Valtimo, Rasimäki Raportti

Transkriptio

1 Kylämaisemakävely Valtimo, Rasimäki Raportti Päivi Jokinen, ProAgria Pohjois-Karjala ry, maa- ja kotitalousnaiset

2 ALKUSANAT Kylämaisemakävelyllä pohditaan kyläläisten kanssa yhdessä, mikä on kylän maisemassa kaunista ja mitä voisi parantaa. Ulkopuolinen näkee kylän toisin kuin kyläläiset ja toisaalta kyläläisillä on paljon sellaista tietoa, mitä ei ole muualla. Samalla tulee ideoita kylämaiseman kehittämiseksi. Rasimäen kylä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Vaara-Karjalan alueella. perustuu siirtokarjalaiskylän kulttuuripiirteisiin sekä nauhamaisesti jokivarteen sijoittuneeseen asutukseen. Joidenkin peltoalueiden metsittymisestä huolimatta viljelymaisema on avoin. Ympäristöministeriö myönsi rahoitusta vuonna 2018 viidelle pohjoiskarjalaiselle kylämaisemakävelylle valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Rasimäki valikoitui tähän mukaan aktiivisuudellaan. Rasimäellä on jo tehty maisemanhoitotöitä ja kylämaisemaa arvostetaan, mutta maisemaan liittyvät asiat kiinnostavat edelleen. Rasimäellä on myös tehty kylämaisemiin liittyvä kysely, jonka tulokset tulevat alkusyksyllä. Kylämaisemakävelyllä ja ajelulla keskustelimme maiseman historiasta nykypäivän haasteisiin maiseman avoimuuden säilyttämisessä. Mukana tilaisuudessa oli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Saara Herajärvi. Tässä raportissa on esillä kohteita, jotka tulivat esille noin kolmen tunnin tilaisuuden aikana. Toukokuun ja kesäkuun vaihteen hellepäivien jälkeen kyläkävelylle sattui siihen asti kolein päivä voimakkaine sadekuuroineen. Lisäksi raportin kirjoittajan ottamat kuvat kyläkävelyltä hävisivät bittiavaruuteen kolmea kuvaa lukuun ottamatta. Kiitokset Päivi Härkinille ja Mariko Lindgrenille kuvien käyttämisestä tässä raportissa. Paljon jäi kulkematta, näkemättä ja kokematta, mutta kenties kävelyllä jatketaan toisen kerran uudelleen! KIITOS KAIKILLE MUKANA OLLEILLE OSALLISTUJILLE! 2

3 RASIMÄEN MAISEMASTA Maiseman avoimuus Rasimäellä maisemat ovat olleet hyvin avoimia 1970 luvulla kyläläisten valokuvien ja karttatarkastelun perusteella. Kyläkyselyn (kevät 2018) perusteella suurin osa kyläläisistä on huolissaan avointen maisemien sulkeutumisesta. Verrattuna moneen muuhun arvokkaaseen maisema-alueeseen, kylän peltomaisemat ovat vielä hyvinkin avoimia ottaen huomioon myös maatalouden rakennemuutoksen vauhti. Tärkeintä olisi säilyttää kylällä viljelyedellytykset: pellot vuokrataan tai myydään aktiiviviljelijöille. Karjatalous on varmin tapa säilyttää avoimet kylämaisemat. Maisemanraivaukset Kyläkyselyssä moni toivoi maisemanhoitoraivauksia. Raivauksia kannattaa kohdentaa sellaisille kohteille, joita pystytään hoitamaan säännöllisesti tulevinakin vuosina. Parempi valita muutama selkeä kohde, joita hoidetaan vuosittain. Tässä on yhteenvetona maisemakävelyllä ja ajelulla esille tulleita asioita raivauksiin liittyen: - Puurivimäisyyttä säilytetään puukujanteissa ja maantien varrella. - Vesistöjen rannalla suositaan puu-pensas ryhmiä epäsäännöllisin välein tai otetaan yksittäinen selkeä näkymäaukko vesistöön poistamalla puita ja pensaita. - Otetaan esille isoja puita raivaamalla pensaita puiden vierestä pois. - Säilytetään suuria pajuja (siitepölylähteenä keväällä pölyttäjille). - Säilytetään marjovia puita ja pensaita (sekä mesilähteenä että lintujen ravintona). - Rakennusten ja pihapiirien edessä sijaitsevien puiden ja pensaiden poisto on mietittävä tavoitteellisesti: halutaanko suojaa pölyltä ja ääniltä? Halutaanko peittää näkymät pihapiiriin? Maisema vai näkymä On hyvä muistaa, että näkymä on eri asia kuin maisema. Näkymä on tietyltä paikalta avautuva näkyvyysalue. Maisema sisältää näkymän lisäksi piilossa olevat asiat, kuten alueen historian, perinteen ja tarinat. 3

4 KYLÄN MAISEMA- JA LUONTOKOHTEITA Tulehmon laidun Ennen Tulehmon rakentamista, raivausta ja lammaslaidunnusta Lammaslaidun Tulehmon vieressä Tulehmon ympäristöön rannalle päin on tehty lammasverkkoaita ja aluetta on laidunnettu useana vuonna. Lampaat elävöittävät maisemaa sekä tekevät suurelta osin raivauksen laiduntaessaan. Kuvaparissa voi verrata, miten vajaassa 10 vuodessa maiseman hoito on avartanut Tulehmon pihapiiriä. Lisäksi hoito lisää myös luonnon monimuotoisuutta. Pajukkoa riittää myös Rumojoen varrella, mutta avoimia alueita on vähemmän. Toimenpidesuositukset Kylän lampaiden hoidon voi jakaa kyläläisille viikon hoitojaksoina, ettei hoito kohdistu vain yhteen tai kahteen kyläläiseen. Toinen vaihtoehto on tuoda suurempi lammaslauma pariksi päiväksi hoitamaan alueen yhteistyössä lampurin kanssa. Laidun on muuttumassa säännöllisen laiduntamisen ansiosta perinnebiotoopiksi. Todennäköisesti lähivuosina pystyy hakemaan maatalouden ympäristösopimusta ja siten rahoitusta tämänkin kohteen hoitoon. Sopimuksen voi tehdä viljelijä tai rekisteröitynyt yhdistys. Katso maatalouden ympäristösopimuksista lisää sivulta 10. 4

5 Laiduntaminen kylämaisemassa Hevosia peltomaisemassa. Alkuperäinen kuva: Mariko Lindgren Laiduntaminen ylläpitää avointa maisemaa ja elävyyttä maaseutumaisemassa. Laiduneläimet syövät pensaikkoja pois ja pellot pysyvät viljeltynä nurmituotannossa. Rasimäellä laiduntaa emolehmiä ja hevosia, ajoittain lampaitakin. Toimenpidesuositus Laiduntamisella saadaan vesakot kuriin, mutta silti tarvitaan usein hoitoraivausta. Eläinten laidunnus soveltuu myös metsälaitumille ja alueille, joita ei enää viljellä. Monille pellon ulkopuolisille luonnonlaitumille pystyy saamaan maatalouden ympäristösopimuksen ja tukea hoitoon (katso sivu 10). 5

6 Vesistömaisemat: Rumonlampi ja Rumonjoki Rumonjoki Siitarin sillalta. Kuva: Päivi Härkin Rasimäellä vesistömaisemia on näkyvillä useassa paikassa. Vesistömaisemat elävöittävät maisemaa ja ovat osa maisemakuvaa. Rumonlammelle on raivattu hyvä näkymä kylätieltä. Rumonjoki näkyy useasta paikasta kylätien varrella ja kaunis jokilaakso hahmottuu pensaisena ja puustoisena vyöhykkeenä kylämaiseman keskellä. Aiemmin jokilaakso on ollut avoimempi. Toimenpidesuositus Rumonlampea oli raivattu näkyviin sopivasti: puu- ja pensasryhmiä jätetty ja lampinäkymä avattu muutamasta paikasta selkeästi. Suurin työ on ollut perusraivaus. Säännöllinen hoito kahden vuoden välein on jo helpompaa. Tasavälinen puuston raivaus sopii tien varteen, mutta vesistön varrella epäsäännöllisen ryhmittäinen raivaus on sopivampi. Myös Rumonjokea on otettu Siitarin sillan vieressä esille pensaikkoja ja puita raivaamalla. Rumonjokea voisi saada paremmin esille esim. lisäämällä laiduntamista vanhoilla pelloilla ja luonnonlaitumilla jokivarressa. Näkymien raivaaminen on työlästä ja sille pitää olla jatkuvuutta. Laiduneläimet pitävät suurelta osin vesakkoa kurissa ja helpottavat hoitoraivaamista. Pellon ja vesistön välisen reunavyöhykkeen hoitoon voi saada maatalouden ympäristösopimuksen. 6

7 Siitarin silta Sillalta avautuu viehättävä pienmaisema pienine peltokuvioineen, koskineen, kylätien mutkineen ja suurine puineen. Sillan vieressä on vietetty mm. Uuden Vuoden juhlaa. Toimenpidesuositus Säännöllinen pensaiden ja puiden raivaaminen sillan kohdalla pitää näkymän avoimena eikä ole silloin liian työlästä ylläpitää. Tienmutkassa kannattaa pitää harvahkoa puuriviä, joka seuraa tielinjaa ohjaten siten kulkijaa havaitsemaan tien mutkan paremmin. Lisäksi puut estävät talvella tuulen ja lumen kasautumista tielle jossain määrin. Lähteet Kaksi lähdettä on mainittu kyläkyselyn vastauksissakin ja toivetta niiden entistämiseen, ns. Saastamoisen lähde Repopurontien varrella ja Palviaisen lähde Rasimäentien varrella. Kyläkävelyllä kävimme Palviaisen lähteellä. Lähteen ympäristöt ovat suojaisia paikkoja ja tarjoavat erilaisen pienilmaston eliöstölle sekä vedessä että rannalla. Lähteisiin ei yleensä tule ojien kautta vettä valuma-alueelta. Edellä mainituista syistä lähteissä on eri lajistoa kuin ympäristön vesistöissä. Lähteitä on käytetty juomapaikkoina ja monella lähteellä oli aikanaan lippi. Toimenpidesuositus: Voisiko perinnettä elvyttää ja jommalle kummalle lähteelle tehdä maanomistajan suostumuksella pienen puisen viitan lähteestä ja puiset askelmat rinteeseen? Onko vesi juomakelpoista? Usein pintavesiä sekoittuu lähdevesiin ja veden laatu huonontuu. Lippi voi antaa väärän kuvan käyttökelpoisuudesta. 7

8 Reunavyöhykkeet Pellon ja vesistön välinen reunayöhyke joen rannalla. Kuva: Mariko Lindgren Reunavyöhykkeillä tarkoitetaan - pellon ja vesistön välistä aluetta - pellon ja talousmetsän välissä olevaa monimuotoista aluetta - pellon ja tien välissä olevaa monimuotoista aluetta Peltoihin rajoittuvat monimuotoiset (ei istutetut) metsän reunat ovat peltomaisemaa rajaavia maisema-elementtejä ja tärkeitä elinympäristöjä monelle maaseutuympäristöjen eliölajille. Vastaavia tärkeitä alueita etenkin Rasimäellä on Rumojokea seuraava metsäinen vyöhyke. Monimuotoisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kohteella kasvaa erilajisia ja eri-ikäisiä puita ja pensaita. Myös pellon keskellä olevat monimuotoiset metsäsaarekkeet ovat tärkeitä mm. monelle linnulle pesimä- ja ruokailupaikkoina. Toimenpidesuositus Reunavyöhykkeitä voi hoitaa raivaamalla tai laiduntamalla. Tavoitteena on säilyttää reunavyöhykkeen monilajisuus ja vaihtelevuus. Reunavyöhykkeille voi myös hakea maatalouden ympäristösopimusta (katso sivu 10). 8

9 Niityt Luonnonniityillä on suuri merkitys paitsi lajien monimuotoisuuden säilyttäjinä ja uusien tutkimusten mukaan myös terveydelle. Niityt ovat syntyneet laiduntamisen tai niittämisen tuloksena, kun ravinteiden määrän vähentyessä kasvien välinen kilpailu kasvaa ja lajimäärä nousee. Nokkonen ja voikukka eivät viihdy niityllä, koska ne vaativat voimakasta typpipitoista maata. Toimenpidesuositus Jokainen voi perustaa pienen niittyalan pihalleen ja hoitaa sitä niittämällä ja keräämällä niittojäte pois niityltä, ettei se jää rehevöittämään maapohjaa. Osan hoidetusta nurmikosta voi vaihtaa niityksi. Niittyjä voi hoitaa myös laiduntamalla. Kylämaiseman yksityiskohdat: postilaatikot, maitolaituri Yhtenäiset rakenteet kylätien varrella kuvastavat kylän ilmapiiriä ja tunnelmaa. Juuri uusitut postilaatikkotelineet ovat hyvä esimerkki tästä. Kylässä on aktiivista toimintaa ja yhteishenkeä. Maitolaiturin sijainti-luvan kanssa on ollut ongelmia Sääntö-Suomessa. Tulevaisuudessa toivottavasti ymmärretään näiden pienrakenteiden arvo paremmin. 9

10 Muita kyläkävelyn aikana esille tulleita kohteita, ideoita ja asioita Tanssikallio Tanssikallio Nälkäkukkulalla on ollut aikanaan tärkeä tapaamispaikka kylällä. Tanssikalliolle on yritetty saada yhteistyössä maanomistajan (Tornator) kanssa näkötornia, mutta asiassa ei olla edistytty maanomistajan kanssa. Kohde olisi erittäin hyvä pidemmän kyläretkipolun varren kohde. Muinaisjäännökset - Laatikaisenkangas: kivikautinen asuinpaikka Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ulkopuolella. Kohde sijaitsee Kokkojoen ja Rumonlammen välissä, hiekkaisella kankaalla. Lisätiedot: - Kuopparinne Palanutta luuta on löydetty savisesta pellosta Rumojoen itärannalta, Pihkakosken itäpuoliselta pellolta, Nahkakosken luoteispuolelta. Tätä ei ole ajoitettu. Kohde löytyy vain Museoviraston aineistoista, mutta ei Paikkatietoikkuna.fi sivustolta. Myös Tanssikallio on huomioitu vain tässä Museoviraston aineistoissa. Muinaisjäännökset kertovat osaltaan historiaamme. On mahdollista, että alueella on myös löytymättömiä kohteita. Muinaisjäännöksiä voi myös hoitaa ja tuoda niitä paremmin näkyville sekä retkikohteeksi. Tässä tarvitaan yhteistyötä maanomistajan sekä Museoviraston kanssa (Lisätiedot: paivi.kankkunen@museovirasto.fi). Kyläpolku tai kyläreitti Kylän alueelle voisi tehdä kylätietä hyödyntäen reitin, jossa on erilaisia pysähdyspaikkoja luontopolku-rastien tyyppisesti, esim. muinaisjäännös, Siitarin silta, lähde, omenatarha, maitolaituri, Tanssikallio. Reitti voisi olla myös mobiili-versiona ladattavissa. Reitin voisi kulkea suurelta osin polkupyörällä. Voisiko Tulehmolta lainata polkupyöriä? Kohteita ympäristökorvausjärjestelmään: ympäristösopimukset Maaseudun kehittämisohjelmakaudella on mahdollista hakea tukea maatalouden monimuotoisuus- ja maisemakohteiden hoitoon. 10

11 Rasimäen kylällä on useita kohteita, joiden hoitoon voisi hakea viisivuotista Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito ympäristösopimusta (450 euroa/hehtaari/vuosi). Sopimuksen hakijana voi olla viljelijä tai rekisteröitynyt yhdistys. Sopimuksia voi tehdä maatalousympäristössä esimerkiksi metsälaitumien tai hakamaiden laiduntamiseen, avointen niittyjen niittämiseen, peltojen metsäsaarekkeiden hoitoon, pellon ja metsän välisen reunavyöhykkeen hoitoon. Tukihaun mahdollisuudesta päätetään alkuvuodesta valtion määrärahojen tilanteesta riippuen. Mahdollisuutena maisemanhoitoalue Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa erityisiä maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan mm. luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Maisemanhoitoalueet perustetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa. Suomessa on neljä valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporissa, Kauhajoella, Pelkosenniemessä ja Simossa. FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Maisemanhoitoalueet Pohjois-Karjalassa Kiteen Totkunniemessä, valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, asia on vireillä. Hakemiseen vaadittava hoito- ja käyttösuunnitelma on tekeillä, mutta päätöstä maisemanhoitoalueeksi hakemisesta ei ole vielä tehty. Olisiko myös Rasimäellä kiinnostusta maisemanhoitoalueeksi? Lisätietoja ja aineistoja Maanmittaushallituksen peruskartat vuodelta 1976 N:ot Puukari ja Tappojoki. Paikkatietoaineistoa: -> karttaikkuna Siistonen, P. 1994: Valtimon kulttuuriympäristöohjelma. Selvitys 3/1994. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. 42 s. Vanhanen, H. & Sieviläinen, M. 2004: Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Rasimäki, Ylä-Valtimo, Ylikylä ja Karhunpää. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen monisteita 39. Skannattuna löytyy täältä: 11