Hyvä kummi! Namaste ja jaimashi. Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä!



Samankaltaiset tiedostot
Hyvä kummi! Namaste ja jaimasshii! Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä!

Hyvä kummi! Namaste ja jaimasshii. Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä!

Hyvä kummi! Namaste ja jaimashi. Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä!

Hyvä kummi! Namaste ja jaimashi. Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä!

Hyvä kummi! Namaste. Terveisiä Nepalin vammaisilta lapsilta ja nuorilta!

Nepalin vammaiset lapset ja nuoret Kathmandu Hyvä kummi! Terveisiä Nepalin vammaisilta lapsilta ja nuorilta!

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Ystäväkirje 2/2012 Mugun dalit tytöt, kummityö, Nepal

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Seinäjoki

Vammaisten lasten koulutus hankeraportti 2/2014, Nepal

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Jouluinen tervehdys Nepalista sinulle kummi!

Hyvä kummi! Jaimashi. Terveisiä Nepalin kristityiltä opiskelijoilta!

sekä lapset Minttu, Santtu ja Siiri

Dialogin missiona on parempi työelämä

Kevättervehdys Kathmandusta!

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Hyvä kummi! Namaste. Terveisiä Nepalin vammaisilta lapsilta ja nuorilta!

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Ystavakirje 2012 Nepalia kannattavat seurakunnat ja yhteisot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Fidan projektikylän etuudet

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kesätervehdys Kathmandusta!

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Saa mitä haluat -valmennus

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Namaste Nepalin kummi!

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Löydätkö tien. taivaaseen?

Tervehdys sateisesta ja kuumasta Kathmandusta!

KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Lähi-idän aluetta leimaavat levottomuudet ja väkivallan uhka. Eniten tilanteesta kärsivät lapset.

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Hyvä tukija! Terveisiä Nepalin vammaisilta lapsilta ja nuorilta!

Kouluterveyskysely 2008

Aikuiskoulutustutkimus2006

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) Arto Nieminen ja Merja Wahra

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

JOKA -pronomini. joka ja mikä

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Tampere

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen

Tervehdys Nepalista sinulle kummi!

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

Wanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa

Vanhemmuussuunnitelma

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Työharjoittelu Saksassa - Kleve Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Sinä olet kuin Miina, koska...

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2013 ( )

15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Hyvät Senegalin lasten ja nuorten kummit!

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

20-30-vuotiaat työelämästä

Hyvät Mauritanian lasten kummit!

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

Toivon tietoa sairaudestani

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Kysely huoltajille Järvenpään perusopetuspalveluista 2018

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Katastrofin ainekset

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Transkriptio:

Kummikirje 1/2014 Kathmandu 22.5.2014 Mugun dalit-tyttöjen kummeille Hyvä kummi! Namaste ja jaimashi Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä! Kuva 1: Kylänäkymää Mugussa. (Kuva: Hannaleena Pölkki) Nepaliin on saapunut kuuma kesä poikkeuksellisen pitkän ja kylmän talven jälkeen. Kathmandussa, noin 1 400 metrin korkeudella, lämpötila on päivisin helposti 40 astetta. Alavalla Terailla Etelä-Nepalissa on tätä kuumempi ja vastaavasti korkeammalla on kylmempi. Mugun lääni sijaitsee Luoteis-Nepalissa noin 3 000 metrin korkeudessa ja huiput tietysti kohoavat vieläkin paljon korkeammalle. Yleistä tietoa Mugun dalit-tyttöjen kummiohjelmasta ja Mugusta Suomen Lähetysseura tukee yhteistyökumppanimme UMN:n (United Mission to Nepal) kautta kummitoimintaa Mugussa. Mugu on yksi Nepalin köyhimmistä ja vaikeimmin tavoitettavista lääneistä. Tilastojen mukaan Mugu on vähiten kehittynyt alue Nepalissa koulutuksellisesti, sosiaalisesti ja terveydenhuollon suhteen. Kummiohjelmassamme on tällä hetkellä mukana 83 lasta ja nuorta. He ovat kaikki tyttöjä ja alakastisia eli daliteja. Kummilasten lukumäärä vaihtelee hieman vuosittain sen mukaan, kuinka moni on päättänyt opiskelunsa ja kuinka monta uutta on otettu tilalle. Nyt tavoitteena on saada tuen piiriin useampia dalit-tyttöjä Mugun kaukaisimmistakin kylistä. Mugun kummiohjelma on toiminut vuodesta 2006. Kummituki mahdollistaa lasten koulunkäynnin. Ilman tukea dalit-lapset, varsinkaan tytöt, eivät usein pääse kouluun. Lapsia tarvitaan kotitöissä. Koulun keskeyttäminen on myös yleistä. Esteitä koulunkäynnin aloittamiselle ovat myös hyvin pitkät välimatkat ja alueen syrjäisyys, köyhyys, lukutaidottomuus ja tietämättömyys sekä laajalle levinnyt kastilaitos ja sen mukanaan tuoma perinne dalitien epäpuhtaudesta, koskettamattomuudesta. Nepalin kastijärjestelmässä dalitit kuuluvat yhteisöjen pohjasakkaan. Kastilaitois on laissa kielletty, mutta käytännössä elää vahvana, erityisesti syrjäisissä lääneissä.

Köyhyys tuo mukanaan sen, että kun kaikesta on pulaa, ei koulunkäyntiin ole varaa. Yleensä tytöt naitetaan hyvin nuorina, minkä seurauksena he alkavat tehdä työtä miehen ja tämän suvun hyväksi ja saavat lapsia nuorina. Keskimääräinen avioitusmisikä Mugussa on 15. Asenteet tytön kouluttamiseksi ovat kielteisiä, ja tytön kouluttamisen katsotaan olevan turhaa. Kummiohjelman kautta autetaan juuri niitä tyttöjä, joilla ei muuten ole mahdollisuutta koulutukseen. Kummiohjelma on osa projektia, jonka tavoitteena on dalit-tyttöjen koulunkäynnin lisäksi mm. kouluttaa opettajia ja parantaa koulurakennuksia. Koulu on lapsille ilmainen viidenteen luokkaan saakka, joten kummiohjelmassa mukana olevat opiskelevat kuudennelta luokalta ylöspäin. Kummituki tarkoittaa, että tytöille kustannetaan koulumaksujen lisäksi koulutarvikkeet ja kouluvaatteet - kenkiä myöden - kokonaisuudessaan. Tämä tuki on hyvin merkittävä koko perheelle. Kummiohjelman myönteisiin vaikutuksiin kuuluu myös asenteisiin vaikuttaminen. Kun vanhemmat näkevät, että myös dalit-lapset voivat käydä koulua ja opiskella, yhä useampi vanhempi lähettää myös dalit-tyttönsä kouluun. Koulutetut dalit-tytöt toimivat todellisina roolimalleina kylissään. He lisäävät valtavasti muiden dalitien tietoisuutta sekä mahdollisuuksistaan että oikeuksistaan. Tyttöjen kouluttamisen tärkeys Tyttöjen koulutus on avain sosiaaliseen muutokseen, tietoisuuden kasvuun ja kehitykseen Mugussa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten oikeuksien toteutuminen ovat kehityksen ja köyhyyden vähentämisen edellytyksiä. Mugussa on todettu, että kummiohjelman myötä dalit-perheiden sosiaalinen status ja arvostus on kasvanut ja perheet ovat itse ylpeitä koulutetuista perheenjäsenistään. Sekä dalitien että tyttöjen syrjinnän raportoidaan vähentyneen. Näin kummiohjelmassa mukana olevat tytöt kertovat itsekin. Kummiohjelman aikana on lisäksi todettu mm. kylien puhtaanapidon ja henkilökohtaisen hygienian tason kasvaneen. Tyttöjä kouluttamalla myös avioitumisikä nousee, millä puolestaan on monia vaikutuksia, kuten erilaisten synnytyksiin liittyvien komplikaatioiden ja lapsikuolleisuuden väheneminen. Lasten osallistuminen myös muunlaiseen aktiiviseen kerhotoimintaan on kasvanut ja samoin vanhemmat osallistuvat mm. koulujen vanhempainiltoihin merkittävästi aiempaa enemmän. Tämä usein tarkoittaa, että lapset ovat tulevaisuudessa kiinnostuneempia hoitamaan yhteisönsä ja kylänsä asioita. Lasten kerhotoiminnan puitteissa lapsille ja nuorille opetetaan mm. hygieniaan liittyviä asioita ja keittiöpuutarhan kasvattamista. Jokainen kummilapsi saa apua ja pääsee alkuun oman keittöpuutarhan kasvattamisessa! Keittiöpuutarha tuo vaihtelua muuten kovin yksipuoliseen ravintoon. Kuva 2: Mugun rakennustyyliä. (Kuva: Hannaleena Pölkki)

Tietoa kummioppilaistamme Suurin osa kummioppilaistamme opiskelee peruskoulussa. Nepalin peruskoulu käsittää 10 luokkaa, jonka jälkeen on suuri SLC-koe (school leaving certificate). SLC on suuri koe, melkein suomalaisia ylioppilaskirjoituksia vastaava. SLC:n läpäisemisen jälkeen on mahdollista jatkaa vielä 12. luokalle asti. Koululuokista käytetäänkin nimitystä 10 + 2. 12-luokan jälkeen voi suorittaa alemman (bachelor) tai ylemmän (master) korkeakoulututkinnon. Ammattikouluja Nepalissa on vain jonkin verran tarve niille on todella suuri. Peruskoulussa opiskelevien kummioppilaidemme lisäksi kaksitoista tyttöä opiskelee +2 tasolla, neljä opiskelee alempaa korkeakoulututkintoa kasvatustieteistä, neljä opiskelee teknillisessä koulussa tai ammattikoulussa ja kolme sairaanhoitajakoulussa. Lisäksi muutama aiemmin ohjelmassa mukana ollut tyttö on jatkanut opintojaan mm. Kathmandussa. Kummituesta ohjautuu rahaa siten sekä koululaisille että pitemmällä opiskeleville. Jatkokoulutus on Nepalissa valitettavan kallista ja ilman tukea täysin mahdotonta dalit-tytöillemme. Kaikille valmistuneille dalit-tytöille järjestetään valmistujaisjuhla. Valmistujaiset on usein ensimmäinen oma juhla dalit-tytölle hänen koko elämänsä aikana ja siksi monesta syystä merkittävä. Kummiohjelmasta poistuu tyttöjä paitsi valmistumisen, myös naimisiinmenon ja päättökokeissa useamman epäonnistumisen jälkeen. Kummityttömme saavat tarvittaessa tukiopetusta päättökokeita varten, mutta silti päättökoe voi olla liian vaikea läpäistä. Vaikka on kurjaa, että osa tytöistä ei pääse kokeista läpi (kerroinkin tähän syitä viime kirjeessäni), ei pidä ajatella tuen menneen hukkaan näidenkään tyttöjen kohdalla. He ovat saaneet käydä koulua paljon pitempään kuin dalit-tytöt tavallisesti, osaavat lukea ja kirjoittaa, ovat tietoisia oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan. He eivät ole menneet lapsina naimisiin ja he tulevat varmasti kouluttamaan omat lapsensa. Paljon kehitystä siis tapahtuu, vaikka joskus luvut kokeissa epäonnistuneista voivat tuntua masentavilta. Kummituki on todella muuttanut monen dalit-tytön elämää! Saubhagya BK Kuva 3: Saubhagya. (Kuva: UMN) Saubhagya on 21-vuotias viisilapsisen perheen esikoinen. Ei ollut tavallista lähettää tyttöjä, varsinkaan dalittyttöjä kouluun, mutta Saubhagya sai aloittaa koulun ollessaan kuusivuotias. Saubhagya itse arvelee syyksi sen, että oli perheen esikoinen ja ainoa tyttö vielä koulunkäynnin aloittamisen aikaan. Saubhagyan omat vanhemmat ovat lukutaidottomia. Perheen isä työskentelee Intiassa, josta hän lähettää rahaa perheelleen. Isän lähettämä

raha riitti koulunkäynnin aloittamiseen, mutta ei muuhun. Meillä ei ollut varaa käydä lääkärissä tai ostaa lääkkeitä, jos joku sairastui, Saubhagya kertoo. Kaikki perheenjäsenet ovat tehneet töitä pienestä pitäen. Työ on usein rikkaampien mailla tehtävää maataloustyötä tai esimerkiksi työtä kantajana. Työstä maksetaan päivittäisen tehdyn työn mukaan. Näiden toisten mailla tehtävien töiden avulla Saubhagyan perhe tulee toimeen eivätkä he kärsi nälästä. Saubhagyan perheellä on muutama omakin kotieläin, joten he eivät ole aivan köyhimpiä. Mutta esimerkiksi astioita meillä ei juuri ole. Jos joku tulee meille syömään, menemme naapuriin lainaamaan astioita. Saubhagyan vanhemmat halusivat lastensa käyvän koulua, mikä oli poikkeuksellista erityisesti dalit-perheissä vielä kymmenenkin vuotta sitten. Mutta rahallisesti oli tiukkaa. Kun sitten aloitin luokan 5, jolloin pitää hankkia jo enemmän kirjoja ja koulutarvikkeita, eivät vanhempani enää pystyneet maksamaan kaikkia tarvittavia materiaaleja, sanoo Saubhagya. Samaan aikaan tulivat UMN:n työntekijät vierailemaan Saubhagyan koulussa ja kertoivat kummiohjelmasta. Saubhagyan kodissa vierailtiin ja tyttö sai isältään luvan jatkaa koulunkäyntiä kummituen avulla. Laitoin hakemuksen kummiohjelmaan ja minut valittiin. kertoo Saubhagya Tuki muutti elämäni! Aloin opiskella tosissani ja olinkin seuraavina vuosina joka vuosi luokkani paras. Tulevaisuus SLC:n jälkeen kuitenkin mietitytti: Voiko minunlaiseni dalit-tyttö opiskella ammattia varten? Mistä saan rahat opiskeluun, kun vanhempani eivät voi auttaa? Saubhagya kertoo pohtineensa. Kun päättökokeen, SLC:n, tulos vihdoin tuli, Saubhagya oli aivan parhaiden joukossa. Valmistujaispäivä oli ehkä elämäni onnellisin päivä! Vanhempiani ja minua kiitettiin ja vanhemmilleni sanottiin, että he ovat olleet mahtavia vanhempia kun ovat antaneet minun käydä koulua. Saubhagya käveli kaksi päivää päästäkseen UMN:n toimistolle, jossa hän täytti hakemuksen kummituesta jatkoopintoja varten. Tämän jälkeen alkoikin pääsykokeisiin valmistautuminen. Saubhagya halusi sairaanhoitajaksi. Saubhagya kävi kokeissa Palpan läänissä ja läpäisi kokeet, mutta ei voinut aloittaa sairaanhoitajakoulua siellä, koska aloituspaikkoja ei ollutkaan tarpeeksi. Saubhagya ei kuitenkaan lannistunut vaan UMN:n työntekijän ehdotuksesta meni sairaanhoitajakoulun pääsykokeisiin Dhangadhiin ja pääsi aloittamaan opinnot. Nyt Saubhagya on jo kolmivuotisten opintojensa loppusuoralla. Hän odottaa päättökokeen tuloksia ja on varma, että koe on mennyt hyvin. Saubhagyan suunnitelmana on palata kotikyläänsä Muguun ja tehdä töitä köyhien ihmisten terveydentilan parantamiseksi. Jos rahoitus järjestyy, hän suunnittelee myös kouluttautuvansa pitemmälle. Haluan kuitenkin loppujen lopuksi palata Muguun. Haluan olla ensimmäinen terveydenhoitoalalta korkeasti koulutettu dalit-tyttö ja palata Muguun auttamaan muita. Haluan auttaa toisia köyhiä ja daliteja. Saubhagya on todella kiitollinen saamastaan kummituesta. Ilman tukea olisin hyvin todennäköisesti päätynyt lapsena naimisiin ja olisin nyt jo monen lapsen äiti, hän sanoo Nyt minulla on hyvä koulutus ja paljon toivoa tulevaisuuden suhteen. Lisäksi olen kykeneväinen auttamaan muita!

Kuva 4: Mugun lapsia talon katolla seuraamassa kokousta. (Kuva: Hannaleena Pölkki) Kiitos kummituesta! Terveisin Nepalista Anni Takko, kummityön koordinaattori ja Mugun dalit -tytöt Minuun voit olla yhteydessä: FELM-Nepal / Anni Takko / kummiposti Jhamsikhel, Lalitpur -3 G.P.O. 8975 E.P.C. 2250 Kathmandu Nepal anni.takko @ felm.org Kummina olet korvaamaton kutsu ystäväsikin! Suomen Lähetysseura, PL 154 (Käyntiosoite: Tähtitorninkatu 18), 00141 Helsinki, puh. 09 12971 kummit@suomenlahetysseura.fi www.suomenlahetysseura.fi/kummit Tilaa uutiskirje: www.suomenlahetysseura.fi/uutiskirje