Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa



Samankaltaiset tiedostot
POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Missio ja arvot. Missio

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Päästökaupasta Kiotoperiodilla luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

PUHALLUS TUULIVOIMALLA MENESTYKSEEN

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Fennovoiman vastuullisuusohjelma

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu

24 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Primäärienergian kulutus 2010

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Millä Tampere lämpiää?

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA. Timo Huolman,

Energian tuotanto ja käyttö

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä Helsinki Jonne Jäppinen

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Bioenergia ry

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE. - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

4 Suomen sähköjärjestelmä

Lähienergialiiton kevätkokous

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

V U O S I K A T S A U S

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Konserniyhteisöjen tavoitteet Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa

Energiamurros - Energiasta ja CO2

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Transkriptio:

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa

Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja Toimijat yhdistivät voimavaransa ja kehittivät mankalatoimintamallin turvaamaan sähkönsaannin, kun pääomista oli pulaa sotien jälkeen. Pitkään käytössä ollut toimintamalli on mahdollistanut mittavat energiahankkeet ja alhaiset tuotantokustannukset. Ilman sitä energiahankkeissa ja sähkömarkkinoilla olisi nykyistä vähemmän toimijoita, ja energiaomavaraisuus olisi nykyistä alhaisempi. Toimintamallia tarvitaan jatkossakin varmistamaan voimalaitoshankkeiden toteuttaminen. Energia-alalla käytössä olevassa omakustannushintaan perustuvassa mankalatoimintamallissa yritys myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen omakustannushintaan. Osakkaat ovat sitoutuneet maksamaan yrityksen kustannukset omistusosuuksiensa suhteessa. Toimintamalli on kirjattu yritysten yhtiöjärjestykseen. Mankalayrityksen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Omistajat saavat hyödyn käyttämällä tuotteen (sähkö, lämpö) tai myymällä sen edelleen. Mankalatoimintamallin tavoitteena on yhdistää voimavarat ja jakaa riskit, jotta voidaan toteuttaa tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyisiä suuria voimalaitoshankkeita. Mankalatoiminta - malli on yhteisomistusta.

Mankalatoimintamalli mahdollistaa merkittävät investoinnit Energia-ala on Suomen pääomaintensiivisin toimiala. Voimalaitoksiin sitoutuu suuri määrä pääomaa vuosikymmeniksi. Yhden voimalaitoksen investointi voi olla satoja miljoonia, jopa miljardeja euroja. Harva suomalainen yritys kykenee yksin rahoittamaan ja toteuttamaan näin merkittäviä energiahankkeita. Mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja uutta tuotantokapasiteettia rakennettaessa. Jos osakkaalla olisi omistusosuuttaan vastaavan kokoinen oma voimalaitos, voimalaitoksen tuotantokustannus olisi pienen kokonsa takia korkeampi kuin yhteisesti omistetussa voimalaitoksessa. Omakustannushintainen mankalatoimintamalli: yhdistää osaamisen ja taloudelliset resurssit jakaa riskit toimijoiden kesken mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti suuri joukko erikokoisia toimijoita tuo sähkömarkkinoille enemmän toimijoita ja kilpailua vahvistaa rahoittajien ja toimittajien luottamusta hankkeiden toteuttamisessa ja tuotannon ylläpitämisessä

Yli 40 prosenttia sähköstä tuotetaan Suomessa omakustannushintaan Vuonna 2012 yli 40 prosenttia sähköstä tuotettiin Suomessa omakustannushintaan. Omakustannushintaisen tuotannon osuus vaihtelee eri tuotantomuodoissa. Mankalatuotannon osuus oli vuonna 2012: Tuulivoima 57 % Ydinvoima 66 % Vesivoima 51 % Erillistuotanto 51 % Lämpövoima 22 % Hiilidioksidivapaa tuotanto 53 % Uusiutuva energia 42 % Mankalayritykset ovat rakentaneet merkittävän osan Suomen vähäpäästöisestä ja uusiutuvan energian tuotantokapasiteetista. Lisäksi suuri osa myös suunnitellusta tuuli- ja biovoimakapasiteetista toteutetaan omakustannushintaisella mankalatoimintamallilla.

Mankalatoimintamalli on vakiintunutta oikeuskäytäntöä Omakustannushintaisella ja osakeyhtiömuotoisella mankalatoimintamallilla on pitkät perinteet Suomessa. Se kehitettiin sotien jälkeen, jolloin Suomeen piti saada nopeasti lisää sähköä eivätkä yritykset pystyneet yksin toteuttamaan paljon pääomia sitovia voimalaitoshankkeita. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on vahvistanut omakustannushintaan perustuvan mankalatoimintamallin ratkaisussaan. Myöhemmin lainsäätäjä on useaan kertaan vahvistanut tukensa tälle toimintamallille. Toimintamalli onkin osa vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Se myös istuu hyvin nykyaikaan, jolloin yhteisomistusta edistetään muun muassa osana resurssitehokkuuden parantamista. KHO (1963-I-5): kun yhtiö (Oy Mankala Ab) yhtiöjärjestyksen mukaan oli velvollinen luovuttamaan tuottamansa sähköenergian osakkailleen näiden osuuksien mukaisessa suhteessa ja nämä velvolliset samassa suhteessa vastaamaan yhtiön voimalaitoksen kustannuksista, ei yhtiö ollut saanut osingonluontoista eikä muutakaan veronalaista tuloa sen johdosta, että yhtiön osakkailtaan perimä sähkön hinta ehkä oli ollut käypää hintaa alempi. Mm. KHO 1968 II 521, lain 1998/470 perustelu, VerMenL 31 :n perustelut, kilpailuviraston lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 4.6.2010 ja KHO 2010:26.

Kysymys ei ole veronkierrosta eikä peitellystä osingonjaosta Omakustannushintaisessa mankalatoimintamallissa osakkaat maksavat veron oman toimintansa voitosta, kun ne myyvät tuotteensa tai omakustannushintaan saamansa sähkön edelleen markkinoille. Hyväksyessään toimintamallin KHO totesi, että osakasyhtiö ei ole saanut osinkoa tai muuta verotettavaa tuloa, vaikka osakas sai sähkön käyttöönsä omakustannushintaan.

Omakustannushintaisesta mankalatoimintamallista hyötyy koko Suomi TVO:n omistuksen taustalla olevat kunnat TVO:n osakkaiden teollisuuspaikkakunnat