Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 1 (13) NETTIKYSELYN ANALYYSI Markku Kortesmaa 29.3.2007
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 2 (13) SISÄLTÖ 1. Rakennusvuosi... 3 2. Rakennuksen käyttötarkoitus... 3 3. Rakennuksen lämmitys... 4 4. Rakennuksen ilmanvaihto... 4 5. Rakennuksen muoto L tai T... 5 6. Kantavien seinien materiaali... 5 7. Kantavien kattorakenteiden materiaali... 5 8. Kosteusolosuhteet... 6 9. Kantavien puuosien maahan tai betoniin... 7 10. Vesikattovuodot ja kondenssiongelmat... 7 11. Home ja laho... 7 12. Teräsosan ruostuminen... 8 13. Epätavallisen suuret taipumat... 8 14. Rakentamisen jälkeen tehdyt kantavien rakenteiden muutokset... 9 15. Rakenteiden onnettomuusvauriot... 9 16. Tarkastukset ja huollot... 9 17. Katteen rakennusmateriaali... 10 18. Runkoratkaisut... 10 19. Puurakenteiden halkeamat... 10 20. Palkkien painumat ja kallistumat tuilla... 11 21. Kattorakenteen jäykistys... 11 22. Rakenteiden suunnittelu ja lujuuslaskelmat... 11 23. Rakennusmateriaalin hankinta... 12 24. Rakennustyö... 12 25. Työn valvonta... 12 26. Huolenaiheet... 13
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 3 (13) NETTIKYSELYN ANALYYSI Maanviljelijöille järjestettiin kysely keväällä 2006. Kysely tehtiin hieman sen jälkeen kuin kevään kattosortumat olivat tapahtuneet huhtikuun alussa. On oletettavaa, että kyselyajankohta aktivoi vastaajia. Kyselyssä oli 27 kysymyksen lista ja useissa kysymyksissä oli useita alakohtia. Kyselyyn vastasi 60 viljelijää noin kolmen viikon aikana. Vastauksista on yhteenveto liitteessä 1, jossa kuhunkin kohtaan on merkitty kyseiseen kohtaan ruksanneiden lukumäärät. 1. Rakennusvuosi Aikaisin rakennusvuosi oli 1930 ja myöhäisin 2005. Vastauksista 2/3 oli annettu rakennuksista, jotka on rakennettu 1990 tai sen jälkeen. Eniten vastauksia eli 8 kpl osui vuonna 1999 rakennettuihin rakennuksiin. Kyselyyn osallistuneiden rakennusten rakennusvuosi on esitetty graafisesti kuvassa 1. 10 kpl 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1930 1950 1970 1990 2010 Vuosi Kuva 1. Kyselyssä olleiden rakennusten rakentamisvuosi 2. Rakennuksen käyttötarkoitus Yhteenveto rakennuksen käyttötarkoituksesta alla 9 Sikala 21 Pihatto 10 Parsinavetta 1 Siipikarjakasvattamo, 0 Maneesi 7 Konehalli 2 Varasto 8 Muu, (kuivuri, lihakarjanavetta, kuivuri, lihakarjanavetta, yhdistetty konehalli varasto, lihanautojen loppukasvattamo, navetta / varasto, lihakarjanavetta, kylmäpihatto, saneerattu entinen navetta, kylmäpihatto, lypsyasema)
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 4 (13) Pihattoja oli 21 eli noin kolmannes. Kuudesosa sikaloita ja parsinavettoja ja 7 kpl eli noin 10 % konehalleja. Muut olivat yksittäisiä rakennuksia. 3. Rakennuksen lämmitys 25 Kylmä, 34 Lämmitetty, minimilämpötila talvella 2 20 Lämmitettyjä rakennuksia oli 34, joista sikaloita oli yhdeksän kappaletta eli kaikki sikalat olivat lämmitettyjä. Sikalojen minimilämpötila talvella vaihteli välillä 12 18 o C. Pihatoista lämmitettyjä oli 12 kpl 21.stä. 4. Rakennuksen ilmanvaihto 8 Tasapaineilmastointi (poistoimuri ja raitisilman sisään puhallus) 15 Alipaineilmastointi (koneellinen poisto ja tuloilmaventtiilit) 17 Luonnollinen ilmanvaihto (tuuletusluukut tai ikkunat) 13 Poistoimurit ja raitisilma ullakolta 7 Ei erikseen ilmanvaihtoa, miksi (ei tarvitse, tasapainoilmastointi asentamatta, kolmiseinäinen pihatto, luontainen (kylmä pihatto), Kylmä konehalli nurkat falskaa riittävästi) Koneellinen ilmavaihto oli noin 60 % rakennuksista. Luonnollinen ilmanvaihto eli tuuletusluukut ja ikkunat olivat noin neljänneksessä rakennuksista. Ilmanvaihtoratkaisu vaikuttaa ainakin periaatteessa rakennuksen kosteustilanteeseen. Tätä riippuvuutta on havainnollistettu taulukossa 1. Taulukko 1. Ilmastointitavan vaikutus rakenteiden hikoiluun. Rakennuksen ilmastointi Hikoilevatko rakenteetkolta Tasapainoilmastointi Alipaineilmastointi Luonnollinen ilmanvaihto Poistoimurit ja raitisilma ulla Ei erikseen ilmanvaihtoa Ei koskaan 2/7 1/14 4/17 4/13 3/6 Alle puolet ajasta 4/7 13/14 12/17 9/13 3/6 Yli puolet ajasta 0/7 0/14 1/17 0/13 0/6 lähes aina 1/7 0/14 0/13 0/6 Vastauksia yhteensä (kpl) 8 15 17 13 8 Hyväksyttävinä tasoina voidaan pitää sitä, että rakenteet eivät hikoile koskaan ja ne hikoilevat alle puolet ajasta. Muissa tapauksissa rakennuksissa on liikaa kosteutta. Tapaus, jossa on tasapainoilmastointi ja rakenteet ovat aina märkiä, on 1996 tehty lypsyasema. Vastaajan ilmoituksen mukaan lypsyaseman ja vanhan navetan välinen seinä on lahonnut kondenssiveden vaikutuksesta. Samalla kohtaa on lunta keräävä kattorakenne.
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 5 (13) Tapaus, jossa on luonnollinen ilmanvaihto ja rakenteet hikoilevat yli puolet ajasta, on vuonna 1997 rakennettu navetta/varasto yhdistelmä. Rakennuksessa on kattovuoto profiilipellin naulojen kannoista. 5. Rakennuksen muoto L tai T 18 kyllä 35 ei L tai T muotoinen rakennus on riski, jossa L:n tai T:n sakara on toteutettu rakentamalla perusosan päälle korotusosa, jos perusosan kattokannatteiden puristettuja osia ei ole korotusosan kohdalta tuettu sivusuunnassa. Tällaisia rakennuksia oli yhteensä 18 kappaletta. Näistä kahdeksassa oli naulalevyristikot. Nämä rakenteet toimivat ainakin periaatteessa kelvollisesti esimerkiksi silloin, kun sakara toteutetaan myös naulalevyristikolla eli lisäristikoilla, ja ne kiinnitetään alapaarteistaan pääristikoihin. Tällöin pitää vielä pääristikoiden nurjahtamisen estämiseksi olla lisäristikoiden välissä nurjahdustuet. Edellä mainitussa kahdeksassa tapauksessa ristikoiden jäykistämiseen vastasi viisi kahdeksasta. Kaikilla vastanneista kaikilla oli ristikoiden sisäsauvoissa jäykisteet ja ristikoiden kaatumista estävät tuennat. Yläpaarteiden taipuminen sivulle oli estetty kolmessa tapauksessa viidestä. 6. Kantavien seinien materiaali 22 Puu 5 Teräs 21 Betoni 7 Harkot 5 Muu, mikä (punatiili, teräskehät puuseinä, tiili, harkot ja puu, siporexharkot, tiili) Kantavien seinien materiaaleista oli puuta tai betonia noin kolmannes kumpaakin. Noin 10 % oli terästä harkkoja ja muita materiaaleja. Puu ja betoni ovat vallitsevia materiaaleja ja teräs lähinnä poikkeus. 7. Kantavien kattorakenteiden materiaali 39 Puu 34 Naulalevyristikot 2 Liimapuu tai kertopuu 14 Muu puurakenne 4 Teräs 1 Muu, mikä (teräskehät ja puupalkit) Kantavista katoista 2/3 oli puisia kaikista vastauksista. Näistä naulalevyristikoita oli 34 kpl 60:sta. Naulalevyristikkokatossa oli taulukon 2 mukaiset tuentapuutteet kahdeksassa eri rakennuksessa.
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 6 (13) Taulukko 2. Mahdollisesti puutteita ristikoiden tuennassa Rakennus Rakennettu Jänneväli (m) Ristikkojen kaatuminen Yläpaarteen tuenta Sisäsauvojen tuenta Kohde tiedossa Huolestunut Lihanautojen loppukasvattamo 1997 13,3 x x 1) x On On Parsinavetta 1972 10 x x Ei Ei Pihatto 2000 28/2? x 1) On On Pihatto 2000 22 x 1) On Ei Sikala 1996 20 x 1) On Ei Pihatto 2000 19 x x 1) x On Ei Pihatto 1999 23 x 1) On On Ei tiedossa 12 x 1) On Ei 1) Katteena profiilipelti, joka toimii todennäköisesti samalla jäykisteenä. Epäilyttäviä tapauksia ovat ne, joissa taulukon 2 mukaan ei ole ristikkojen kaatumista estäviä tukia eikä sisäsauvojen nurjahdustukia. 8. Kosteusolosuhteet Ilman kosteutta säädetään tai mitataan: 3 kyllä, ilman kosteus on keskimäärin kesällä: 30 70 % ja talvella 70 90 % 52 ei säädetä eikä mitata Rakenteet hikoilevat eli rakenteiden pintaan tiivistyy kosteutta: 15 ei koskaan 41 vähemmän kuin puolet ajasta 1 yli puolet ajasta 1 lähes aina Ullakkotilan olosuhteet Erillinen ullakko 32 on Ullakko on märkä, esimerkiksi lämmöneristeet ovat märät tai kosteusvalumisesta aiheutuvia raitoja on näkyvissä rakenteissa (tähän vastataan vain, jos on erillinen ullakko) 2 kyllä 20 ei 20 ei Kolmessa tapauksessa ilman kosteutta säädetään ja 52 tapauksessa ei säädetä. Säädetyt tapaukset ovat vuonna 1983 rakennettu lihakarjanavetta, vuonna 1989 rakennettu siipikarjakasvattamo ja vuonna 1999
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 7 (13) rakennettu pihatto. Viimeksi mainitussa rakennuksessa ilmoitettiin havaitun kondenssia seinärakenteissa. Myös kahdessa tapauksessa rakenteet hikoilivat, mutta vähemmän kuin puolet ajasta. Erillisen ullakon rakennuksessa ilmoitti 32 vastaajaa, joilla kahdella oli ullakko märkä. Toinen näistä oli kyselyn ainoa lypsyasema ja toinen vuonna 1999 rakennettu lihakarjanavetta. 9. Kantavien puuosien maahan tai betoniin 10 kyllä, jos on, niin missä (Kannatintolpat keskellä navettaa, Sokkelin ja rungon välissä bitumikaista, sokkeli, kivijaloilla, seinissä, runkotolpat maahan upotettuja kyllästettyjä pylväitä, ylisillä, anturan päällä) 12 ei Rakennuksia, joissa oli kantavat puuseinät, oli 22 kappaletta. Näistä kymmenessä ilmoitettiin puun olevan kosketuksissa maahan. Ainoastaan yhdessä tapauksessa oli kantavissa rakenteissa lahoa. Tämä oli 1976 rakennettu parsinavetta, jossa navetan keskellä olevien puupilarinen juuressa oli lahoa. 10.Vesikattovuodot ja kondenssiongelmat Kosteusvaurioita on katossa 13 kyllä 46 ei Jos on, niin todennäköinen syy: 1 rakennusaikainen kastuminen 4 vesikattovuoto 2 vanha 2 akuutti 5 kondenssivesi eli ilmassa olevaa kosteutta tiivistyy. 4 muu, mikä (vanhan ja uuden osan liittämiskohta vuotaa, kondenssiongelma kattoikkunoiden puitteissa ja ikkunat kondensoivat kosteutta yli 20asteen pakkasella, jiiri tulvii joskus yli sulamisvaiheessa, rakennustekninen virhe rakentaminen) Kondenssia on seinärakenteissa: 15 kyllä 44 ei. Katossa havaittuja kosteusvaurioita ilmoitettiin 13 kappaletta. Näistä vesikattovuotoja oli 4, joista kaksi oli vanhaa ja kaksi akuuttia. Kondenssista aiheutuvia ongelmia oli viidellä ja muita yhteensä neljä kappaletta. 11.Home ja laho Hometta tai tummumista on näkyvissä kantavissa rakenteissa 4 kyllä 41 ei Hometta on näkyvissä vesikaton ruoteissa 5 on 2 ovatko lämpimän eläintilan ullakkotilan tai sen viereisen tilan ruoteet tummat tai homeessa 8 ei ole 37 ei ole Puuosissa on lahoa, erityisesti kantavissa rakenteissa 1 on; selvitys missä ja paljonko: (tolppien juuret)
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 8 (13) 44 ei ole Homeesta kantavissa rakenteissa ilmoitti neljä. Nämä olivat 1930 rakennettu varastorakennus, 1972 ja 1974 rakennetut parsinavetat ja 1993 rakennettu kylmä pihatto. Homeesta vesikaton ruoteissa ilmoitti viisi vastaajaa. Näistä kaksi oli lämpimän osan ullakkotilassa. Havaitusta lahosta ilmoitti yksi, joka oli 1974 rakennettu parsinavetta, jossa lahoa oli navetan keskellä olevien puupilarien alapäässä. 12.Teräsosan ruostuminen Teräsosien ruostevauriot 18 ei ole, 7 on pintaruostetta 0 ohentunut yli 20 % ruostumisen takia 3 onko naulalevyissä valkoruostetta (lähes valkoista väriä) Teräsosan ruostumiseen otti kantaa yhteensä 28 vastaajaa. Näistä seitsemässä oli pintaruostetta ja kolmessa naulalevyjen valkoruostetta. Teräsosien ohentumisesta ei ilmoittanut yksikään vastaajista. 13.Epätavallisen suuret taipumat Rakennuksen harja on notkolla 0 paljon 2 huomaa selvästi 58 ei huomaa Rakennuksen räystäät ovat mutkalla 0 paljon 3 huomaa selvästi 57 ei huomaa Jokin tai jotkut palkit tai ristikot taipuneet silminnähden huomattavasti enemmän kuin samanlaiset viereiset 57 ei ole 3 on Jos vastaus edelliseen on myönteinen, niin mikä on mahdollinen syy: Kahdella vastaajalla rakennuksen harja oli notkolla. Kolmella rakennuksen räystäät olivat mutkalla ja kolmella jotkut palkit tai ristikot olivat taipuneet muita enemmän. Kaikki osallistujat olivat vastanneet kysymykseen eli kysymys ilmeisestikin koettiin selkeäksi. Vastaukset rakennuksittain on annettu taulukossa 13. Pihatto (1999) on selvästi suurin eli pinta ala on 1200 m 2. Taulukko 13. Epätavallisen suuret taipumat Rakennus ja (rakentamisvuosi) Harja notkolla huomaa selvästi Räystäät mutkalla huomaa selvästi Varasto (1930) x x Parsinavetta (1948) Saneerattu entinen navetta (1948) Yksi taipunut enemmän kuin muut x x Huolissaan Navetta ja varasto (1967) x x x Parsinavetta (1969) Pihatto (1999) x x x
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 9 (13) 14.Rakentamisen jälkeen tehdyt kantavien rakenteiden muutokset 1 Tehty laajennus rakennuksen kylkeen 0 Ripustettu raskaita laitteita tai vastaavia rakenteisiin 1 Katolle tullut lisäkuormia (esim. ilmanvaihtokoneet tai lunta keräävät esteet, katokset tms.) 1 Kantavia rakenteita poistettu tai siirretty esim. seiniin tehtyjen uusien aukkojen kohdalta 1 Kantaviin puurakenteisiin tehty reikiä ( > 6 mm) tai lovia 2 Eläimet järsineet pilareita hoikemmiksi Yksi oli tehnyt laajennuksen rakennuksen kylkeen. Yhdelle oli tullut katolle lisäkuormia. Yksi oli poistanut kantavia rakenteita tai siirtänyt niitä. Edelleen yksi oli tehnyt reikiä tai vastaavia rakenteisiin ja kahdella eläimet olivat järsineet pilareita hoikemmiksi. 15.Rakenteiden onnettomuusvauriot 7 törmäyksiä, 0 tulipaloja, 1 muita sellaisia onnettomuuksia, jotka ovat voineet vahingoittaa hallin kantavia ja jäykistäviä rakenteita ja/tai niiden liitoksia. 52 ei ole ollut onnettomuusvaurioita Törmäyksistä ilmoitti seitsemän vastaajaa. Tulipaloja ei ollut kokenut kukaan ja muista vaurioista ilmoitti yksi. Onnettomuusvaurioiden vakavuutta ei vastauksista voida päätellä. 16.Tarkastukset ja huollot 21 vuosittain, 30 harvemmin kuin kerran vuodessa 7 ei tehdä Katolta luodaan lumi 12 joka talvi, 12 jos kehotetaan, esimerkiksi radiossa tai televisiossa, luomaan lumet, 35 ei koskaan Kolmannes tarkastaa rakennuksen vuosittain, puolet harvemmin kuin kerran vuodessa ja seitsemän ei tarkasta koskaan.. Katolta lumet luo kaksitoista vastaajaa joka talvi. Sama määrä luo silloin, kun kehotetaan, ja 35 ei koskaan. Enemmän kuin puolet vastaajista luottaa kattojen kestävyyteen aina. Kolmannes luo lumen vuosittain.
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 10 (13) 17.Katteen rakennusmateriaali 3 Konesaumattu pelti 54 Profiilipelti 1 Huopa 0 Tiili, 1 Mineriitti, 1 Muu, mikä (kurosvahvistettu PVC kermi) (Seuraavaan vastataan vain, jos katteena on profiilipelti) Profiilipellin korkeus 30 Noin 20 mm 22 20 50 mm 3 yli 50,, Onko vuotoja 50 ei 10 on, missä (mm. lähellä harjaa, lape, piipun vieressä, naulankannat, valolevyn saumoissa, savupiipun juuressa, vanhan ja uuden katon yhtymäkohdassa, jiiri tulvii joskus sulamisvaiheessa, piipun juuripelti vuotaa lumien sulaessa keväällä, maitohuoneen ilmanvaihtoluukku oli auki?) Katemateriaalista 90 % oli profiilipeltiä. Profiilin korkeus oli korkeintaan 50 mm, yleensä. Kymmenessä tapauksessa kuudestakymmenestä katossa oli yksilöllisiä vuotoja. Yleensä vuoto oli katteen ja jonkin muun osan liittymässä. Naulanreikävuotoja oli vain yksi. 18.Runkoratkaisut 29 Kantavat seinät ja kattona ristikot tai palkit, Ristikkojen tai palkkien materiaali 4 Teräs 36 Puu 8 Pilarit (tolppa) ja vaakapalkit, 6 Kehät tai kaaret, joissa siis kantava seinä ja katto samaa rakennetta 4 Muu mikä kantavapelti (kantavat seinät, kattona ristikot ja noin 12 metrin päässä toiselta laidalta terästolppa rivi ja liimapuupalkki, puupilarit ja yläjuoksut liimapuuta sekä puuristikot, kantavat seinät, terästolpat keskellä ja liimapuupalkit ) 19.Puurakenteiden halkeamat 2 Suurimmat halkeamat palkeissa tai kaarissa: lähempänä palkin päätä kuin keskikohtaa: syvyys 10 30 mm ja pituus mm keskialueella: syvyys 30 mm ja pituus 500 mm 1 Halkeamat pilarien alapäissä: syvyys 30 mm ja pituus 500 mm Halkeamia liitosalueilla (erityisesti ripustusliitokset tarkistettava): 36 ei ole 2 on Palkkien halkeamat vaikuttavat vaarattomilta. Pilarin halkeama on 1948 valmistuneessa rakennuksessa ja vaikuttaa vaarattomalta. Liitosalueiden halkeamien vakavuutta ei vastauksista pystytä päättelemään.
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 11 (13) 20.Palkkien painumat ja kallistumat tuilla 1 Pääpalkkien kallistuma tuen kohdalla ala yläreunan välillä: 10 mm 0 Pääpalkin korkeus tuen kohdalla: mm 1 Pääpalkissa tai ristikossa suurin painuma tuen kohdalla: 10 mm 2 Poikittain pääkannattimien päällä olevissa palkeissa tai ristikoissa suurin painuma tuen kohdalla _5 ja 10 mm 21.Kattorakenteen jäykistys Katossa on ristikoiden tai palkkien välillä pystysuuntaisia vinoja teräs tai puuosia, jotka estävät ristikkoja tai palkkeja kaatumasta sivulle 35 on 15 ei ole Katossa on ristikoiden tai palkkien yläreunassa katon lappeen suuntaisia vinotukia esimerkiksi ristikoita, jotka estävät palkin tai ristikon taipumasta sivulle 15 on 33 ei ole Jos kattorakenteena on ristikot, onko ristikkojen sisäsauvat (ei ylä eikä alareunan sauvat) nurjahdustuettu eli meneekö osassa sisäsauvoja yksi tai useampi rivi vaakasuuntaisia tukia ristikosta toiseen rakennuksen pituussuunnassa. 12 ei 25 kyllä 22.Rakenteiden suunnittelu ja lujuuslaskelmat 31 Rakennusinsinööri tehnyt suunnitelmat koko rakennukseen, 12 Rakennusinsinööri tehnyt suunnitelmat osaan rakennusta, esimerkiksi kattotuolit tuentoineen, 8 Rakennesuunnitelmat tehnyt muu kuin rakennusinsinööri, 9 Ei tehty rakennesuunnitelmia, 23 Rakennesuunnitelmat esitetty rakennustarkastajalle 0 Rakentamisessa on poikettu suunnitelmista, miten Rakentamisajankohdan ja rakennusinsinöörin tekemien suunnitelmien välillä ei näy nopealla silmäyksellä keskinäistä riippuvuutta. Ilman rakennesuunnitelmia tehtyjen tapausten joukossa on kolme rakennusta, joiden punta ala on yli 500 m 2. Nämä ovat vuosilta 1997 2001. Yhdessä rakennuksessa on omavalmisteiset ristikot ja palkit. Tämän rakennuksen suurimmaksi leveydeksi vastaaja ilmoittaa 22 m. Tätä on valvonut rakennustarkastajan hyväksymä rakennusmestari. Ratkaisu tuntuu epäilyttävältä. Yhteystietoja ei ole annettu. Vuoden 2001 jälkeen kukaan ei ole esittänyt rakennesuunnitelmia rakennustarkastukselle, mikä johtunee rakennuslain muutoksesta. Kukaan ei ole poikennut rakennesuunnitelmasta!
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 12 (13) 23.Rakennusmateriaalin hankinta 16 Runkorakenne tehty kokonaan omasta tai ostetusta puutavarasta (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu puuvaihtoehto) 12 Tehty osittain paikalla, mutta esimerkiksi kattoristikot tai kertopuu ja liimapuupalkit on ostettu (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu puuvaihtoehto) 18 Runkorakenne tehty kokonaan paikalla (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu teräsvaihtoehto) 3 Runkorakenne tehty osittain paikalla (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu teräsvaihtoehto) 2 Runko on tehty pääasiassa valmiista elementeistä Kokonaan omasta tai ostetusta puutavarasta tehdyt rakennukset oli tehty kolme 90 luvulla. muut olivat vanhempia. Osittain paikalla tehdyistä, mutta osto osia sisältävisttä 12 rakennuksesta vanhin oli tehty 1994 ja uusin 2005, joka oli samalla uusin koko kyselyssä mukana ollut. Paikalla runkorakenteen tehneistä 24.Rakennustyö 24 Tehty pääosin itse 31 Teetetty paikallisella kirvesmiesporukalla tai vastaavalla työporukalla 5 Teetetty urakkana joko kokonaan tai ainakin pääosin Rakennustyön tekotavan ja valmistumisvuoden välillä ei näytä olevan riippuvuutta. 25.Työn valvonta 26 Työmaata on valvonut rakennustarkastajan hyväksymä vastaava mestari tärkeimmissä työvaiheissa tehdyillä tarkastuskäynneillä, 0 Rahoittajan edustaja on tehnyt tarkastuksia 32 Työn valmistuttua rakennustarkastaja on tehnyt lopputarkastuksen Rakennustarkastajan hyväksymä vastaava mestari on tehnyt tarkastuskäyntejä noin puolessa kohteista. Samoin rakennustarkastaja on tehnyt lopputarkastuksen noin puolessa kohteista. Jompikumpi on tehnyt tarkastuksen kaikissa kohteissa 1930 valmistunutta varastoa lukuun ottamatta.
Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Liite 3 13 (13) 26.Huolenaiheet Huolestunut oli yhdeksän vastaajaa rakennuksestaan. Huolenaiheet on lueteltu alla olevassa taulukossa Kohde Valmistumisvuosi Huolen aihe Pihatto 1997 Kattomineriitit Lihanautojen loppukasvattamo 1997 Ristikoiden tuenta Varasto 1930 Katto notkolla Pihatto 1999 Kondenssivesi kaikissa rakenteissa, pyryllä kuiva lumi tulee seinistä ja tuuliharjalta sisään ja jää rakenteisiin kunnes sulaa vähitellen ja vettä tippuu Pihatto 2000 Pihatto 1993 Lunta kinostuu katolle joka talvi todella paljon Lypsyasema 2000 lypsyaseman ja vanhan navetan välinen seinä lahonnut kondenssiveden vaikutuksesta. Samalla kohdalla on lunta keräävä kattorakenne. Pihatto 1999 Pitkä jänneväli, kosteus
Suurten maatalousrakennusten rakenteellisen turvallisuuden tutkimus, Nettikysely n kysymykset, Liite 1 (5) 1. Rakennusvuosi: 2. Rakennuksen käyttötarkoitus: Sikala Pihatto Parsinavetta Siipikarjakasvattamo, Maneesi Konehalli Varasto Muu, mikä? 3. Rakennuksen lämmitys: Kylmä, Lämmitetty, minimilämpötila talvella 4. Rakennuksen ilmanvaihto Tasapaineilmastointi (poistoimuri ja raitisilman sisään puhallus) Alipaineilmastointi (koneellinen poisto ja tuloilmaventtiilit) Luonnollinen ilmanvaihto (tuuletusluukut tai ikkunat) Poistoimurit ja raitisilma ullakolta Ei erikseen ilmanvaihtoa, miksi 5. Rakennuksen muoto ja koko: L tai T muoto kyllä ei Suurin pituus m, Suurin leveys m, Vapaa korkeus m Pinta ala m 2 6. Kantavien seinien rakennusmateriaali: Puu Teräs Betoni Harkot Muu, mikä 7. Kantavien kattorakenteiden materiaali: Puu Naulalevyristikot Liimapuu tai kertopuu Muu puurakenne Teräs Muu, mikä 8. Kosteusolosuhteet Säädetäänkö tai mitataanko kosteutta: kyllä, kosteus on keskimäärin kesällä: % ja talvella % ei säädetä eikä mitata Hikoilevatko rakenteet eli onko rakenteiden pintaan tiivistynyt kosteutta:
Suurten maatalousrakennusten rakenteellisen turvallisuuden tutkimus, Nettikysely n kysymykset, Liite 2 (5) ei koskaan vähemmän kuin puolet ajasta yli puolet ajasta lähes aina Ullakkotilan olosuhteet Onko erillistä ullakkoa ei Onko ullakko märkä, esimerkiksi lämmöneristeet märät tai kosteusvalumisesta aiheutuvia raitoja rakenteissa (tähän vastataan vain, jos on erillinen ullakko) ei 9. Kantavien puuosien kosketus maahan tai betoniin (tähän vastataan vain, jos kantavat seinärakenteet puuta eli kohdassa 6 on ilmoitettu puuvaihtoehto) Ovatko puuosa kosketuksissa maahan tai betonilattiaan: kyllä, jos on, niin missä ei 10. Vesikattovuodot ja kondenssiongelmat Onko kosteusvaurioita katossa ei ole Jos on, niin todennäköinen syy: rakennusaikainen kastuminen vesikattovuoto vanha akuutti kondenssivesi eli ilmassa olevaa kosteutta tiivistyy. muu, mikä Kondenssia seinärakenteissa: ei ole. 11. Home, tummuminen ja laho Onko hometta tai tummumista näkyvissä kantavissa rakenteissa ei ole Onko hometta näkyvissä vesikaton ruoteissa ovatko lämpimän eläintilan ullakkotilan tai sen viereisen tilan ruoteet tummat tai homeessa ei ole ei ole Onko lahoa puuosissa, erityisesti kantavissa rakenteissa (tähän vastataan vain, jos kantavat seinärakenteet puuta eli kohdassa 6 ja/tai 7 on ilmoitettu puuvaihtoehto) ; selvitys missä ja paljonko: ei ole 12. Teräsosien ruostuminen esimerkiksi profiilipellin kiinnityksissä (tähän vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on ilmoitettu teräsvaihtoehto tai kohdassa 6 naulalevyristikot) ei ole, pintaruostetta
Suurten maatalousrakennusten rakenteellisen turvallisuuden tutkimus, Nettikysely n kysymykset, Liite 3 (5) ohentunut yli 20 % ruostumisen takia ko naulalevyissä valkoruostetta (lähes valkoista väriä) 13. Epätavallisen suuret taipumat Onko rakennuksen harja notkolla paljon huomaa selvästi ei huomaa Ovatko räystäät suorassa paljon huomaa selvästi ei huomaa Onko jokin tai jotkut palkit tai ristikot taipuneet silminnähden huomattavasti enemmän kuin samanlaiset viereiset ei ole Jos vastaus edelliseen on myönteinen, niin mikä on mahdollinen syy: 14. Rakentamisen jälkeen tehdyt kantavien rakenteiden korjaukset tai muutokset Onko tehty laajennus rakennuksen kylkeen Raskaita laitteita tai vastaavia ripustettu rakenteisiin Katolle tullut lisäkuormia (esim. ilmanvaihtokoneet tai lunta keräävät esteet, katokset tms.) Kantavia rakenteita poistettu tai siirretty esim. seiniin tehtyjen uusien aukkojen kohdalta Kantaviin puurakenteisiin tehdyt reiät ( > 6 mm) tai lovet (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdissa 6 ja 7 on valittu puu) Eläimet järsineet pilareita hoikemmiksi (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdissa 6 ja 7 on valittu puu) 15. Rakenteiden onnettomuusvauriot Onko rakennuksessa ollut törmäyksiä, tulipaloja, muita sellaisia onnettomuuksia, jotka ovat voineet vahingoittaa hallin kantavia ja jäykistäviä rakenteita ja/tai niiden liitoksia. 16. Teettekö itse tarkastuksen ja huollon rakennuksessa (muu kuin maalaus) vuosittain, harvemmin kuin kerran vuodessa ei tehdä Luodaanko katolta lumi joka talvi, jos kehotetaan, esimerkiksi radiossa tai televisiossa, luomaan lumet, ei koskaan 17. Katteen rakennusmateriaali Konesaumattu pelti Profiilipelti Huopa Tiili, Mineriitti, Muu, mikä
Suurten maatalousrakennusten rakenteellisen turvallisuuden tutkimus, Nettikysely n kysymykset, Liite 4 (5) (Seuraavaan vastataan vain, jos katteena on profiilipelti) Profiilipellin korkeus Noin 20 mm 20 50 mm yli 50,, Onko vuotoja ei, missä 18. Runkoratkaisu: Kantavat seinät ja kattona ristikot tai palkit, Ristikkojen tai palkkien materiaali Teräs Puu Pilarit (tolppa) ja vaakapalkit, (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdissa 6 ja/tai 7 ilmoitettu teräs tai puuvaihtoehto) Kehät tai kaaret, joissa siis kantava seinä ja katto samaa rakennetta (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdissa 6 ja/tai 7 ilmoitettu teräs tai puuvaihtoehto) Muu mikä 19. Puurakenteiden halkeamat (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu puuvaihtoehto) Suurimmat halkeamat palkeissa tai kaarissa: lähempänä palkin päätä kuin keskikohtaa: syvyys mm ja pituus mm keskialueella: syvyys mm ja pituus mm Halkeamat pilarien alapäissä: syvyys mm ja pituus mm Halkeamia liitosalueilla (erityisesti ripustusliitokset tarkistettava): ei ole 20. Palkkien painumat ja kallistumat tuella (noin 10 mm tarkkuudella) (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu puuvaihtoehto) Pääpalkkien kallistuma tuen kohdalla ala yläreunan välillä: mm Pääpalkin korkeus tuen kohdalla: mm Pääpalkissa tai ristikossa suurin painuma tuen kohdalla: mm Poikittain pääkannattimien päällä olevissa palkeissa tai ristikoissa suurin painuma tuen kohdalla mm 21. Kattorakenteen jäykistys (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu puu tai teräsvaihtoehto) Onko katossa ristikoiden tai palkkien välillä pystysuuntaisia vinoja teräs tai puuosia, jotka estävät ristikkoja tai palkkeja kaatumasta sivulle ei ole Onko katossa yläpaarteiden korkeudella tai palkkien yläreunassa katon lappeen suuntaisia vinotukia esimerkiksi ristikoita, jotka estävät palkin tai ristikon taipumasta sivulle ei ole Jos kattorakenteena on ristikot, onko ristikkojen sisäsauvat (ei ylä eikä alareunan sauvat) nurjahdustuettu eli meneekö osassa sisäsauvoja yksi tai useampi rivi vaakasuuntaisia tukia ristikosta toiseen rakennuksen pituussuunnassa. ei
Suurten maatalousrakennusten rakenteellisen turvallisuuden tutkimus, Nettikysely n kysymykset, Liite 5 (5) kyllä 22. Rakenteiden suunnittelu ja lujuuslaskelmat (voi ruksata yhden tai useamman): Rakennusinsinööri tehnyt suunnitelmat koko rakennukseen, Rakennusinsinööri tehnyt suunnitelmat osaan rakennusta, esimerkiksi kattotuolit tuentoineen, Rakennesuunnitelmat tehnyt muu kuin rakennusinsinööri, Ei tehty rakennesuunnitelmia, Rakennesuunnitelmat esitetty rakennustarkastajalle Rakentamisessa on poikettu suunnitelmista, miten 23. Rakennusmateriaalien hankinta: Runkorakenne tehty kokonaan omasta tai ostetusta puutavarasta (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu puuvaihtoehto) Tehty osittain paikalla, mutta esimerkiksi kattoristikot tai kertopuu ja liimapuupalkit on ostettu (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu puuvaihtoehto) Runkorakenne tehty kokonaan paikalla (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu teräsvaihtoehto) Runkorakenne tehty osittain paikalla (tähän kohtaan vastataan vain, jos kohdassa 6 ja/tai 7 on valittu teräsvaihtoehto) Runko on tehty pääasiassa valmiista elementeistä 24. Rakennustyö Tehty pääosin itse Teetetty paikallisella kirvesmiesporukalla tai vastaavalla työporukalla Teetetty urakkana joko kokonaan tai ainakin pääosin 25. Työn valvonta Työmaata on valvonut rakennustarkastajan hyväksymä vastaava mestari tärkeimmissä työvaiheissa tehdyillä tarkastuskäynneillä, Rahoittajan edustaja on tehnyt tarkastuksia Työn valmistuttua rakennustarkastaja on tehnyt lopputarkastuksen 26. Huolenaiheet Onko rakennuksen omistaja tai käyttäjä huolestunut rakennuksen turvallisuudesta Ei Kyllä,syy: Lähetän kuvan vauriokohdasta 27. Voiko riippumaton asiantuntija käydä tarkastamassa rakenteet (valitut kohteet tarkastetaan ilmaiseksi): Ei Kyllä, yhteystiedot alla Yhteyshenkilö: Osoite: Puhelin: