ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS



Samankaltaiset tiedostot
PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN KEMI- JA OUNASJOEN VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU LOPPURAPORTTI

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN PALUU RAPORTTI VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISESTA KEMI- JA OUNASJOKEEN

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN KEMI- JA OUNASJOEN VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU LOPPURAPORTTI

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

RAPORTTI ISOHAARAN KALATEIDEN KÄYTÖSTÄ SEKÄ KÄYTÖSTÄ JA SYNTYNEISTÄ KUSTANNUKSISTA v. 2015

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN RAPORTTI MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala

RAPORTTI ISOHAARAN KALATEIDEN KÄYTÖSTÄ SEKÄ HOIDOSTA SYNTYNEISTÄ KUSTANNUKSISTA v. 2016

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

LOHIJOKITIIMI RY:N TOIMINTA VUONNA 2017

Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriatutkimus. Ounasjoella v

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN RAPORTTI. MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2017 Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala

RAPORTTI ISOHAARAN KALATEIDEN KÄYTÖSTÄ SEKÄ HOIDOSTA SYNTYNEISTÄ KUSTANNUKSISTA v. 2017

RAPORTTI ISOHAARAN KALATEIDEN KÄYTÖSTÄ SEKÄ KÄYTÖSTÄ SYNTYNEISTÄ KUSTANNUKSISTA v. 2014

HAVAINTOJA KALASYDÄMEN TESTAUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TOIMINNASTA

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Kemi-Ounasjoen ylisiirtolohien radiotelemetriaseuranta 2015

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN YLISIIRRETTÄVIEN KALOJEN KERÄILY JA KULJETUS PYYNTIPAIKOILTA VAPAUTUSPAIKOILLE

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Sateenvarjo III

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN PALUU PROJEKTISUUNNITELMA VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEKSI KEMI- JA OUNASJO- KEEN

Ajankohtaista kalatautilainsäädännöstä sekä viranomaisvalvonnasta

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä?

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Keminmaan kunnan Tekniset palvelut

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Askel Ounasjoelle II Isohaaran kalatie II Lohien ylisiirto. Tilannekatsaus

Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Muistio liite 2. Aihe: Isohaaran kalateiden kehittäminen, kunnostustoimenpiteet ja tutkimukset

TOIMIVATKO KALATIET?

YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Rakennettu joki, lohi, taimen, vaellus, poikastuotanto, kalatie

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Transkriptio:

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla Kaakamon lohipadolla 3 pesällä, pyyntiin rysä saatiin 8.6. Turskarunnin lohipadolla 2 pesällä, pyyntiin rysä saatiin poikkeusluvalla 19.6. Ensimmäiset (8 kpl) siirtolohet Kaakamoniemen vastaanottopisteessä merkittiin 19.6.

KAAKAMONNIEMI Toimintaperiaate Kalastaja toimitti kalat vastaanottopisteen säilytyshäkkeihin Lohet merkitiin noin 4 tunnin rauhoittumisen jälkeen Lämpötilan noustessa (yli 20 c) siirretiin merkintä kalojen istutuspäähän Ongelmat Etelätuulella Kaakamojoen heikkolaatuinen vesi sekä lämmin pintavesi ohjautuvat säilytyshäkkeihin

KALOJEN KULJETUKSET Kalat kuljetettiin 1600 litran kuljetus pasalla Alkukesästä, kun vedenlämpötila oli alle 20 c, vaihdettiin vesi kerran ja samalla heteveden avulla lämpötilaa tiputettiin hieman (max 2c) alle istutusveden lämpötilan. Lämpötilan noustessa yli 20 c lämpötilan alentaminen käynnistettiin Kaakamoniemestä jäähileen avulla, jota lisättiin kuljetusveteen matkan edistyessä, veteen lisättiin myös merisuolaa.

KALOJEN ISTUTUKSET Yhteensä kaloja istutettiin 332 kpl (sukupuolij. 50/50) Istutuspaikat: Raattama 15 kpl (800 km) Köngäs 27 kpl (670 km) Venesuvanto 62 kpl (558 km) Pahtajoki 65 kpl (485 km) Lohiniva 41 kpl (440 km) Meltaus 36 kpl (413 km) Kellosuvanto 86 kpl (342 km) Keskipainoksi naarailla arvioitiin 8,5 kiloa, urosparven taas muodostuessa etupäässä 1 3 kilon kosseista. Mikäli lohet ymmärtävät feromonien kutsun, kudetaan tänä syksynä Kemi/Ounasjoen eri koskiosuuksille noin 1,5 miljoonaa lohen mätijyvää.

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi

Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävän tutkimustoiminnan PALUU ONGELMAT KEMI / OUNASJOKEEN LEIMAUTUNEIDEN VAELLUSKALOJEN PUUTE -KAIKKIEN TUTKIMUSTULOSTEN TULKINTAA VAIKEUTTAVA TILANNE -TOIMIVATKO KALATIET? -TELEMETRIASEURANALLA SAADUT KALOJEN KÄYTTÄYTYMISTULOKSET?? Lohijokitiimi ry kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi

PALUU HANKKEEN TAVOITTEET -SIIRTÄÄ MAHDOLLISIMMAN USEITA VAELLUSKALOJA KEMINMAAN KALATEILTÄ KEMI / OUNASJOEN VAPAILLE JOKIOSUUKSILLE -KÄYNNISTÄÄ JOEN LUONTAINEN POIKASTUOTANTO -KÄYNNISTÄÄ ERI YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA TUTKIMUSTOIMINTA, JOSSA INDIKAATTORINA TOIMIVAT JOEN LUONTAISESTA TUOTANNOSTA PERÄISIN OLEVAT KALAT TUTKIMUS -SIIRRETTÄVIEN EMOKALOJEN NS. ELVYTYSTEHON SELVITTÄMINEN -PETOKALA- JA TURBIINIHÄVIKIN SELVITTÄMINEN -KEMI / OUNASJOKEEN LEIMAUTUNEEN LOHEN KÄYTTÄYTYMINEN KALATIEN VAIKUTUSALUEELLA

Ylisiirtopyynti Isohaaran kalateillä Kalojen ylisiirtopyynti toteutettiin Isohaaran molemmilta kalateiltä. Pyynnin tuloksellisuuden varmistamiseksi sovittiin PVO Vesivoima Oy:n edustajien kanssa Isohaaran ns. lippolavalla aiempina vuosina toteutetun nuottauksen käynnistämisestä ja voimalaitosten käytön ohjauksesta siten, että ne tukevat vanhalla Isohaaran voimalaitoksella ylisiirtopyyntinä toteutettua nuottausta. Kalojen pyynti kalateiden pyyntilaitteilla käynnistettiin viikolla 22 ja 23 lähes välittömästi kalateiden aukaisun jälkeen. Saadusta saaliista valtaosa muodostui Vallitunsaaren kalatien pyyntilaitteesta. Uuden kalatien (Isohaaran kalatie) pyyntilaitteesta saalista saatiin ainoasta yksittäisiä kaloja. Kaikista pyydetyistä ylisiirre- tyistä kaloista valtaosa kalastettiin Isohaaran voimalaitokselta nuottaamala

KALOJEN MERKINTÄ Kaikki yli 50 cm pitkät siirrettävät kalat mitattiin ja ankkurimerkittiin. Kaloista otetaan myös suomunäyte. Toimenpiteet suoritettiin pyyntikohteessa.

KALOJEN YLISIIRTOJEN KÄYNNISTÄMINEN Ensimmäiset ylisiirtokalat istutettiin 5.7 ja 8.7 Loue- ja Vähäjokeen veden lämpötilan ollessa n. 16 astetta. Viikolla 30 sovittiin Lapin Elykeskuksen edustajien kanssa, että kalojen ylisiirto keskeytetään Veden lämpötilan äkillisen kohoamisen vuoksi Kuljetukset lopetettiin ja jäätiin odottelemaan oman kuljetuskaluston valmistumista viikolla 33.

KALOJEN KULJETUKSET Kalat siirrettiin kuorma-autolla varustetulla trailerilla istutuskohteisiin. Kuljetussäiliöinä käytettiin kahta n. 1,3 m 3 ja yhtä n. 0,8 m 3 kuljetussäiliötä. Kalojen maksimi kuljetuskapasiteetiksi muodostui noin 50-100 kalaa / istutuskerta, riippuen veden lämpötilasta ja kalojen kokoluokasta sekä istutuspaikan etäisyydestä.

KALOJEN TAUTITARKKAILU Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalouspalvelut myönsi kalojen ylisiirtoluvan sillä edellytyksellä, että jokainen istutuserä tarkastetaan läänineläinlääkärin toimesta silmämääräisesti. EVIRA kalatautitarkkailu siirtokausi 2014 ML 24.6.2014 9 kpl MT 24.6.2014 2 kpl MT 30.6.2014 8 kpl ML 30.6.2014 9 kpl MT 3.7.2014 6 kpl ML 3.7.2014 7 kpl ML 21.7.2014 10 kpl MT 21.7.2014 4 kpl ML 23.9.2014 8 kpl YHT: 63 kpl Lisäksi Eviran valvontaosaston ohjeiden mukaisesti tulee toimittaa bakteeri- ja virusperäisten kalatautien varalta kalanäytteet Eviraan. 632 kalaa = 63 näytekalaa (kaluston desinfiointi / istutuserä)

KALOJEN SIIRROT - Lohi-istutukset - Taimenistutukset - Eläinlääkärin tarkastus - Keminmaan kalatiet/ Pyyntikohde Lohijokitiimi ry kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi

KALOJEN ISTUTUKSET -JATKOTOIMENPITEET- Istutuspaikat: Evira 63 kpl tautitarkkailu Louejoki (taimen) 33 kpl Tervolan patoallas 51 kpl Vähäjoki 162 kpl Ounasjoki 323 kpl Lohiniva YHT: 632 kpl Ylisiirretyistä kaloista n. 54,1 % oli naaraita ja 45,9 % uroksia. Keskipainoksi naarailla arvioitiin n. 8 kiloa, urosparven taas muodostuessa etupäässä 0,5 3 kilon kosseista. Isohaarasta pyydetyistä 632 kalasta 546 / 86 % pyydettiin nuotalla Isohaaran vanhalta voimalaitokselta ja 64 kpl / 10 % Vallitunsaaren vanhasta kalatiestä sekä n.22 kpl / 3,5 % Isohaaran uudesta kalatiestä.

Mielenkiinnosta kiittäen Jukka Viitala