Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Samankaltaiset tiedostot
Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Huomio maan kasvukuntoon

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Ravinneneutraali kunta RANKU. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Ruokopelto-hanke

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kuntien rooli vesitaloudessa

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu TERVETULOA!

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

ELOISA PELTO. Ruokopelto-hankkeen opas muhevampaan maaperään. #maaperä #kasvukunto #kannattavuus #Itämeri #ilmasto

SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Ruovikoiden ravinteet peltoon. maaperän rakenne puhtaasti kuntoon

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Kasvuvoimaa maanparannusaineista. kerääjäkasveista. Elina-hanke Hollola Kaisa Riiko Baltic Sea Actio Group Järki hanke

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Ravinteiden kierrätys Suomessa

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

RANKU-HANKKEEN VILJELYKIERTOKOKEILUN YHTEENVETO

Nitraattiasetus (1250/2014)

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Envor Group Hämeenlinna

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Karjanlannan hyödyntäminen

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

RaHa-hankeen kokemuksia

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ravinteiden kierrätys ruokaketjussa

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Transkriptio:

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruoko, rantojemme kiusa, voikin olla oiva orgaanisen aineen lähde savimaiden pelloille Kuvat ja teksti: Sanna Tikander

Ruokopelto, RANKU ja VILKKU hankkeiden toimesta järjestettiin tiistaina 18.10. Lemun Luodonmaalla pellonpiennarpäivä, jossa tutustuttiin ruo on peltolevityksen saloihin ja peltomaan rakenteen ylläpitoon ja hoitoon. Äänessä olivat: Maria Yli-Renko, projektikoordinaattori, Ruokopelto-hanke (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Sami Talola, erityisasiantuntija, RANKU-hanke (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Janne Heikkinen, maaperätutkija, Vilkku-hanke (Tuusulan kunta) Jari Luoto, viljelijä, Luodon tila, Lemu Eija Hagelberg, projektijohtaja, JÄRKI-hanke (Baltic Sea Action Group)

Elokuussa leikattua järviruokoa levitettiin viimesyksyiseen tapaan merenrannan läheisille peltolohkoille, koska eloperäinen aines on hyväksi savimaille. Se lisää savimaan orgaanisen aineksen määrää ja samalla biologista aktiivisuutta maassa. Maan mururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat, ja näin ravinteet eivät niin helposti huuhtoudu vesistöihin vaan pysyvät viljelyskasvien käytössä. Ruoko on usein ongelma, kun se vesien rehevöitymisen myötä valtaa rannat. Moni mökkiläinen ja useat vesiensuojeluyhdistykset leikkaavatkin vuosittain rantojen ruovikoita ja leikkuun jälkeen tuskailevat minne ruo on voisi leikkuun jälkeen sijoittaa. Monesti ruoko läjitetään vähiten haittaavaan paikkaan maatumaan ja unohdetaan sinne. Jos ruoko levitettäisiinkin pellolle, saataisiin siinä olevat ravinteet takaisin kiertoon ja orgaaninen aines peltomaan hyväksi. Tässä on yhteistyön ja hyödynjaon paikka vesienhoidon toimijoiden ja viljelijöiden välillä! Ruo on leikkuu kuljetus - ja levitysketjussa on liiketoimintamahdollisuuksia etenkin maatiloille ja koneurakoitsijoille, joilla on jo konekalustoa. Tällöin ruo on logistiikkaan ei tarvitse investoida niin paljon uutta konekalustoa.

Iltapäivän aikana kaivauduttiin pintaa syvemmälle peltomaahan. Kuopan reunalla kuultiin mielenkiintoisia havaintoja maan rakenteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Syksyn puinnin ajourat olivat selvästi nähtävissä tiivistyminä muuten hyväkuntoisessa liejusavimaassa. Ylimääräisiä ajoja raskaalla kalustolla kannattaa siis välttää. Vedenvaivaama kohta lohkoa oli kuivanakin selvästi tiiviimpää kuin muu osa lohkoa. Pellon vesitalous; salaojitus ja maan huokoinen rakenne, kuntoon! Lieroja nähtiin useita. Ne kaivavat maahan käytäviä, jotka parantavat hapen ja veden kulkua maassa ja lierojen käytävien seinämiin erittämät lima-aineet parantavat mururakennetta. Jopa lieron uloste lisää mururakennetta, jos niitä vaan on maassa runsaasti. Tiivistyneessä, hapettomassa ja vähän orgaanista ainetta sisältävässä maassa lierot eivät viihdy.

Ruokopelto-hanke testaa ja tutkii ruo on peltokäytön mahdollisuuksia ja uusia paikallisia ratkaisuja työhön. Kaikkialle ja kaikelle ruo olle peltolevitys ei välttämättä ole se paras ratkaisu. Merenrantojen ruovikoiden käytössä ongelmaksi voivat muodostua ruo on sisältämät suolot, jotka laskevat maan ph:ta liikaa. Kuljetusmatkat rannalta pellolle eivät saa olla liian pitkiä. Leikkuun, kuljetuksen ja levityksen ajankohta ja logistiikka on suunniteltava hyvin. Silputtu ruoko leviää lannanlevityskoneella hyvin, jos se on kuivaa. Kasassa maatumaan alkanut ruoko voi paakkuuntua ja levittäytyy pellolle epätasaisesti. Myös ruo on seassa olevat heinät aiheuttavat levityksessä epätasaisuutta. Koelohkon isännän kokemuksen mukaan maksimi levityspaksuus on noin 5-7 cm. Sitä paksumpi kerros ruokoa ei muokkaudu kunnolla, vaan paakkuuntuu. Hyvin levittynyt ruoko maatuu hyvin, eikä se haittaa kevään kylvöjä.

Kiitos! Kaikille vieraille ja Luodon tilan isännälle aktiivisesta osallistumisesta päivään Lisätietoa ruo on käytöstä: Ruokopelto-hanke: maria.ylirenko@ely-keskus.fi, 0295 023 020, www.ymparisto.fi/ruokopelto ELY-keskuksen ruokosivusto: www.ymparisto.fi/ruoko Lisätietoa ravinteiden kierrättämisestä: RANKU-hanke: sanna.tikander@ely-keskus.fi, 0295 023 019 ja sami.talola@ely-keskus.fi, 0295 023 011 www.ymparisto.fi/ranku ja www.facebook.fi/ravinneneutraalikunta Lisätietoa Vilkku-hankkeesta: janne.heikkinen@tuusula.fi 040 314 4735 www.facebook.com/vilkkuhanke