Oulun Seudun Leader YHTEISÖhautomo 2011 2014 YHTEISÖhautomo- uusien mahdollisuuksien maaseutu LOPPURAPORTTI Laatinut Ritva Sauvola Oulussa 31.12.2014 1
Tiivistelmä Toimivat paikallisyhteisöt Oulun Seudun Leaderin alueen kunnat ovat hankekauden aikana olleet aktiiveja kehittäjiä ja yhteistyökumppaneita alueensa yhteisöille ja järjestöille. Kylät ovat perustaneet Pudasjärvellä kyläneuvoston ja Iissä on kunnan toimesta koottu kyläasioiden neuvottelukunta. Hanke järjesti näiden kahden yhteenliittymän tapaamisen. Kempeleen kylät ovat kokoontuneet useita kertoja yhteistyön merkeissä ja muutamia yhteistyökokeiluja on toteutettu. Muhoksella yhteistyön keskiöön hankkeen näkökulmasta on noussut Koivu ja Tähti teeman tapahtumat vuoden 2014 aikana. Utajärvellä kylät ovat aktiivisia ja sopimuksellisuuskoulutus kiinnosti useita kyliä. Hanke on tehnyt yhteistyötä Oulun alueella KantriOulu-hankkeen kanssa. Vuosien 2013 ja 2014 aikana Oulun kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit ovat koonneet uusia yhteistyöryhmiä liitettyjen kuntien alueella. Hankeaktivaattorit ovat osallistuneet yhteistyöryhmien toimintaan Ylikiimingin, Yli-Iin, Oulunsalon ja Haukiputaan alueilla. Jatkossa erityisesti Iin ja Utajärven sekä Pudasjärven kunnat ovat vahvasti toivoneet yhteistyötä ja kylien osallistumista omien kyläsuunnitelmien ja kehittämistarpeiden kautta kuntien kehittämistyöhön. Toimivat lähipalvelut Sopimuksellisuuden teemaa yritettiin tuoda keskusteluun, mutta se ei vielä tässä vaiheessa innostanut uudenlaisiin kokeiluihin. Sopimuksellisuutta kylien ja kuntien välillä on ollut ja edelleen toteutetaan tutuissa kohteissa esim. reitistöjen ja uimarantojen kunnossapitoon liittyen. Uutena näkökulmana maaseudun lähipalvelujen toteuttamiseen tuotiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden teemaa. Teemaan liittyen järjestettiin tutustumismatkat Skotlantiin, Pudasjärven Livolle sekä Kannuksen Eskolaan. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvoperusta sopii hyvin yhteen maaseudun lähipalveluiden tuottamistarpeen kanssa. Yhteiskunnallinen yritys kehittää asiakaslähtöisiä palveluita, uudistaa palvelurakenteita, tukee paikallistaloutta sekä kehittää lähiyhteisöjä. Maaseutuyhteisöissä palvelutuotanto toteutuu useimmiten kylätaloissa, jotka ovat joko rakennettu kyläläisten kokoontumistiloiksi tai muuhun käyttötarkoitukseen alun perin suunnitelluissa tiloissa kuten koulut, nuorisoseurantalot tai muut järjestötalot. Kylätaloilla palveluita on laaja kirjo aina kauppa- ja kirjastopalveluista, kerhoihin ja hyvinvointiin liittyen. Livon kylätalo on hyvä esimerkki monipuolisesti toimivasta kylätalosta. Yhteisöt toimivat alueillaan myös aktiivisesti tapahtumajärjestäjinä. Tapahtumat elävöittävät maaseudun elämää ja ovat tärkeitä kaikenlaisen muun toiminnan varainhankinnan kannalta. Toimiva viestintä Hankkeen tavoitteena oli kokeilla tiedottamista uusilla tavoilla. Oulun Seudun Leaderin nettisivusto uudistui ja otettiin käyttöön myös tiedotuskanava Facebookin kautta. Hankkeen aikana taltioitiin Maaseutu kaupungissa tilaisuus keväällä 2014 YouTube-videoksi ja järjestettiin useita sosiaaliseen mediaan liittyviä koulutustilaisuuksia ja työpajoja. Yhteisöille tehtiin työvälineeksi myös esitepohja, jota voi hyödyntää helposti tapahtumien ja muun toiminnan esittelyyn. Facebook nousi eniten käyttöönotetuksi uudeksi tiedotusvälineeksi kylissä ja yhdistyksissä. Koko hankkeen näkökulmasta tuotiin laajasti esille erilaisia hyviä käytäntöjä maaseudulla, joita tuotiin esille Yhteisö-lehden, facebook-sivun ja nettisivujen kautta. 2
Yhteisöhautomon tavoitteet 1) Hankkeen tavoitteena on lujittaa maaseudun paikallistoimijoiden yhteisöllisyyttä, kasvattaa kiinnostusta oman lähiympäristön kehittämistä kohtaan ja edistää toimijoiden verkostoitumista. 2) Hankkeen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia tukevia palveluita asukkaiden tarpeisiin edistämällä paikallistason sopimuksellisuutta ja kehittämällä kylätaloja alueensa toiminnallisina keskuksina. 3) Hankkeen tavoitteena on kehittää maaseutuyhteisöjen sisäistä tiedottamista ja ulkoista markkinointia. Vuoden 2013 aikana nousi esiin tarve hankesuunnitelman päivittämiseen nuorten aktivoinnin osalta. Muiden toimintaryhmien esimerkin ja kentältä nousseiden nuorten toiminnan kehittämistarpeiden innostamana laadittiin hankesuunnitelman muutos ja hankkeeseen saatiin lisäresurssina toinen hankeaktivaattori lokakuussa 2013. Nuorten aktivointityöhön liittyen tavoitteena on tunnistaa ja tuoda esiin nuorten omia tarpeita ja kehittämisideoita. Yhteisöhautomon toimenpiteet ja tulokset lukuina Hankkeen aikana järjestettiin erilaisia aktivointi-, teema- ja koulutustilaisuuksia. Hanke tarjosi myös apua viestintäasioissa ja tiedotus- sekä markkinointitoimenpiteissä tapahtumajärjestäjille. Hyviä käytäntöjä esiintuovia opintoretkiä järjestettiin useita paikallisesti tai yhteistyössä muiden Leader-ryhmien kanssa. Kaikkiaan erilaisia tilaisuuksia järjestettiin yli 100 kpl (taulukko 1) ja sen lisäksi osallistuttiin kymmeniin muiden järjestämiin kehittämis-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin hankekauden aikana. Taulukko 1. Hankkeen aikana järjestetyt toimenpiteet lukumäärinä vuosina 2012 1014, sisältää myös hankkeen yhteiset toimenpiteet, joihin on osallistunut alueen toimijoita. Vuosi 2012 2013 2014 yhteensä Aktivointitilaisuudet 9 22 39 70 Koulutukset 6 9 5 20 Opintoretket 3 5 6 14 Yhteensä 18 36 50 104 Hankkeen tulostavoitteeksi oli asetettu erilaisten kehittämissuunnitelmien, yhteistyöryhmien ja uusien viestintäväylien edistäminen. Toimenpiteiden aikana esiin tulleet hankeideat ohjattiin Leader-ryhmän valmisteluun ja useita hankeideoita odottaa ohjelmakauden 2014 2020 alkamista. Taulukko 2. Hankkeen aikana syntyneet tulokset (sisältyvät vain tiedot paikallisista tapahtumista) Vuosi 2012 2013 2014 yhteensä Tapahtumat 1-2 3 Hankeideat 2 1 2 5 Kehittämissuunnitelmat 1 1 0 2* Viestintäväylät 4 5 5 14 Selvitykset 1 3 2 6 Uudet yhdistykset 1 2 0 3 Uudet verkostot 2 5 5 12 * vain valmistuneet kyläsuunnitelmien päivitykset. Useat yhteisöt ovat aloittaneet kehittämissuunnitelman laatimista. 3
Hankkeen jälkeen toivotaan yhteisöjen jatkavan kehittämissuunnitelmien laatimista ja pitkän tähtäimen kehittämistyötä sekä uusia hankeideoita tuottamista rahoitettavaksi paikallisen kehittämisstrategian puitteissa. Taulukko 3. Indikaattoritiedot (sisältyvät vain tiedot paikallisista tapahtumista) Vuosi 2012 2013 2014 yhteensä Hankkeen toimintaan 549 498 1671 2718 osallistuneet henkilöt Kylien määrä 28 20 3 51 hankkeessa Uudet palvelut 1 2 2 5 Kylä- ja kehittämissuunnitelmat 1 1 0 2 Yhteisöhautomon toiminta kunnittain tarkasteltuna Ii Olhavan Seudun kehittämisyhdistys oli ensimmäisiä Yhteisöhautomoon yhteydenottoja tehnyt yhteisö. He valmistelivat rahoitettavaksi Olhavan Areena hankkeen, jota toteuttivat vuosina 2013-2014. Kyläsuunnitelman päivitys toteutettiin Pohjois-Iin kyläyhdistyksen toimesta. Hankeaktivaattori oli mukana järjestämässä työpajaa kyläyhdistyksen hallitukselle, joka työsti työpajassa kylän kehittämisteemoja. Pohjois-Iin edustajia osallistui runsaasti myös koulutuksiin ja opintomatkoihin. Verkostojen rakentamiseen kylien välille edistettiin mm. Iin kylien neuvottelukunnan (perustettu tammikuussa 2014) ja Pudasjärven kyläneuvostojen keskinäisellä tapaamisella helmikuussa 2014 Pudasjärven Kipinässä. Iin kunta innosti aivan hankkeen loppuvaiheessa myös kyliä kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Hankeaktivaattori osallistui kahteen neuvottelukunnan kokoontumiseen. Iin Olhavassa järjestettiin Uusien mahdollisuuksien maaseututilaisuus. Iin kunnan nuorisotoimi osallistui nuorisotoimijoiden verkoston toimintaan ja iiläisiä nuoria oli mukana kevään 2014 Nuorten vaikuttajaryhmien tapaamisessa Pikku-Syötteellä. Myllykankaan kyläyhdistys ja Pohjois-Iin kyläyhdistys avasivat facebook-sivut kylätiedotukseen. 4
Kempele Kempeleen kylät kokoontuivat useita kertoja hankeaikana Juurussuolla, Ketolanperällä ja Vihiluodossa. Ketolanperän kyläyhdistys rekisteröityi vuonna 2012 ja on toiminut aktiivisesti järjestämällä uusia tapahtumia kylän alueella. Hankeaktivaattori toimi kylien kokoonkutsujana. Useita aloitteita kylien väliselle yhteistyölle on saatu alkuun kylien tapaamisissa. Tavoitteena on jatkaa kylien kokoontumisia vuosittain. Kempeleen kylät kokevat, että tarpeen vaatiessa keskustelukumppanin löytyvän helposti kunnasta. Kempeleen Yhteisöllisyysvaliokunnan tehtäviin kuuluu yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen ja sen edustajia osallistui kylien tapaamiseen marraskuussa 2014. Vuoden 2013 alussa aloitettiin lähimatkailukampanja yhdessä KantriOulu-hankkeen kanssa. Kylätoimijoille järjestettiin ideoiden tuotteistamiseksi työpaja, jonka jälkeen jatkettiin kylien suunnittelemien tuotteiden kehittelyä. Kesäkuussa pidettiin seminaari, jossa kuultiin myyjien ja kehittäjien puheenvuoroja matkailun mahdollisuuksista toiminta-alueella. Palvelujen kokeiluun ja kylien esittelyyn liittyen toteutettiin Kempeleen kylissä opintoretki. Retkelle ja sen toteuttamiseen osallistui noin 40 henkilöä. Retken jälkeen kokoonnuttiin vielä palautekeskusteluihin. Kampanja oli hyvä ponnistus kylien välisen yhteistyön kehittämiseksi ja kylien toisiinsa verkottamiseksi. Kylissä tullaan jatkossa pohtimaan omien tuotteiden ja tapahtumien kehittämistä. Kempele-Seura on jatkanut palvelun tarjoamista edelleen ja toimii kyliä yhteenliittävänä organisaationa. Kempeleen nuorisotoimen edustaja osallistui myös hankkeen päätöstilaisuuteen, joka järjestettiin kokoamaan yhteistyön edistämiseksi alueen toimijoita sekä antamaan tietoa Leaderin tavoitteista nuorten aktivoimiseksi maaseutualueilla. Muhos Kylmälänkylä ja Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistykset olivat aktiivisia toimijoita hankkeen aikana. Molemmissa kylissä on toteutettu omaa Leader-hanketta. Kyläläiset ovat osallistuneet järjestettyihin opintomatkoihin ja työpajoihin. Kylmälänkylällä on aktiivisena myös kylätilojen järjestelyt ja siihen liittyen kylätaloasiat. Mäntyrannalla puolestaan järjestettiin Avoimet kylät tapahtuma Leader-viikolla kesäkuussa 2014. Vuoden 2014 aikana erityisesti teemalla Koivu ja Tähti tapahtumat kokoonnuttiin Muhoksella yhteisötoimijoiden kanssa. Muhoksen yhteisötoimijat ovat olleet laajalla rintamalla mukana Muhoksen Koivu- ja tähti tapahtumien kehittämistyössä, jonka aktivaattorina toimi kunnassa Hilkka Kiesilä. 5
Hanke on toiminut aktiivisena yhteistyökumppanina osaamisen lisäämiseksi tapahtumien järjestämisessä vuoden aikana. Muhoksella on järjestetty työpajoja, koulutusta tapahtumajärjestämiseen, laatuun ja turvallisuuteen liittyen, sosiaaliseen mediasta sekä nuorille juontajakoulutus yhteistyössä Muhoksen seurakunnan nuorisotoimen kanssa. Nuorten juontajakoulutus saanee jatkoa myös tulevaisuudessa hyvän kokemuksen siivittämänä. Tapahtumajärjestämiseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia ja monille yhteisöille tärkeitä. Vuoden 2014 aikana hanke toimi yhteistyössä myös uuden Muhoksen Taiteiden Yö tapahtumajärjestäjien kanssa. Tapahtuman päävastuutoimija oli Muhoksen seurakunta. Nuorisotoimijat olivat aktiivisia ja yhteistyötä tehtiin Muhoksen nuorisotoimen, seurakunnan, Nuorten Ystävät ry:n Mahis-työpajan ja 4H-yhdistyksen kanssa. Nuorten leiritoiminnassa oltiin mukana sekä yhteistyössä Viehe-hankkeen ja Mahis-työpajan kanssa toteutettiin myös ympäristötaideteos Koivu ja tähtiteemaan liittyen Muhoksen Montassa. Oulu Pikkaralan kylätoimikunnan kanssa suunniteltiin kyläsuunnitelman aloittamista ja toteutettiin kysely kylätapahtuman yhteydessä. Kylä pohtii rekisteröitymistä. Kyläsuunnitteluprosessia on aloitettu neuvonnalla myös Hannuksessa. Alavuotossa on viety loppuun Kipinää kylissä hankkeen aikana aloitettu kyläsuunnitelman päivitystyö. Alavuoton kylällä valmisteltiin ja toteutettiin uusi kylätapahtuman syyskuussa 2012. Kylän perinnepäivän yhteydessä esiteltiin kyläläisen hankkeella toteuttama Mylly sekä elokuva, joka oli kuvattu vuonna 2011. Samalla kyläsuunnitelma luovutettiin Oulun kaupungin edustajalle. Perinnepäivä on toteutettu vuosittain siitä lähtien. Yhteisöllisyyskoulutuksia järjestettiin kaksi. Alueen toimijoita osallistui koulutukseen molemmilla kerroilla kesä- ja joulukuussa 2012. Koulutukset järjestettiin koko hankkeen toimesta. Yhteistyötä tehtiin Pohjois-Pohjanmaan kylät ry:n kanssa vuoden 2012 Pohjois-Pohjanmaan kyläpäivien järjestämisessä Kuusamossa. Alueelta kyläpäiville osallistuttiin aktiivisesti. Vuonna 2013 kyläpäivät järjestettiin Oulussa. Kempeleen kylien kanssa järjestettiin yksi kyläretki, jonka aikana esiteltiin kaikki kylät. Yhdistysten hyvään hallintoon liittyvä työpaja toteutui huhtikuussa 2013. Aihepiiri ei ole ollut erityisen kiinnostava, mutta varmasti ajankohtainen uusille toimijoille. Erityisesti Oulun alueella on kuntaliitosten myötä perustettu uusia asukasyhdistyksiä liittyneiden kuntien keskustojen alueille. Vepsän kyläläiset ottivat yhteyttä Leader-ryhmään vuoden 2012 alussa ja alkoivat valmistella kylätalon energiaremonttia. Hanke eteni ripeästi ja kylätalon maalämpöremontti toteutui Leader-rahoitteisesti. Vepsäläiset olivat aktiivisesti mukana myös Lähimatkailukampanjassa 2013 ja yhteistyössä toteutettiin myös Ylikiimingin kiertoajelua sekä Avoimet kylät viikkoa 2014. Ylikiimingin kylistä myös Ylivuotto ja 6
Juopuli ovat olleet aktiivisia hanketoimijoita. Juopulissa on toteutettu myös kylätalo-hanketta ja suunniteltu kansainvälistymistä sekä hankkeita liittyen järvenranta-alueen kehittämiseksi sekä nuorisotilojen järjestämiseen. Juopulissa on järjestetty myös nuorten kesäleiri nuorisotoimen kanssa yhteistyössä. Haukiputaan alueelta hankkeen toiminnassa olivat mukana Martinniemi ja Kello. Kylien toimijat osallistuivat järjestettyihin koulutuksiin. Martinniemen kyläyhdistys suunnitteli ja toteutti kulttuuripolkuhankkeen, jota esiteltiin myös Leader-viikon aikana ja kesällä 2014 kylän tapahtumien yhteydessä. Myös Oulunsalon toimijoita aktivoitiin useammassa tilaisuudessa uutta tulevaa ohjelmakautta silmällä pitäen. Ohjelmakaudella 2014-2020 Oulunsalon toimijat pääsevät ensimmäistä kertaa Leader-rahoituksen piiriin. Oulunsalon toimijoita osallistui myös järjestetyille opintomatkoille. Yli-Iissä toteutui muutamia toimenpiteitä, joilla pyrittiin aktivoimaan kylätoimijoita erityisesti kylätalon toiminnan kehittämiseksi. Lähimatkailukampanjaan osallistui useita toimijoita Oulun alueelta. Palvelujen kokeiluun ja esittelyyn liittyen toteutettiin Ylikiimingissä opintoretki Juopulin, Alavuoton, Ylivuoton ja Vepsän toimijoiden kanssa. Retken toteuttamiseen osallistui noin 50 henkilöä. Retken jälkeen kokoonnuttiin vielä palautekeskusteluihin. Kylissä pohditaan jatkossa omien tuotteiden ja tapahtumien edelleen kehittämistä. Ylikiimingin eri yhdistyksen yhdistävä toimija on Tervasvesaiset. Hankkeessa oli yhteistyökumppanina nämä Tervastiima-viikon aktiivitoimijat, jotka olivat mukana useissa tapahtumissa esiintyjinä. Tervastiima-viikko kokoaa laajasti kaikki yhteisöt yhteisen kesätapahtuman ympärille yhden kesäisen viikon aikana. Palvelujen osalta tavoitteena on ollut sopimuksellisuuden esiintuominen jokapäiväisessä toiminnassa erilaisissa yhteisöissä. Sopimuksellisuuteen liittyen on toteutunut kaksi puheenvuoroa Oulun suuralueiden yhteistyöryhmissä Ylikiimingissä ja Haukiputaalla. Toteutettujen kehittämistoimien kautta on noussut esiin palvelutarpeita, joita on jonkin verran selvitetty, esimerkiksi iltapäivähoito alaluokkalaisille, siivous- ja kotihoitopalvelut sekä kuljetuspalvelut. Näiden esiinnousseiden palvelutarpeiden osalta on pyritty toimimaan välittäjinä ja tuomaan toimijoita ja tarvitsijoita yhteen. Keskustelua on käyty myös palveluyhteistyö luomiseksi kylien ja Ektakompus Oy:n kanssa. Ektakompus Oy on hyvinvointi-, hoiva- ja siivouspalveluja tuottava yhteiskunnallinen yritys Oulussa. Ektakompus Oy esitteli toimintaansa ja esitti toiveen yhteistyöstä kylien palvelutarpeiden ja osaavien ihmisten kohtauttamisesta alueella, jotta palvelua saataisiin laajennettua myös Ylikiimingin alueen sivukyliin Yhteisöhautomo järjesti yhteistyössä Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla projektin kanssa Asiakas- ja asukaslähtöisyys palvelujen kehittämisessä seminaarin sekä siihen liittyvän opintomatkan Pudasjärven Livolle ja Syötekeskukseen. Livo on Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylä 2013 toiseen kertaan nimettynä ja sai myös ensimmäisen kunniamaininnan valtakunnallisessa Vuoden kylä 2014 kilpailussa. Livon kylä on hyvä esimerkki kylästä palvelujen tuottajana ja Livon esimerkkiä halutaan tuoda vahvasti esille kehittämistyössä. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on nostettu hankkeen aikana esiin uutena avauksena toiminta-alueella. Aihepiiriin tutustumiseksi toteutettiin hankkeen opintomatka Skotlantiin, missä on jo pitkään toimittu asian edistämiseksi. Aihepiiri on jatkossa kiinnostava ja siihen liittyen tullaan toteuttamaan uusiakin toimenpiteitä ja tehdään yhteistyötä muun muassa Pohjois-Pohjanmaan yhteiskunnallisten yritysten kanssa sekä DIAKin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun Seudulla hankkeen kanssa. Sosiaalisen median koulutustilaisuus aloitti yhteisten koulutusten osuuden keväällä 2012, jolloin koulutusta tarjottiin paikallisille toimijoille. Osallistujia koulutuksessa oli 16 henkilöä. Myöhemmin vuoden 2013 aikana toteutettiin koulutuksia uudella tavalla: sosiaalisen median työpajassa ja klinikassa sekä nettisivutyöpajassa, joihin osallistui 13 henkilöä kuudesta eri yhteisöstä. Työpajoista syntyi uusia netti- ja facebook-sivuja kolmeen eri yhteisöön. 7
Pudasjärvi Kerttu- ja Kauko hanke oli upea yhteistyökumppani Pudasjärven alueella. Kaikki viestintä ja tiedotus alueen toimijoille suunnattiin tutun kumppanin kautta ja alueella järjestettyihin tilaisuuksiin tuli aina hyvin osallistujia. Yhteistyössä järjestettiin useita tapahtumia. Yksittäisiin kyliin ei suunnattu toimenpiteitä, vaan painopiste laitettiin kylien verkostomaiseen toimintaan. Pudasjärvellä perustettu kyläneuvosto aloitti toimintansa 2012. Leader-ryhmä on vienyt hanketietoa kyläneuvostoon, mikä on kokoontunut muutamia kertoja vuodessa. Syksyllä 2013 toteutettiin koulutustilaisuus sopimuksellisuudesta yhteistyössä FT Simo Palviaisen kanssa (Möhköpuu Oy). Osallistujia tilaisuudessa oli yhteensä 10 henkilöä, jotka edustivat kaupunkia ja kyläyhteisöjä. Sopimuksellinen toiminta Pudasjärvellä sai positiivista huomiota. Kaupunki on kahden viimeisen vuoden aikana toteuttanut Arjen turvaa hanketta, jonka myötä kylien kanssa tehtävä yhteistyö tulee tiivistymään ja kyliin toivotaan laadittavaksi Laaja-alaiset hyvinvointisuunnitelmat. Keväällä 2014 järjestettiin Nuorten vaikuttajaryhmien tapaaminen Nuorisokeskus Syötteellä. Tapaamiseen osallistui yhteensä 34 nuorta Iistä, Pudasjärveltä ja Muhokselta. Tapahtuman tarkoituksena oli, että eri paikkakuntien nuoret voivat tavata toisten alueiden nuoria vaikuttajia ja vaihtaa keskinäisiä kokemuksiaan, saada koulutusta vaikuttamistyöhönsä sekä pohtia yhdessä millaisessa elinympäristössä he haluavat elää. Tapahtuma toteutti nuorten aktivoimista parhaimmillaan ja samalla vahvisti nuorten osallisuutta sekä keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Yhteisöhautomo oli osallisena myös innovatiivisessa avauksessa Pudasjärvellä, jossa parikymmentä nuorta kokoontui yhteen tanssia ja elokuvaa yhdistävälle leirille. Nuorten omaehtoinen projekti tähtää omaan elokuvaproduktioon. Verkostojen rakentamiseen kylien välille edistettiin mm. Iin kylien neuvottelukunnan (perustettu tammikuussa 2014) ja Pudasjärven kyläneuvostojen keskinäinen tapaaminen. Tapaaminen toteutettiin kyläneuvoston kokouksen yhteydessä helmikuussa 2014 Kipinässä. Kylien edustajat ottavat positiivisesti vastaan kaikki samanhenkisten ihmisten kohtaamismahdollisuudet, joiden aikana vaihdetaan tietoja ja kerrotaan kokemuksista kylien toiminnasta. Pudasjärven toimivat olivat aktiivisesti mukana kesäkuussa 2012 järjestetyssä Rovaniemen lähidemokratia opintoretkellä, jonka yhteydessä he kutsuivat myös Yläkemijoen toimijat vierailulle Pudasjärvelle. Vierailu toteutui 2013, jonka jälkeen Pudasjärvellä on keskusteltu ja tehty avauksia lähidemokratian toteuttamiseen. Pudasjärven kaupunki sai vuoden kylämyönteisin kunta tittelin vuonna 2014 ja Livon kylä palkittiin 1. kunniamaininnalla Vuoden Kylä kilpailussa. Livon kylä on nostettu hankkeessa hyvänä esimerkkinä esille ja sinne on suunnattu useita opintomatkoja hankkeen ja muiden alueiden toimijoiden kanssa. Keväällä 2014 Livon kylää esiteltiin DIAKin ja hankkeen yhteistyössä järjestämässä seminaarissa Oulussa, jonka jälkeen tehtiin opintomatka Livolle. 8
Utajärvi Utajärvellä järjestettiin tapahtumien suunnitteluun ja turvallisuuteen liittyvä teemailta 2012, johon osallistui yhteensä 11 henkilöä. He tulivat kahdeksasta eri yhdistyksestä. Koulutuksesta hyötyi lähiruokaan liittyvää markkinatapahtuma, jota oltiin ideoimassa yhdessä Utajärven maa- ja kotitalousseuran naisten jaoston kanssa. Markkinatapahtuma toteutui elokuussa. Syksyllä 2013 toteutettiin kyläyhteisöille suunnattu kysely kehittämistarpeista. Sen myötä järjestettiin aktivointitilaisuudet Särkijärvellä ja Juorkunassa, missä kyläsuunnitteluun alkaminen on pohdinnassa. Syksyllä 2013 toteutettiin koulutustilaisuus sopimuksellisuudesta yhteistyössä FT Simo Palviaisen kanssa (Möhköpuu Oy). Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 14 henkilöä, jotka edustivat yhteisöjä. Utajärven 4H-yhdistyksen ja nuorisotoimen kanssa aloitettiin yhteistyötä nuorten Vaasaan suuntautuneen opintomatkan puitteissa ja yhteistyötä jatkettiin hankeaktivaattorin kanssa. Naaman kylällä on aloitettu kyläsuunnittelu kesällä 2014 ja kyläläiset osallistuivat kesällä 2014 Avoimet kylät-tapahtumaviikkoon tarjoamalla mahdollisuuden luonnonkukkaretkeen. Kyläsuunnitteluprosessi jatkuu talven 2014-2015 aikana. Kylien kanssa aloitettiin vuoropuhelun aktiivisesti syksyllä 2014, minkä myötä Utajärvi jatkossa kehittää kylien kanssa tehtävää yhteistyötä laaja-alaisten hyvinvointisuunnitelmia saamiseksi alueelle sekä mahdollisesti muita kylien kanssa yhteistyössä toteutettavia hankkeita viihtyvyyden ja palvelujen kehittämiseksi. 9
Tiedottaminen Hankkeesta on toimitettu tietoa alueen kyläyhteisöihin sähköpostitse ja paikallislehdille on tarjottu hanketiedotteita aika ajoin ja erityisesti tapahtumien ja opintomatkojen yhteydessä. Hanketta on esitelty muiden toimijoiden tilaisuuksissa mahdollisuuksien esiintullessa ja Leaderin hallituksen kokouksessa sekä hankkeen ohjausryhmässä. Hankeaktivaattori on tavannut aktiivisesti muita alueella toimivia kehittämishankkeiden vetäjiä yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Yhteistyöhankkeista tärkeimpiä ovat KantriOulu, Kerttu ja Kauko hanke Pudasjärvellä ja MSL:n Koti maalla ja Uutispuuro hankkeet. Hankkeesta laadittiin, kuten myös kaikista järjestetyistä tilaisuuksista erillisiä esitteitä ja power pointesityksiä, roll-up julistetaulu sekä kolme Yhteisölehteä, jolla haluttiin tuoda esiin hyviä käytäntöjä maakunnan alueelta. Yhteisö-lehdet ovat toimineet käyntikortteina eri tilaisuuksissa. Hanketiedotusta toteutettiin kaikkien ryhmien toimesta eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa esim. Oulussa järjestetyillä Maakuntafestareilla, Maaseutu kaupungissa tapahtumassa, Mahdollisuuksien torilla. Hankkeelle avattiin helmikuussa 2012 Facebook -ryhmä työntekijöiden välisen yhteydenpidon edistämiseksi ja julkinen ryhmä kesäkuussa hankkeen ajankohtaisten asioiden tiedotuskanavaksi sekä keskustelufoorumiksi hankkeen kohderyhmille. Osoitteeseen www.popleader.fi on avattu toimintaryhmien yhteinen sivusto. Oulun Seudun Leader on myös avannut oman Facebook sivunsa kesäkuussa. Sosiaalisen median työpajat ovat olleet kysyttyjä ja Yhteisöhautomon puitteissa työpajat järjestettiin Oulussa, Pudasjärvellä ja Muhoksella. Sosiaalisesta mediasta suosituin on ollut Facebook, jonne yhteisöt ovat luoneet omia sivuja ja ryhmiä sekä tapahtumia. Muistakin sähköisistä työvälineistä ollaan kiinnostuneita mm. nettisivut ja Twitter ovat nousseet keskusteluihin. Oulussa järjestettiin yksi nettisivu työpaja, jossa kokeiltiin wordpress-työvälinettä. Osaamista tulisi kuitenkin saada lisää aihepiireihin liittyen. Vuoden 2013 aikana kyliin lähti kaksi kertaa koottu sähköinen tiedote ajankohtaisista asioista. Tiedotteeseen ei saatu palautetta vastaanottajilta, joten sen saavutettavuus jää vain arvailujen varaan. Todennäköisesti henkilökohtaisesti sähköisesti lähetettävät tiedotteet katoavat helposti sähköpostimassaan, joten niiden käyttö tiedotuskanavana koettiin epävarmana. Tiedottamisväylinä hankkeen tapahtumista ovat olleet paikallislehdet, Yhteisöhautomon Facebook-sivu sekä Leaderyhdistyksen nettisivun ajankohtaiset-palsta. Paikallislehdet ovat hyvin ottaneet vastaan hankkeen ja sen yhteistyökumppaneiden tiedotteita ja julkaisseet artikkeleja, jotka on koottu Leaderin leikekirjaan. Lähimatkailu kampanja ylitti myös julkaisukynnyksen maakuntalehti Kalevassa ja Yleisradiossa. Kyläesitteiden tekemiseen työstettiin uusi työkalu eli Wordmuotoinen esitetiedosto, joka on helppo ottaa käyttöön ja toteuttaa tapahtumaan tai yhdistyksen toiminnan esittelyyn liittyvänä esitteenä. Tästä esimerkkejä on laadittu hanke-esitteeksi ja matkaesitteiden muotoon. Esitepohja jää työvälineeksi ja jaettavaksi myös jatkossa sitä tarvitseville Leader-ryhmän kautta. Viimeisin esite valmistuu Mäntyranta-Honkalan kylätoimikunnan tekemänä joulukuun 2014 aikana. 10
Yhteisöhautomo osallistui Oulun rotuaarilla yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa järjestettyihin Monolavatanssit -tapahtumaan, jonka tavoitteena oli nostaa esille maaseutuhankkeita ja niiden tuloksia laajemman yleisön tietoon. Tapahtuma sai hyvän vastaanoton osallistujilta ja lopputuloksena tapahtumasta tuotettiin Youtube-video, jonka tarkoituksena oli kokeilla ja nostaa esille Yhteisöhautomon uusia omia viestintämuotoja. Videota on katsottu lähes 300 kertaa ja se löytyy Maaseutu kaupungissa 22.3.2014 haulla https://www.youtube.com/watch?v=ckxfiwk4cly&feature=youtu.be Tapahtumat ovat eri yhteisöille tärkeitä ja näkyvyyttä tuovia, joten hanke on ollut mukana useiden tapahtumien tiedottamisessa esimerkiksi Pudasjärvellä Nuorten tanssi- ja elokuva-leiri, Muhoksen Nuorten Taiteiden Yö ja Kempeleessä järjestetty Työllisyystori tapahtuma. Uusia tapahtumia syntyy jatkuvasti ja erilaisista lähtökohdista. Hankkeen loppujulkaisu haluttiin tehdä oppaaksi yhteisöllisille toimijoille. Hyviä kokeiltuja käytäntöjä laadittiin opaskorteiksi, joita jatkotoimenpiteenä voidaan hankkeen jälkeen tarjota kokeiltavaksi eri yhteisöissä. Yhdessä tehden julkaisun opaskortit painetaan myös julkaisun lisäksi erillisinä, jotta niiden käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja materiaalia voi jakaa kohdennetusti. Hankkeen yhteiset toimenpiteet ja koko aluetta hyödyttävät toimet Selvitykset Kuntakohtaisia kyselyitä kehittämistarpeiden kartoittamiseksi toteutettiin hankkeen alussa ja postikyselyinä sekä tilaisuuksien yhteydessä vuosien 2013 aikana. Postikyselyihin saatiin hyvin vähän vastauksia. Paikanpäällä tapahtumissa tehdyt kyselyt tuottivat paremmin tuloksia. Kyselyjen tuottamia ideoita hyödynnettiin toiminnan suuntaamisella haluttuihin aihepiireihin sekä tuloksia hyödynnettiin strategiatyössä vuosille 2014-2020. Keväällä 2013 Lähimatkailun tarveselvitys, jonka tuloksista tiedotettiin kesäkuussa pidetyssä Lähimatkailu seminaarissa virpinimessä. Vastauksia kyselyyn saatiin 126 kappaletta. Syksyllä 2013 nuorten aktivoinnin osalta tehtiin suunnittelutyötä, kartoitettiin eri nuorisotoimijoita toiminta-alueella ja kontaktoitiin mahdollisia yhteistyökumppaneita. Muun muassa kuntien nuorisotyöntekijöille ja koulutus- ja järjestöpuolen edustajille lähetettiin marras-joulukuun vaihteessa kysely koskien Leader-toiminnan tunnettavuutta, paikallisen nuoriin kohdistuvan aktivointityön tarpeita ja yhteistyöhalukkuutta Yhteisöhautomo-hankkeen kanssa. Hankkeen päättyessä tehtiin sähköinen palautekysely hankkeen toteutuksesta lähettämällä se toimenpiteisiin osallistuneille. Samalla tiedusteltiin jatkotarpeita kylien aktivoimiseen ja osaamisen lisäämiseksi yhteisöissä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 44 kappaletta. Opintomatkat Järjestetyt opintoretket lähes poikkeuksetta tarjottiin kaikille alueen toimijoille. Useat retket järjestettiin myös yhteistyössä kaikkien viiden Leader-ryhmän kanssa. Kaikista opintomatkoista on laadittu erilliset raportit, jotka on saatavana Leader-toimistosta. 11
Tampereen opintomatkalle toukokuussa 2012 osallistui alueelta yhdeksän henkilöä, jotka edustivat seitsemää eri kyläyhteisöä. Lähidemokratiaan tutustuttava opintomatka toteutettiin yhteistyössä Myötäle ry:n kanssa kesäkuussa 2012 Rovaniemelle. Matkalle osallistui 24 henkilöä ja he edustivat kuntia ja kyläyhteisöjä viroissa, työtehtävissä ja luottamustoimissaan. Opintomatka Kärsämäelle ja Nivalaan toteutui marraskuussa yhteistyössä Nouseva Rannikkoseutu ry:n kanssa. Matkalle osallistui yhteensä 25 henkilöä, jotka edustuvat 11 yhdistystä. Matkan tavoitteena oli nostaa esiin hyvin toimivia yhteisöjä ja vierailukohteina olivat Sydänmaankylä Kärsämäellä ja Erkkilän kylä Nivalassa. Opintomatka Kainuuseen toteutettiin huhtikuussa 2013. Alueen toimijoita matkalle osallistui 10 henkilöä. Nuorille suunnattu opintoretki tehtiin Vaasaan kesällä 2013. Matkalle osallistui kuusi alueen nuorta. Ulkomaan opintomatka suuntautui Skotlantiin syksyllä 2013. Matkalle osallistui viisi henkilöä jokaisesta Leader-ryhmästä. Matkan tavoitteena oli tutustua yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalleihin Skotlannissa. Hankeaktivaattori Niina Heikkinen osallistui kansainvälistä toimintaa edistävään koulutukseen Hollannissa kesäkuussa 2014. Pohjois-Karjalassa osallistuttiin Kylähyvinvointi-seminaariin syksyllä 2014 kuntaedustajien kanssa, mikä vahvisti kuntien ja kylien vuoropuhelun rakentumista ja kylien kehittämisen tärkeyden esiintuontia kuntatoimijoiden keskuudessa. Hanke päättyi kylätoimijoiden yhteiseen voimaannuttavaan opintoretkeen Eskolan ja Alpuan kyliin tutustuen. Yhdessä tekemällä saa tuloksia, mistä nämä kaksi kylää ovat erinomaisia esimerkkejä. Strategiatyö Aluekehityssäätiö järjesti kuluvan ohjelmakauden arviointiin liittyvän työpajan 14.6.2012 Oulussa. Työpajaan osallistui 22 henkilöä. Toinen työpaja toteutettiin vuoden 2012 lopulla ja siihen osallistui 23 henkilöä. Arvioinnilla selvitettiin tulevia kehittämistarpeita alueella. Sopimuksellisuus nostettiin yhdeksi tärkeimmistä teemoista marraskuussa pidetyssä alueen Voimistuvat Kylät kampanjan koulutustilaisuudessa, mikä oli osa valtakunnallista kampanjaa. Kampanjatilaisuudessa tuotiin esille paikallisia sopimuksellisuuteen perustuvia esimerkkejä mm. Vihiluodon rantareitti ja KiVa-Apu hanke. Tilaisuuden aikana osallistujilta kysyttiin mielipiteitä kehittämistarpeista. Tammi-helmikuussa 2013 toteutettiin kuudella paikkakunnalla myös yhteisöjen kehittämisideoita kartoittanut Uusien mahdollisuuksien maaseutu aluetilaisuussarja, jonka puitteissa keskusteltiin maaseudun asukkaiden ja yhteisöjen kanssa ajankohtaisista asioista. Näitä kierroksia tullaan jatkamaan Leader-ryhmässä uuden ohjelmakauden tiedotuksen yhteydessä. Tilaisuuksissa tulee hyvin esiin paikalliset ajankohtaiset teemat. Esimerkiksi Kiimingissä keskusteltiin paljon ympäristö- ja reitistöhankkeista ja Utajärvellä puolestaan kylien palvelukeskusten kehittämisestä. 12
Hankkeen aikana tärkeiksi koetut teemat ja painopistealueet kehittämisessä Oulun Seudun Leaderin alueella painopiste toiminnassa oli alusta lähtien uusia verkostojen rakentamisessa. Kyläkohtaisiin toimenpiteisiin kohdennettiin resursseja maltillisemmin. Lisäksi haluttiin tuoda esiin jo alueella toteutettuja hyviä käytänteitä. Hankekauden aikana nousivat uusina asioina esiin mm. yhteiskunnallinen yrittäjyys ja jatkuva tarve osaamisen lisäämiselle sekä palvelujen uudelleen järjestämiseksi kunnissa. Tapahtumat ja niiden laatu Toteutetut tapahtumien järjestämiseen, turvallisuuteen ja laatuun liittyneet koulutukset koettiin erittäin tärkeinä. Tapahtumien asema varainhankinnan ja yhteisöllisyyden kehittämisen näkökulmasta tulee olemaan myös jatkossa yhteisöjen avaintoimintaa. Tapahtumiin halutaan osallistujia laajemmalta alueelta, mökkiläisistä ja naapurikylistä, joten niiden laadun kehittämiseksi on hyvä hyödyntää paikallista osaamista esim. urheiluseuroista, yrittäjistä ja yhteisöjen yhteistyöstä. Paikalliset vahvuudet ja niiden hyödyntäminen Kylien tulee voimakkaammin tuoda esille omaa perinnettä ja hyödyntää sitä vahvuutena ja omaleimaisuuden takaamiseksi ja muista erottautumiseksi. Kylätoiminta ponnistaa eteenpäin omien vahvuuksien kautta. Paikallisuus on kiinnostavaa ja nouseva trendi, josta kertoo lähi-sanan käytön lisääntyminen: lähiruoka, lähimatkailu, lähipalvelu. Tiedottaminen ja viestintä Useat kattojärjestöt ohjeistavat toimijoita tiedottamisessa. Paikallislehdissä halutaan verkostoitua ja löytää yhteyshenkilöitä kylistä ja yhteisöistä. Maakuntalehti Kaleva julkaisee viikoittain Yhteisöt palstaa, johon yhdistykset voivat lähettää juttuja ja kuvia tapahtumistaan. Haasteeseen tulisi tarttua kylissä rohkeasti. Yhteisöllisyys ja paikallisuus saavat suuremman arvon ja mielikuvat aktiivisesta maaseudusta kehittyvät, kun se on esillä. Sosiaalinen media on myös näyttänyt jo voimansa, joten sen hyödyntämiseen ja käyttöönottoon tulisi löytää osaajia. Tiedottamiseen ja siihen liittyviin toimenpiteisiin tulee jatkossakin panostaa. Osaamisen lisääminen Hankkeen aikana selvitettiin myös mahdollisuutta saada lähipalvelujen tuottamisesta kiinnostuneille yhdistyksille talouteen ja verotukseen liittyvää koulutusta sekä työllistämiseen liittyvää infotapahtumaa, mutta tätä ei saatu toteutumaan yhteistyökumppaneiden vaikean saavutettavuuden vuoksi. Sopivaa kouluttajaa ei löytynyt, joten tähän tulee panostaa jatkossa, jotta osaaminen kasvaisi taloudellisen toiminnan osalta. Oikealla tiedolla saataisiin lisää uskallusta taloudellisen toiminnan kehittämiseen yhteisöissä ja sen myötä uusia palveluita. 13
Jatkosuositukset yhteisöjen aktivoimiselle Aktivointitoiminta jatkuu Leader-ryhmässä uuden ohjelmakauden alkaessa. Kylien ja paikallisyhteisöjen toimintaa halutaan kehitettävän taloudellisempaan suuntaan, jolloin korostuu toimijoiden ja kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottajina. Pohjoispohjalaiset Leader-ryhmät ovat yhteistyössä tekemässä asiaan liittyvää kehittämissuunnitelmaa. Kylien palvelupisteiden teemahanketarpeet tulee kartoittaa hankekauden alussa. Kylätaloja on remontoitu ja niiden käytön kehittämistä tulee tukea jatkossa. Esimerkiksi Pudasjärvellä ja Utajärvellä uudet laajakaistaverkot mahdollistavat sähköisten palvelujen kokeilut ja käyttöönotot, jotka vaativat alkuinvestointeja kylätaloille. Teemahake mahdollistaisi pienten investointien kokoamisen yhdeksi hankkeeksi. Hankkeen aikana selkeästi nousi esiin nuorten aktivointitarve. Jatkossa tulee panostaa tulevien sukupolvien näkökulmasta katsoen tulevaisuuteen. Kehittämistoiminnalla luodaan mielikuvaa aktiivisesta maaseudusta asuinympäristönä nuorille ja nuorille perheille. Hanketta nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on suunniteltu ja eri alueiden väliset toimenpiteet ovat mahdollisia. Erityisesti tulisi huomioida palveluvajeet, jotka kohdistuvat kuntakeskusten ulkopuolella asuviin nuoriin. Nuoriso Leader toiminta kuntarahoitteisena tulisi saada käyttöön myös Oulun Seudun Leaderin alueella. Kansainvälisyys ja kansainväliset hankkeet eivät ole olleet toiminnan keskiössä hanketoteutuksen aikana. Erilaisia rahoitusmenetelmiä ja työkaluja on etsitty ja Leader-ryhmän tulee edelleen kannustaa toimijoita uusiin hankkeisiin. Hallinto Hankeaktivaattoreina toimivat hankkeen toteutusaikana: Ritva Sauvola 1.1.2012-31.12.2014 Niina Heikkinen 9.10.2013-30.9.2014 Ilkka Kemppainen 1.11.2014-30.112014 ja osan työajasta 1.12.2014-31.12.2014 Suuret kiitokset kaikille hankkeen onnistumiseen myötävaikuttaneille sekä toimenpiteisiin aktiivisesti osallistuneille yhteisötoimijoille! Leader-ryhmän kylätyö jatkuu hankkeen jälkeen yhteistyössä maaseudun toimijoiden kanssa. Aktiivista ohjelmakautta 2014 2020 kaikille! 14