Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f.
Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä kovilla kiinteillä pohjilla (kallio, kivet) että irtonaisesta aineksesta muodostuneilla pehmeillä pohjilla (hiesu, savi, hiekka) Kovien ja pehmeiden pohjien eliöyhteisöt poikkeavat toisistaan paljon: kovilla pohjilla eläimistö on alttiina veden virtauksille ja kyky kiinnittyä lujasti on tärkeä; pehmeään pohjaan voi kaivautua Näytteenotto kovilta pohjilta vaatii sukeltajaa, kun pehmeiltä pohjilta näyte saadaan veneestä käsin noutimella Yleensä käsitteellä pohjaeläimet tarkoitetaankin pehmeillä pohjilla olevia eläimiä - ja tarkemmin: pehmeiden pohjien makrofaunaa eli makroskooppisia eläimiä
Näytteenotto ja määritys pehmeiltä pohjilta Näytteenotto noutimella Sulkeutuvat leuat: Ekman, van Veen yms Putkinoutimet Koko vaihtelee; pinta-ala esim. 300 cm 2 Yleensä useampi näyte/paikka Seulonta ja säilöntä näytteenoton yhteydessä 0,5-1 mm seula Säilöntä etanoliin (70 %) Määritys laboratoriossa Huuhtelu ja/tai seulonta Poiminta yksitellen pinseteillä preparointimikroskooppia käyttäen Määritys, punnitus, mahd. mittaus
Ekman-noudin (300 cm 2 )
Seulottu näyte kentällä
Määritystyö laboratoriossa
Poiminta ja määritys
Poimitut näytteet
Pohjaeläintutkimuksia Suomessa jo 1950- ja 1960- luvuilla 1970-luvulla alkoi intensiivisempi tutkimus 1980-luvulla pohjaeläimet vesistökuormittajien velvoitetarkkailuihin 2000-luvulla osaksi vesipuitedirektiivin mukaista ekologisen tilan luokitusta Tutkijoina yliopistot, viranomaiset ja velvoitetarkkailuja tekevät konsultit
L-S vsy/l-svyt Oy:n tekemissä velvoitetarkkailuissa on Hiittisten-Eurajoen välillä noin 500 pohjaeläinasemaa; joitain biosfäärialueella (Gullkrona, Hälsingholmen, Storströmmen, Kasnäs) Monet paikoista kuormitetuilla alueilla ja syvänteissä
Eläimistöstä Eläimistöön kuuluu sekä mereisiä että makean veden lajeja; tulokkaita (1990-luvulla esim. amerikansukajalkainen) Lajisto murtovedessä kaiken kaikkiaan niukka Kotiloita, simpukoita, äyriäisiä, matoja, hyönteisten toukkia Petoja, kasvissyöjiä, kuollutta eloperäistä ainetta syöviä, raadonsyöjiä Ympäristövaatimuksiltaan erilaisia; n.s. indikaattorilajeja karuille ja reheville alueille; indeksejä
Muutoksista Monin paikoin pohjaeläimistö runsastui 1970- ja 1980-luvuilla. Eläimistön katsottiin hyötyneen rehevöitymisestä, ehkä myös 70-luvulla Itämerelle tulleista suolapulsseista 1990-luvun lopulla pohjaeläimistö niukkeni eri puolilla Saaristomerta T-10 N/10 B 2000-luvulla yksilömäärät ja biomassat yhä pieniä ja lajisto niukka; n.s. indikaattorilajit heikosti edustettuna yks. & g /m² 600 500 400 300 200 100 0 1956 1960 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 2000 2005
Pohjaeläimistöön vaikuttavia tekijöitä Ympäristömyrkyt (esim. organotinayhdisteet TBT ja TPhT) voivat olla hyvin haitallisia pohjaeläimille; biosfäärialueella vähän kuormituslähteitä Ravinnon määrä: lievä rehevöityminen voi lisätä ravinnon määrää ja sitä kautta eläinten lukumäärää ja biomassaa; pidemmälle edetessään rehevöityminen haitallista Suolaisuus Happiolot pohjalla ensisijaisen tärkeitä pohjaeläimille
Merkkejä happiongelmista nähtävissä monin paikoin Sedimentti osin mustaa, rikkivedyn haju Lajisto yksipuolistuu ja herkimmät lajit väistyvät Jotkin ikäluokat saattavat kuolla Pahimmillaan kaikki pohjaeläimet kuolevat ja aina olojen kohennuttua eläimiä siirtyy lähialueilta Ravinteita vapautuu sedimentistä
Happikatojen syitä Rehevöityminen: levien määrä kasvaa ja vajotessaan pohjalle kuluttaa enemmän happea Vesi kerrostuu lämpötilaerojen johdosta, jolloin happivarannot eivät pääse täydentymään vaan happi kuluu loppuun
Happikatoa esiintyy pohjan lähellä Loppukesällä syvänteissä, kun vesi on ollut lämpötilaerojen vuoksi pitkään kerrostunutta Esim. Airistolla Keskikesällä myös matalammilla alueilla kuopissa (15-20 m); loppukesällä lämpötilaero tasoittuu ja happitilanne kohenee Biosfäärialueella ainakin Gullkronan alueella; myös Kasnäsin alueella
1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Holma 2* N/10 B Hitis 278 300 250 200 150 100 50 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2005 2006 2007 2008 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2005 2006 2007 2008 Inget prov st/m 2 & g/m 2 600 Kasnäs P25 500 400 300 200 100 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2005 2006 2007 2008
Odotettavissa lämpenevää? Jos lämmin kesäkausi pitenee, vesi lämpiää aiemmin ja/tai jäähtyy myöhemmin: Syvänteissä veden kerrostunut kausi pitenee ja pohjan lähellä happiolot heikkenevät edelleen Suljetuilla alueilla (15-20m) kerrostunut kausi ei ehkä pitene, mutta ajankohta saattaa siirtyä Jos samalla esim. levien tuotanto lisääntyy, happea kuluttavan eloperäisen aineksen määrä pohjalla voi lisääntyä.
KIITOS! TACK!