsästettiin 2,9 miljoonana päivänä ja ansapyyntiä harjoitettiin 0,9 miljoonana päivänä. Hirvieläimiä jahdattiin 1,4 miljoonaa pyyntipäivää. Metsästäjien ja metsästyksen määrät pysyivät kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Vuonna 2013 riistasta saatiin lihaa yhteensä noin 7,3 miljoonaa kiloa, kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lihan laskennallinen arvo oli 65 miljoonaa euroa. Maamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi. Vuonna 2013 niitä ammuttiin , mikä oli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja alle puolet 2000-luvun alkuvuosien huippumääristä. Syksyn metsästyksen jälkeen Suomen metsiin jäi noin Metsätilastollinen vuosikirja

4 6 Multiple-use forestry hirveä. Korkeimmillaan talvikanta noin hirveä oli vuonna Valkohäntäpeuroja kaadettiin syksyn 2013 ja alkutalven aikana kappaletta. Metsästetyistä hirvieläimistä saatiin lihaa yhteensä 6,1 miljoonaa kiloa, josta hirven lihaa oli 5,0 miljoonaa kiloa. Hirven osuus koko riistasaaliin lihan arvosta oli yli puolet eli 35 miljoonaa euroa. Hirvieläimet aiheuttavat liikenne-, metsä- ja maatalousvahinkoja. Vuonna 2013 Suomen maanteillä tapahtui noin hirvionnettomuutta ja peuraonnettomuutta. Näitä onnettomuuksia oli yhteensä lähes 700 enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta määrän kasvu johtui ainakin osittain tilastointitavan muutoksista. Liikennevirasto arvioi, että onnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 53 miljoonaa euroa. Hirvieläimet ovat myös merkittäviä metsätuhojen aiheuttajia, ja valtio maksoi vuonna 2013 hirvituhokorvauksia 0,9 miljoonaa euroa (luku 2). Pienriistan saalismäärät vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Vuonna 2013 pienriistaa sai saaliikseen metsästäjää, jotka ampuivat esimerkiksi metsäjänistä ja rusakkoa. Turkiseläimistä metsästettiin eniten supikoiria, yhteensä yksilöä. Lintusaalis kasvoi edellisvuodesta seitsemäsosan yhteensä 1,2 miljoonaan lintuun. Vesilintuja ammuttiin kaikkiaan runsas puoli miljoonaa, joista melkein puolet sinisorsia. Myös metsäkanalintusaaliit kasvoivat yli kymmenesosan noin lintuun. Suurpedoista kaadettiin vuonna 2013 eniten ilveksiä, yli 500 eläintä. Karhuja metsästäjät saalistivat 131 ja susia 10 yksilöä. Porotalous Lähes koko Lapin maakunta sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosat muodostavat poronhoitoalueen, jonka pinta-ala on runsas kolmasosa koko Suomen pintaalasta. Vuonna 2013 poronomistajia oli noin Maa- ja metsätalousministeriö säätelee eloporojen, eli muiden kuin kyseisenä vuonna teurastettavaksi tarkoitettujen porojen määrää. Säätelyllä pyritään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla kaikkiaan enintään Poroja on ollut viime vuosina ennen teurastuksia noin ja niiden jälkeen hieman alle Viime talvena määrät olivat kuitenkin pienempiä. Myös teurastettujen porojen lukumäärä pieneni viidesosan poroon, joista kolme neljäsosaa oli vasoja. Lihantuotos väheni edellisvuodesta 14 prosenttia 1,7 miljoonaan kiloon. Poroyrittäjien lihasta saamat teurastulot pienenivät kuitenkin vain prosentin vajaaseen 15 miljoonaan euroon. Porotalouden päätuotteita ovat poronliha ja siitä saadut jalosteet. Teurastuloja on 2000-luvulla saatu miljoonaa euroa vuodessa, minkä ohella tuloja kertyy valtion eri perusteilla maksamista korvauksista, tuista ja avustuksista. Jalostuksessa poronlihan arvo noin kolminkertaistuu. Myös teurastuksen sivutuotteina saadut vuodat ja sarveisaines jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi. Porotalouden tuotteiden koko vähittäismyynnin arvioitiin olleen 2000-luvun alussa noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Metsien monikäytön tilastointi Luvun yhteenvetotaulukossa (taulukko 6.0) teollisuuspuu sisältää markkinahakkuissa metsäteollisuuden raakaaineeksi ja vientiin hakatun runkopuun. Kotitarvepuu tarkoittaa yksityisten metsänomistajien sahatavaraksi sahauttamaa omien metsien runkopuuta, jonka tuorein määrätieto koskee vuotta Näiden puuerien arvot on laskettu kalenterivuoden 2013 aikana tehtyjen pystykauppojen keskimääräisten kantohintojen perusteella. Taulukkoon on summattu myös pientaloissa (maatiloilla, asuinpientaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa) poltetun runkopuun ja metsästä saadun jätepuun yhteismäärä, jonka yksikköarvona on käytetty 90 prosenttia ensiharvennusten koivukuitupuun keskikantohinnasta. Tämän polttopuun määrä on selvitetty lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuvalla tutkimuksella. Kaikki edellä mainitut erät, sekä lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn kotimaisen metsähakkeen määrä perustuvat Metlan tilastoihin. Metsähakkeen yksikköarvona käytetyn hakkeen keskimääräisen laitoshinnan tilastoi Tilastokeskus. Käytettyjen joulukuusten kokonaismäärä ja kasvattajien myydyistä puista saama keskihinta ovat Joulupuuseura ry:n arvioimia. Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkoja koskevat tiedot (kuva 6.1, taulukot 6.1 ja 6.2) ovat Metlan Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi -tutkimuksista. Ensimmäinen inventointi toteutettiin vuosina , ja toisen inventoinnin tiedot kerättiin vuosina Metsähallitus tilastoi hallinnassaan olevien kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja luontokeskusten käyntimäärät (taulukko 6.3). Käytettävät laskenta- ja arviointimenetelmät ovat tarkentuneet, mutta valtaosa luvuista on eriasteisia arvioita. 196 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

5 Metsien monikäyttö 6 Kaupan piiriin tulleiden luonnonmarjojen ja -sienten määrät ja poimintatulot perustuvat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kokoamaan tilastoon, joka sisältää valtaosan yritysten ja jalostusteollisuuden ostoista ja osan torimyynnistä (kuvat 6.2 ja 6.3, taulukot 6.4 ja 6.5). Tilaston hinnat ja poimintatulot eivät sisällä veroja eivätkä ostajan palkkiota. Järjestäytyneen kaupan määrät ja poimintatulot ovat vain osa talteenotosta. Siitä puuttuvat suoramyynti ja osa torimyynnistä sekä suurimpana eränä kotitarvepoiminta. Niiden suuruutta koskevat arviot ovat peräisin aihetta koskevista tutkimusjulkaisuista. Jäkälän ulkomaankauppaa koskevat tiedot (taulukko 6.6) on saatu Tullin Uljas-palvelusta. Todelliset vientiluvut voivat olla tilastoituja suuremmat, sillä osalla toimijoista ulkomaankauppa voi jäädä ilmoitusvelvollisuuden arvokynnystä pienemmäksi (ks. luku 11). Poimituista kokonaismääristä tai kotimaan käyttömääristä ei ole tilastoja. Metsästystilastot (kuvat 6.4 ja 6.5, taulukot 6.7, 6.8 ja 6.9) laatii Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Pienriistan saalistiedot kerättiin vuonna 2013 yhteensä metsästäjän otokselle lähetetyllä kyselylomakkeella, jonka 67 prosenttia palautti ajoissa. Hirvieläinten, suurpetojen ja eräiden muiden pyyntiluvanvaraisten eläinten kaatomäärät saadaan Suomen riistakeskuksen ylläpitämästä lupahallintojärjestelmästä. Saalismäärien lisäksi RKTL koostaa tilastot syötävän riistalihan määrästä ja rahallisesta arvosta. Nämä arviot ovat karkeita, sillä lihan saanto saalisyksilöistä vaihtelee ja vain pieni osa saaliista päätyy kauppaan. Vuodesta 2008 alkaen saaliin arvo on muodostunut ainoastaan lihasta, kun aikaisemmin mukana oli myös nahkojen arvo. RKTL arvioi myös hirvikannan suuruuden (kuva 6.4). Arvio koskee hirven metsästyksen jälkeistä talvikantaa, eli sitä hirvien määrää, joka vähintään tarvitaan tuottamaan seuraavan metsästyskauden saalismäärät. Hirvikannan koko arvioidaan populaatiomallilla, joka ottaa huomioon vuotuisen saaliin ja vasatuoton niin, että tulokset sopivat mahdollisimman hyvin yhteen hirvihavaintojen ja jäävän hirvikannan kanssa. Porojen määriä sekä teurastuksissa saadun lihan määrää ja arvoa koskevat tiedot kokoaa Paliskuntain yhdistys (taulukko 6.10). Kirjallisuus Literature Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.) Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015 [verkkojulkaisu]. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute s. Saatavissa: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J-P., Naskali, A., Primmer, E. & Rinne, J Monia hyötyjä metsistä Ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen [verkkojulkaisu]. PTT raportteja s. Saatavissa: Lähtinen, K Metsien eri käyttömuodoista saatavien hyötyjen taloudellinen arvo ja niihin liittyvä yritystoiminta Suomessa [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 2/2010: Saatavissa: Metsien virkistyskäyttö ja matkailu Outdoor recreation and nature tourism Ovaskainen, V., Horne, P., Pouta, E. & Sievänen, T Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo ja taloudelliset vaikutukset [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 1/2002: Saatavissa: Pouta, E., Sievänen, T. & Neuvonen, M Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ja käytön määrä eri väestöryhmissä [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 2/2004: Saatavissa: Rosqvist P. & Grahn, T. (toim.) Metsähallituksen luontopalvelut - Upeimman luontomme hoitaja - Vuosikertomus 2013 [verkkojulkaisu]. Metsähallitus. 16 s. Saatavissa: julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/muut/vk2013fin.pdf Sievänen, T. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. (toim.) Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. & Neuvonen, M. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö 2010 [verkkojulkaisu]. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute s. Saatavissa: Metsätilastollinen vuosikirja

6 6 Multiple-use forestry Metsän keräilytuotteet Hand-picked nature products Kangas, K Trade of Main Wild Berries in Finland [verkkojulkaisu]. Silva Fennica Vol. 33(2): Saatavissa: Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI 2013 [verkkojulkaisu]. Maaseutuviraston raportteja ja selvityksiä 3/ s. Saatavissa: pdf Salo, K Luonnontuotteet. Tapion taskukirja. 25. uudistettu painos. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. s Turtiainen, M., Salo, K. & Saastamoinen, O Variations of yield and utilisation of bilberries (Vaccinium myrtillus L.) and cowberries (V. vitis-idaea L.) in Finland [verkkojulkaisu]. Silva Fennica 45(2): Saatavissa: Riista ja metsästys Game and hunting Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2013 [verkkojulkaisu]. Liikennevirasto, liikenne- ja väylätieto-osasto. Helsinki Liikenneviraston tilastoja 6/ sivua. Saatavissa: www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_ _ hirvielainonnettomuudet_maanteilla_web.pdf Metsästys 2013 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Riista- ja kalatalous Tilastoja 6/2014. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 37 s. Saatavissa: rktl_tilastoja_6_2014_metsastys_web.pdf Porotalous Reindeer husbandry Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M Porotalouden taloustutkimusohjelma [verkkojulkaisu]. Kala- ja riistaraportteja 281. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 56 s. Saatavissa: Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän loppuraportti [verkkojulkaisu] Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2008: s. Saatavissa: tyoryhmamuistiot/2008/5d6kknxnh/trm10_2008.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Luonnon virkistyskäyttö, Metinfo Metsien monikäyttö, Metinfo Metsätilastot, tilastot.metla.fi/ Metsähallitus, ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tilastokeskus, Tulli, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

7 Metsien monikäyttö 6 Vuoden aikana harrastukseen osallistuneet People participating during a one-year period Marjastus Picking wild berries Polttopuun korjuu Harvesting of fuelwood Sienestys Picking mushrooms Patikointi Hiking Vapaa-ajan metsänhoito Forest management in leisure time Retkeily, erävaellus Backpacking Metsästys Hunting Osuus väestöstä, % The proportion of the population, % Ulkoilukertojen lukumäärä Number of participations Marjastus Picking wild berries Polttopuun korjuu Harvesting of fuelwood Sienestys Picking mushrooms Patikointi Hiking Vapaa-ajan metsänhoito Forest management in leisure time Retkeily, erävaellus Backpacking Metsästys Hunting Keskimääräinen lukumäärä osallistuneilla The average number of participations among population participating Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 1, LVVI 2) Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 6.1 Suomalaisten osallistuminen metsäluontoon liittyviin ulkoiluharrastuksiin 2000 ja 2010 Figure 6.1 Participation in outdoor recreation connected with forests in Finland, 2000 and 2010 Metsätilastollinen vuosikirja

8 6 Multiple-use forestry Luonnonmarjat Wild berries 16,0 milj. kg mill. kg Luonnonsienet Wild mushrooms 0,31 milj. kg mill. kg Puolukka Cowberry Vaccinium vitis-idaea Muut Other Lakka Cloudberry Rubus chamaemorus Herkkutatit Boletus edulis, B. pinophilus & B. reticulatus Muut Other Keltavahvero Cantharellus cibarius Haaparouskut Lactarius trivialis & L. utilis Kangasrousku Lactarius rufus Mustikka Bilberry Vaccinium myrtillus Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.2 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät 2013 Figure 6.2 Market supply of wild berries and mushrooms, milj. kg mill. kg Luonnonmarjat yhteensä Wild berries, total Puolukka Cowberry Mustikka Bilberry Lakka Cloudberry Muut Other Luvut koskevat marjakauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. The figure includes companies dealing in wild berries. A major part of outdoor market trade as well as picking for personal use are excluded. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.3 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät Figure 6.3 Market supply of wild berries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

9 Metsien monikäyttö hirveä moose Alces alces 125 Arvioitu talvikanta Estimated winter population Saalis Bag of moose Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.4 Hirven talvikanta ja hirvisaalis Figure 6.4 Moose winter population and bags of moose, yksilöä individuals Vesilinnut Waterfowl Jänikset Hares Metsäkanalinnut Grouse 200 Turkiseläimet Fur-bearing animals Muut riistalinnut Other game birds Metsäkanalintusaalis sisältää myös peltolinnut (sepelkyyhky, fasaani ja peltopyy). The bags of grouse during also include farmland game birds (wood pigeon, pheasant and partridge). Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.5 Pienriistan saalismäärät Figure 6.5 Bags of small game, Metsätilastollinen vuosikirja

10 6 Multiple-use forestry 6.0 Metsän tuotteiden määriä ja arvoja 2013 Amount and value of various forest products, 2013 Tuote Product Määrä Yksikkö Arvo Value Amount Unit milj. mill. Metsästä saatu puu Wood from forests Teollisuuspuu Industrial roundwood 56,1 milj. m³ mill. m³ Kotitarvepuu Sawlogs from own forests 0,3 " 29 Pientalojen polttopuu Fuelwood in small-scale housing 5,9 " 60 Lämpö- ja voimalaitosten metsähake, Forest chips, amount and value 7,3 " 301 määrä ja arvo käyttöpaikalla in heating and power plants Joulukuuset, myynti ja oma käyttö Christmas trees, trade and own use 1,3 milj. puuta mill. trees 39 Keräilytuotteet Hand-picked nature products Luonnonmarjat, kauppaan ostetut Wild berries, purchased by companies 16,0 milj. kg mill. kg 21 Luonnonsienet, kauppaan ostetut Wild mushrooms, purchased by companies 0,3 " 1 Jäkälä, vienti Lichen, exports 0,2 " 1 Riistasaaliin liha Game meat Nisäkkäät Mammals 6,6 milj. kg mill. kg 49 Riistalinnut Game birds 0,7 " 15 Porotalouden tuotteet Products of reindeer husbandry Poron liha Reindeer meat 1,7 milj. kg mill. kg 15 Teollisuuspuu sisältää markkinahakkuiden tukki- ja kuitupuun, joiden bruttoarvo on laskettu pystykauppojen kantohintojen perusteella. Kotitarvepuu on yksityisten metsänomistajien sahatavaraksi sahauttamaa omien metsien runkopuuta. Pientalojen polttopuu sisältää poltetun runkopuun ja metsäjätepuun, ja lämpö- ja voimalaitosten metsähake kotimaisen hakkeen käyttömäärän. Luonnonmarjoista ja -sienistä esitetyt tiedot koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Luvut eivät sisällä kotitarvepoimintaa ja suora- ja torimyyntiä, joiden määrä ja arvo on moninkertainen kauppaan ostettuun osuuteen verrattuna. Industrial roundwood comprises logs and pulpwood from commercial roundwood removals. The gross stumpage value of these is based on the stumpage prices for standing sales. Fuelwood comprises roundwood and forest residues, and forest chips include the amount of domestic chips used in heating and power plants. The data on wild berries and mushrooms relates to the activities of companies trading in these. The amount and value of berry and mushroom picking for personal use and direct and outdoor market sales are many times greater, but these are not included in the figures. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Joulupuuseura ry; Suomen Gallup Elintarviketieto Oy; SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos; Paliskuntain yhdistys; Tilastokeskus; SVT: Tulli Sources: Finnish Forest Research Institute; Christmas Tree Producers' Association; TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts; OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute; Reindeer Herders Association; Statistics Finland; OSF: Board of Customs 202 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

11 Metsien monikäyttö Suomalaisten osallistuminen metsäluontoon liittyviin ulkoiluharrastuksiin Participation in outdoor recreation connected with forests Väestöryhmä Marjastus Sienestys Polttopuun Vapaa-ajan Metsästys Patikointi Retkeily, Population category Picking wild Picking korjuu metsänhoito Hunting Hiking erävaellus berries mushrooms Harvesting Forest Backpacking of fuelwood management in leisure time Osallistumisosuus (%) ja osallistumiskerrat (kpl) Participation rate (%) and number of participations (number) % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl number number number number number number number Koko väestö Total population Sukupuoli Gender Nainen Female Mies Male Ikä Age Asuinkunta Type of municipality of residence Kaupunkimainen Urban Taajaan asuttu Semi-urban Maaseutumainen Rural Suuralue Major region Etelä-Suomi Southern Finland Länsi-Suomi Western Finland Itä-Suomi Eastern Finland Pohjois-Suomi Northern Finland Osallistumisosuus on vuoden aikana harrastukseen osallistuneiden osuus väestöstä ja osallistumiskerrat osallistuvan väestön keskimääräinen harrastuskertojen lukumäärä. Luonnon virkistyskäyttöä koskenut kyselytutkimus kohdistui Manner-Suomen vuotiaaseen väestöön ja sen aineisto kerättiin vuosina Käytetty aluejako on Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmän NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques) 2-tason mukainen. The participation rate is the proportion of the population participating during a one-year period. The number of participations is the average number of participations among this proportion. The sampling frame of the study was population aged 15 to 74 in mainland Finland and the data were collected in Regional statistics are compiled using level 2 of NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques) regional classification system of the European Union. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 2), Source: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 6 Multiple-use forestry 6.2 Luontomatkat kohdealueen omistajan ja etäisyyden mukaan Nature trips according to land owner and the distance to the destination area Luontomatkan Matkakohteen maanomistaja Matkan pituus matkakohteeseen, km pääasiallinen Owner of destination area Distance to destination, km ulkoiluharrastus Kunta Valtio Yksityinen Private Yhteensä > 500 Yhteensä Main outdoor Munici- State loma- muu maa-alue Total Total activity pality asunto tai vesistö of nature trip leisure other land or home water area % luontomatkoista % of nature trips Kaikki luontomatkat All nature trips Mökkeily Leisure home stays Hiihto Cross-country skiing Retkeily Hiking Kalastus Fishing Metsästys Hunting Marjastus Picking wild berries Laskettelu Downhill skiing Veneily Boating Luontoharrastus Nature excursions Metsätyö Forestry work Muu Other Luontomatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka pääasiallinen tarkoitus on ulkoiluharrastukseen osallistuminen ja matkalla yövytään. Tutkimus kohdistui Manner-Suomen vuotiaaseen väestöön, ja sen aineisto kerättiin touko marraskuussa Tilasto koskee vastaajan viimeisintä luontomatkaa edeltäneen 12 kuukauden aikana. Noin 43 prosenttia suomalaisista tekee luontomatkan vähintään kerran vuodessa. Tyypillisesti matkoja tehdään kaksi kertaa vuodessa. Metsätyö tarkoittaa tässä kotitarve- ja polttopuun korjaamista ja pilkkomista sekä muuta vapaa-ajalla tapahtuvaa metsätyötä. Muu ulkoiluharrastus sisältää mm. telttailun, asuntovaunuilun, virkistysuinnin ja sienestyksen. Nature trips are mainly aimed at participating in outdoor activities and staying overnight while doing so. The sampling frame of the study was population aged 15 to 74 in mainland Finland, and the data were collected in May November, These statistics relate to the respondents' most recent nature travel experience during the past 12 months. About 43 per cent of Finnish people participate in nature trips at least once a year. The typical participant makes a nature trip twice a year. In this table, forestry work includes the harvesting and collecting of household and fuelwood as well as other forest management work performed in leisure time. Other outdoor activities include camping, caravan and motorhome tours, swimming and picking wild mushrooms. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 2), Source: Finnish Forest Research Institute 204 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

13 Metsien monikäyttö Kansallispuistojen sekä Metsähallituksen retkeilyalueiden ja luontokeskusten arvioidut käyntimäärät Estimated number of visits to national parks, hiking areas, and nature centres located on state land, Kohteen nimi Sijaintikunta Name of area or centre Location, municipality käyntiä visits Kansallispuistot National parks Pallas Yllästunturi Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Urho Kekkonen Inari, Sodankylä, Savukoski Nuuksio Vihti, Espoo, Kirkkonummi Oulanka Kuusamo, Salla Koli Lieksa, Joensuu, Kontiolahti Pyhä Luosto Pelkosenniemi, Kemijärvi, Sodankylä Sipoonkorpi Sipoo, Vantaa, Helsinki Repovesi Kouvola, Mäntyharju Saaristomeri Kemiönsaari, Parainen Tammisaaren saaristo Raasepori Selkämeri Eurajoki, Kustavi, Luvia, Merikarvia, Pori, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki Seitseminen Ylöjärvi, Ikaalinen Syöte Pudasjärvi, Taivalkoski, Posio Kurjenrahka Turku, Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko Linnansaari Rantasalmi, Savonlinna, Varkaus Liesjärvi Tammela, Karkkila, Somero Riisitunturi Posio Petkeljärvi Ilomantsi Helvetinjärvi Ruovesi Torronsuo Tammela Muut Others Retkeilyalueet National hiking areas Ruunaa Lieksa Teijo Salo Evo Hämeenlinna, Padasjoki Hossa Suomussalmi Oulujärvi Vaala Iso-Syöte Pudasjärvi Kylmäluoma Taivalkoski Luontokeskukset Nature centres Siida Inari Haltia Espoo Naava Pelkosenniemi Kellokas Kolari Oulanka Kuusamo Liminganlahti Liminka Ukko Lieksa Hossa Suomussalmi Pallastunturi Muonio Syöte Pudasjärvi Muut Others Kansallispuistoja oli 37, retkeilyalueita 7 ja luontokeskuksia 22 kappaletta vuonna Metsähallituksen luontokeskuksissa ja -taloissa sekä asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2013 yhteensä 1,0 miljoonaa käyntikertaa. Kansallispuistojen sijainti on esitetty kuvassa 2.1. There were 37 national parks, 7 national hiking areas and 22 nature centres in The estimated total number of visits to Metsähallitus visitor/nature centres and customer service points in 2013 was 1.0 million. The location of Finland's national parks is presented in Figure 2.1. Lähde Source: Metsähallitus Metsätilastollinen vuosikirja

14 6 Multiple-use forestry 6.4 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät, ostohinnat ja poimintatulot 2013 Market supply, purchase prices and picking incomes of wild berries and mushrooms, 2013 Alue Region Luonnonmarjat Wild berries Luonnon- Kaikkiaan Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä sienet Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Others Total Wild Vaccinium Vaccinium Rubus mushrooms vitis-idaea myrtillus chamaemorus Ostomäärä, kg Market supply, kg Koko maa Whole country Länsi-Suomi Western Finland Itä-Suomi Eastern Finland Oulun alue Oulu region Lappi Lapland Keskimääräinen ostohinta, /kg Average purchase price, /kg Koko maa Whole country 1,16 1,49 8,64 1,89 1,33 2,75. Länsi-Suomi Western Finland 1,12 1,50 10,86 4,38 1,16 2,95. Itä-Suomi Eastern Finland 1,21 1,51 12,02 4,06 1,34 2,72. Oulun alue Oulu region 1,22 1,46 11,02 6,96 1,31 2,80. Lappi Lapland 1,18 1,48 8,56 1,13 1, Poimintatulot, Picking incomes, Koko maa Whole country Länsi-Suomi Western Finland Itä-Suomi Eastern Finland Oulun alue Oulu region Lappi Lapland Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppoihin ostettuun osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla 6 9 ja luonnonsienillä 2 6 kertaisia. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, mesimarja ja metsävadelma. The table includes companies dealing with wild berries and mushrooms. A major part of the outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. The amount and value of this kind of use has been for berries 6 9 times, and for mushrooms 2 6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. Other wild berries: crowberry (Empetrum nigrum), cranberry (Vaccinium oxycoccos), arctic bramble (Rubus arcticus) and raspberry (Rubus idaeus). Aluejakoa vastaavat Suomen metsäkeskuksen alueet ovat Regions used here consist of regional units of Finnish Forest Centre as follows: Länsi-Suomi Western Finland: 1 Rannikko, 2 Lounais-Suomi, 3 Häme-Uusimaa, 5 Pirkanmaa, 7 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, 8 Keski-Suomi Itä-Suomi Eastern Finland: 4 Kaakkois-Suomi, 6 Etelä-Savo, 9 Pohjois-Savo, 10 Pohjois-Karjala Oulun alue Oulu region: 11 Kainuu, 12 Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lapland: 13 Lappi Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts 206 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

15 Metsien monikäyttö Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot Market supply and picking incomes of wild berries and mushrooms, Vuosi Luonnonmarjat Wild berries Luonnonsienet Kaikkiaan Year Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Wild Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Others Total mushrooms Vaccinium Vaccinium Rubus vitis-idaea myrtillus chamaemorus miljoonaa million kg kg kg kg kg kg ,5 6,4 1,3 2,0 0,4 1, ,2 9,8 0,2 0,3 10, ,1 3,5 0,7 1,1 0,3 1, ,1 5,9 0,7 0,7 6, ,2 6,2 0,9 2,4 0,1 0, ,2 9,0 0,2 0,4 9, ,9 9,8 2,6 2,9 0,5 2, ,0 15,1 0,4 0,6 15, ,9 3,3 1,3 1,2 0,1 0, ,3 5,4 0,4 0,6 5, ,7 2,3 2,5 2,5 0,8 4, ,0 9,2 1,0 1,4 10, ,3 3,1 3,1 3,1 0,3 1, ,7 7,4 0,3 0,7 8, ,4 5,4 0,4 0,6 0,2 1, ,0 7,0 0,5 1,1 8, ,4 5,3 3,2 4,5 0,8 4, ,4 14,2 1,0 2,0 16, ,2 4,5 2,4 3,4 0,2 1, ,8 9,4 0,2 0,6 10, ,1 4,6 0,8 1,1 0,4 2, ,3 8,5 0,4 1,1 9, ,5 7,0 2,2 2,7 0,4 2,5 0,1 0,2 10,2 12,4 0,7 1,7 14, ,5 4,4 1,6 1,8 0,3 1,4 0,1 0,1 7,5 7,7 0,7 1,0 8, ,0 1,4 0,3 0,3 0,5 2,8 0,0 0,1 1,8 4,6 0,4 0,5 5, ,3 17,3 0,9 1,0 0,8 4,5 0,0 0,1 10,9 22,9 0,5 1,0 23, ,8 5,3 2,9 2,9 0,3 1,4 0,2 0,2 9,2 9,9 0,4 0,7 10, ,1 5,3 2,4 2,5 0,1 0,8 0,1 0,2 6,7 8,8 0,4 0,7 9, ,6 5,9 3,0 2,6 0,3 1,8 0,1 0,2 11,0 10,5 0,6 1,2 11, ,8 5,9 1,1 1,1 0,4 1,6 0,2 0,2 8,5 8,7 1,4 2,3 11, ,9 2,9 0,8 1,5 0,2 1,1 0,8 0,8 5,7 6,3 0,2 0,3 6, ,2 2,0 2,4 3,9 0,1 0,4 0,1 0,2 5,8 6,5 1,0 2,4 8, ,5 3,2 2,9 3,0 0,4 1,8 0,0 0,1 7,8 8,1 0,7 2,1 10, ,3 2,8 1,2 1,6 0,1 0,9 0,2 0,3 4,8 5,5 0,2 0,7 6, ,4 4,1 2,2 2,5 0,1 0,8 0,0 0,1 7,8 7,5 1,7 4,3 11, ,5 1,8 1,4 1,9 0,2 1,6 0,0 0,1 3,1 5,3 0,4 0,9 6, ,5 6,0 3,1 4,1 0,3 1,6 0,1 0,1 12,0 11,9 0,4 1,0 12, ,4 2,4 3,3 7,3 0,2 1,2 0,1 0,1 6,1 11,1 0,4 1,3 12, ,9 5,1 4,9 7,4 0,0 0,3 0,4 0,5 11,3 13,3 0,4 1,1 14, ,0 4,2 1,7 3,2 0,2 1,3 0,0 0,1 6,0 8,8 0,5 2,0 10, ,7 3,8 3,0 4,1 0,1 0,6 0,1 0,1 6,8 8,7 0,6 2,0 10, ,1 8,1 2,8 4,5 0,2 1,3 0,1 0,1 9,1 13,9 0,9 2,8 16, ,5 13,0 3,1 7,5 0,1 1,0 0,1 0,2 11,8 21,7 0,7 2,0 23, ,7 11,6 6,8 12,2 0,1 1,4 0,1 0,1 15,7 25,3 0,2 0,6 26, ,7 12,4 5,0 7,5 0,1 1,3 0,1 0,1 16,0 21,3 0,3 0,9 22,1 Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppoihin ostettuun osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla 6 9 ja luonnonsienillä 2 6 kertaisia. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, pihlaja, tyrni, mesimarja ja metsävadelma. The table includes companies dealing with wild berries and mushrooms. A major part of the outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. The amount and value of this kind of use has been for berries 6 9 times, and for mushrooms 2 6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. Other wild berries: crowberry (Empetrum nigrum), cranberry (Vaccinium oxycoccos), European mountain ash (Sorbus aucuparia), sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides), arctic bramble (Rubus arcticus) and raspberry (Rubus idaeus). Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Metsätilastollinen vuosikirja

16 6 Multiple-use forestry 6.6 Jäkälän vienti Suomesta Lichen exports from Finland, Vuosi Määrämaa Country of destination Viennin arvo Keskihinta Year Saksa Alankomaat Italia Sveitsi Itävalta Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price Germany The Netherlands Italy Switzerland Austria Nordic countries Other countries Total kg milj. mill. /kg ,70 1, ,45 1, ,85 2, ,19 2, ,98 2, ,53 2, ,83 3, ,45 3, ,45 3, ,30 3, ,55 2, ,30 3, ,85 3, ,85 4, ,60 3, ,13 4, ,26 4, ,45 4, ,36 4, ,40 4, ,40 4, ,24 4, ,47 4, ,56 4, ,34 4, ,05 4, ,06 4, ,19 5, ,95 4, ,94 5, ,96 4, ,92 5, ,98 5, ,00 5,47 Keskihinta 2013, /kg 7,44 3,71 5,68 5,18 6,47 0,61 4,63 5,47 Average price in 2013 Luvut koskevat poronjäkälää. The figures refer to reindeer lichens (Cladina). Vuonna 2013 Yhdysvaltoihin vietiin noin , Viroon ja Unkariin kiloa poronjäkälää. In 2013, about kg reindeer lichens was exported to the USA, kg to Estonia and kg to Hungary. Lähde: SVT: Tulli Source: OSF: Board of Customs 208 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

17 Metsien monikäyttö Nisäkässaalis 2013 Annual game bag of mammals, 2013 Riistalaji Game species Saalismäärä Liha Game meat Game bag Määrä Arvo Amount Value Keskiarvo Average yksilöä individuals kg Riistasaalis yhteensä Bags of game, total 1 762, , Lintusaalis Bagged game birds 1 096, , Nisäkässaalis Bagged mammals 665,9 611, Sorkkaeläimet Artiodactyla 85,2 63, Hirvi Moose Alces alces 57,2 38, Valkohäntäpeura White-tailed deer Odocoileus virginianus 24,1 21,4.... Metsäkauris Roe deer Capreolus capreolus 3,6 3,6.... Villisika Wild boar Sus scrofa 0,1 0, Kuusipeura Fallow deer Dama dama 0,1 0,1.... Metsäpeura Wild forest reindeer Rangifer tarandus fennicus 0,1 0,0.... Mufloni Mouflon Ovis musimon 0,0 0,0.... Jänikset Hares 260,5 255, Metsäjänis Arctic hare Lepus timidus 178,4 187,7.... Rusakko European hare Lepus europaeus 80,5 66,1.... Kani Rabbit Oryctolagus cuniculus 1,6 1,2.... Turkiseläimet Fur-bearing animals 319,4 292, Supikoira Raccoon dog Nyctereutes procyonoides 160,8 157,2.. Kettu Red fox Vulpes vulpes 55,6 46,1.. Minkki American mink Mustela vison 50,1 40,0.. Näätä Pine marten Martes martes 21,3 22,7.. Mäyrä Badger Meles meles 12,2 8,6.. Orava Squirrel Sciurus vulgaris 5,2 7,1.. Majavat Beavers Castor canadensis, C. fiber 5,8 4, Piisami Muskrat Ondatra zibethicus 5,0 3,6.. Kärppä Ermine Mustela erminea 2,7 2,0.. Hilleri Polecat Mustela putorius 0,7 0,7.. Saukko Otter Lutra lutra 0,0 0,0.. Suurpedot ja hylkeet* Large carnivores and seals* 0,8 0, Ilves Lynx Lynx lynx 0,3 0,5.. Karhu Brown bear Ursus arctos 0,1 0, Susi Wolf Canis lupus 0,0 0,0.. Halli Grey seal Halichoerus grypus 0,3 0,1.... * Vuosi 2013 on ennakkotieto. Preliminary data for Riistasaaliista saadun lihan määrä ja arvo ovat arvioita. Valtaosalle saaliseläimistä niitä ei esitetä lajeittain, vaan ainoastaan lajiryhmittäisinä summina. The amount and value of game meat are estimates. For most game animals, the figures are not presented by species but only as totals per species group. Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 6 Multiple-use forestry 6.8 Lintusaalis 2013 Annual game bag of birds, 2013 Riistalaji Game species Saalismäärä Liha Game meat Game bag Määrä Arvo Amount Value Keskiarvo Average yksilöä individuals kg Riistasaalis yhteensä Bags of game, total 1 762, , Nisäkässaalis Bagged mammals 665,9 611, Lintusaalis Bagged game birds 1 096, , Metsäkanalinnut Grouse 306,5 356, Teeri Black grouse Tetrao tetrix 162,5 202,2.... Pyy Hazel grouse Bonasa bonasia 80,3 75,5.... Metso Capercaillie Tetrao urogallus 38,3 50,6.... Riekko Willow grouse Lagopus lagopus 25,4 27,9.... Vesilinnut Waterfowl 516,6 537, Sinisorsa Mallard Anas platyrhynchos 260,1 282,4.... Tavi ja heinätavi Teal, garganey Anas crecca, A. querquedula 115,3 124,0.... Telkkä Golden eye Bucephala clangula 50,4 41,6.... Haapana Wigeon Anas penelope 39,5 35,5.... Alli Long-tailed duck Clangula hyemalis 9,9 19,4.... Kanadanhanhi Canadian goose Branta canadensis 6,1 7,8.... Merihanhi Greylag goose Anser anser 7,0 4,9.... Jouhisorsa Pintail Anas acuta 5,5 4,8.... Haahka Common eider Somateria mollissima 4,0 4,3.... Lapasorsa Shoveler Anas clypeata 3,9 3,6.... Tukkasotka Tufted duck Aythya fuligula 3,4 3,4.... Metsähanhi Bean goose Anser fabalis 5,2 3,3.... Isokoskelo Merganser Mergus merganser 4,4 1,7.... Punasotka Pochard Aythya ferina 0,8 0,6.... Tukkakoskelo Red-breasted merganser Mergus serrator 1,3 0,3.... Muut riistalinnut Other game birds 273,8 289, Sepelkyyhky Wood pigeon Columba palumbus 216,5 260,8.... Fasaani Pheasant Phasianus colchicus 48,0 22,1.... Lehtokurppa Woodcock Scolopax rusticola 4,8 3,7.... Peltopyy Partridge Perdix perdix 3,7 2,3.... Nokikana Coot Fulica atra 0,8 0,8.... Riistasaaliista saadun lihan määrä ja arvo ovat arvioita. Valtaosalle saaliseläimistä niitä ei esitetä lajeittain, vaan ainoastaan lajiryhmittäisinä summina. The amount and value of game meat are estimates. For most game animals, the figures are not presented by species but only as totals per species group. Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

19 Metsien monikäyttö Riistasaalis Bags of game, Metsästysvuosi Nisäkässaalis Game bag of mammals Lintusaalis Game bag of birds Riistasaaliin tai vuosi Hirvi Muut sorkka- Jänikset Turkis- Suurpedot Metsäkana- Vesilinnut Muut laskennallinen arvo Hunting year Moose eläimet Hares eläimet ja hylkeet linnut Waterfowl riistalinnut Estimated monetary or year Other Fur-bearing Large Grouse Other value of bag artiodactyla animals carnivores game birds and seals yksilöä individuals milj. mill. 1980/ , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Metsästysvuosi: Metsäkanalintusaalis 1980/ /85 sisältää myös peltolinnut (sepelkyyhky, fasaani ja peltopyy). Hunting year: August 1 July 31. The bags of grouse during 1980/ /85 also include farmland game birds (wood pigeon, pheasant and partidge). Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

20 6 Multiple-use forestry 6.10 Porotalous Reindeer husbandry, Poronhoitovuosi Porojen määrä Number of reindeer Teurasporot Culled reindeer Eloporot Lihantuotos Meat production Reindeer Aikuiset Vasat Yhteensä Aikuiset Vasat Yhteensä Winter herd Määrä Arvo husbandry year Full-grown Calves Total Full-grown Calves Total Amount Value poroa reindeer Rangifer tarandus tarandus milj. kg mill. kg milj. mill. 1980/ , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / ,0 13,1 1993/ ,2 14,2 1994/ ,8 13,4 1995/ ,7 12,1 1996/ ,0 9,8 1997/ ,0 10,9 1998/ ,2 11,8 1999/ ,1 11,6 2000/ ,0 11,1 2001/ ,4 13,2 2002/ ,6 14,3 2003/ ,5 10,6 2004/ ,9 11,3 2005/ ,8 12,6 2006/ ,7 12,7 2007/ ,4 13,1 2008/ ,3 15,2 2009/ ,4 16,6 2010/ ,5 17,2 2011/ ,4 17,3 2012/ ,0 14,8 2013/ ,7 14,6 Poronhoitovuosi: Eloporot ovat teurastuksen jälkeinen kanta, josta vähennetään myös muuten kuolleet porot. Reindeer husbandry year: June 1 May 31. Winter herd is the number of reindeer after autumn slaughtering. Lähde: Paliskuntain yhdistys Source: Reindeer Herders Association 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014