LOHIJOKITIIMI RY:N TOIMINTA VUONNA 2017

Transkriptio

1 KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN LOHIJOKITIIMI RY:N TOIMINTA VUONNA 2017 SEKÄ PROJEKTISUUNNITELMA VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEKSI KEMI- JA OUNASJOKEEN VUONNA Isohaaran kalateiden toimintaedellytysten kehittäminen 2. Vaelluskalojen ylisiirtohanke/vapakalastuksen käynnistäminen 3. Alisen Kemijoen sivujokien ennallistamisen esisuunnitteluhanke Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala Ala-Kemijoen, Keski-Kemijoen ja Ounasjoen sekä Enontekiön kalastusalueet LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKENEEN

2 Sisältö: Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta vuonna Raportti Isohaaran kalateiden toiminnasta vuonna Vaki kalalaskurin raportti Raportti vaelluskalojen ylisiirtohankkeen toteutuksesta Raportti MMM avustuksen käytöstä vuonna PROJEKTISUUNNITELMA VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEKSI KEMI- JA 6 OUNASJOKEEN VUONNA Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittäminen 2. Vaelluskalojen ylisiirtohanke PALUU Alisen Kemijoen sivujokien ennallistamisen esisuunnitteluhanke

3 Hallituksen kertomus Lohijokitiimi ry:n toiminnasta vuonna 2017 Vuosi 2017 oli yhdistyksen toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukainen. Varsinainen toiminta käynnistyi käytännön toimien osalta heti vuoden vaihteen alussa PALUU - keräyksen materiaalin ja lupapapereiden työstöllä ja haulla. Lisäksi laadittiin vuonna 2017 toteutettavasta vaelluskalojen siirrosta Kemijokisuusta Ounasjoelle ja Yli-Kemijoelle oma suunnitelma sekä rahoitushakemus, jossa ko. toimintaa esitettiin Lapin Ely-keskukselle/ MMM kärkihankevaroin rahoitettavaksi. Vastaavat asiapaperit laadittiin myös kalateiden toiminnan parantamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Voimayhtiöt ilmoittivat irtautuvansa edellä esitettyjen hankkeiden suunnitteluaikana vuonna 2015 allekirjoitetusta Vallitunsaaren kalatien toiminnan tehostamiseksi laaditusta yhdistyksen ja yhtiöiden välisestä aiesopimuksesta. Keväällä 2017 Keminmaan kunta ja Lohijokitiimi ry allekirjoittivat Isohaaran ja Vallitunsaaren kalateiden käytöstä ja niiden toiminnan kehittämisestä laaditun vuokrasopimuksen, joka on voimassa asti. Kalateiden toiminnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden mahdollisen rahoituksen ehtona voimayhtiöillä kuitenkin oli, että ko. suunnitelmat tuli hyväksyttää Lapin liiton ja yhtiöiden perustamassa yhteistyöryhmässä. Maaliskuussa 2017 yhteistyöryhmälle esiteltiin lohien ylisiirtohankkeesta sekä kalateiden kunnostamishankkeesta suunnitelmat, joissa voimayhtiöiden rahoitusosuutta oli esim. ylisiirtohankkeessa euroa eli yhtiötä kohti euroa. Kalateiden kunnostamisesta laadittiin kaikkiaan neljä eri rahoitusesitystä, joista kolmen suunnitelman osuudet muodostuivat n n euroksi eli pienimmillään yhtiötä kohti euroa. Yhtiöille esitettiin vielä myöhemmin yhtä rahoitusmahdollisuutta, joka olisi kustannuksiltaan ollut huomattavasti aiempia edullisempi. Hankkeella olisi voitu käytännössä testata kalateihin esitettyjen muutosten toimivuutta, mutta esitys ei muiden esitysten tavoin kuitenkaan johtanut toivottuun lopputulokseen. Ministeriö / Lapin Ely-keskus myönsivät yhdistykselle lohien ylisiirtohankkeelle rahoituksen sekä avustusta kalojen kuljetuskaluston kehittämiseen euroa. Hankkeiden omarahoitusosuuden rahoittamiseksi järjestetyllä valtakunnallisella PALUU -keräyksellä kerättiin varoja yhteensä euroa. Lisäksi Kemijärven ja Savukosken osakaskunnat tukivat yhdistyksen toimintaa eurolla, joka käytettiin myös hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseen. Omarahoitusosuuden loppuosan rahoitti Lohijokitiimi ry eurolla. Koska kalateiden kunnostaminen ja kehittäminen ei toteutunut edellä esitetyistä syistä, päätettiin käynnistää pieni Lapin Ely-keskuksen myöntämin kärkihankevaroin rahoitettu Vallitunsaaren kalatien kunnostamishanke. Hankkeen kokonaiskustannukset arvioitiin euroksi ja rahalliseksi osuudeksi 9000 euroa. Hankkeen omarahoitusosuuden 4500 rahoittamisesta vastasivat Itä-Lapin kunnat (Salla, Savukoski, Pelkosenniemi ja Kemijärven kaupunki). Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Isohaaran kalateiden toimintaan liittyvät toimenpiteet, joilla varmistettiin Vallitunsaaren kalatien käyttö ja jatkossa ylisiirtokalojen pyyntimahdollisuus. Vuonna 2017 kaloja siirrettiin Kemi- ja Ounasjoen vesistöihin yhteensä enempi kuin koskaan aiemmin. Kaloista 1581 siirrettiin Kemi- ja Ounasjokeen ja 94 kalaa toimitettiin Eviran tautitarkkailuun. Siirretyistä kaloista 529 olivat naaraita ja 1058 uroskaloja. Naaraskalojen keskipaino oli 4,6 kg ja uroskalojen n. 3 kg suurimpien kalojen ollessa n kilon painoisia. Mätiä ko. naaraskalamäärä tuottaa istutusalueilleen arviolta reilu 3 milj. mätijyvää.

4 Syksyllä 2017 Luonnonvarakeskuksen toteutetuissa sähkökalastuksissa nollikkaita lohen poikasia löytyi selvästi useammista kohteista kuin koskaan aiemmin. Tiheydet toki olivat pieniä, mutta kuitenkin rohkaisevia. Vanhempiakin poikasia löytyi Raattaman alueelta, mutta sinne on Kemijoki Oy:n toimesta istutettu kesällä 2016 yksivuotiaita rasvaevällisiä poikasia, joiden osuutta tuloksessa on tällä hetkellä vaikea arvioida. Myös runsaat vesimäärät hankaloittivat jossakin määrin sähkökalastusten toteutusta, joten mahdollisuus, että poikasia olisi runsaammin, on olemassa. Vaikka yleisesti Perämereen laskeviin jokiin nousseiden kalojen määrät tippuivat 40-50%, niin uuden kalatien pyyntilaitteeseen kaloja nousi yht: 768 kpl. Määrää voidaan pitää edellä esitetyistä syistä merkittävänä, koska myös ylisiirtopyynnin yhteydessä kalatien suualueen vaikutusalueelta pyydystettiin yhteensä 877 lohta. Esimerkiksi 8.8. kalatiehen hakeutui 7 noin 60 cm mittaista uroslohta (kossia), joiden käyttäytymisestä ei jäänyt epäselvyyttä. Kalat olivat levottomia ja hakivat kiihkeästi kulkureittiä ylävirtaan. Kalatie ei ollut kyseisen veljessarjan määränpää, vaan ihan joku muu paikka. Kaloista otettiin suomunäyte, josta oli luettavissa, että kalat olivat viettäneet kolme ensimäistä elinvuottaan joessa, eivätkä kuten velvoitekalat, 2-vuotta laitoksessa. Myös taannehtivan kasvun määritys tuki havaintoa. Eli Kemijoen luontainen kierto on käynnistymässä. Lapin liitto ja Kemijoki Oy sekä PVO Vesivoima Oy perustivat keväällä 2016 yhteistyöryhmän. Yhteistyöryhmän ja yhdistyksen välinen yhteistyö ei ole käynnistynyt yhdistyksestä riippumattomista syistä. Yhdistys kantaa edelleen huolta yhteistyöryhmän toiminasta, jossa tavoitteena on vaelluskalojen palauttaminen ilman kalateitä tai muulla kalojen vapaaehtoiseen liikkumiseen perustuvalla menetelmällä. Uusina jäseninä yhdistykseen liittyivät Kemijärven kaupunki ja Savukosken kunta. Yhdistys on myös käynnistänyt yhteistyön Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Vapaa-ajan keskusliiton sekä WWF Suomen kanssa perustamalla heidän kanssaan yhteistyöryhmän, jonka toimintatavoitteet ovat kalatiestrategian mukaiset. HALLINTO Vuosikokouksia on pidetty yksi ja hallituksen kokouksia yksi. Hallitukseen ovat kuuluneet: Puheenjohtajana Jyrki Kehus Enontekiön kalastusalueelta, varapuheenjohtajana Matti Kurkela Ala- Kemijoen kalastusalueelta ja sihteerinä yhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Viitala. Vuoden 2017 hallituksen jäsenet Varsinainen jäsen Varajäsen Kemin k. Santeri Lindholm Mika Grönvall Tervolan k. Raimo Puikko Juha Laine Rovaniemen k. Teppo Säkkinen Pekka Lemmetty Kittilän k. Risto Similä Reijo Kyrö Asiantuntijajäsen Enontekiön k. Alpo Peltovuoma Jyrki Kehus Enontekiön ka. Jyrki Kehus Veikko Ylitalo Keski-Kemijoen ka. Reijo Saari Jukka Korpivuoma Ounasjoen ka. Risto Similä Antti Hakola Ala-Kemijoen ka. Matti Kurkela Jukka Kunnari Keminmaan kunta Aapo Mäenpää Susanna Sandberg Savukosken kunta Kari Kilpimaa Antti Mulari Kemijärven kaupunki Asiantuntijajäsen Metsähallitus Asiantuntijajäsen

5 KEMI/OUNASJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN Isohaan kalatien 2017 nousseet kalat 768 kpl, Vallitunsaaren kalatien nousseiden kalojen arvio kpl RAPORTTI ISOHAARAN KALATEIDEN KÄYTÖSTÄ SEKÄ HOIDOSTA SYNTYNEISTÄ KUSTANNUKSISTA v VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI OUNASJOKEEN Jukka Viitala 1

6 Sisällysluettelo TAUSTAA 3 Yleiset toteutusperiaatteet 3 Päivittäisen hoidon ja seurannan toteutusperiaatteet 3 Varallaolon toteutusperiaate 4 Kalatien hoidon toteutusperiaatteet 4 Keminmaan kalateiden hoidon käytännön toteutus vuonna KALATEIDEN KÄYTTÖ NOUSUKAUDELLA Kalatien tautitarkkailuvelvoitteen hoito 6 Kalateistä saatavan informaation julkaisu 6 Kalateiden toiminnan kehittäminen 6 Kalateiden ns. pienet kunnostushankkeet 7 VALLITUNSAAREN KALATIEN KUNNOSTUSHANKE 8 KALATEIDEN KÄYTTÖKUSTANNUKSET 8 Jatkotoimenpiteet 9 Kalateiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä 9 Liite 1. Vaki kalalaskuri raportti Liite 2. Kirjanpito / Pääkirja kustannuspaikoittain Liite 3. Rahoitushakemus Vallitunsaaren kalatien kunnostukseen 2

7 Taustaa Vuonna 2013 allekirjoittivat Kemi/Ounasjokivarren kunnat Isohaaran kalateiden ylläpidosta ja käyttökustannusten jakamisesta sopimuksen. Sopimus on luonteeltaan yhteistyösopimus, jossa määritellään aliselle Kemijoelle rakennettujen Isohaaran vanhan (Vallitunsaaren kalatie) sekä uuden kalatien (Isohaaran kalatie) käytöstä ja ylläpidosta syntyneiden kustannusten ja vastuiden jakaminen. Jatkossa on tavoitteena, että myös voimayhtiöt osallistuisivat kalateiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Yleiset toteutusperiaatteet Mikäli kalateitä käytetään toimintaan, josta kertyy tuloja kalatien sijoituskunnalle, katetaan ko. tuotolla kalateiden ylläpidosta syntyviä kuluja. Kunnat ovat yhteisvastuussa Isohaaran ja Vallitunsaaren kalateiden ylläpidosta ja käytöstä syntyvistä kustannuksista/velvoitteista. Kuva uuden kalatien sisäänmenoaukolta n. 1-2m suuaukosta Päivittäisen hoidon ja seurannan toteutusperiaatteet Päivittäinen hoito sisältää vähintään yhden käynnin kalateillä. Käynnin aikana tarkistetaan kalateiden pyyntilaitteiden sihdit sekä kalatien seurantalaitteiden (kamerat, hälyttimet) toiminta. Hoitajan tulee olla päivystysaikana puhelimitse tavoitettavissa ja tarvittaessa seurata uuden kalatien toimintaa Internetin välityksellä. Hälytyksen saatuaan hänen tulee olla n. puolen tunnin kuluttua hälytyksestä kalatiellä. Edellä esitetty varallaolo kattaa koko kalatien toimintakauden. 3

8 Varallaolon toteutusperiaate Varallaolossa noudatetaan KVTES:n työehtosopimusta ja varallaoloon osallistuvat yhdistyksen toiminnanohjaaja, kalatienhoitaja sekä tarvittaessa yhdistykselle palkattu työntekijä. Kultakin varallaolotunnilta, jolloin työntekijä on velvoitettu olemaan varalla, maksetaan rahakorvauksena 20-30% korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti vapaa-aikaa. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijällä kuten esim. liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika, joka kalatien hoidossa on n. puoli tuntia. Varallaolo alkoi keväällä touko-kesäkuun aikana riippuen kevään edistymisestä. Arkipäivinä varsinainen työaika on 08:00 16:00, muu aika on varallaoloa. Viikonlopun varallaoloaika on 24h /vrk. Edellä esitetyssä varallaolon toteutuksessa ei katsottu tarpeelliseksi suorittaa kalateiden päivystyskäyntejä, koska ylisiirtohankkeen toteuttajat suorittavat tarvittavat kalateiden varotoimet/tarkastukset. Kalateiden hoidon toteutusperiaatteet Keminmaan kunta ja Lohijokitiimi solmivat keväällä 2017 kalateiden hoidosta ja käytöstä vuokrasopimuksen (15v), jonka mukaan yhdistys vastaa kalateiden hoidon ja kehittämisen toteutuksesta. Yhdistys laatii vuosittain kalatien hoidon toteutussuunnitelman, josta ilmenee päivittäisen hoidon ja seurannan sekä kalateiden toimintaan liittyvien pienten vuosittaisten huoltotöiden toteutusperiaatteet - kalateistä saatavan informaation julkaisu - mahdollisten tutkimusten soveltaminen kalatien toimintaan - kalateiden vaikutusalueen kalastuksen valvonta/seuranta - kalatien ns. tautitarkkailuvelvoitteen hoito EVIRAAN ohjeiden mukaisesti sekä näyteka- - lojen toimittaminen tutkimuslaitokselle - kalojen ylisiirron soveltaminen kalatien toimintaan - vuosiraportin laatiminen kalateiden hoidon toteuttamisesta sekä syntyneistä kustan nuksista - vuosittain toteutettava laskutus (Keminmaan kunnan puolesta) sopimuksen allekirjoitta jakunnilta kalateiden hoidon toteuttamisesta ja käyttökustannuksista Lohijokitiimin hallitus hyväksyy kuluneesta nousukaudesta laaditun raportin ja kalatien ylläpidosta syntyneet kustannukset. Raportti sekä lasku syntyneistä kuluista toimitetaan viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä kuntiin. Keminmaan kalateiden hoidon käytännön toteutus vuonna 2017 Vuonna 2017 kalateiden hoito toteutettiin edellisvuosien toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kalateiden hoidosta ja käytöstä vastasi yhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Viitala. Yhdistyksen toiminnanohjaaja laatii vuosittain raportin kalateiden käyttöön oleellisesti liittyvästä toiminnasta sekä niistä syntyvistä kustannuksista. 4

9 KALATEIDEN KÄYTTÖ NOUSUKAUDELLA 2017 Isohaaran uusi kalatie aukaistiin ja vanha kalatie Vanha kalatie jouduttiin kuitenkin sulkemaan kahtena eri päivänä heinäkuun loppupuoliskolla, kun denil-lamelleita vaihdettiin sekä muutamina päivinä kalatien toimintakauden aikana, kun kalatien ja sen pyyntilaitteen toimintaa kontrolloitiin. Kalatien toiminnan varmistamiseksi sen yläpäähän asennettiin määräajaksi pyyntilaite, jonka saaliin määrä varmistettiin kokemalla pyyntilaite. Ko. aikana kalatien virtaus pysäytettiin muutamien minuuttien ajaksi. Koska vanhassa kalatiessä ei ole laskuria, on kalatietä käyttävien kalojen määrä arvioitu kalatiekontrollissa (koettu pyyntilaite) saatujen havaintojen mukaan noin kalaksi, joista valtaosa muodostuu lohista ja pieni osuus taimenista. Myös vanhaa kalatietä käyttävien kalojen määrää vähentää luonnollisesti kalateiden vaikutusalueella toteutettu kaikenlainen kalastus sekä lisävesipumpun rikkoutuminen. Lisävesipumpun korjauksen rahoituksen takkuilu sekä kalatien toimintaan nähden rahoituksen myöhäinen varmistuminen vaikuttivat pumpun käyttöönottoon (Kalateiden toiminnan kehittäminen). Vanhassa kalatiessä ei toteutettu nousukaudella 2017 ns. ylisiirtopyyntiä vaan nousevat kalat ohjattiin kalatieltä Isohaaran patoaltaalle täyttämään alueen virkistyskalastajien tarpeet. Patoaltaassa ei ole taimenelle tai lohelle soveliasta lisääntymis-/ kasvualueita eikä vesistöön laske yhtään joeksi luokiteltua vesistöä. Uusi kalatie oli käytössä päivittäin ja siitä suoritettiin koko kesän ajan kalojen ylisiirtopyyntiä. Kalatien toimintaan vaikutti ratkaisevasti luonnollisesti sen vaikutusalueella toteutettu voimakas nuottakalastus, jossa kello 08:00 10:30 välisenä aikana kalatien vaikutusalueelle nousseista kaloista pyydystettiin yhteensä 877 lohta. Ylisiirtopyynnistä huolimatta Isohaaran uuteen kalatiehen nousi kuitenkin 768 kalaa, kaloista 126 hyväksyttiin ylisiirtokaloiksi. Kaikki siirrettäviksi hyväksytyt kalat olivat lohia. Kalalaskurin raportti liite 1. Uuden kalatien pyyntilaite oli viritetty siten, että alle 50 cm pituiset kalat vapautuivat pyyntilaitteesta alavirtaan ja pienemmät kalat kykenivät uimaan pyyntilaitteen sihdin läpi Isohaaran patoaltaalle. Kalojen nuottaus Isohaaran vanhan voimalaitoksen lippolavalla, kalatien suualueen tuntumassa käynnistettiin ja lopetettiin 22.syykuuta eli samoihin aikoihin kuin vuonna Kyseisellä pyynnillä on merkittävä vaikutus myös kalatien toimintaan. PVO Vesivoima Oy ei vielä tämän raportin kirjoittamishetkellä ( ) ole laskuttanut Keminmaan kuntaa kalateiden käyttämästä vedestä eikä vanhan kalatien sähköstä. Uuden kalatien sähkön käytöstä laskutus on toteutunut edellisvuosien mukaan. Päivystyksen aikana uuden kalatien toiminnasta kertyi lukematon määrä käyttöhäiriötä sekä lukuisa määrä hälytyksiä. Hälytykset johtuivat etupäässä kalatien suuaukon automatiikan ohjausjärjestelmässä ilmenneistä vioista. (kierretankonostimen ohjausrele). Vika korjattiin, mutta sen tarkkaa syntyajankohtaa on vaikea määrittää. On todennäköistä, että ko. vian vaikutus kalatien toimintaan on ollut alkuaikoina vähäinen, mutta kasvanut pikkuhiljaa niin, että vuoden 2017 toimintakauden alkupuoliskolla olivat vaikutukset aika ajoin silmin havaittavissa. Vallitunsaaren kalatien aukaisuaikana keväällä 2017 käytiin keskustelua (Viitala Salo PVO Vesivoima Oy) kalatien suuaukolle asennetun nahkiaispyydysten asentamista helpottavien rautarakenteiden poistamisesta kalatien suuaukolta. Kyseisten rakenteiden vaikutus kalatien toimintaan arvioidaan olevan negatiivinen ja ne tulisivatkin poistaa. 5

10 Alueen kalastuksen valvontaa toteutettiin päivittäin kalatien hoidon ja muun toiminnan yhteydessä. Valvontaa ei suoriteta fyysisesti vaan havaituista rikkomuksista tehdään tarvittaessa virkaapupyyntöjä poliisille, joka toteuttaa valvonnan käytännön toimenpiteet. Vuoden 2017 nousukauden aikana ei virka-apupyyntöjä tehty. Kalatien suualueen rokastus oli keskittynyt kuluneena vuonna vanhan kalatien suualueen kieltorajan tuntumaan. Rokastamisen vaikeuttamiseksi laadittiin aiheesta PVO Vesivoima Oy:lle aloite, jossa kulku autolla ko. alueelle olisi estetty betoniporsain. Yhtiö hyväksyikin aloitteen, mutta ei kokonaisuutena, minkä vuoksi aloitteessa esitettyjen toimenpiteiden vaikutus olisi ollut vähäinen ja rinnakkaisvaikutus ko. alueella sijaitseviin yhdistyksen toimitiloihin mahdollisesti kielteinen, minkä seurauksena esitettyihin toimenpiteisiin ei ryhdytty. Kuvia ylisiirtopyynnin saaliista, jossa on havaittavissa mahdollisia rokastuksen jälkiä Kalatien tautitarkkailuvelvoitteen hoito Tarkkailu toteutettiin Isohaaran kalateistä kalatien päivittäisen hoidon sekä ylisiirtohankkeen kalatautiseurannan yhteydessä. Näytekalat/näytteet toimitetiin EVIRAAN Oulun toimipisteeseen nousukauden 2017 aikana kalojen ylisiirtohankkeen (PALUU HANKEEN) toimesta, joten ko. toiminnasta ei syntynyt kunnille kustannuksia. Näytekaloja toimitettiin merialueen keräyksestä sekä Isohaaran kalatieltä yhteensä 95 kpl enemmän kuin yhtenäkään aiempana vuotena. Kalateistä saatavan informaation julkaisu Hankittu informaatio (Raportti kalateiden toiminnasta) julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla ja tarvittaessa kunnan sekä muiden jäsenyhteisöiden kotisivuilla. Niistä on tavoite laatia julkaisuja sekä alustuksia eri tilaisuuksiin. Kalateiden toiminnan kehittäminen Kemijoki Oy ja PVO Vesivoima Oy irtisanoutuivat päivätyllä ilmoituksella vuonna 2015 solmitusta Lohijokitiimi ry:n ja yhtiöiden välisestä Vallitunsaaren kalatien kunnostamiseksi laaditusta aiesopimuksesta. Vallitunsaaren kalatien sekä Isohaaran uuden kalatien kunnostustöistä laadittiin keväällä 2017 kunnostussuunnitelmat. Hankkeen rahoitukseen mahdollisesti osallistuvat tahot edellyttivät suunnitelmien käsittelyä ja mahdollista hyväksymistä perustamallaan yhteistyöryhmällä. (Voimayhtiöt ja Lapin liitto). Maaliskuussa 2017 yhdistyksen toiminnanohjaaja kävi esittelemässä Lapin liiton ja voimayhtiöiden perustamalle yhteistyöryhmälle Keminmaan kalateille esitettyjä kunnostushankkeita. Kokouksessa toiminnanohjaaja luovutti Isohaaran kalateiden muutostöistä 6

11 laaditut hankesuunnitelmat Kemijoki Oy:n edustaja Ismo Heikkilälle. Esitys piti sisällä 3 eri hankesuunnitelmaa, jotka perustuivat aiemmin Maveplan Oy:n laatimiin kalateiden kehittämissuunnitelmiin. Suunnitelmista ensimmäinen oli kustannuksiltaan e alv 0% ja siinä toteutetaan kaikki Isohaaran ja Vallitunsaaren kalateiden kehittämiseksi esitetyt toimenpiteet. Suunnitelma kahdessa esitettiin toteutettavaksi toimenpiteet, jotka kohdistuvat Vallitunsaaren kalatiehen ja Isohaaran uuteen kalatiehen, mutta Vallitunsaaren kalatiessä ainoastaan ns. jakoportin alapuoliseen osuuteen. Suunnitelman kustannusarvioksi muodostui e. Toimenpide-esitys 3 piti sisällään ainoastaan ne toimenpiteet, joilla automatisoidaan Isohaaran kalatien (uusi kalatie) rakennevirtaaman säätö sekä tehostetaan molempien kalateiden lisävesitys tasolle 1,2 m 3 /s - 2,8 m 3 /s. Hanke olisi ollut kustannuksiltaan n e. Yhtiöiden kielteisen suhtautumisen vuoksi edellä esitettyjen kalateiden toiminnan parantamishankkeiden rahoitukseen esitettiin heille myöhemmin keväällä 2017 vielä yhtä neljättä mahdollisuutta osallistua kalateiden toiminnan kehittämiseen. Hankkeen kustannukset muodostuivat noin ja yhtiöiden rahoitusosuus noin euroksi ja yhdistyksen työ hankkeen hyväksi n %. Esitys ei johtanut toivottuun tulokseen.. Kemi/Ounasjoki varren kunnat ovat rahoittaneet vapaaehtoisesti vaelluskalojen palauttamiseen liittyviä toimia vuosien välisenä aikana yli miljoonan euron edestä. Kalateiden ns. pienet kunnostushankkeet Koska kalateiden kunnostaminen ja kehittäminen ei ole toteutunut edellä esitetyistä syistä, päätettiin käynnistää pieni Lapin Ely-keskuksen myöntämin kärkihankevaroin rahoitettu Vallitunsaaren kunnostamishanke. Hankkeen kokonaiskustannukset arvioitiin euroksi ja rahalliseksi osuudeksi 9000 euroa. Hankkeen omarahoitusosuuden 4500 maksamisesta vastasivat Itä-Lapin kunnat Salla, Savukoski, Pelkosenniemi ja Kemijärven kaupunki. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa kalateiden toimintaan liittyvät toimenpiteet, joilla varmistettiin kalateiden käyttö. Hankkeen rahaliikenteen hoidosta ja kirjanpidosta vastasi Lohijokitiimi ry Keminmaan kunnan ja yhdistyksen välisen kalateiden hoito- ja kehittämissopimuksen mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmänä toimi yhdistyksen hallitus täydennettynä ELY-keskuksen edustajalla. Hanke toteutui tavoitteiden mukaisesti kaikilta muilta osin paitsi lisävesipumpun korjauskustannusten osalta, jotka kasvoivat arvioidusta Kyseinen hinnan nousu johtui lisävesipumpun tiivisteiden rikkoutumisesta. Uuden tiivistesarjan hankinta aiheutti noin 3000 alv 0% ylimääräisen kustannuksen. Ilman ko. tiivistesarjan hankintaa ei pumpun korjaustyölle olisi myönnetty takuuta. Korjauskustannuksista 2 039,93 euroa siirrettiin Kemi/Ounasjokivarren kuntien sopimuksen kalateiden käytön ja ylläpidon kustannuksiin. Koska kalateiden toiminta on myös lohien ylisiirtohankkeen intressejä, kunnostushankkeen työajan kustannuksista ei laskutettu jäsenyhteisöjä. Työaika muodostui ylisiirtohankkeen ns. täytetyöstä, jossa työntekijät käyttivät nuottauksen väliajat deni-lamellien työstöön. Syntyneistä kustannuksista vastasi yhdistys/lohien ylisiirtohanke. Kunnostukseen käytetty työaikakirjanpidon mukainen aika yht: 82 hth. Työajan lisäksi kunnostuskustannuksista pieni erä (n. 28 ) jäi myös yhdistyksen kustannettavaksi. 7

12 VALLITUNSAAREN KALATIEN KUNNOSTUSHANKE Kunnostuksesta syntyneet kustannukset - Lisävesipumpun huolto, korjaus 6 965,33 - Denil-lamellien materiaalihankinta 629,30 - kalalaskurin anturin huolto 1 412,37 KUSTANNUKSET YHT: 9 007,00 sis alv 24% Kustannusten jako: MMM / kärkihankevarat Savukosken kunta 551 Pelkosenniemi 522 Kemijärvi Salla YHT: KALATEIDEN KÄYTTÖKUSTANNUKSET vuonna 2017 (Liite 2. Kirjanpito/Pääkirja kustannuspaikoittain) Asiakaspalvelu, osto muilta Lohijokitiimi ry ,00 Lautari 1 022, ,00 206,57 Polar-Automatio 400,00 794,74 Hankkija 54,65 Kodin Rauta 37,18 Softers / Systema Store Oy 180,00 Posti- ja telepalvelut Teliasonera Finland Oyj 211,17 Vakuutukset 153,00 Käyttösähkö 1 417,16 YHT: ,13 Vyörytys menot yleishallinto 431,00 YHT: ,13 Tulot Kalateiden vuokra 1 000,00 Denil-lamellien materiaalihankinta, korvattu osuus 629,30 KAIKKI YHT: ,83 Kustannusten jako: Kuntaosuus 2017 Rovaniemi 40 % 9 887,54 Kemi 15 % 3 707,82 Keminmaa 15 % 3 707,82 Kittilä 15 % 3 707,82 Tervola 10 % 2 471,88 Enontekiö 5 % 1 235,95 yht: ,83 8

13 Jatkotoimenpiteet Keminmaan kalateiden toiminnan kehittäminen on polkenut paikallaan, tautonomian omaisesti vuosien ajan. Kalateiden toimintaan negatiivisesti vaikuttavina tekijöinä pidetään kolmea eri toisiinsa vaikuttavaa tekijää. 1. Rakennevirtaaman herkkyys patoaltaan veden säätelylle. 2. Kalatien sisäänmenoaukon vaikutusalueen epävakaa toimintaympäristö. 3. Kalatiestä purkautuvan veden vähyys Yhdistyksen tavoitteena on laatia kevääseen 2018 mennessä edellä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi toimenpide-esitys, jota esitetään Lapin Ely-keskuksen rahoitettavaksi. Kalateiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä Kun arvioidaan tällä hetkellä Isohaaran kalateiden toimintaa, tulee huomioida myös seuraavat seikat: Tässä vaiheessa Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamista Isohaaran kalatiellä on merkitystä ylisiirtokalojen pyyntikohteena. Kalatien suualueen vaikutusalueelta kalastettiinkin nousukauden 2017 aikana n. tuhat vaelluskalaa. Kyseisellä toiminnalla on luonnollisesti merkitystä kalatietä käyttävien kalojen määriin. Kalateiden vaikutusalueelle nousseista kaloista on tällä hetkellä ainoastaan harva leimautunut Kemi/Ounasjokeen. Leimautumista pidetään kuitenkin käytännössä ehtona kalateiden käytölle. Tätä yhteyttä synnyin alueilleen ei kaloille synny kuin luontaisen lisääntymisen kautta. Kalateiden toiminnan parantamiseksi on jo vuosien ajan esitetty eri toimenpiteitä, joiden tarve on silmin havaittavissa. Esitettyihin toimenpiteisiin ei kuitenkaan pyynnöistä huolimatta ole varoja myönnetty. Keminmaassa Toiminnanohjaaja Jukka Viitala Liitteet: 1. VAKI kalalaskurin raportti 2. Kirjanpito / Pääkirja kustannuspaikoittain Lohijokitiimi ry kunnantie KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/ jukka.viitala@hotmail.fi Pankki yhteys FI

14 Kalatie 2017Viiminen Counting Report From: To: 18:29 22 kesä :18 25 syys 2017 Category: All UP DOWN UP-DOWN Small Medium Big Total: Category: Generic UP DOWN UP-DOWN Small Medium Big Total:

15 Chart 1 Time Chart Chart 2 Stack Chart

16 Chart 3 Migrating Chart Chart 4 Fish length Chart

17 Chart 5 Year Comparison Chart

18 KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN PALUU 2017 RAPORTTI VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISESTA KEMI- JA OUNASJOKEEN Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala Ala-Kemijoen, Keski-Kemijoen ja Ounasjoen sekä Enontekiön kalastusalueet / Metsähallitus LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN

19 2 Sisältö TAUSTAA 3 Vaelluskalojen ylisiirtohanke PALUU Hankkeen hallinnointi 3 Hankkeen tavoitteet 3 HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS VUONNA Toiminnan kehittäminen 4 Kalojen ylisiirtopyynnin ja siirtojen toteutus 5 Kalojen kuljetukset ja varastointi 6 Ylisiirtojen toteutus 7 Hankkeen tautitarkkailun toteutus 8 Eviran tautitarkkailun toteutus 8 Kalojen istutuskohteet ja sukupuolijakauma 9 Kalastustiedustelu 9 LOHIEN YLISIIRTOJEN VAIKUTUSTEN SEURANTA HANKKEEN RAHOITUKSEN JA KIRJANPIDON TOTEUTUMINEN 11 Hankkeen omarahoitusosuuden kattaminen 11 YHTEENVETO 12 Liitteet: Istutuspöytäkirja 2017 LUKEN sähkökalastus 2017 Hankkeen kirjanpito Päiväkirja liite 1. - Pääkirja liite 2. - Tuloslaskelma liite 3. - Raportti Isohaaran kalateiden käytöstä ja hoidosta Kalaskuri Vakin raportti - Eritysavustuksen käyttöraportti 2017

20 3 TAUSTAA Vaelluskalojen ylisiirrot Kemijokisuusta Ounasjoelle käynnistettiin vuonna Aloitusvuosina siirtoja toteutettiin lähinnä erilaisten tutkimustarpeiden vuoksi. Myöhemmin Paluu hankkeen toteuttamien ylisiirtojen tavoitteeksi asetettiin luontaisen poikastuotannon käynnistäminen. Vuosina 2014 sekä 2015 kaloja siirrettiinkin yhteensä yksilöä ja vuonna 2016 yht: 1162 yksilöä. Vuosina Paluu hankkeiden aikana siirrettiin lohia yhteensä 2845 kpl. Määrä on samaa suuruusluokkaa, jonka yhdistyksen hallitus on tällä hetkellä asettanut ylisiirtojen vuosittaiseksi tavoitteeksi. Siirrettyjen kalojen lisääntymisen tuloksellisuutta on selvitetty Luonnonvarakeskuksen toteuttamilla sähkökalastuksilla ja tähän asti parhaimmat saaliit on saatu kesän vanhoilla lohenpoikasilla. Yhdistyksen tavoitteena onkin edelleen jatkaa vaelluskalojen ylisiirtoja Perämeren merialueelta sekä Kemijokisuusta Kemi- ja Ounasjoen potentiaalisille lohen poikastuotantoalueille. VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU 2017 Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimi LOHIJOKITIIMI RY. Käytännön töistä vastasi yhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Viitala. Yhdistyksen hallitus muodostui seuraavien tahojen edustajista: Kemin kaupunki Santeri Lindholm, Keminmaan kunta Aapo Mäenpää, Tervolan kunta Raimo Puikko, Rovaniemen kaupunki Teppo Säkkinen, Enontekiön kunta Alpo Peltovuoma, Ala-Kemijoen kalastusalue Matti Kurkela, Keski-Kemijoen kalastusalue Reijo Saari, Ounasjoen kalastusalue Risto Similä, Enontekiön kalastusalue Jyrki Kehus sekö Savukosken kunnan edustaja Kari Kilpimaa. Hallituksen asiantuntijoina toimivat Kemijärven kaupungin, Kittilän kunnan sekä Metsähallituksen edustajat. Hankkeen ohjausryhmäksi esitti yhdistyksen hallitus seuraavien tahojen edustajia: Lapin ELY keskuksen edustajat Luke Lohijokitiimi ry Yli-Kemin kalastusalue Lohijokitiimi ry Mikko Jaukkuri Jyrki Kehus Kari Kilpimaa Jukka Viitala hankkeen vetäjä/sihteeri - Ohjausryhmän tehtäviin kuului mm. MMM yhdistykselle luovuttamien varojen käytön seuranta ja hyväksyntä. - Yhdistyksen hallituksen tehtävänä oli projektisuunnitelman mukainen hankkeen edistymisen seuranta. - Ylisiirroista laadittiin vuosittain yksi raportti, jonka sisälsi myös hankkeen kirjanpidon. - Hankkeesta laaditun raportin sekä kirjanpidon hyväksyy hankkeen ohjausryhmä. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen / Yhdistyksen tavoitteena oli siirtää Kemijokisuusta vuonna 2017 n kpl sukukypsää vaelluskalaa (lohia ja taimenia) Kemijoen ja Ounasjoen sekä niiden sivujokien vapaille jokiosuuksille. Toimenpiteellä pyrittiin käynnistämää ko. alueiden luontainen poikastuotanto sille tasolle, että syntyneet poikaset muodostavat riittävän suuria populaatioita indikaattoreiksi eri tutkimustoiminnalle.

21 HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS VUONNA 2017 Hankkeen toteutuksesta jouduttiin laatimaan kaksi eri hankesuunnitelmaa, koska voimayhtiöt vetäytyivät niin kalateiden kehittämisen kuin ylisiirtohankkeen rahoituksesta. Kyseinen toimenpide aiheutti luonnollisesti hankkeille rahoitusvajeen, jota pyrittiinkin paikkaamaan valtakunnalliselle PA- LUU keräyksellä. Lapin Ely-keskus ilmoitti 3.5. kirjatulla kirjeellä hankkeen kärkihanke rahoituksen hyväksymisestä ja MMM päivätyllä kirjeellä hankkeelle myönnetystä avustuksesta. PALUU keräyksen tuotto selvisi toukokuun lopussa 2017 keräysajan umpeuduttua. ( ) Hankkeen ensimmäisen rahoitushakemuksen kokonaiskustannuksiksi muodostui euroa ja toisen toteutuneen ylisiirtohankkeen rahoitus euroksi. Hankkeesta laaditun suunnitelman viimeisessä lauseessa todettiin, että hanke toteutetaan keräyksen tuoton ja yhdistyksen varallisuuden mukaisella volyymilla, mikä tarkoitti käytännössä hankkeessa toteutettaviksi esitettyjen toimenpiteiden edelleen priorisointia sekä osin omavaraista toteutusta. Hankkeen toteutukseen liittyvistä kysymyksistä on hankkeen rahoituspäätöksen varmistuttua käyty aktiivista vuoropuhelua Lapin Ely-keskuksen edustajien kanssa. Mm. on sovittu (Viitala -Hiltunen) että, hankesuunnitelman mukainen uuden kalojen kuljetussäiliön rakentaminen ja muu aiheeseen liittyvä kehittäminen voidaan ko. työn säästö ja luonteeseen liittyvistä syistä johtuen toteuttaa yhdistyksen omana työnä. Ohjausryhmän kokoukset pidettiin kaksi 5.12, sekä sähköposti kokouksena Toiminnan kehittäminen Hankesuunnitelmassa vaelluskalojen palauttamistoimenpiteiden kehittämiseksi esitettiin seuraavia toimenpiteitä: - Vallitunsaaren kalatiehen rakennetaan Isohaaran kalateiden toimintaedellytysten kehittämishankkeessa esitetyn mukainen pyyntilaite. Toimenpiteestä luovuttiin varojen puutteen vuoksi. - Hankkeen aikana valmistettiin tieliikennelain mukainen alle kg painoluokkaan kuuluva isojen kalojen siirtoon suunniteltu kalojen kuljetussäiliö. (MMM erityisavustus ) Säiliön suunnittelun ja rakentamisen toteutti Lohijokitiimi ry. Säiliössä on ns. proto ja sen toiminnassa on joitakin puutteita, jotka ovat mahdollista korjata, mutta toimintaperiaatteiltaan se täytti 4

22 5 sille asetetut tavoitteet. Säiliön lastaus ja purku ovat toteutettavissa mm. ilman kalojen käsittelyä. Säiliön kiertävä vesitys tehostaa hapen tasaista jakaantumista koko säiliön alueelle, mikä mahdollistaa myös kalojen suuremmat kuljetustiheydet. Säiliö on tilavuudeltaan n. 2,6 m 3 ja siihen on liitettävissä kalojen lastaukseen ja purkuun soveltuva sulutusputki. Sulutusputki on myös hyödynnettävissä siirrettäessä mm. kaloja kalateiden pyyntilaitteesta varasto- tai kuljetusastiaan. Kuljetussäiliön vesitys ja mittasuhteet ovat suunniteltu siten, että säiliö voi toimia myös tilapäisenä varastoaltaana. Säiliöstä ja siihen liittyvistä muista hyödyntämismahdollisuuksista laaditaan myöhemmin oma raportti. Kustannuksista valtaosa katettiin Maa- ja Metsätalousministeriön yhdistykselle myöntämällä avustuksella. - Uuden painoluokaltaan 3500 kg trailerin hankinta. Hankinnasta luovuttiin varojen puutteen vuoksi. - Merialueelta siirrettävien kalojen keräämisen tehostamiseksi hankitaan ko. toimintaan suunniteltu tasapohjainen vene. Hankinnasta luovuttiin varojen puutteen vuoksi. - Lohien ja taimenten mätirasiaistutusten tai suorien silmäpistevaiheessa olevien mätien istutusten käynnistäminen ja kehittäminen Kemi /Ounasjoen sivujokien latvavesissä. Hankinnasta luovuttiin varojen puutteen vuoksi. - Hankkeen tavoitteena on edelleen pyrkiä vaelluskalojen palauttamiseen liittyvällä toiminnalla aktivoimaan kyläyhdistysten, osaskuntien ja kalastusalueiden toimintaa. Tähän pyritään toimenpiteillä, joissa ko. tahoille esitetään hankkeen parista erilaisia työtehtäviä. Nämä työtehtävät ovat mm. toiminta kalakuormien vastaanottajana. Jatkossa ko. tahoille esitetään mahdollisuutta osallistua eri tutkimus- ja selvitystöiden sekä mäti-istutusten toteuttamiseen työrukkasena yhteistyössä tutkimuksen toteuttajien sekä yhdistyksen kanssa. (Alisen Kemijoen sivujokien ennallistamisen esi-suunnitteluhanke) Ko. työ olisi osin talkooluontoista sekä palkkatyötä. Hankinnasta luovuttiin varojenpuutteen vuoksi. Kalojen ylisiirtopyynnin ja siirtojen toteutus Lapin Aluehallintavirasto myönsi kirjatulla päätöksellä yhdistykselle kalojen ylisiirtoluvan Kemijoen patoaltaille sekä Ounasjoelle ja niiden sivujoille vuosille Savukosken alueelle suunnatut ylisiirrot toteutettiin Kalastajan Savukoski ry:lle myönnetyn ylisiirtoluvan puitteissa. Lisäksi Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi kirjatulla päätöksellä luvan kalastaa kalojen ylisiirron tavoitteiden mukaisesti Isohaaran ja Vallitunsaaren kalateistä sekä nuottaamalla Isohaaran vanhan voimalaitoksen lippolavalta. Pyynti voidaan toteuttaa kalastuslaista ja asetuksesta poiketen vuosina PVO Vesivoima Oy nuottausalueen kalastusoikeuden hallinnoijana myönsi yhdistykselle luvan kalastaa ko. alueella kirjatulla päätöksellä. - Kalojen kuljetukset toteutti siirtoluvan haltija Lohijokitiimi ry. - Siirrettävät kalat pyydystettiin Keminmaan uudelta kalatieltä sekä nuottaamalla Isohaaran vanhalta voimalalta - Osa siirrettävistä kaloista ostettiin Kaakamoniemen ja Perämeren merialueen pyydyksistä. - Kuljetusvetenä käytetiin Isohaaran patoaltaan vettä. - Virkaeläinlääkärin silmämääräisen tarkastuksen kaloille suorittivat Tervolan kunnan eläinlääkärit. - Kaakamoniemen vastaanottopisteen toimintaa kehitettiin mm. vuokraamalla Tornion kaupungilta sekä Kaakamo Ruottalan osakaskunnalta maa-alueet toiminnan keskittämiseksi ko. alueelle. - Lisäksi alueelle rakennettiin yhdistyksen omana työnä laituri, kaivo sekä 2000 l kylmän veden varastosäiliö. - Kalojen ylisiirtokaluston sekä kustannustehokkaan toiminnan kehittämiseksi suunniteltiin ja rakennettiin yhdistyksen omana työnä isojen emokalojen kuljetukseen, lastaukseen ja purkuun soveltuva kuljetuskalusto.

23 6 Hankesuunnitelmassa toiminnan käynnistämiselle keskeisille toimenpiteille esitettiin aikataulut, jossa hanketta myös pyrittiin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. Molemmat Isohaaran kalatiet tuli avata kesäkuun alkupäivinä, riippuen joen jäätilanteesta. Kalateitä uusi aukaistiin ja vanha Vallitunsaaren kalatie Tavoitteeksi asetettiin myös mahdollisimman aikaisen merialueen pyynnin käynnistäminen Perämerelle, luonnollisesti sillä edellytyksellä, että kalatalousviranomainen myöntää pyynnille poikkeusluvan. Merialueen ylisiirtopyynnille ei poikkeuslupaa myönnetty ja kausi käynnistettiin ja lopetettiin Nuottaus Isohaaran vanhalla voimalaitoksella tuli käynnistää heinäkuun puolenvälin tiennoilla kun kalojen suomupeitteen ns. nahoittuminen on käynnistynyt. Ylisiirtokalojen nuottaus Isohaaran kalatien lippolavalla käynnistettiin ja lopetettiin Pyynnin viivästämisellä oli toivottu vaikutus ja valtaosalla pyydetyistä kaloista nahoittuminen oli käynnistynyt. Kalojen kuljetukset ja varastointi - Kaakamoniemen lohipadosta ja jokisuualueelta ostetut kalat varastoitiin Kaakamoniemeen perustettuun kalojen vastaanottopisteen kahteen 7 m 2 varastoaltaaseen. - Kalat kuljetettiin istutuskohteisiin pääasiassa yhdellä pakettiautolla kalojen kuljetussäiliöillä varustetulla trailerilla. - Kuljetussäiliöinä käytetiin kahta n.1,3 m 3-1,4 m 3 säiliötä sekä jälkeen yhtä 2,6 m 3 kiertovesipumpulla varustettua kuljetussäiliötä. Kalojen kuljetuskapasiteetiksi muodostui, riippuen veden lämpötilasta ja kalojen kokoluokasta, n kalaa/istutuserä. - Vuonna 2017 kaloja siirrettiin lähes päivittäin yhteensä n. 48 eri istutuserää. Istutuserissä kalan istutuseriä oli yhteensä 11 ja yli 20 kalan istutuserää n.42. Koko nousukauden istutuserien kalojen kappalemäärän keskiarvoksi muodostui 32,6 kpl/istutuserä. - Vastaavat määrät vuonna 2016 toteutetussa ylisiirrossa olivat: yhteensä 50 eri istutuserää, istutuserissä kalan istutuseriä oli yhteensä 5 ja yli 20 kalan istutuserää 29. Koko nousukauden istutuserien kalojen kappalemäärän sekä pyynnin päiväsaaliin keskiarvoksi muodostui 22,8 kpl/päivä/istutuserä. - Siirtojen kustannustehokuuden paranemiseen vaikuttivat kalojen varastointiajan piteneminen 0-1vrk / istutuserä sekä kuljetuskapasiteetissa tapahtuneet muutokset.

24 7 Ylisiirtojen toteutus Tavoitteena oli siirtää Kemijokisuun merialueelta ja Isohaaran kalateiltä sekä nuottaamalla Isohaaran vanhalta voimalaitokselta mahdollisimman useita emokaloiksi soveltuvia lohia ja taimenia Ounas- ja Kemijokeen sekä niiden sivujokiin. Hankkeen projektisuunnitelmassa osaa siirrettävistä kaloista esitettiin säilytettäväksi LUKEN Keminmaan karanteenilaitoksella mädin siirrolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. (150 emokalaa). Kyseisestä tavoitteesta kuitenkin luovuttiin varojen puutteen vuoksi. Ylisiirtojen tavoitteeksi oli asetettu pääuoman ja sivujokien luontainen poikastuotannon käynnistäminen. Ounasjoella sekä alisella Kemijoella ylisiirtojen toteutusta ohjaaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. seuraavat tekijät: Toiminnalla ei saa vaarantaa eikä luoda tarpeetonta uhkaa olemassa olevalle kalanviljelytoiminnalle. Olemassa olevan poikastuotanto potentiaalin sijoittuminen, vedenlaatu ja virkistyskalastusmahdollisuuksien tasapuoliseen jakautumiseen vaikuttavat tekijät sekä muut tutkimukselliset tarpeet. Vuonna 2017 Istutuksia toteutettiin Kemijokeen sekä Ounasjokeen ja Ounasjärveen ja niihin laskeviin sivujokiin. Lisäksi alisella Kemijoella istutuksia toteutetiin taimenilla Loue- ja Pisa jokeen sekä Tervolan patoaltaaseen. Alisella Kemijoella oletusarviona on, että Ounas- ja Kemijoelle toteutetuista siirtokaloista osa vaeltaa alisen Kemijoen ylimmille Petäjäs- ja Valajaskosken patoaltaille ja osin merialueelle asti. Nämä yksilöt täyttävät tässä vaiheessa vaelluskalojen palauttamista vähäisen poikastuotantopotentiaalin ja ehkä virkistyskalastuksen asettaman tarpeen. - Ossauskosken patoaltaan valuma-alueen vaikutusalueelle lukeutuvan Vähäjoen ylisiirroista on Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulan toivomuksesta luovuttu. Kyseinen alue on kuitenkin alisen Kemijoen yksi keskeisin vaelluskalojen palauttamiskohde, jossa kalastusoikeuden omistajan näkemyksellä on merkitystä, kun pohditaan jatkossa joen vaelluskalojen palauttamiseen sekä virkistyskalastuksen käynnistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Altaalle jouduttiin toteuttamaan ns. hätäistutuksena 34 kalan istutus. - Tervolan patoaltaaseen laskeviin sivujokiin siirtoja toteutettiin Loue-ja Pisajokeen yhteensä 31 kalalla sekä patoaltaaseen yhteensä 48 kalalla, pääasiassa lohella. - Isohaaran patoaltaaseen ei laske sivujokia, joten altaan virkistyskalastus tarpeen tyydyttäminen on tällä hetkellä ainut kriteeri vaelluskalojen ohjaamiseksi alueelle. Vallitunsaaren kalatien kautta on arvioitu patoaltaalle nousseen n vaelluskalaa, pääasiassa lohta, joiden olemassa oloa voitaneen pitää tällä hetkellä riittävänä ko. kriteerien täyttymiselle. Ensimmäiset varsinaiset lohien ylisiirrot toteutettiin Itä-Lapin alueelle Savukoskelle ja Ounasjoen aliselle jokiosuudelle. (Meltaus, Tolonen, Lohiniva) ja kesäkuun loppu puoliskolla joen latvaosuuksille Enontekiön Raattama alueelle. Loppu kauden osalta istutuksia toteutettiin koko jokiosuudelle painotuen Helpin alueen poikastuotantopotentiaalin hyödyntämiseen. Sivujokiin siirtoistutuksia toteutettiin ainoastaan Molkojoen keski ja latvaosuuksille. Siirrettävien kalojen sukupuolijakaumaan ei pyritty vaikuttamaan ja sen vuoksi kaikki saaliiksi saadut kalat siirrettiin.

25 8 Valtaosa merialueelta pyydetyistä emokaloista hankittiin Kaakamoniemen lohipadosta ja osa Perämeren / Kemijokisuun ns. terminaalialueen pyynnistä. - Kaloja pyydettiin yhteensä kpl joista 1581 siirrettiin ja 94 kalaa toimitettiin Eviran tautitarkkailuun. - Pyydetyistä kaloista 685 kpl pyydystettiin Perämeren merialueelta/kaakamoniemen lohipadosta ja 870 kpl nuotattiin Isohaaran vanhan voimalaitoksen ns. lippolavalta. Isohaaran uuden kalatien pyyntilaitteesta hyväksyttiin ylisiirtopyyntiin yht: 126 kalaa, pääasiassa lohta. - Siirretyistä kaloista 529 kpl olivat naaraita ja 1058 uroskaloja. Naaraskalojen keskipainoksi muodostui 4,6 kg uroskalojen taas muodostuessa cm pituisista lohista. Mätiä ko. naaraskalamäärä tuottaa istutusalueilleen arviolta reilu 3 milj. mätijyvää. Hankkeen tautitarkkailun toteutusperiaate Näytteenotto painottui ohjeistuksen mukaisesti ylisiirtopyynnin alkuvaiheeseen siten, että ensimmäinen ylisiirrettävä kala oli vasta n. 20. kiinni saatu yksilö. Tutkittavaksi toimitettiin sellaiset yksilöt, jotka pyydettiin samalta alueelta kuin siirrettävät kalat ja joita ei ollut tarkoituksenmukaista muuten siirtää (esim. pyynnissä vioittuneet yksilöt). Kyseiset kriteerit täyttyvät myös kalatiestä kiinniotetuilla kaloilla. Jokaisesta näytekalaerästä laadittiin lähete. Ennen näytteiden toimitusta EVIRA:n Oulun toimipisteeseen, varmistettiin puhelinsoitolla näytteiden vastaanotto. Vuoden 2017 tautitarkkailun toteutus poikkeaa edellisvuosiin verrattuna siten, että valta osa näytteistä otettiin kaloista yhdistyksen omana työnä ja näin vältyttiin kalojen toimittamiselta Eviran Oulun toimipisteeseen. Tarkkailun toteuttamiseksi ainoastaan näytteet lähetettiin kylmäkuljetuksena matkahuollon välityksellä Eviraan. Eviran tautitarkkailun toteutus - Kaikille siirrettyjen kalojen istutuserille suoritettiin Tervolan kunnan eläinlääkärin toimipisteessä virkaeläinlääkärin silmämääräinen tarkastus. - Tutkittavaksi toimitettiin kaloja, näytteitä niin uudelta kalatieltä, Kaakamoniemen lohirysästä sekä nuottapyynnin saaliista. Jokaisesta näytekalaerästä laadittiin lähete ennen näytteiden toimittamista Eviraan. - Tautitarkkailuvelvoitteen suorittamiseksi pyydettiin yht. 94 näytekalaa. Ylisiirroissa mahdollisten kalatautien leviämisen ennaltaehkäisemiseksi desinfioidaan siirtokalusto jokaisen istutuserän jälkeen.

26 Kalojen istutuskohteet ja sukupuoli jakauma

27 10 Ounasjoen sähkökalastus tiheydet 2017 lohi LOHIEN YLISIIRTOJEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 2017 Tuleville vuosille suunnitellut ylisiirtohankkeiden tuloksellisuutta arvioivat sähkökalastukset toteutetaan vuosittain Luonnonvarakeskuksen edustajien toimesta. Tulosten pohjalta arvioidaan syntyneiden poikasten esiintymistiheydet. Analyysin pohjalta voidaan myös arvioida jatkossa kalojen lisääntymisen tuloksellisuutta ja merivaellukselle lähtevien vaelluspoikasten suuruusluokkia. Vuonna 2016 sähkökalastuksia ei voitu toteuttaa Kemi/Ounasjoen poikkeuksellisen runsaiden vesimäärien vuoksi. Syksynä 2017 toteutetuissa sähkökalastuksissa nollikkaita lohen poikasia löytyi selvästi useammista kohteista kuin koskaan aiemmin, tiheydet toki olivat pieniä, mutta kuitenkin rohkaisevia. Vanhempiakin poikasia löytyi Raattaman alueelta, mutta sinne on Kemijoki Oy:n toimesta istutettu kesällä 2016 yksivuotiaita rasvaevällisiä poikasia, joiden osuutta tuloksessa on tällä hetkellä vaikea arvioida. Kyseinen seuranta rahoitetaan Paluu-hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. Myös vuonna 2017 runsaat vesimäärät hankaloittivat jossakin määrin sähkökalastusten toteutusta.

28 11 HANKKEEN RAHOITUKSEN JA KIRJANPIDON TOTEUTUMINEN Hankkeen ja yhdistyksen rahaliikenteen sekä kirjanpidon hoidosta on vastannut Lohijokitiimi ry. Hanke käynnistettiin ja ensimmäinen maksatuserä laskutettiin 3.7. ajalta päätös maksatuksen hyväksymisestä tehtiin kirjatulla päätöksellä ja yhdistyksen tilille varat siirtyivät 3.8. Hankkeen toinen maksatus laskutettiin 5.9. ajalta päätöstä maksatuksen hyväksymisetä ei ole toimitettu, mutta sähköpostitse asiasta on ilmoitettu. Yhdistyksen tilille varat siirtyivät Viimeinen maksatuserä anotaan hankkeen päätyttyä ajalta HANKKEEN RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN Vaelluskalojen ylisiirto 2017 Hyväksytty kustannusarvio Maksatukset yhteensä - Henkilöstökulut Matkat Ostopalvelut Muut (sis. yleiskus.) Yhteensä RAHOITUS HYVÄKSYTTY RAHOITUS TOTEUTUNUT RAHOITUS MMM/Kärkihankevarat Lohijokitiimi ry Lohijokitiimi ry MMM/Kärkihankevarat YHT: Kokonaiskustannukset YHDISTYKSEN OMARAHOITUSOSUUDEN KATTAMINEN PALUU - Keräys Ounasjoen kalastusalue Kittilän kultakaivos Palosaari Päivikki 500 Rapala Oy Yksityinen henkilö 20 YHT: Kemijärven osakaskunta Savukosken osakaskunta YHT: Yhdistyksen omaraha Toteutunut YHT: n

29 12 YHTEENVETO Vaelluskalojen ylisiirrot Ounas- ja Kemijoelle toteutuivat vuonna 2017 pääasiassa niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Merkittävä osa hankkeen ensimmäisen hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisista toimenpiteistä jouduttiin kuitenkin hylkäämään varojen puutteen vuoksi. Siirtokauden 2017 aikana valmistui isojen kalojen kuljetukseen erityisesti suunniteltu kuljetussäiliö. Uuden kuljetussäiliön testaamisen myötä saatiin selkeä käsitys kaluston käyttömahdollisuuksista ja sen siirtoa helpottavista tekijöistä. Kemijokisuun ja sen merialueen emokalojen keräyksestä ylisiirrettäviksi kaloiksi hyväksyttiin yhteensä 685 kalaa. Kaikkiaan merialueelta kaloja pyydystettiin kuitenkin arviolta yli tuhat kalaa. Eli merkittävää osaa kerätyistä kaloista ei hyväksytty ylisiirtokaloiksi. joten ko. toiminnan kehittämiseen onkin tarvetta. Tällä hetkellä vaelluskalojen ylisiirtoa rajaavina tekijöinä voidaan pitää merikeräyksessä kalojen siirtoa mereltä Kaakamoniemen vastaanottopisteeseen. Joki pyyntiä luonnollisesti rajoittaa jokeen nousevien kalojen vähäinen määrä sekä kalateiden suualueiden toiminta. Nykyisin nuottaamalla toteutettua ns. ylisiirtopyyntiä ei voida pitää vakiintuneena toimintatapana kaloja pyydystettäessä. Vaelluskalojen ylisiirrot ovat tuottaneet myös tulosta, sillä Syksyllä 2017 toteutetuissa sähkökalastuksissa nollikkaita lohen poikasia löytyi selvästi useammasta kohteesta kuin koskaan aiemmin, tiheydet toki olivat pieniä, mutta kuitenkin rohkaisevia. Esimerkkejä löytyy myös muita 8.8. kalatiehen hakeutui 7 noin 60 cm mittaista uroslohta (kossia), joiden käyttäytymisestä ei jäänyt epäselvyyttä. Kalatie ei ollut kyseisen veljessarjan määränpää, vaan ihan joku muu paikka. Kaloista otettiin suomunäyte, josta oli luettavissa, että kalat olivat viettäneet kolme ensimäistä elinvuottaan joessa, eivätkä kuten velvoitekalat 2-vuotta laitoksessa. Myös taannehtivan kasvun määritys tuki havaintoa. Nousukauden 2017 kokemusten jälkeen yhdistyksellä on olemassa riittävästi tietotaitoa edellä esitettyjen ylisiirtoa rajoittavien tekijöiden ratkaisemiseksi sekä Isohaaran kalateiden toiminnan parantamiseksi. Jatkotoimenpiteinä yhdistys on käynnistänyt vuoden 2018 ylisiirtohankkeen rahoitushakemuksen laadinnan (kärkihankevarat). Lisäksi yhdistys tulee hakemaan Lapin Ely-keskukselta kalateiden ja erityisesti niiden pyyntilaitteiden sekä ylisiirtokaluston edelleen kehittämiseen varoja joiden ansiosta kalojen lastaus vuonna 2017 rakennettuun kalojen kuljetu säiliöön on toteutettavissa ilman kalojen käsittelyä. Keminmaassa Jukka Viitala Lohijokitiimi ry Toiminnanohjaaja Jukka Viitala

30 KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN RAPORTTI MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2017 Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN

31 Nousukammio RAPORTTI MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2017 Lapin Ely-keskus ilmoitti 3.5. kirjatulla kirjeellä Vaelluskalojen ylisiirtohankkeen kärkihankerahoituksen ( e) hyväksymisestä. Rahoituksesta 50 % katetaan yhdistyksen omarahoitusosuudella. Maa- ja Metsätalousministeriö myönsi päivätyllä kirjeellä yhdistyksen ylisiirtohankkeelle avustusta. Avustus tuli kohdentaa kalojen ylisiirtokaluston sekä mm kalastustiedustelun toteutuksesta syntyviin kuluihin. Hankkeen hallinnointi Hankkeen toteutusta seuraamaan perustettiin ohjausryhmä, joka muodostui Lohijokitiimi ry:n hallituksen jäsenistöstä täydennettynä Lapin Ely-keskuksen nimeämillä edustajilla. Ohjausryhmä kokoontui yhtäaikaisesti yhdistyksen hallituksen kokouksen kanssa. Kokous pidettiin Rovaniemellä Lapin ELY-keskuksen kokoustiloissa Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimi LOHIJOKITIIMI RY. Käytännön töistä vastasi yhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Viitala. Yhdistyksen hallitus muodostui seuraavien tahojen edustajista: Kemin kaupunki Santeri Lindholm, Keminmaan kunta Aapo Mäenpää, Tervolan kunta Raimo Puikko, Rovaniemen kaupunki Teppo Säkkinen, Enontekiön kunta Alpo Peltovuoma, Ala-Kemijoen kalastusalue Matti Kurkela, Keski-Kemijoen kalastusalue Reijo Saari, Ounasjoen kalastusalue Risto Similä, Enontekiön kalastusalue Jyrki Kehus sekö Savukosken kunnan edustaja Kari Kilpimaa. Hallituksen asiantuntijoina toimivat Kemijärven kaupungin, Kittilän kunnan sekä Metsähallituksen edustajat. Hankkeen tavoitteet 1. Hankkeelle asetettiin tavoite, että Isohaaran kalatien suualueelta aiemmin nuotatut kalat voitaisiin nuotan avulla ohjata kalatien suuaukolle asennettuun suukappaleeseen, josta kaloilla olisi suora yhteys siirtyä putkea pitkin kalatien nousukammioon. Nousukammiosta kalat ohjattaisiin kalatien normaalin sulutuskäytön avulla kalatien pyyntilaitteeseen. 2. Kalatiessä sijaitsevan kalojen pyyntilaitteesta tulee kalat saada siirrettyä ilman käsittelyä kalojen kuljetusastiaan.

32 Sulutuskokeilu kalojen oletettu noususuunta Koska kalojen siirtäminen nuotasta ja kalatien pyyntilaiteesta tapahtuu tilanteessa, jossa kalojen normaalia nousukäyttäytymistä on häiritty (nuottaus), tuli kalojen kiinnioton jälkeinen käyttäytyminen varmistaa. Käyttäytymisen varmistamiseksi järjestettiin kaloille olosuhteet, joissa kaloilla oli mahdollisuus vapaaehtoisesti siirtyä noin kolme metriä pitkästä kaukalosta 31 cm halkaisijaltaan olevaa läpinäkyvää putkea pitkin suluttamalla kalojen kuljetusastiaan. Sulutuksessa kalan tulee edetä vapaaehtoisesti kaukalosta putkeen pituutensa mitalla. Tämän jälkeen kaukalon puoleinen sulku suljetaan ja putken veden pinta kohotetaan kuljetusastiassa halutulle tasolle. Veden pinnan nousun jälkeen putkeen muodostetaan läpivirtaus, jonka oletetaan laukaisevan kalassa nousuvietin. Koekaloina käytettiin Isohaaran kalatiehen nousseita/nuotattuja kosseja, jotka oli varastoitu kalatien varastoaltaisiin. Varastoaltaasta kalat siirrettiin nostosukkaa apuna käyttäen kaukaloon. Ko. kaloihin kohdistunut käsittely oletettiin muodostuvan vähintään saman tasoiseksi kuin nuotalla pyydetyillä kaloilla. Noin kahden tunnin rauhoittumisen jälkeen sulutusluukku aukaistiin ja kala hakeutui varovasti putken suualueelle, mutta ei putkeen, vaikka siihen johdettiin n. 7 l/s vesimäärä. Toimintaa pyrittiin edelleen tehostamaan suluttamalla kuljetusastiaan lisävettä, joka ryöpsäytettiin putken suuaukolle sijoittuneeseen kalaan. Kyseinen toimintakaan ei saanut aikaan tavoitteiden mukaista vaikutusta. Kala ohjattiin syvemmälle putkeen ja pyrittiin suluttamisella ja muilla keinotekoisilla toimenpiteillä hätistämään sitä kuljetusastiaan, mutta ilman toivottua tulosta. Kokeen tulosten pohjalta arvioitiin, että kun kala pyydystetään nuotalla Isohaarassa ja pyritään siirtämään nuotassa kalatien nousukammioon johtavaan putkeen, rikkoutuu kalojen luontainen nousuvietti. On todennäköistä, että kalojen käyttäytymisessä tulee kaikista varotoimista huolimatta tapahtumaan muutos (passivoituu), mikä vaikeuttaa kalojen nuottausta helpottavan vision toteutumista siinä määrin, että siitä luovuttiin. Myös aikaisemmat kokemuksemme esim. telemetriamerkittyjen kalojen osalta tukevat kokeen päätelmiä. Esimerkiksi Isohaaran nuottaussaaliista kaloja vapautettaessa ne laskeutuvat alavirtaan joissakin tapauksissa aina Kemijokisuulle asti ja palaavat sieltä 2-4 vrk kuluttua takaisin voimalaitoksen nuottapaikalle. Ylisiirtopyynnissä, jossa siirtojen kiivaimpana aikana kalaa siirretään n. 2h aikana nuotasta varastoaltaaseen, ei edellä esitetty viive sovellu.

33 Uuden kuljetussäiliön toimintaperiaate Kalojen siirroissa kuljetusastioissa (1,4 m 3 ) kalatiheyden ylittäessä yli 10 kpl (a / 8 kg) havaittiin säiliön uloimpien kalojen asettuvan usein siirtojen aikana kyljelleen. Eri testimenetelmin asiaa selvitettäessä on päädytty arvioon, että useampi suuri kala estää kuljetussäiliön pohjalla hapekkaan veden liikkeen. Tämä taas johtaa korkeissa kuljetustiheyksissä kuljetettavien kalojen parven ulompien kalojen hapenpuutteeseen, joka luonnollisesti voimistuu veden lämpötilan noustessa. Lisäksi kalojen kuljetuksessa, jarrutuksesta ja kiihdytyksestä johtuva säiliön veden edestakaiset liikkeet rasittavat vetoautojen voimansiirtoa ja jarruja. Seisovaa vettä voidaan myös pitää virtahakuiselle kalalle luonnottomana ympäristönä, jossa kala joutuu koko kuljetuksen ajan hakemaan paikallaan rintaevät levitettynä tasapainoa. Mitä isompi kala on, sitä vaikeampi kalan on säilyttää tasapaino. Kyljellään oleva kala väsyy ja ajautuu matkan aikana kuljetusastian vähähappisille reuna-alueille. Edellä esitettyjen ongelmien vähentämiseksi ja kuljetusastiassa hapen tasaisen jakautumisen varmistamiseksi on uuden kuljetussäiliön suunnittelussa päädytty kahden 12 v kiertovesipumpun käyttöön. Tavoitteiden mukaisilla virtausolosuhteilla tiedetään olevan myös veden edestakaista liikettä vaimentava vaikutus. Säiliön mitat 4,5m x 1,10 x 0,5 ja rakennusmateriaali PEH-muovi. Istutusputkena käytettiin PURFLEX P 3 POLYURE- TAANILETKU 305mm letkua. Lisäksi säiliö varustetaan ns. giljotiiniluukulla ja n. 5 m mittaisella istutus/sulutusputkella, joka mahdollistaa kalojen istutuksen ilman ulkopuolista käsittelyä. Säiliön suunnittelun ja rakentamisen toteutti Lohijokitiimi ry. Säiliöstä on tehty prototyyppi ja sen toiminnassa on joitakin puutteita, jotka ovat mahdollista parantaa. Toimintaperiaatteiltaan se täytti sille asetetut tavoitteet. Säiliön lastaus ja purku ovat toteutettavissa ilman kalojen käsittelyä. Säiliössä kiertävä vesitys tehostaa hapen tasaista jakaantumista koko säiliön alueelle, mikä mahdollistaa myös kalojen suuremmat kuljetustiheydet. Säiliö on tilavuudeltaan n. 2,6 m 3 ja siihen on liitettävissä kalojen lastaukseen ja purkuun soveltuva sulutusputki. Sulutusputki on myös hyödynnettävissä siirrettäessä mm. kaloja kalateiden pyyntilaitteesta varasto- tai kuljetusastiaan. Kuljetussäiliön vesitys ja mittasuhteet ovat suunniteltu siten, että säiliö voi toimia myös tilapäisenä varastoaltaana.

34

35 RAKENUSMATERIAALI JA TOIMINTA Hyvät ominaisuudet Materiaali: - Helppo työstettävyys ja käsittely - Hyvä veden ja säänkesto - Ei erillistä muotitustarvetta. - Helppo hitsattavuus - Monipuolinen raakaainetoimitus - Edullinen rakennusmateriaali esim. lasikuituun verrattuna Toiminta: - Mahdollistaa kuljetettavien kalojen reaaliaikaisen seurannan - Ei tarvetta siirrettävien kalojen välivarastointiin - Vähentää kalojen käsittelyä - Varmistaa hapen ja jäähdyttävän veden tasaisen leviämisen - Vähentää vetoauton voimansiirtoon kohdistuvia rasitteita - Vähentää kuljetuksen stressitekijöiden vaikutuksia kalaan - Suunniteltu toimintaan, jossa vetomassa on alle 3500 kg ja vetoauton kuljettaja on suorittanut ns. pikku-e ajokortin. - Vähentää kuljetusaikaa, kun kalojen kunnon tarkkailu ei vaadi pysähtymistä, koska tarkkailu toteutetaan yö -käyttöön suunniteltua peruutuskameraa soveltaen. Huonot ominaisuudet Materiaali: - Voimakas lämpölaajeneminen - Heikko maalattavuus Toiminta: - Kalojen käsittelyn vähenemisen myötä kalojen pintavikojen, pituuden, sukupuolen määrittely kärsii, minkä seurauksena jossakin vaiheessa purkua - lastausta ko. toiminta tulee erillisenä toimenpiteenä toteuttaa, menetelmä?

36 MMM AVUSTUS Kokonaiskustannukset budjetoidut varat Toteutuneet kust. Erittely - Avustus MMM Henkilöstökulut Liite 3. - Muut kulut 9937 Liite 1/2. KUSTANNUKSET YHT: Hankkeen ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta Ohjausryhmä arvioi kokouksessaan hankkeen toteutuksen ja tuloksen: Kustannustehokas kehityshanke. JATKOTOIMENPITEET Kuljetussäiliössä toteutettavat kehittämistyöt: - Säiliön kannen tiiviyden parantaminen - Sulutukseen liittyvän giljotiiniluukun toiminnan kehittäminen - Toimintaan liittyvän kaluston kuljetuksen aikaisen säilytyksen parantaminen Isohaaran kalateiden ja pyyntilaitteiden toiminnan kehittäminen ja toteutus: - Vallitunsaaren ja Isohaaran kalateiden pyyntilaitteiden prototyypin suunnittelu ja toteutus, sis. kalojen lastaustoiminnot. - kalateiden ohjainaitojen suunnittelu ja toteutus - Kalateiden suuaukkoihin liitettävän jatkokappaleen suunnittelu / rakentaminen - Vallitunsaaren lisävesityksen suunnittelu ja toteutus. Keminmaassa Lohijokitiimi ry:n psta Jukka Viitala Toiminnanohjaaja

37 KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN PALUU 2018 PROJEKTISUUNNITELMA VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEKSI KEMI- JA OUNASJO- KEEN 1. Isohaaran kalateiden toimintaedellytysten kehittäminen 2. Vaelluskalojen ylisiirtohanke/vapakalastuksen käynnistäminen 3. Alisen Kemijoen sivujokien ennallistamisen esisuunnitteluhanke Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala Ala-Kemijoen, Keski-Kemijoen ja Ounasjoen sekä Enontekiön kalastusalueet / Metsähallitus LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKENEEN 1

38 LOHIJOKITIIMI RY Vuoden 2018 toimintasuunnitelma Yhdistys toimii tavoitteidensa mukaisesti edistäen Kemi/Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämistä yhteistyössä viranomaistahojen sekä eri toimijoiden kanssa. Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi sekä kalastusmatkailun edistämiseksi yhdistys voi toimia tarvittaessa myös jäsenyhteisöjensä esittämien aloitteiden, hankkeiden toteuttajana. Yhteistyö Yhdistys pyrkii toimillaan selkeyttämään rooliaan vaelluskalahankkeissa kuntien ja kalastusalueiden edunvalvojana sekä vaelluskalojen kantojen palauttajana. Lisäksi yhdistys pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään eri yhteistyötahojen kanssa kalojen ylisiirtohankkeen vaikutuksesta avautuvat eri tutkimusmahdollisuudet. Keskeisimpinä toimintatavoitteina pidetään myös alisen Kemijoen sivujokien ennallistamishankkeiden toteutusta sekä ko. alueiden luontaisten taimenkantojen elvytystä. Yhdistys on vuokrannut käyttöönsä 15 vuodeksi Isohaaran kalatiet. Vuokrasopimuksessa kalateiden toiminnan kehittämisen vastuu on myös siirretty yhdistykselle. Nykytilanteessa yhdistyksellä tavoite on käynnistää Isohaaran kalateiden toiminnan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutus vuonna Tutkimustoiminnan ja käytännön toteutuksen lisäksi yhdistys pyrkii yhteistyössä PVO Vesivoima Oy:n, Kemijoki Oy:n sekä Lapin liiton yhteistyöryhmän vaelluskalojen palauttamissuunnitelman laadintaan ja toteutukseen täydentämällä sitä omalla toiminnallaan. Lohijokitiimi pitää myönteisenä kaikkia toimia, joilla on positiivinen vaikutus vaelluskalojen palauttamiseen. Yhdistys edellyttää jäsenyhteisöidensä alueella mahdollisesti toimivilta tahoilta luonnollisesti suunnitelmien toteutuksen ehtona sitä, että ko. suunnitelmat ja toteutus tapahtuvat hyvässä yhteistyössä kalastusalueiden ja kuntien perustaman yhdistyksen Lohijokitiimi ry:n kanssa. Yhdistyksen tavoite on toiminnallaan edistää kalatiestrategian mukaista toimintaa laajapohjaisessa yhteistyössä perustamansa vaelluskalojen palauttamista edistävän yhteistyöryhmän ja eri asianosaisten kanssa mm. suuntaamalla Kemi/Ounasjoen kalanhoitovelvoitetta luontaista tuotantoa tukevaksi toiminnaksi sekä kouluttamalla toimintaansa osallistuvia tahoja (esim. osakaskunnat, kyläyhdistykset, urheilukalastusseurojen edustajat ym.) Elvytystoiminnan tavoite Kemi/Ounasjoen tulevaisuuden tavoitteena pidetään tilannetta, jossa merkittävä osa Kemijokisuulle nousseista kaloista hakeutuu kalateiden kautta joen vapaana oleville lisääntymisalueille. Joen maksimi poikastuotantoa pidetään yllä kalateiden kautta nousseiden kalojen ja ylisiirrettyjen emokalojen avulla. Tätä luontaista lisääntymistä tuetaan vielä ns. vapaaehtoisen /sovelletun velvoitteen hoidon keinoin, jossa osa poikas- ja mäti-istutuksista toteutetaan sivujokien latvaosuuksille tukemaan joen luontaista poikastuotantoa. Tällä menetelmällä pyritään luomaan Kemi/Ounasjokeen leimautunut kalakanta, joka hyödyntää kalateitä sekä nykyisin tyhjillään olevat poikastuotantoalueet mahdollisimman tehokkaasti. Näin toimittaessa on myös kestävän kalastuksen periaattein toteutettu vaelluskaloihin kohdistuva kalastus mahdollista. Edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi pyrkii yhdistys käynnistämään seuraavat hankkeet: 1. Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittäminen 2. Lohien ylisiirrot Kemi- ja Ounasjokeen 3. Alisen Kemijoen sivujokien ennallistaminen 2

39 Miten hankkeet edistävät muiden kansallisten ja maakunnallisten ohjelmien tavoitteita? Vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämä vesistön hyvä ekologinen tila edellyttää kalojen vaellusmahdollisuuksien turvaamista. Kemijoen kalateiden rakentaminen sekä toiminnan tehostaminen on Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen toimenpide. Kalatiestrategian tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tämä mahdollistuu kestävimmällä tavalla vaellusyhteyden palauttamisella ja muilla luontaista lisääntymiskiertoa tukevilla toimenpiteillä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vesistöstä ja kalakannasta riippuen useiden toimenpiteiden keinovalikoimaa, jossa kalatiet ovat yhtenä keskeisenä osana. Kalateiden mahdollistama vaelluskalojen nousu jokeen luo edellytyksiä myönteisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten kehitykselle sekä kestävän kalastuksen järjestämiselle. Kalatiestrategialla pyritään myös selkeyttämään kalateiden tarpeen arviointiin ja kohteiden valintaan liittyviä kysymyksiä, tukemaan ja parantamaan yhteistoimintaa hankkeiden edistämiseksi sekä edistämään vaelluskalojen elvyttämiseen liittyvien muiden tukitoimien toteuttamista osana kalatieratkaisuja. Kalatiestrategia on tarkoitettu noudatettavaksi valtion viranomaisten toiminnassa. Strategian toteutuksesta on päävastuussa maa- ja metsätalousministeriö, joka toimii yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Strategia ohjaa alueellisen kalataloushallinnon toimintaa, mutta vaikuttaa tulosohjauksen sekä yhteistyö- ja rahoitustoiminnan kautta myös monen muun tahon toiminnan suuntaamiseen. Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Nykyisen hallituksemme toimintakausi käynnistyi toukokuussa Toimintasuunnitelmassaan hallitus esitti biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen painopistealueelle Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin kolme toimenpidekokonaisuutta vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi. 1. Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin, kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen. 2.Pilottikohteiden toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus. Toimenpiteissä huomioidaan kokonaisvaltainen vesistöjen käyttö ja hoito. 3. Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. Kyseiseen toimintaan on vuosille kärkihankerahoitusta varattu 7 M. Vuonna 2018 eduskunta hyväksyi kuitenkin rahoitukseen 0,8 M lisämäärärahan. Ns. vipurahoituksella pyritään luomaan toimintaedellytyksiä uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoitoja elvytystoimenpiteiden jatkuvuudelle. Tavoitteena on, että vaelluskalojen elvyttämistä edistetään lisäksi myös muilla käytössä olevilla rahoitusinstrumenteilla (erilaiset T&K rahoitukset, MMM:n vesistötoimenpiteet ja EMKR) sekä LUKEn ja SYKEn tutkimusohjelmayhteistyöllä. 3

40 Sisältö: 1. Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittäminen 5 TAUSTAA 6 Keminmaan kalatiet 6 ISOHAARAN KALATEIDEN TOIMINNAN KESKEISET ONGELMAT 7 Kalatien rakennevirtaama 8 Houkutusvirtaaman tuottaminen 9 Toimenpide-esitys 1. kustannukset 10 Hankkeen toteutus ja ohjausryhmä Vaelluskalojen ylisiirtohanke PALUU TAUSTAA 12 Paluuhanke 12 Hankkeen hallinnointi 12 Hankkeen tavoitteet 13 Hankkeen käytännön toteutusperiaatteet 13 Kalojen kuljetukset ja varastointi 13 Vuonna 2018 toteutettavat toimenpiteet 14 Ylisiirtojen toteutus 15 Esitys vapakalastuksesta 16 Esitys mäti-istutusten toteutuksesta 16 Vahingoittuneiden kalojen hoitokokeilu 16 Hankkeen tautitarkkailun toteutus 16 Esitys ylisiirtojen vaikutusten seuranta vuonna Hankkeen kustannukset 18 Hankkeen rahoitus Alisen Kemijoen sivujokien ennallistamisen esisuunnitteluhanke TAUSTAA 20 Tavoitteet 20 Kustannusarvio 21 4

41 2 suuaukko 2 suuaukon rakenteelliset ongelmat 2 suuaukko 1. Uusia innovaatiota Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittämiseen Jukka Viitala

42 1. Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittäminen Taustaa Lohijokitiimi ry:n hallitus on ensimmäisen kerran kokouksessaan vuonna 2016 päättänyt laatia seuraavista toimintatavoitteista hankesuunnitelmat. Suunnitelmat valmistuivat keväällä Koska suunnitelmien toteutuminen ei kuitenkaan edennyt kaikilta osin tavoitteiden mukaisesti, laadittiin yhdistyksen toimesta ko. suunnitelmista uudet päivitetyt suunnitelmat vuodelle Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittäminen 2. Lohien ylisiirrot Kemi- ja Ounasjokeen 3. Alisen Kemijoen sivujokien ennallistaminen Keminmaan kalatiet Kemijoen ensimmäinen kalatie Kemin ja Keminmaan rajalle Isohaaran Vallitunsaareen valmistui Kalatie oli myös ensimmäinen suureen suomalaiseen entiseen lohijokeen valmistunut kalatie. Sen rakentamisessa käytettiin ratkaisuja, jotka olivat Suomessa uusia, mutta joita oli aiemmin mm. Kanadassa ja Pohjois-Ruotsissa menestyksellisesti käytetty. Kalatien rakennuttajana toimi Keminmaan kunta ja rahoittajana Suomen valtio ja Keminmaan kunta. Vuonna 2013 valmistui ja aukaistiin Keminmaahan rakennettu toinen kalatie, Isohaaran kalatie. Kalatien rakennuttajana toimi Lapin Ely-keskus ja rahoittajan EU ja Suomen valtio sekä Kemi/Ounasjokivarren kunnat. Molemmat kalatiet toteutettiin kyseisenä ajankohtana vallitsevien kalateiden suunnittelulle ja rakentamiselle asetettujen kriteerien mukaisesti. Kalateiden toimintaa on seurattu kalojen nousuaikoina lähes päivittäin niiden valmistumisesta lähtien. Seurannan myötä on kertynyt informaatiota molempien kalateiden toiminnasta sekä toimintaan liittyvistä puutteista. Vuonna 2014 toteutetun Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittämishankkeen aikana valmistui suunnitelma kalatien automatisoimiseksi sekä toimintaedellytysten parantamiseksi. Hankkeen rahoittivat EU ja Suomen valtio sekä Lohijokitiimi ry. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutus arvioitiin kustannuksiltaan noin 1 milj. euroksi. (sis alv 24%) Vuoden 2018 toimenpidesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa vuonna 2014 Vallitunsaaren kalatien toiminnan parantamiseksi esitettyjen toimenpiteiden käyttökelpoisuus. 6

43 ISOHAARAN KALATEIDEN TOIMINNAN KESKEISET ONGELMAT 1. Kalateiden rakennevirtaaman herkkyys patoaltaan veden säätelylle. 2. Kalatien sisäänmenoaukon vaikutusalueen epävakaa toimintaympäristö. 3. Kalatiestä purkautuvan veden vähyys Isohaaran molempien kalateiden toimintaan vaikuttaa negatiivisesti kalateiden yläpuolisen patoaltaan vuorokautinen säännöstely. Patoaltaan vedenpinnalle ei ole asetettu säännöstelyn alarajaa. Yläraja on NN + 12,00m ja vedenpinnan korkeuden pitkän aikavälin keskiarvo on NN 11,60m ja alin taso esim. vuoden 2016 vuorokausisäännöstelyssä oli NN 11,40m. Isohaaran patoaltaalla säännöstelyn ollessa tasolla NN + 11,60m täyttyy Vallitunsaaren kalatien lupaehtojen mukainen 0,7 0,8 m 3 /s virtaama. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että käytännössä huomattava osa kalatien toiminta-ajasta patoaltaan vedenpinnan taso on alle kalatien toiminnalle asetetun ohjearvon. Isohaaran kalatien virtaama on arvioitu noin 0,4 m 3 /s - 0,8 m 3 /s patoaltaan vaihteluvälillä NN m, tasolla 11.76m arvioksi muodostuu noin 600 l/s. Edellä esitetty informaatio merkitsee käytännössä sitä, että nykyisin metodein toteutetun Isohaaran patoaltaan vuorokausisäännöstelyn vaikutuksesta ovat Isohaaran kalatiet toiminta-ajastaan huomattavan osan vajaakäytöllä. Kalateiden seurantatietoihin perustuen niiden rakennevirtaaman tulee pysyä tasolla n. 0,8 1,0 m 3 /s Ko. arvojen ylittäminen johtaa kalatien tulvimisvaaraan. 7

44 Isohaaran kalateiden toiminnassa on myös muita yhteisiä ongelmia, jotka heikentävät merkittävästi niiden toimintaedellytyksiä. Molempien kalateiden suualueelle muodostuu käytön aikana ns. akanvirta, joka ohjaa kaloja uimaan noin 3-4 metriä halkaisijaltaan olevaan pyörivään virtaukseen. Kalatieseurannan aikana on muodostunut käsitys, jossa edellä esitetyn mukaiseen uintiin oppineet kalat ns. orientoituvat ko. uintikäyttäytymiseen, mikä myös vaikeuttaa kalojen hakeutumista myöhemmin kalateihin. ISOHAARAN KALATEIDEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN KEHITTÄMINEN Vallitunsaaren kalatien rakennevirtaama 1. Vuoden 2014 suunnitelmassa patoaltaan veden pinnan vuorokausisäännöstelyn vaikutukset kalatien vesimäärään eliminoitiin kalatien suuaukon muuttamisella patoaltaan veden pinnan mukaan säätyväksi. Vuoden 2018 suunnitelmassa kalatien toimintaan riittävä vesimäärä varmistetaan poistamalla Vallitunsaaren kalatien yläpäästä 3-4 denil lamellia. Tällä väliaikaisella muutoksella varmistetaan kalatien riittävä rakennevirtaama sekä tehostetaan suualueen toimintaa. Kalatien suualueen toimintaa edelleen tehostavana toimenpiteenä esitetään myös Vallitunsaaren kalatien lisävesityksen tehostamista nykyisestä 400 l/s 1900 l/s Toimenpiteen vaikutuksesta kalatien suuaukosta purkautuva vesimäärä kasvaa n l/s. Lisävesitys tulee toteuttaa pumpulla, jonka nostokorkeuden ollessa n. 2 metriä täyttyy lisävesitykselle asetetut kriteerit. 8

45 Jotta aiemmin esitettyä orientoitumista ei kalateiden suualueille nousseille kaloille pääsisi muodostumaan, tulisi esitetyn mukaisesti kalateistä purkautuvaa vesimäärää kasvattaa ja kalateiden suualueen välittömään läheisyyteen suunnitella ja asentaa kalojen ohjainaita, joka ohjaa kaloja mekaanisesti sekä turbiinivirrasta kaapatun veden avulla kalatiehen ja vähentää näin myös akanvirran syntymistä. Houkutusvirtaaman tuottaminen Kalatien lisävesitys on Vallitunsaaren kalatiessä toteutettu aiemmin pumppaamalla kalatien alapuolisesta vesistöstä kalatien alkupäähän 400l/s. Edellä esitettyjen toimenpiteiden vaikutusten tehostamiseksi tavoitteena on kasvattaa lisävesityksen määrää kalatien loppuosalla jakoportilta kalatien suualueelle. Kyseistä lisävesimäärää rajoittavana tekijänä ovat kalatien loppuosan aiempi mitoitus. Muutostöiden suunnittelun/toteutuksen tässä vaiheessa. Ko. rakenteiden muuttamista ei katsottu tarpeelliseksi, koska oletetaan, että ilman rakenteiden laajempaa muutostakin lisävesityksen määrää saadaan kasvatettua riittävästi. Virtaaman kasvattamiseksi toteutettavat toimenpiteet: Kalatien pohjoinen suuaukko poistetaan käytöstä ja ko. kohtaan rakennetaan uusi säädettävä lisävesipumppaamo. Teholtaan I/s. Toimenpiteiden vaikutuksesta kalatien kokonaisvirtaama kasvaa kalatien suualueella 800 I/s+400 I/s= n I/s 800 I/s+400I/s+1500 I/s= n I/s. 9

46 Kalatien loppuosan (jakoportilta kalatien suualueelle) vesimäärän lisääntyessä toimii ko. kalatien pystyrako-osuus normaalilla toimintaperiaatteella, jossa pystyrakojen virtausnopeuden oletetaan asettuvan tasolle 1,2m/s 2,0m/s. Pohjoiselle suuaukolle suunnitellun lisävesityksen käynnistyttyä kasvaa vesimäärä n. 800 l/s maksimissaan 2300 l/s. Muutoksen vaikutuksesta veden pinta nousee yli pystyraon seinämien ja muodostaa pystyraon yläpuoliselle osuudelle kiintovirtausalueen, joka läpäisee lisävesityksestä muodostuvan vesimäärän. Kyseisellä muutoksella ei ole oleellista vaikutusta pystyraon virtausnopeuksiin, mutta edellyttää ko. kalatieosuuden pystyrako-osuuksien avartamista. Toimenpidesuunnitelma mukaiset kustannukset RAHOITUS - Betonin leikkuutyö Pyyntilaitteen/nostolaitteen hankinta, asennus - Vallitunsaaren kalatie+nostolaite * - Lisävesi pumpun hankinta/asennus - Vallitunsaaren kalatie asennus Vallituns Ohjainaidan hankinta/asennus - Vallitunsaaren kalatie *. - sukellustyö Vallitunsaaren kalatien suuaukon virranohjain * - Kalateiden käyttökustannukset sähkö Kalateiden käyttö- ja hoitokustannuksista Toiminnan 3 kk +raportointi Ostopalvelut Muu ennalta arvaamaton Rahaliikenteen hoito ja kirjanpito KUSTANNUKSET YHT: alv 0% MMM / kärkihankevarat 50% Ulkopuolinen rahoitus 50% YHT: alv 0% Lohijokitiimi ry:n rahoitus * Hankeen toteutus ja ohjausryhmä Hankkeen toteutuksesta vastaa yhdistyksen ja Keminmaan kunnan kanssa solmitun kalatien hoidosta ja kehittämisestä laaditun vuokrasopimuksen mukaisesti Lohijokitiimi ry, myöhemmin Keminmaan kunnan Tekniset palveluiden kanssa sovitun mukaisesti. Ohjausryhmään esitetään seuraavien tahojen edustajia: Lapin Ely-keskus, LUKE, Lohijokitiimi ry:n edustajat (kuntien ja ka. edustajat), yhteistyöryhmän ja muiden yhteistyötahojen edustajat. Keminmaassa Lohijokitiimi Ry:n psta Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 10

47 KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN PALUU PROJEKTISUUNNITELMA VAELLUSKALOJEN YLISIIRROSTA KEMI- JA OUNASJOELLE Ala-Kemijoen, Keski-Kemijoen ja Ounasjoen sekä Enontekiön kalastusalueet / Metsähallitus LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI OUNASJOKEEN 11

48 TAUSTAA Vaelluskalojen ylisiirtohanke 2018 PALUU ( ) Vaelluskalojen ylisiirrot Kemijokisuusta Ounasjoelle käynnistettiin vuonna 2009 ja niitä toteutettiin silloin lähinnä erilaisten tutkimustarpeiden vuoksi. Paluuhankkeen toteuttamien ylisiirtojen tavoitteena oli luontaisen poikastuotannon käynnistäminen. Ylisiirtoja on toteutettu vuosina 2014 sekä 2015 ja yhteensä kaloja siirrettiin yksilöä. Vuonna 2016 kaloja siirrettiin yht kpl. Paluu hankkeiden aikana kaloja on siirretty vuosina yhteensä 2845 kpl ja vuonna 2017 yhteensä kpl. Yhdistyksen hallitus on asettanut lyhyen ajan ylisiirtojen vuosittaiseksi tavoitteeksi n kalan siirrot, jota voitaneen pitää edellä esitettyyn perustuen täysin realistisena tavoitteena. Ylisiirrot toteutti Lohijokitiimi ry ja yhdistyksen tavoitteena onkin tulevaisuudessa jatkaa siirtoja. Siirrettyjen kalojen lisääntymisen tuloksellisuutta on selvitetty sähkökalastuksilla ja tähän asti parhaimmat saaliit on saatu kesän vanhoilla lohenpoikasilla Lohinivan ylä- ja alapuoliselta virtaalueilta PALUUHANKE Yhdistyksen tavoitteena on jatkaa ylisiirtoja myös vuonna 2018 aikana. Tavoitteena on siirtää mahdollisimman monta Kemijokisuusta / Isohaarasta pyydettyä emolohta ja taimenta alisen Kemijoen sekä Kemi- ja Ounasjoen vapaana virtaaville jokiosuuksille. Hankkeen hallinnointi ja toteutus: Kemi- ja Ounasjokivarren kuntien ja kalastusalueiden sekä Metsähallituksen muodostama yhdistys LOHIJOKITIIMI RY. Yhteistyö: Lapin Ely-keskus, Luke, Lappia, WWF-Suomi, Suomen luonnonsuojeluyhdistys, Suomen vapaa-ajan kalastajat ry, HANKKEEN HALLINNOINTI Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimii LOHIJOKITIIMI RY. Hankkeen käytännön töistä vastaa yhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Viitala. Yhdistyksen hallitus muodostuu seuraavien tahojen edustajista: Kemin kaupunki Santeri Lindolm, Keminmaan kunta Aapo Mäenpää, Tervolan kunta Raimo Puikko, Rovaniemen kaupunki Teppo Säkkinen, Kittilän kunta Risto Similä, Enontekiön kunta Alpo Peltovuoma, Savukosken kunta Kari Kilpimaa, Ala- Kemijoen kalastusalue Matti Kurkela, Keski-Kemijoen kalastusalue Reijo Saari, Ounasjoen kalastusalue Risto Similä, Enontekiön kalastusalue Jyrki Kehus. Hankkeen ohjausryhmäksi esitetään seuraavien tahojen edustajia: Lapin Ely-keskus, LUKE, WWF- Suomi, Suomen luonnonsuojeluyhdistys, Suomen vapaa-ajan kalastajan keskusliitto ry täydennettynä yhdistyksen hallituksen nimeämillä edustajilla. - Ohjausryhmän tehtäviin kuului mm. MMM yhdistykselle luovuttamien varojen käytön seuranta ja hyväksyntä. - Ylisiirroista laaditaan vuosittain yksi raportti, jonka tulee sisältää myös hankkeen kirjanpidon. - Hankkeesta laaditut raportit sekä kirjanpidon hyväksyy hankkeen ohjausryhmä. 12

49 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen / Yhdistyksen tavoitteena on siirtää Kemijokisuusta vuonna 2018 n kpl sukukypsää vaelluskalaa (lohia ja taimenia) Kemijoen ja Ounasjoen sekä niiden sivujokien vapaille jokiosuuksille ja näin käynnistää ko. alueiden luontainen poikastuotanto sille tasolle, että syntyneet poikaset muodostavat riittävän suuria populaatioita indikaattoreiksi eri tutkimustoiminnoille. Tutkimustoiminnan tavoitteena Luonnonvarakeskuksen toteuttaman toiminnan lisäksi on käynnistää vapakalastuksen vaikutusta vaelluskalakantojen elvytykseen arviovan selvityksen laadinta. - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mm. poikasten vaellustappiot, vaellusreitti ja ohjaamiseen tarvittavat rakenteet sekä ylisiirtojen elvytysteho. Tulevaisuudessa merivaellukselta palaavat villit poikaset omaavat myös normaalin nousumotivaation ja ovat näin ohjaamassa kalateiden käyttöön liittyvien säätöjen toteuttamista. - Lisäksi selvittää kalastustiedusteluin vapakalastajien saalismäärä ja niiden mahdollinen vaikutus vaelluskalojen palauttamiseen sekä kalastuslupien myyntiin. HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUSPERIAATTEET - Kalojen kuljetuksen toteuttaa siirtoluvan haltija Lohijokitiimi ry. - Siirrettävät kalat pyydystetään Keminmaan uudelta ja vanhalta kalatieltä sekä nuottaamalla Isohaaran vanhalta voimalalta Osa siirrettävistä kaloista ostetaan Kaakamoniemen ja Perämeren merialueen pyydyksistä. - Kuljetusvetenä käytetään Isohaaran patoaltaan vettä. - Virkaeläinlääkärin silmämääräisen tarkastuksen kaloille suorittaa Tervolan kunnan eläinlääkäri. Kalojen kuljetukset ja varastointi - Kalat kuljetetaan kahdella trailerilla varustetulla pakettiautolla kuljetussäiliöissä istutuskohteisiin. - Kuljetussäiliöinä käytetään n.1,4 m 3 ja yhtä 2,6 m 3 kuljetussäiliötä, joiden kalojen kuljetuskapasiteetiksi muodostuu, riippuen veden lämpötilasta ja kalojen kokoluokasta, n kalaa ja ( kalaa) istutuserä. - Kaakamoniemen lohipadosta ostettavat kalat varastoidaan Kaakamoniemeen kahteen 7 m 2 varastoaltaaseen sekä yhteen 2,6 m 3 kuljetussäiliöön. - Alisella Kemijoella taimenet siirretään Loue- ja Pisajoen vesistöön ja lohet Ounas- ja Kemijoen vesistöihin (liitteen 1 mukaisesti). Hankkeen rahaliikenteen ja kirjanpidon toteutuminen Hankkeen ja yhdistyksen rahaliikenteen sekä kirjanpidon hoidosta vastaa Lohijokitiimi ry. 13

50 VUONNA 2018 TOTEUTETTAVAT TOIMENPITEET 1. Uuden vuonna 2017 valmistuneen kiertovesipumpulla varustetun n. 2,6 m 3 kuljetussäiliön proton parannusehdotusten toteutus sekä uuden vastaavan kuljetussäiliön rakentaminen. 2. Vallitunsaaren kalatien toiminnan tehostamiseksi esitettyjen toimenpiteiden toteutus käynnistetään ja kalatiet avataan kesäkuun alkupäivinä, riippuen joen jäätilanteesta. (Kalojen lastaus / purkukaluston sekä kalateiden pyyntilaitteiden kehittäminen/rakentaminen toteutus 1. Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittämisosio) 3. Kalojen saapumista kuvaavat kamerat asennetaan Isohaaran voimalaitoksille molempien kalateiden suulle kesäkuun alkupuoliskolla heti jäätilanteen salliessa. 4. Nuottaus Isohaaran vanhalla voimalaitoksella käynnistetään heinäkuun puolenvälin tienoilla kun kalojen suomupeitteen ns. nahoittuminen on käynnistynyt. 5. Kalojen pyynti ja kuljetus merialueelta käynnistetään heti niiden saavuttua Perämerelle lähtien, mikäli AVIN ylisiirtolupa pysyy voimassa sekä kalatalousviranomainen myöntää pyynnille poikkeusluvan. Mikäli vuonna 2018 Aluehallintoviranomainen peruu ylisiirtoluvan, esittää yhdistys ylisiirtojen ja suunnitelman mukaisen toiminnan jatkamista kuitenkin Isohaaran ja Tervolan patoaltailla. Toiminnan kehittäminen - Vallitunsaaren kalatiehen rakennetaan toimintaedellytysten kehittämishankkeessa esitetyn mu kainen pyyntilaite. - Koska hankkeen toteutuksen yhdeksi kriteeriksi on noussut kustannustehokkuus, tulisi kalojen siirrossa kasvattaa kuljetusastioiden kokoa ja varustaa säiliö 12v kiertovesipumpuilla. Toimenpide takaisi hapen tasaisen levittäytymisen kuljetussäiliöön, mikä mahdollistaisi myös kalojen suuremmat kuljetustiheydet ja kaloille optimaaliset kuljetusolosuhteet. - Lohien ja taimenten mätirasiaistutusten tai suorien silmäpistevaiheessa olevien mätien istutusten käynnistäminen Kemi /Ounasjoen sivujokien latvavesissä. - Hankkeen tavoitteena on edelleen pyrkiä vaelluskalojen palauttamiseen liittyvällä toiminnalla aktivoimaan kyläyhdistysten, osaskuntien ja kalastusalueiden toimintaa. Tähän pyritään toimenpiteillä, joissa ko. tahoille esitetään hankkeen parista erilaisia työtehtäviä. Nämä työtehtävät ovat mm. toiminta kalakuormien vastaanottajana. Jatkossa ko. tahoille esitetään mahdollisuutta osallistua eri tutkimus- ja selvitystöiden sekä mäti-istutusten toteuttamiseen työ rukkasena yhteistyössä tutkimuksen toteuttajien sekä yhdistyksen kanssa. (Alisen Kemijoen sivujokien ennallistamisen esisuunnitteluhanke) Ko. työ olisi osin talkooluontoista sekä palkkatyötä. 14

51 Ylisiirtojen toteutus Vuoden 2018 alustavat siirtokalojen istutuskohteet Tavoitteena on siirtää Kemijokisuun merialueelta sekä Isohaaran kalateiltä / nuottaamalla Isohaaran voimalaitokselta mahdollisimman useita emokaloiksi soveltuvia lohia ja taimenia Ounas- ja Kemijokeen sekä niiden sivujokiin. Kaikille siirrettäville kaloille suoritetaan eläinlääkärin silmämääräinen tarkastus ja osa kaloista toimitetaan toiminnalle asetetun ns. tautitarkkailun vuoksi Oulun Eviran toimipisteeseen tutkittavaksi. Lohet siirretään vapautusalueelle yhdistyksen ylisiirtoa varten hankkimaa siirtokalustoa apuna käyttäen. Jokaisen istutuserän jälkeen siirtokalusto desinfioidaan. Ylisiirtojen tavoitteena on käynnistää pääuoman ja sivujokien luontainen poikastuotanto. Luontaisen poikastuotannon käynnistyttyä sen tuloksena saadaan mm. pyydettyä sekä merkittyä merivaellukselle lähtevistä vaelluspoikasista riittävä määrä mm. vaellustappioiden määrittämiseksi. Siirtokalojen istutuksia toteutetaan Kemijokeen ja sen sivujokiin (mm.värrijoki) sekä Ounasjokeen ja Ounasjärveen ja niihin laskeviin sivujokiin. Lisäksi alisella Kemijoella istutuksia toteutetaan taimenilla Louejokeen ja muihin sivujokiin osakaskuntien esittämien toiveiden mukaisesti. Ensimmäiset siirrot pyritään toteuttamaan pääuomien latvaosuuksille. Siirrettävien kalojen sukupuolijakaumaan ei pyritä vaikuttamaan ja sen seurauksesta kaikki saaliiksi saadut kalat siirretään. 15

52 ESITYS Kalastuksen toteutuksesta Yhdistyksen jäsenyhteisöiden kalastusalueille, osakaskunnille esitetään vapa- ym. kalastuksen käynnistämistä Lapin Ely-keskuksen kalastuksen säätelystä laatiman ohjeistuksen mukaisesti. liite1. Lisäksi kalastusalueille esitetään, että he huomioisivat käyttö- ja hoitosuunnitelmissaan ylisiirtokaloihin kohdistuvan kalastuksen. Kalastusalueille esitetään myös, että he luovuttaisivat kalastusluvan lunastaneiden henkilöiden yhteystiedot yhdistyksen käyttöön. Koska saaliin raportoinnin ja kalastuksen valvonnan kehittäminen ovat osa ylisiirtohankkeen tuloksellisuuden kehittämistä. ESITYS Mäti-istutusten toteutuksesta Yhdistyksen hallitus esittää MMM sekä Luonnonvarakeskukselle, että yhdistys keräisi n.150 emokalaa Luonnonvarakeskuksen Keminmaan karanteenilaitokselle, missä kalat hoidettaisiin ja varastoitaisiin syksyllä tapahtuvaa lypsyä varten. Syksyllä mäti lypsettäisiin ja hedelmöitettäisiin Keminmaan karanteenilaitoksella sen henkilökunnan toimesta. Mäti siirretään laitokselta yhdistyksen toimesta silmäpistevaiheen saavutettuaan mätirasia- tai suoraistutuksena istutuskohteisiin. Emokalojen hoidosta ja mädinhaudontaan liittyvistä kustannuksista vastaa MMM / LUKE- Emokalojen keräyksestä ja mädin istutuksesta syntyvistä kustannuksista yhdistys ja osakaskunnat. Vahingoittuneiden kalojen hoitokokeilu Ylisiirtojen käynnistämisen alkuajoista ovat vuosittain siirrettävien kalojen määrät kasvaneet. Myös kaloille toteutetussa tarkkailussa on kiinnitetty huomiota pintavioittuneiden kalojen määrien kasvuun. Vuonna 2017 pintaviottuneiden kalojen osuuden arvioitiin muodostuvan noin kalaksi. Kaloista merkittävä osa hävitettiin ja osa hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan ns. tautitarkkailussa. (pintavioittunut = kalan suomupeite rikkoutuu) On todennäköistä, että kyseiseen ongelmaan ei löydy lähiaikoina ratkaisua, koska rasvaeväleikkattujen kalojen seurannan toteutuksen vaikutukset tulevat jossakin määrin mahdollisesti lisäämään pintavioittuneiden kalojen osuutta ylisiirroissa. Vuonna 2018 tavoitteena on käynnistää kokeilu, jossa vioittuneet kalat kerätään (Isohaaran, Vallitunsaareen) niille varattuun hoitoaltaaseen. Altaassa hoitoon valitut kalat ankkurimerkitään sekä rokotetaan bakteeriperäisten kalatautien varalta. Kokeilun aikana kalat kylvetetään kalojen kuljetusperiaateita hyödyntäen. (kierrätetty/hapetettu vesitys). Kylvetys jaksojen aikana kalan limaneritystä pyritään lisäämään, minkä seurauksena myös ns. arpeentuminen nopeutuu ja mahdollistaa ko. yksilöiden siirrot. Kalojen merkintä antaa jatkossa informaatiota toimenpiteiden reaalisuudesta. Hankkeen tautitarkkailun toteutusperiaate Näytteenotto painotetaan hankkeen alkuvaiheeseen Eviran ohjeistuksen mukaisesti siten, että ensimmäinen ylisiirrettävä kala olisi vasta 20. kiinni saatu yksilö. Tutkittavaksi toimitettaisiin sellaiset yksilöt, jotka pyydettäisiin samalta alueelta kuin siirrettävät kalat ja joita ei ollut tarkoituksenmukaista muuten siirtää (esim. pyynnissä vioittuneet yksilöt). Kyseiset kriteerit täyttyvät myös kalatiestä kiinniotetuilla kaloilla. Jokaisesta näytekalaerästä laaditaan lähete. Ennen näytteiden toimitusta EVIRA:n Oulun toimipisteeseen varmistettaan ruuhkien välttämiseksi puhelinsoitolla näytteiden vastaanotto. Ylisiirroissa mahdollisten kalatautien leviämisen ennaltaehkäisemiseksi desinfioidaan siirtokalusto jokaisen istutuserän jälkeen. 16

53 ESITYS MMM/Lapin Ely-keskukselle LOHIEN YLISIIRTOJEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 2018 Ylisiirtojen tuloksellisuuden seurannan toteutuksesta: Hankkeen tutkimus- ja seurantatoiminnasta vastaa Luke yhteisesti MMM:n ja yhdistyksen edustajien kanssa sovitun mukaisesti. Tuleville vuosille suunnitellut sähkökalastukset toteutetaan Luken edustajien toimesta vuosittain. Ounasjoen sekä muiden istutuskohteiden virta-alueet sähkökalastetaan vuosittain. Tulosten pohjalta arvioidaan syntyneiden poikasten esiintymistiheydet. Analyysin pohjalta voidaan myös arvioida jatkossa kalojen lisääntymisen tuloksellisuutta. Halutessaan Luken edustajat voivat hyödyntää myös Länsi Lapin Ammatti-instituutin kalatalouslinjan toimintaa mm. oppilastyönä toteutettuina sähkökalastuksina. Toimijat: Kenttätyöt toteuttaa Luonnonvarakeskus. Ko. toimet rahoitetaan Paluu-hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. 17

54 KUSTANNUKSET Vaelluskalojen ylisiirto 2018 Henkilöstökulut sis. soskulut - Henkilöstökulut Taloushallinto Kustannukset yht: Kalustohankinnat - varusteet ja materiaalihankinnat ym. toimintaan liittyvät kustannukset ostopalvelut Kustannukset: yht Muut toimintaan liittyvät kustannukset - Vuokrakustannukset (kalojen siirto) Matkakorvaukset (tautitarkkailu) Kalojen hankinta (Dunder) Kalatautinäytteiden käsittely (Evira) Sosiaalitilat Kustannukset:yht KAIKKI KUSTANNUKSET YHT: sis alv. Rahoitus MMM/Kärkihankevarat Lohijokitiimi Ulkopuolinen rahoitus_ YHT: Hankkeen rahoituksen toteuttaminen Yhdistys on käynnistänyt valtakunnallisen Paluu-keräyksen, jonka tuotolla on mahdollista rahoittaa hankkeen omarahoitusosuudesta syntyviä kuluja. Hankkeelle anotaan Lapin Elykeskukselta varoja esitetyn hankesuunnitelman mukaisesti, mutta se toteutetaan keräyksen tuoton ja yhdistyksen varallisuuden mukaisella volyymillä. Keminmaassa Lohijokitiimi ry:n toiminnanohjaaja Jukka Viitala 18

55 KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN 3. ALISEN KEMIJOEN SIVUJOKIEN ENNALISTAMINEN Luottamuksella ja reiluin keinoin 19