PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA 1
SISÄLLYSLUETTELO YTV:N ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA JA VALMISTELUPROSESSI... 3 ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET TIIVISTETYSTI... 4 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA... 5 TOIMENPITEET STRATEGIAKAUDELLA 2009-2011... 6 TOIMENPIDEOHJELMA... 11 1 YLEISET TOIMINTALINJAT... 11 1.1. Vaikutetaan valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon... 11 1.2. Yhteinen tahtotila... 11 1.3. Energiatehokkuussopimukset... 11 1.4. Kaupungit toimivat esimerkkeinä ja edelläkävijöinä... 12 1.5. Motivointi, valistus ja koulutus... 12 2 LIIKENNE... 13 2.1. Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa... 13 2.2. Vähennetään kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä... 14 2.3. Logistiikan kehittäminen... 14 3 MAANKÄYTTÖ... 15 3.1. Yhdyskuntarakennetta eheytetään... 15 3.2. Luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle... 16 4 SÄHKÖNKULUTUS... 17 4.1. Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuuden paranemista tukevaksi... 17 4.2. Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen... 17 4.3. Tiedotus... 17 5 RAKENNUKSET JA RAKENTAMINEN... 18 5.1. Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta... 18 5.2. Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta... 19 5.3. Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen... 19 5.4. Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen... 20 6 HANKINNAT, KULUTUS JA JÄTTEET... 21 6.1. Kaupunkien hankinnoissa ja jätehuollossa edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähäpäästöisyyttä 21 6.2. Valistetaan kuntalaisia jätteen synnyn ehkäisyssä... 21 6.3. Teollisuuden ja palvelutoiminnan energiatehokkuuden edistämistä ja jätteiden synnyn ehkäisyä jatketaan... 22 SEURANTA... 22 2
YTV:N ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA JA VALMISTELUPROSESSI YTV on valmistellut yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmastostrategian. Työ perustuu pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien tätä koskevaan päätökseen elokuulta 2003. Strategialuonnoksesta järjestettiin kevään 2007 aikana lausuntokierros, jonka tulosten perusteella strategiaa täydennettiin. YTV:n hallitus hyväksyi tarkistetun ilmastostrategian kokouksessaan 14.12.2007 ja lähetti sen jäsenkaupunkien hyväksyttäväksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ilmastostrategian kokouksessaan 7.4.2008. Ilmastostrategiatyö jatkuu vuonna 2008 valtion ja YTV-kaupunkien välisen aiesopimuksen laatimisella. Aiesopimukseen kootaan kaupunkien tärkeimmät toimet ja yhteistyötahot päästöjen vähentämiseksi. Sopimusta valmisteltaessa arvioidaan keinojen taloudellisia ja päästöjä vähentäviä vaikutuksia. Aiesopimuksen ohella kukin kaupunki laatii oman kaupunkikohtaisen toimenpideohjelman ilmastostrategian toteuttamiseksi. Ilmastonmuutosta koskevat tämän hetken tiedot ennakoivat, etteivät EU:n nykyiset päästöjen vähentämistavoitteet ole riittäviä. Edessä saattaa siis olla paljon kovempia keinoja. Tässä valossa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa esitetyt toimet eivät ole pitkällä aikavälillä riittäviä. Etulinjassa kulkeminen ennakoi tulevia muutoksia, mutta tuottaa myös taloudellista hyötyä esimerkiksi sopeutumiskyvyn ja energiatehokkuuden parantumisen myötä. 3
ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET TIIVISTETYSTI Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa asukasta kohden syntyvien päästöjen pienentämistä tasolle 4,3 tonnia CO 2 -ekv. (2004 taso 6,3 tonnia CO 2 -ekv). Visio Energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Liikenne Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 prosenttia. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevimpia. Maankäyttö Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen joukkoliikenteeseen tukeutuen. Sähkönkulutus Sähkönkulutus asukasta kohden on kääntynyt laskuun. Rakennukset ja rakentaminen Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Rakennukset aiheuttavat elinkaarensa aikana mahdollisimman vähän haitallisia päästöjä. Kaupungit toimivat esimerkkinä. Hankinnat, kulutus, jätteet Kuluttaminen on kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Energiantuotanto ja jakelu sisältyvät pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteisiin, mutta tämä osio on jätetty pois Espoon toimenpideohjelmasta, koska energialaitos ei ole enää osa kaupunkikonsernia. 4
ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA Ilmastostrategien toimenpideohjelman laadinta on Espoo-strategian 2008-2010 tulostavoitteena (2.4.3 YTV:n ilmastostrategian toteuttamiseksi Espoossa on laadittu käytännön toimenpideohjelma). Espoon toimenpideohjelma on valmisteltu ympäristökeskuksen johdolla. Valmistelun yhteydessä on haastateltu eri toimialojen ja keskushallinnon avainhenkilöitä ja sovittu alustavasti toimenpideohjelmaan kirjattavista toimenpiteistä. Ympäristölautakunta käsitteli Espoon toimenpideohjelmaa kokouksessaan 18.9.2008 ja lähetti sen lausunnoille. Toimenpideohjelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaikilta lautakunnilta, keskushallinnosta sekä joiltakin tytäryhteisöiltä. Luonnos oli myös nähtävillä Avoin Espoo- palvelussa. Toimenpideohjelman ensimmäisessä osassa on esitetty tavoitteet ja toimenpiteet vastuutahoineen strategiakaudelle 2009-2011. Koko ilmastostrategiakauden () toimenpidepaketista on valittu ne, joiden toteuttaminen voidaan aloittaa heti ja jotka ovat Espoossa erityisen tärkeitä. Toisessa osassa on kuvattu ilmastostrategian toteuttamistoimet kokonaisuudessaan ajanjaksolla 2009-2030. Tähän osaan on poimittu YTV:n strategiasta Espoon kannalta olennaisimmat keinot. Espoon toimenpideohjelmaan on myös lisätty uusia toimenpiteitä, jotka eivät sisälly YTV:n strategiaan, mutta ovat Espoolle tärkeitä. Toimenpiteille on osoitettu alustavasti vastuutahot sekä toteuttamisaikataulu. Tavoitteet ja mittarit on esitetty kunkin aihealueen lopuksi. Toimenpiteiden toteuttamista seurataan ja tästä raportoidaan vuosittain. Tässä yhteydessä myös valitaan seuraavalla strategiakaudella toteutettavat toimet sekä tarkennetaan näiden toimenpiteiden sisältöä ja aikataulua. 5
TOIMENPITEET STRATEGIAKAUDELLA 2009-2011 YLEISET TOIMINTALINJAT Toimenpide (suluissa toimenpiteen numero osassa 'toimenpideohjelma ') Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia sisällytetään toimialojen ja yksiköiden johtamisjärjestelmiin (2) Ilmastostrategian tavoitteet otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Asetetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä tavoitteita ja seurataan näiden toteuttamista. Kaupungin ympäristöjohtamisen kehittämiseen 1 htv panostus vuosina 2009-2011 (2) YTV-johtoisen EU life + -hankkeen (Julia 2030) tavoitteena on tukea pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista. Espoon painopistealueet hankkeessa ovat ympäristöjohtamisen kehittäminen, ympäristövastuuhenkilöverkoston luominen, hankintojen ympäristökriteerit sekä kiinteistöjen energiatehokas käyttö. Tiedotus (6, 37): Järjestetään vuosittainen ilmastokonferenssi YTV järjestää vuosittain ilmastokonferenssin osana pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista ja seurantaa. Osallistutaan Earth Hour -kampanjaan WWF:n maailmanlaajuisen 'ilmastotunnin' tavoitteena on kannustaa ihmisiä muuttamaan jokapäiväistä toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi. Espoo oli ensimmäistä kertaa mukana vuonna 2008. Perustetaan energiatehokkuussopimuksen toteuttamista koordinoiva työryhmä (7) Energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseksi on perustettu useita aihealuekohtaisia työryhmiä. Näiden työn ohjaamiseen ja seurantaan perustetaan kaikkien toimialojen jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien toteuttamistavat kirjataan päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmiin ja toimien toteuttaminen aloitetaan (9) Yleiset ohjeet ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien huomioimisesta Espoon varhaiskasvatuksessa valmistuvat vuoden 2008 aikana. Ohjeen soveltaminen käytännön toimintaan voidaan aloittaa vuonna 2009. Vastuutaho Kaikki yksiköt Ympäristökeskus YTV Ympäristökeskus Kiinteistöpalvelukeskus SOTET/päivähoito 6
LIIKENNE Toimenpide Kaavaselostuksiin sisällytetään joukkoliikenne ja kevyen liikenteen yhteyksien tarkastelu, joka sisältää yhteyksien palvelutasokuvauksen (11) Pysäkkien sijainti ja vuorovälit vaikuttavat joukkoliikenteen käyttöön. Kaavaselostuksissa kuvataan joukko- ja kevyen liikenteen reitit ja matka-ajat esimerkiksi lähimpään aluekeskukseen. Tuetaan kaupungin työntekijöitä työmatkasuunnittelussa (15) Työmatkasuunnittelun avulla tarkastellaan mahdollisuuksia vähentää autoriippuvuutta ja rohkaistaan joukko- ja kevyen liikenteen käyttöön. Yksiköihin nimetyt ympäristövastuuhenkilöt auttavat suunnitelmien laadinnassa omissa yksiköissään. Ympäristökeskus koordinoi laadintaprosessia. Vähäpäästöisyys asetetaan kriteeriksi ajoneuvohankintoihin (20) Vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteerit määritellään pääkaupunkiseudun yhteistyönä vuoden 2008 aikana. Kriteerit otetaan käyttöön kaupungin hankinnoissa. Järjestetään taloudellisen ajotavan koulutus (21) Taloudellisen ajotavan koulutuksella pyritään karsimaan pois turhat päästöt ja kulutus. Koulutusta järjestetään koko henkilöstölle ja erityisenä kohderyhmänä on paljon autoa työssään tarvitsevat. Koulutus hankitaan kokeneelta ulkopuoliselta kouluttajalta. Vuosittain koulutetaan 100-300 henkilöä. Joukkoliikenteen riittävällä subventoinnilla estetään lippujen hinnan nousu (10) Laajennetaan työsuhdematkalipun käyttöä (22) Työsuhdematkalippua käyttää runsas 4000 kaupungin työntekijää. Kyselytutkimuksella selvitetään käyttöä rajoittavia tekijöitä sekä tutkitaan mahdollisuudet käytön laajentamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Vastuutaho Asemakaavayksikkö Kaikki yksiköt Varikko, hankintakeskus, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos, ympäristökeskus Ympäristökeskus, varikko KV, TYT Keskushallinto MAANKÄYTTÖ Toimenpide Laaditaan ilmastotavoitteet huomioiva kaavoituksen ja rakentamisen toteuttamisjärjestys, jota päivitetään (26) Kaupungin väkiluvun kasvu ja asuntotuotantotavoitteet ovat haaste yhdyskuntarakenteen kestävälle kasvulle ja kehittymiselle. Kaavoitusta ja rakentamista ohjaava periaatteellinen toteuttamisjärjestys auttaa kaupunkia kasvamaan suunnitelmallisesti eheäksi kokonaisuudeksi. Palveluverkoston parempi huomiointi kaavoituksen yhteydessä (30, 31) Kestävässä aluerakenteessa palvelut ja muut toiminnot sijaitsevat lähellä ja liikkuminen rakentuu joukkoliikenteen varaan. Vastuutaho Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus 7
Toimenpide Kestävä aluerakenne -tiedotuskampanja (32) Välitetään kuntalaisille tietoa kestävästä aluerakenteesta. Vastuutaho Kaupunkisuunnittelukeskus, ympäristökeskus, muut pkskaupungit, Kuntaliitto, valtion ympäristöhallinto RAKENTAMINEN Toimenpide Päivitetään päiväkotien ja koulujen suunnitteluohje huomioimaan energiatehokkuus ja ympäristötavoitteet (39) Suunnitteluohjeet ohjaavat arkkitehti- ja tilasuunnittelua. Nykyisissä ohjeissa ei ole huomioitu energiatehokkuussopimusta ja tulevia energiatehokkuusmääräyksiä. Parannetaan toimialojen välistä yhteistyötä tilatarpeiden koordinoinnissa (42) Tilantarpeiden koordinoinnin avulla nostetaan tilojen käyttöastetta sekä karsitaan tarpeettomia uudisinvestointeja. Rakennusten ylläpidon vuotuinen lisärahoitus (55) Rakennusten ylläpitoon käytettävissä oleva rahoitus on nykyisellään riittämätön, mikä johtaa rakennusten elinkaaren lyhenemiseen, koska tarvittavia korjauksia ei voida suorittaa. Ylläpidon määräraha rajoittaa myös energiatehokkuusinvestointien toteuttamista. Ylläpitoon käytettävää rahoitusta tulee lisätä tämän vaikuttamatta sisäisiin vuokriin. Järjestetään henkilöstölle koulutusta ilmastotavoitteiden huomioimisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa (26, 35) Tieto ilmastotavoitteiden huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa lisääntyy jatkuvasti. Tämä edellyttää henkilöstön kouluttamista. Koulujen iltakäytön koordinointi, optimointi ja rajaaminen (56) Koulujen yksittäisten iltakäyttötilojen hajauttaminen useille eri saman alueen kouluille ja iltakäytössä olevien tilojen ryhmittely hajanaisesti ympäri koulurakennusta estää mm. ilmanvaihdon pienentämisen, valaistuksen vähentämisen ja yölämpötilojen pudotuksen. Tästä aiheutuu ylimääräistä energiankulutusta ja se lisää mm. kunnossapitotarvetta ja siivouskustannuksia. Iltakäytön paremman koordinoinnin avulla tilankäyttöä voidaan tehostaa ja energiankulutusta pienentää. Iltakäyttötilojen hajauttaminen lisää haasteita kulunvalvonnalle ja muille turvallisuutta palveleville toimenpiteille. Kaupungin omien rakennushankkeiden hankesuunnitelmissa energiatehokkuustavoitteet asetetaan yhdeksi rakennushankkeen keskeiseksi tavoitteeksi (38). Kehitetään hankesuunnitteluun, erityisesti peruskorjaushankkeille, luokituksia ja menetelmiä, joilla optimoidaan kunkin hankkeen tavoitteet tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Vastuutaho Talotuotanto, SOTET, SITO Kiinteistöpalvelukeskus KH, kiinteistöpalvelukeskus Ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus, rakennusvalvontakeskus SITO Talotuotanto 8
Toimenpide Kehitetään menetelmiä, joilla varmistetaan energiatehokkuustavoitteiden toteutumien rakennusvaiheessa (39). Kehitetään ohjeita rakennusten energiatehokkaaseen käyttöön (49). Hankinta- ja päätösprosesseja kehitetään niin, että elinkaarikustannukset ohjaavat suunnittelua ja rakentamista kunnan omassa rakentamisessa (38). Käynnistetään energiatehokkaita koehankkeita (40). Kiinteistöjen siivousaikojen energiataloudellinen ajoitus (57) Siivousliikkeiden, usein ilta- ja yöaikaan tapahtuva siivous koulurakennuksissa estää mm. ilmanvaihdon pienentämisen, valaistuksen vähentämisen ja yölämpötilojen pudotuksen käytön. Myös siivousvalaistuksen unohtuminen yöksi päälle on tavallista. Siivoustoimittajavalinnoissa suositaan päiväsiivousta ja siivoustarjouspyynnöissä ja -sopimuksissa sanktioidaan huolimaton, energiankäyttöohjeistuksen vastainen energiankäyttö Vuokra-asuntotuotannon energiatehokkuus tehdään mahdolliseksi (41): Kaupunki tukee energiatehokasta vuokra-asuntotuotantoa Vaikutetaan valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki- ja takausjärjestelmän tuki- ja lainaehtoihin Vastuutaho Talotuotanto Talotuotanto, SITO, SOTET Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Kiinteistöpalvelukeskus KV, KH, Espoonkruunu Tällä hetkellä ARA:n lainaehdot rajoittavat energiatehokkaan vuokraasuntorakentamisen toteuttamista. 9
HANKINNAT, KULUTUS, JÄTTEET Toimenpide Tutkimus hankintojen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävimpien tuote- ja palveluryhmien osalta (59) Hankintojen ympäristökriteerejä on olemassa joillekin tuoteryhmille. Tieto kunnan toiminnassa merkittävien tuote- ja palveluryhmien ympäristövaikutuksista ja soveltuvista ympäristökriteereistä on puutteellista. Tutkimuslaitosten ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä luodaan ekotehokkuusmalleja tärkeimmille tuote- ja palveluryhmille. Laaditaan ympäristökriteerejä soveltuville tuote- ja palveluryhmille yhteistyössä muiden pks- kaupunkien kanssa (61). Hankintamenettelyssä asetetaan ympäristömyötäisyys samalle linjalle hinnan ja laadun kanssa. Osana Julia 2030 -hanketta (YTV-johtoinen EU life + -hanke) 4 6 tuotteelle tai palvelulle kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen laskentatyökaluja avuksi tarjousten vertailuun ja hankintapäätösten tekoon. Kohteeksi valitaan tuotteita tai palveluja, joiden hankintavolyymi ja ilmastovaikutukset ovat suuret. Jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalitehokkuutta edistetään pkyrityksissä (67) Pääkaupunkiseudulla on kesäkuussa 2008 käynnistynyt kolmevuotinen kuntien yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hallintaa. Hankkeessa luodaan toimintamalli kaupunkien ja pk-yritysten väliselle vapaaehtoiselle ympäristöyhteistyölle sekä tarjotaan räätälöityä ympäristöneuvontaa. Vastuutaho tutkimuslaitokset, pks- ympäristökeskukset ja hankintakeskukset Hankintakeskus, ympäristökeskus Ympäristökeskus, Espoon seudun uusyrityskeskus 10
TOIMENPIDEOHJELMA 1 Yleiset toimintalinjat 1.1. Vaikutetaan valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon Pääkaupunkiseutu pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan lainsäädännön kehitykseen. 1. Lainsäädäntöön vaikuttaminen (esim. MRL, rakentamista koskevat määräykset, hankintalainsäädäntö, uusiutuvan energian ja polttoaineiden verotus, työmatkojen verotus). KV, KH, lautakunnat, YTV 1.2. Yhteinen tahtotila Luodaan eri hallinnonalojen yhteistyökäytännöt ja kehitetään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä. 2. Ilmastostrategia sisällytetään kaupungin strategiaan ja hallintokuntien johtamisjärjestelmiin. Huolehditaan myös, että strategiat toteutetaan käytännön tasolla. 3. Ilmastostrategian toteuttamista edistetään pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työn kautta. 4. Luodaan eri hallinnonalojen yhteinen tahtotila kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kehitetään seudun kaupunkien yhteistyötä. Koko hallinto 2008-2030 Neuvottelukunnan jäsenet Koko hallinto 1.3. Energiatehokkuussopimukset 5. Kaupungit toimeenpanevat energiatehokkuussopimuksissa mainitut velvoitteet. ryhmät Koko hallinto, kets- ja aess- työ- 2008-2016 kets = Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Espoon kaupungin energiatehokkuussopimus (2008 2016) aess = Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimus (2002-2012) 11
1.4. Kaupungit toimivat esimerkkeinä ja edelläkävijöinä Päästöjä ja energiankulutusta vähentävistä toimista tiedotetaan aktiivisesti. Tämä tukee hyviksi havaittujen käytäntöjen ja uuden paremman teknologian leviämistä myös yksityiselle sektorille. 6. Espoon toiminnasta kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tiedotetaan aktiivisesti. 7. Espooseen perustetaan tai nimetään oma energian säästöön perehtynyt toimielin tai työryhmä. Toimialat, ympäristökeskus Kiinteistöpalvelukeskus 2008-2009 1.5. Motivointi, valistus ja koulutus Ilmastonmuutos ja sen torjunta sisältyvät opetukseen kaikilla koulutustasoilla, Espoon kaupungin työntekijöille suunnattuun koulutukseen sekä asukkaiden valistukseen. Toimitaan vuorovaikutuksessa yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvää tietoa lisätään päiväkotien, peruskoulutuksen sekä muiden koulutusasteiden opetusohjelmiin tai muuhun toimintaan. Espoo kehittää omaa sisäistä koulutustaan siten, että kaikki työntekijät tuntevat energiankulutuksen vähentämisen kannalta oikeat toimintatavat. Energian tehokkaan käytön ohjeet sisällytetään uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaan. Espoo vaikuttaa omalla tiedotustoiminnallaan siihen, kuinka hyvin kaupungin asukkaat tuntevat omat vaikutusmahdollisuutensa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luodaan toimintatapoja vuorovaikutuksen parantamiseksi ilmastostrategian kannalta tärkeimpien yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. 8. Perustetaan alueellinen materiaali- ja energiatehokkuusneuvontakeskus. 9. Ilmastonmuutos ja sen hillintä sisältyvät opetukseen kaikilla koulutustasoilla, varhaiskasvatuksesta kaupunkien työntekijöiden koulutukseen ja asukkaiden valistukseen. Tehdään yhteistyötä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. KV, YTV 2009-2012 SITO, SOTET/ päivähoito, ympäristökeskus, YTV Mittarit ja tavoitteet Vihreä lippu päiväkotien ja koulujen osuus on 15 % vuoteen 2014 mennessä. (Kestävän kehityksen kasvatuksen strategian mukainen tavoite) Nuorisotoimessa ympäristökasvatuksen osuus leiri- ja kerhotoiminnassa kasvaa. 12
2 Liikenne 2.1. Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa Liikkumistarvetta ja liikennesuoritetta vähennetään. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä lisätään vaikuttamalla maankäytön kehittämiseen sekä pysäköintipolitiikalla. Kannustamalla henkilöautolle vaihtoehtoisten kulkutapojen käyttöön varmistetaan, että joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet tarjoavat todellisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Liikenneverkon suurten kehittämishankkeiden painopisteet ovat lähivuosikymmeninä kaupunkirata- ja metrojärjestelmien kehittämisessä sekä poikittaisten yhteyksien kehittämisessä. Joukkoliikenneasemien viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan. Toimivat joukkoliikennepalvelut sisällytetään alueiden suunnitteluun. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmat ja tarpeet otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. 10. Liikkumisen hinnat ja palvelutaso suosimaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä (reitit, hinnat, aikataulut). 11. Kävelyn ja pyöräilyn suorat ja miellyttävät yhteydet asemille, pysäkeille ja palveluihin huomioidaan kaavoituksessa. Reitit osoitetaan asemakaavoissa myös alueiden ja kortteleiden sisälle. 12. Kevyen liikenteen reittien rakentaminen, hoito ja myös talvikunnossapito on korkeatasoista. 13. Joukkoliikenteen asemien yhteyteen suunnitellaan ja toteutetaan riittävä määrä turvallista pyörien pysäköintitilaa ja henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja. 14. Liityntäpysäköintipaikkojen turvallisuutta ja siisteyttä parannetaan 15. Työmatkasuunnittelun avulla vähennetään henkilöstön autoriippuvuutta ja rohkaistaan joukko- ja kevyen liikenteen käyttöön. Etätyötä ja informaatioteknologian käyttöönottoa edistetään. 16. Luodaan edellytyksiä viihtyisien kävelyalueiden lisäämiseksi kaupunkien keskustoissa. 17. Yhteisautoilua edistetään näille varattuja pysäköintimahdollisuuksia parantamalla. 18. Tutkitaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämistarpeita säännöllisesti. 19. Tiedotetaan ja kampanjoidaan joukkoliikenteen käytön edistämiseksi YTV, KV, liikennesuunnittelu, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus Tekninen keskus Kaikki yksiköt 2009-2016 Kaupunkisuunnittelukeskus Tekninen keskus, tekninen lautakunta, kaupunkisuunnittelukeskus Tekninen keskus, kaupunkisuunnittelukeskus, YTV YTV 13
2.2. Vähennetään kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä Energiatehokkuus ja päästöjen alhainen taso otetaan kilpailutuskriteeriksi kaupungin kuljetuspalvelujen, ajoneuvojen ja työkoneiden hankinnoissa. Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutuksenseurantaa kehitetään. Kaupungit edistävät taloudellista ajotapaa kouluttamalla paljon ajavan henkilöstönsä säännöllisesti. 20. Ajoneuvohankinnoissa määritellään vähäpäästöisyys ja asetetaan vähäpäästöisyys hankintakriteeriksi. PKS- yhteistyöryhmä, hankintakeskus, varikko 2008-2010 21. Järjestetään taloudellisen ajotavan koulutusta vuosittain. Ympäristökeskus, varikko 22. Tuetaan henkilöstön liikkumista joukkoliikenteellä kehittämällä ja laajentamalla työsuhdelipun käyttöä 23. Tutkitaan mahdollisuudet hankkia yhteiskäyttöisiä polkupyöriä yksiköihin. KH, keskushallinto 2009-2016 Kaikki yksiköt 2.3. Logistiikan kehittäminen Espoon tavara- ja jakeluliikenteen logistiikan tehostamisen mahdollisuudet selvitetään ja ryhdytään niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. 24. Kaupungin tavara- ja jakeluliikenteen logistiikan kehittäminen ja tehostaminen. Selvitetään ja toteutetaan, kuinka yhteistyötä kaupungin sisäisessä organisaatiossa voidaan parantaa ja kuinka yhdistää voimavaroja. Keskushallinto Mittarit ja tavoitteet Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkumuotojen osuus (kulkumuotojakauma, seurantavastuu YTV, liikennesuunnittelu) Tavoite: Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn osuus kasvaa Liikennesuorite (seurantavastuu liikennesuunnittelu) Tavoite: henkilöajoneuvojen liikennesuorite kääntyy laskuun Kahden tai useamman auton talouksien osuus (seurantavastuu liikennesuunnittelu) Tavoite: ei kasva Pyöräpysäköinti- ja liityntäpysäköintipaikkojen määrä (seurantavastuu tekninen keskus) Tavoite: kappalemäärä kasvaa Liikenteen aiheuttamat päästöt (seurantavastuu YTV) Tavoite: liikenteen aiheuttamat päästöt/asukas vähentyvät 20 % 14
3 Maankäyttö 3.1. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Seudun kaupunkirakennetta kehitetään täydentäen niin, että voidaan hidastaa liikenteen kasvua. Suurin osa uusista asunnoista, työpaikoista ja palveluista rakennetaan joukkoliikennekaupungin alueelle. Kaupunkirakennetta laajennetaan raide- ja muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Yhdyskuntarakennetta hajauttavien muusta yhdyskuntarakenteesta irrallisten rakentamisalueiden käyttöönottoa vältetään. Merkittävän uuden rakentamisen tai käyttötarkoituksen muutosten vaikutukset liikkumistarpeeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan suunnitteluprosessin yhteydessä. Vaihtoehtoisia maankäytön ratkaisuja vertailtaessa osoitetaan, miten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää. Kaavoituksessa huolehditaan kevyen liikenteen reittien tilavarauksista ja yhteyksistä asemille ja joukkoliikenteen pysäkeille. Uudet rakentamisalueet sijoitetaan ja suunnitellaan niin, että ne voidaan liittää kaukolämpöverkkoon. Maankäytön suunnittelussa varataan riittävät tilat lähipalveluja varten. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan kaupunkikeskuksiin tai julkisella liikenteellä helposti saavutettaviin paikkoihin. Kaavoituksella pidetään huolta, että keskuspuisto säilyy nykyisen kokoisena Espoon kaupungin "keuhkona". Huomioidaan myös muiden kaupunkimetsien säilyminen. 25. Helsingin seudun maankäytön ja liikenteen (HLJ) yhteinen aiesopimus. 26. Laaditaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tukevat maankäytön ja liikenteen yhteiset toteuttamisohjelmat sekä Helsingin seudulle että Espooseen. 27. Maankäytön suunnittelussa sovelletaan joukkoliikennepalveluiden kannattavan järjestämisen kannalta riittävää aluetehokkuutta. 28. Raideliikenneasemien lähialueet kaavoitetaan tehokkaasti ja toteutetaan ensisijaisesti. 29. Kunnallistekniikan piirissä olevien rakentamattomien tonttien käyttöönottoa tehostetaan. 30. Uudet kauppakeskukset sijoitetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja tehokkaan joukkoliikenteen piiriin. 31. Lähipalvelujen edellytyksiä parannetaan. 32. Tiedotetaan kestävästä aluerakenteesta pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä 33. Uusiin rakentamiskohteisiin suunnitellaan ns. pieniä lähialuekeräyspisteitä: lasi, pahvi, paperi, metalli, muovi, jotka samassa paikassa lähellä lähiasukkaita 34. Nopeutetaan raideliikenteen suunnittelua ja toteutusta (mm. Suurpelto, Lohja, raidejokeri, kaupunkirata) KH, YTV 2011 YTV, kaupunkisuunnittelukeskus 2009-2016 Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus KH, kaupunkisuunnittelukeskus KH, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus, ympäristökeskus, Kuntaliitto, valtion ympäristöhallinto Kaupunkisuunnittelukeskus, YTV Kaupunkisuunnittelukeskus, ratahallintokeskus (RHK) 15
3.2. Luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle 35. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee rakennusten suuntauksella, massoittelulla ja muilla arkkitehtonisilla ratkaisuilla parantaa edellytyksiä kiinteistökohtaiseen aurinkoenergian hyödyntämiseen ja hyvään energiatehokkuuteen. Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Mittarit ja tavoitteet Kaavoitusohjelmien arviointi: uuden rakennettavan kerrosalan sijoittuminen alle 1 km etäisyydelle raideliikenteen asemista tai joukkoliikennekaupungin* alueelle (seurantavastuu kaupunkisuunnittelukeskus) Tavoite: uudesta asuinkerrosalasta vähintään 60 prosenttia ja uudesta työpaikkakerrosalasta vähintään 75 prosenttia sijoittuu ko. alueille Kaupunkirakenne: asukkaiden ja työpaikkojen osuus alle 1 km etäisyydellä raideliikenteen asemista (seurantavastuu kaupunkisuunnittelukeskus) Tavoite: kasvaa Seudulla tehtävien keskimääräisten ajoneuvomatkojen pituus (seurantavastuu YTV) Tavoite: ei kasva * joukkoliikennekaupunki = joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailukykyinen henkilöautoliikenteen kanssa, YTV joukkoliikenteen suunnitteluohjeen mukainen laatuluokka neljä tai kolme tähteä 16
4 Sähkönkulutus 4.1. Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuuden paranemista tukevaksi Toimenpiteet sisältyvät kohtaan 6.1 4.2. Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen Toimenpiteet sisältyvät kohtaan 5.4 4.3. Tiedotus Kaupungit tiedottavat ja antavat ohjeita omalle henkilökunnalleen sekä asukkaille ja yrityksille energiankulutuksen pienentämiseksi. Käytännön toimenpiteet toteutetaan energiatehokkuussopimuksen (KETS) toimenpideohjelman mukaisesti. 36. Tehostetaan sähkön säästämistä käynnistämällä valistuskampanjoita oman henkilöstön tietoisuuden lisäämiseksi sekä hankinnoissa että laitteiden käytössä. Laaditaan ohjeet sähkön säästämiseksi eri toiminnoissa. 37. Koulujen ja päiväkotien valistuskampanjoita jatketaan ja parannetaan. Käynnistetään yhteistyössä muiden kaupunkien ja valtion kanssa suurelle yleisölle järjestettäviä energiansäästökampanjoita. Hyödynnetään ympäristöjärjestöjen osaamista. Ympäristökeskus, hankintakeskus, tietohallinto YTV, ympäristökeskus Mittarit ja tavoitteet Kotitalouksien, julkisen sektorin ja palvelujen sähkönkulutus kwh/as/a (seurantavastuu ympäristökeskus) Tavoite: kulutus kääntyy laskuun 17
5 Rakennukset ja rakentaminen 5.1. Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta Kaupungin rakennuttamassa tuotannossa asetetaan tavoitteet energiatehokkuudelle ja suunnitteluvaiheessa etsitään toteuttamisratkaisut. Energiatehokkuuden parantamisen tarkemmat suunnitelmat esitetään energiatehokkuussopimuksen toteuttamissuunnitelmassa (KETS talotuotanto). Kaupungit toimivat esimerkkinä muille sekä edistävät uuden teknologian markkinoille pääsyä. Kaupungit edistävät ja ottavat käyttöön energiatehokasta rakentamista. Käytetään hyväksi rakennusjärjestyksen mahdollisuuksia määritellä halutut kriteerit rakennuksille. 38. Hankinta- ja päätösprosesseja kehitetään niin, että elinkaarikustannukset ohjaavat suunnittelua ja rakentamista kunnan omassa rakentamisessa. 39. Laaditaan energiatehokkuuden huomioonottavia suunnitteluohjeita hankkeille. 40. Käynnistetään energiatehokkaita koehankkeita. Kysynnän käynnistäminen. 41. Vuokra-asuntotuotannon energiatehokkuus tehdään mahdolliseksi: valtion (ARA) tuki- ja takausjärjestelmän tarkistus, kaupungin tuki energiatehokkaalle uudistuotannolle Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus 2009-2016 Tekninen keskus KV, KH, YM, Espoonkruunu 18
5.2. Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta Kehitetään suunnittelu- ja rakennustapaohjeistoa tukemaan energiatehokasta korjausrakentamista. Jatketaan ja kehitetään edelleen kaupunkien omien rakennusten energiakatselmuksia ja muita energiaselvityksiä sekä niissä määriteltyjen energiansäästötoimenpiteiden toteuttamista. Energiatehokkuuden parantamisen tarkemmat suunnitelmat esitetään energiatehokkuussopimuksen toteuttamissuunnitelmassa (KETS talotuotanto). 42. Uusien tilatarpeiden yhteydessä selvitetään mahdollisuudet käyttää olemassa olevia tiloja. 43. Laaditaan suunnittelu- ja rakentamistapaohjeistoa peruskorjaushankkeille. 44. Osallistutaan korjausrakentamiseen kohdennettuihin uuden teknologian kehittämishankkeisiin ja käynnistetään koerakentamishankkeita 45. Jatketaan ja kehitetään kaupunkien omien rakennusten energiakatselmuksia ja säästöinvestointien toteuttamista. ES- CO- toiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen. 46. Tiedotetaan aktiivisesti energiansäästömahdollisuuksista ja jatketaan energiansäästökampanjoita Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus 2009-2016 Tekninen keskus Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Ympäristökeskus, kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus 5.3. Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Pientalojen omistajien ja rakentajien lämmitys- ja jäähdytystapavalintoja ohjataan parantamalla rakentajien tiedonsaantia eri lämmitys- ja jäähdytysmuotojen elinkaarikustannuksista, ympäristövaikutuksista sekä näihin liittyvistä riskeistä tulevaisuudessa. Asunnon ostajille tarjotaan tietoa eri lämmitystapojen kustannus- ja ympäristövaikutuksista ja tiedotetaan kannattavista energiainvestoinneista. Kaupunki toimii esimerkkinä omassa rakentamisessa ja kiinteistönhoidossa. 47. Tiedotetaan eri lämmitys- ja jäähdytystapojen vaikutuksista energiatehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin. Tiedotetaan energiatehokkuusinvestointeihin motivoivista rahoitus- ja avustusmenettelyistä. Ks. myös 3.2 48. Edistetään lämpöpumppujen käyttöön ottoa, kauko- ja kallioperäjäähdytystä sekä muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttöä joko kaupungin tai valtion tuella. Rakennusvalvontakeskus, ympäristökeskus Tekninen keskus, kiinteistöpalvelukeskus 19
5.4. Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen Kiinteistön hoitoa parannetaan ja kulutusseurantaa kehitetään. Energiankulutuksesta syntyvät kustannukset kohdistetaan kulutuksen aiheuttajaan. Mittarointia parantamalla tarjotaan kuluttajalle parempaa tietoa siitä, missä, milloin ja miten paljon energiaa kuluu. 49. Kiinteistöjen hoitohenkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja tuetaan ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. 50. Huoltokirja otetaan entistä aktiivisempaan käyttöön ja hyödynnetään sen tuomia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamisessa. 51. Energiankulutuksen reaaliaikaista mittausta kehitetään ja laajennetaan. 52. Kulutusmittarointia kehitetään siten, että kulutus voidaan kohdistaa aiheuttajalle. 53. Vuokramenettelyjä kehitetään seuraavan ATKjärjestelmän vaihdon yhteydessä siten, että energialaskutus perustuu todelliseen kulutukseen. 54. Uutta informaatio- ja kiinteistön valvonta- ja ohjausteknologiaa otetaan käyttöön ja hyödynnetään ylläpidossa ja energiankulutuksen analysoinnissa. 55. Kiinteistöjen ylläpidon tason parantaminen: ylläpitoon tarkoitettuja määrärahoja korotetaan. Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus KH, Kiinteistöpalvelukeskus 56. Koulujen iltakäytön koordinointi, optimointi ja rajaaminen. SITO 2009-2012 57. Kiinteistöjen siivousaikojen energiataloudellinen ajoitus. Kiinteistöpalvelukeskus 2009-2012 58. Kehitetään tilojen käyttäjämäärät ja käyttöasteen huomioiva kulutusmittari. Tutkimuslaitokset, alan yritykset, kiinteistöpalvelukeskus 2009-2016 Mittarit ja tavoitteet Rakennusten lämmitysmuotojakauma (seurantavastuu kehittämis- ja tutkimusryhmä) Tavoitteet: Kaukolämmön lämmitystapaosuus nousee Sähkölämmitettyjen rakennusten osuus vähenee uusissa rakennuksissa n. kolmasosaan Vähintään puolet erillislämmitetyistä rakennuksista käyttää uusiutuvia energianlähteitä Asuinrakennusten lämmönkulutus (seurantavastuu ympäristökeskus) Tavoite: kulutus asukasta kohti laskee 15 prosenttia Julkisten rakennusten ominaiskulutus, sähkö ja lämpö [kwh/m 2 ] (seurantavastuu kiinteistöpalvelukeskus) Tavoitteet: Ominaislämmönkulutus eri rakennustyypeissä käyttötuntia kohti laskee 20-30 prosenttia Ominaissähkönkulutus kääntyy laskuun 20