Avaimet maisemaan -hanke Vihtijärven kyläkävely Kyläkävelyraportti

Samankaltaiset tiedostot
MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA Kyläkävelyraportti

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

Kyläkävelyraportti ALASTARO Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely Auli hirvonen

Maskun hautausmaan maisemakävely

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA


Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Avaimet maisemaan -hanke Väänteenjoen alueen kyläkävely Kyläkävelyraportti

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

Nuotanvetäjäpatsas Rymättylä Liite 4

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Alikulkutunnelin eteläpään puolella opastaulun takana P: I: Heinästie x Heinästie 42. Autotallin ovessa. P: I:

KOULURANTA, Lapua (Alanurmo)

Metsäohjelma

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Metsänhoitotyöt kuvioittain

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

POLVIJÄRVEN KYLIEN KUULUMISIA

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu Auli hirvonen

KALVITSA Mikkeli, Vehmaskylä

Kylämaisemakävely

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Avaimet maisemaan hanke Hajalan kyläkävely Kyläkävelyraportti

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Kuukausimarkkinoilla asukkaiden esittämiä kommentteja

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista Ryhmätyöt

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma

Maatila. Lohja, Karjalohja Pinta-ala 101 ha ,00. Kohdenumero

Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma


N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä Sanni Aalto, 53755E

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Suolijärvi: Reittikartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

- Kylä keskellä kaikkea

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Maskun kirkonmäen metsäalueiden hoitosuunnitelma

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

Luonnonhoidon hankehaku

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS


Mansikkaniemen asemakaava

Valtimo, Rasimäki Raportti

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

HELSINKI, Konala: AGILITYN KOULUTUSPÄIVÄ Radan lukutaito (LUENTOPAIKKA), Sunnuntai klo 12.00

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

Transkriptio:

Avaimet maisemaan -hanke Vihtijärven kyläkävely 3.9.2016 Kyläkävelyraportti 1

Vihtijärven kyläkävely Vihtijärvellä tehtiin 3.9.2016 kyläkävely, jolle osallistui seitsemän henkilöä ja kaksi hanketoimijaa. Aurinkoisen päivän aikana käveltiin ennalta suunniteltu reitti. Kävely kesti kaksi tuntia ja sen aikana kiersimme kylän keskeisimmät paikat. 2

1. Koulun alue Arvot: Koulun alue sijaitsee harjun päällä. Sieltä avautuvat hienot maisemat Niemenjärvelle ja kauas horisonttiin. Vanha koulu on rakennettu vuonna 1895 ja uusi koulu 1925. Koulun vieressä on pitkiä ja näyttäviä maisemamäntyjä. Vanhan koulun takana kasvaa myös hedelmäpuutarha. Pihassa on lasten leikkivälineitä ja avointa pihaa. Toimenpidesuositus: Niemenjärvelle aukeavan rinteen raivaus olisi tarpeen. Näkymä avautuisi ja kauniit isot männyt ja hedelmäpuut saataisiin esille. Raivaus olisi hyvä tehdä noin kolmen vuoden välein. Koulun puoleinen piha on talvella liukas, siihen olisi hyvä saada pintavesien ohjaus. Lisäksi rinteestä valuu rankkasateilla hiekat alas mäkeen. Koulun pihalla sijaitsee myös kunnan rakennus, joka kaipaisi kunnostusta. 3

2. Hautausmaa ja kappeli Arvot: Vihtijärvellä oli ollut toiveita omasta hautausmaasta ja rukoushuoneesta jo 1900- luvun alusta, kuitenkin sen perustaminen sai odottaa vuoteen 1946. Kylällä tapahtui tragedia, kun Hiiskulan kartanon autonkuljettajan Toivo Rantalan lapset hukkuivat railoon Alimmaisen järvellä. Tällöin Hiiskulan kartano lahjoitti Vihdin seurakunnalle yli 3 ha alueen kolme päivää tragedian jälkeen. Pojan Antero Atte Rantalan mukaan nimettiin myös rukoushuone ja hautausmaa. Kappeli valmistui vuonna 1961. Kappelia koristaa Severi Falkmanin taideteos ja kappelin viereisen kellon rakentamisen saatiin lahjoitus Hilja Kymäläiseltä. Etelärinteessä on hienoja maisemamäntyjä. Toimenpidesuositus: Harjurinteen eteläreuna on kasvamassa umpeen. Alueen raivaus avaa näkymiä harjun päältä. Kävelyllä keskusteltiin jopa lampaista koko rinteen hoitajina. Parasta olisi jos kylällä tai lähistöllä olisi lampuri, jonka lampaat voisivat laiduntaa kohteessa. Kohteeseen saattaa saada ympäristösopimuksen kautta rahoitusta, jos kohteella on vanhaa laidunhistoriaa. 4

3. Pururata Arvot: Pururata on ollut ahkerassa käytössä niin koululaisten kuin kyläläistenkin toimesta. Talvella rataa käytetään myös hiihtämiseen. Pururata on hyvin kyläläisten saavutettavissa ja koulun lähellä. Toimenpidesuositus: Maan tasoitus ja juurien peittäminen olisi hyvä suorittaa lisäämällä soraa tai hiekkaa. 4. Urheilukenttä Arvot: Kylän uudempi urheilukenttä on valmistunut 1960-luvulla. Kenttä on ollut urheiluseura Uhka ry:n ahkerassa käytössä. Toimenpidesuositus: Korkeushyppypaikan patjan säilytykseen olisi hyvä tehdä rakennus. Siellä voisi myös pitää tapahtumissa tarvittavia penkkejä sekä säilyttää kesäisin kaukaloa. Myös pukukoppi olisi tarpeellinen. Rahoitusta tämän monitoimirakennuksen tekemiseen (investointihanke) voi kysyä toimintaryhmä Ykkösakseli ry:ltä. 5

5. Nummitupa/VPK-talo Arvot: Kylällä on 1900-luvun alusta asti ollut paljon seuraja kylätoimintaa, silloin toiminnan keskus 1900- luvun alusta oli Hiiskulan kartanon lato. Kansalaissodan jälkeen seurat lisääntyivät ja perustetiin myös Lottajärjestö, Suojeluskunta ja Pienviljelijöiden yhdistys ja ennen toista maailmansotaa syntyi VPK. Tällöin koettiin, että tarvitaan kylälle yhteistä taloa seura- ja yhdistystoiminnalle. Isompimuotoinen VPK perustettiin vuonna 1932 ja tarvittiin palokuntatoiminnalle paremmat tilat. Vuonna 1945 Seurojentalo hanke sai uutta puhtia ja samana vuonna joulukuussa perustettiin Nummitupa Oy. Talon rakennus ei alkanut vielä vuonna 1951 ja silloin päätettiinkin omistuksen siirrosta; vuonna 1952 Nummitupa Oy siirrettiin VPK:n omaisuuteen. Nummitupa Oy:n/VPK rakennuksen valmistuttua varojen hankinta on ollut tärkeä osa talon toimintaa. Suuri talo mahdollistaa hyvin erilaista toimintaa ja kylälle suuri arvo. 6

6. Koulunummentie Arvot: Koulunummentie itäpuolella on hienot peltomaisemat. Pellon reunassa kasvaa jalopuurivistö, vaahteraa ja jalavaa. Lisäksi reunassa on muutama kataja. Puurivistö luo tunnelmaa ja syyttä ei tietä kutsutakaan Vihtijärven bulevardiksi. Toimenpidesuositus: Tienvarsi on päässyt kasvamaan umpeen ja tämä vaatisi pellon ja tien välisen alueen raivausta eli puurivin väliin ja puiden ympärille kasvaneiden puuntaimien poistoa. Raivaus olisi hyvä tehdä noin kolmen vuoden välein. Raivauksesta hyötyvät myös pellon pientareen niittykasvit ja hyönteiset. Lisäksi kannattaa seurata mitkä oksat kasvavat tienpuolella niin matalalla, että osuvat kuormaautoihin tai traktoreihin. Ne tulisi poistaa asiantuntevien ohjeiden mukaan. Sama ohje pätee muuallakin kylässä tien ja pellon välisillä kapeilla vyöhykkeillä. Tuodaan esiin kauniit puut ja luodaan näkymiä pelloille. Se avartaa maisemaa ja on myös turvallisuustekijä. 7

7. Vihtijärventie Arvot: Vihtijärventien länsipuolella on avarat pelto- ja järvimaisemat. Kaunis Niemenjärvi on pellon takana. Mukavia yksityiskohtia ovat näkymät vesistöön. Toimenpidesuositus: Pellon ja tien välisen alueen raivaus sekä järven ja pellon välisen alueen raivaus avartavat näkymiä ja selkeyttävät maisemaa. Raivaus olisi hyvä tehdä noin kolmen vuoden välein. Rannassa voidaan valita muutamia näkymäsektoreita, joiden puustoa harvennetaan suunnitelmallisesti, jotta vesi näkyy maisemassa. Vältetään tasavälistä harvennusta. Voidaan säilyttää puuryhmiä ja tuoda esiin yksittäispuita. Luodaan rantaan monimuotoista maisemaa. Rannassa on myös lahopuustoa, joka on kolopesijöille ja tikkalinnuille tärkeää. Niitä tulisi säilyttää rannassa, vaikka ne eivät ole aina maisemallisesti kauneimpia. Pellon ja rannan välisen kaistan hoitoon voi hakea maatalouden ympäristösopimusta. Tukea maksetaan 40 m leveydeltä rannan ja pellon väliselle alueelle harvennuksesta ja raivaamisesta. Tuki on 450 / ha / vuosi. 8

8. Muinaisjäännös Arvot: Niemenjärven rannassa sijaitsee myös kylän ainut todettu kiinteä muinaisjäännöskohde. Siinä on sijainnut Niemi niminen keskiaikainen kylänpaikka. Kyläpaikasta on merkkejä kolmessa kohdassa, rannassa ja metsäsaarekkeissa. Niissä on jäännöksiä kiviaidoista ja rakennusten kivijaloista. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kuninkaan kartasto (lehti 103). Toimenpidesuositus: Kohteessa ei saa tehdä mitään toimenpiteitä ilmoittamatta niitä museotoimelle. Avaimet maisemaan -hanke selvittää lisää kohteen tietoja ja keväällä 2017 teemme yhteisen retken kylätontille, missä kerrotaan lisätietoa. 9

9. Yli- Seppä ja Salon kauppa Arvot: Yli-Sepän miljöö on kauniilla paikalla, josta avautuvat näkymiä Niemenjärvelle ja pellolle. Pihaa koristaa myös vanha tammi. Yli-Sepän rakennus on valmistunut vuonna 1798 ja tienpuoleinen pää valmistui vuonna 1805. Asuinkäytössä talo on ollut 1900-luvun puoleenväliin. Talo on ollut kylän toiminnan keskeisimpiä rakennuksia. J.E. Salon kauppa toimi vuosina 1910-1916 rakennuksen tienpuoleisessa päässä. Yli- Sepän talossa toimi myös posti 1907- vuodesta lähtien ja muutti J. E. Salon kiinteistöön 1910- luvun lopulla. Rakennuksen vanhassa päädyssä toimi myös hammaslääkäri vuonna 1925. Yli-Sepän rakennusta käytetään nykyään juhlatilaisuuksiin. Viereinen metsänhoitajan talo on asuinkäytössä. J. E. Salon kauppa valmistui Yli-Seppää vastapäätä olevalle tontille vuonna 1912. Kaupassa oli myös posti. Uusi kauppa liikekeskus (kauppa, posti ja osuuspankki) rakennettiin Seppo Salon toimesta Vihtijärven keskustaan vuonna 1972. Posti kylältä lakkautettiin vuonna 1991 siirtyen asiamiespostimuotoon ja pankkitoiminta siirtyi 10

Vihtijärven kirkonkylälle vuonna 1992. Toimenpidesuositus: Yli- Sepän talossa on ollut paljon toimintaa ja miljöö ja historia olisi hyvä saada nostettua esille esimerkiksi opaskyltein. Myös kylän kauppojen historia kertoo hyvin eri aikakausista. 10. Risteysalue ja kevyenliikenteen väylä Arvot: Kulku koululta Lopentielle alikulun kautta on koululaisten ja kyläläisten turvallinen reitti ali vilkkaan maantien. Toimenpide: Tienristeykseen on päässyt kasvamaan sinne kuulumattomia puita ja pensaita. Ne tulisi poistaa istutusten seasta. Istutetulle hopeakuuselle olisi hyvä laittaa kyltti. Myös turvallisemman kulkuväylän rakentaminen Syökeriin pellon laitaa pitkin voisi parantaa varsinkin lasten liikkumista kylällä. 11

11. Risteysalue/ puun istutus Arvot: Risteysalue avautuu Lopentien sekä vanhan Karkkilantien risteykseen. Tien reunaan sopii suunniteltu muistopuu. Risteyksessä on myös mielenkiintoinen koivuryhmä. Puiden rungot muodostavat ympyrän. Toimenpidesuositus: Alueelle voidaan maaomistajan ja naapureiden luvalla istuttaa muistopuu. Risteysalueen pensaikot ja puut taimet raivataan lukuun ottamatta vanhoja koivuja. Alueen ylläpitoon kuuluu 2-3 vuoden välien tehtävä vesakon raivaus. 12. Infotaulu Arvot: Infotaulun on tärkeä kylän mainonnan ja tiedottamisen kannalta. Nyt jo infotaulu on toimiva valoineen ja esittelykohteineen. Toimenpidesuositus: Pääsy infotaululle pienen rumpusillan kautta olisi tarpeellinen ja infotaulun ympäristö on hyvä pitää avoimena. 12

Mahdolliset jatkotoimenpiteet kylän maisemanhoidossa: 1. Koulun ja hautausmaan rinteen raivaus, jotta harjun näkymät avautuvat paremmin Niemenjärvelle. Raivaus olisi hyvä tehdä noin kolmen vuoden välein. 2. Kiva idea olisi kyläpolku kyläläisille ja vierailijoille. Kylässä on paljon kohteita ja tarinoita kohteista. Reitillä voidaan avata kylän historiaa ja maisemaa. Reitti voi olla kyltteinä tai mobiilireitistönä. 3. Urheilukentän kunnostustoimet. Tarvitaan säilytystila patjalle, kaukalolle ja tuoleille. Tila voisi toimia myös pukukoppina. 4. Koulunummentien ja Vihtijärventien teiden ja peltojen välisten alueiden raivaus. Raivaus olisi hyvä tehdä noin kolmen vuoden välein. 5. Risteysalueen kunnostus raivauksella. 6. Kevyenliikenteen väylä Syökerin ja koulun välille. Lämpimät kiitokset osallistujille aktiivisesta keskustelusta ja ideoinnista kyläkävelyllä! Raportin laati Auli Hirvonen ja Noora Kalliokoski 13