Virkistysryhmän kokous 5.9.12.2012 klo 13.00-14.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Hallitushuone, 2.krs Paikalla: Arto Aalto, Somero Juhani Tynjälä, Marttila Päivi Peuranto, Koski Tl Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus Elina Tuomarila, Paimionjoki-yhdistys, Virkistäytymään Paimionjoelle - hanke Janne Kumpulainen, Virkistäytymään Paimionjoelle hanke, Tarvasjoki Sanna Söderlund, RAVITA-hanke Jouni Lehtiranta, Paimio Päivi Joki-Heiskala, Paimionjoki-yhdistys Muistio 1. Teemaryhmän kuulumiset ja uutiset 2. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskuksesta esitteli VIRVA -mallin tuloksia. Käydyistä keskusteluista koottu muistio on liitteessä 1. 3. Projektikoordinaattori Elina Tuomarila esitteli Virkistäytymään Paimionjoelle - kehittämishankkeen tilannetta (liite 2). 4. Melonta- ja retkeilykartan edistäminen. Seuraavaan teemaryhmäkokoukseen mennessä olisi hyvä olla käytettävissä jo tulostettava kartta, johon voitaisiin tehdä lisäyksiä muistilapputyyppisesti. Lisäksi perustettiin alustavasti karttaryhmä viemään kartta-asiaa eteenpäin. Ryhmään ehdotettiin valittavaksi seuraavat henkilöt: Janne Kumpulainen (koollekutsuja ja ryhmän vetäjä), Jouni Nummila (Silver River, konsultoija ), Tanja Alenius (matkailun näkökulma), Jouni Lehtiranta ja Elina Tuomarila. 5. Teemaryhmän palaute, jatkoajatukset ja ideat 6. Muut mahdolliset asiat 7. Seuraavan kokouksen ajankohta. Seuraava kokous pidetään tammikuussa 2013. Muistion kokosi Somerolla 6.9.2012 Päivi Joki-Heiskala
Liite 1. KUTOVA- ja VIRVA-malleista saatu palaute ja käyty keskustelu Paimionjoen teemaryhmien (maatalous-, virkistys- ja kunnostusteemaryhmät) kokouksissa 5. ja 10.9.2012 koonnut Turo Hjerppe, SYKE 1. Maatalousteemaryhmässä (5.9.2012) käyty keskustelu - Miksi monivuotinen nurmiviljely on niin heikko? Monivuotista nurmiviljelyä pidetty erinomaisena ja ylivoimaisena menetelmänä, jonka vaikutukset monipuolisia, mm parantaa maaperää. Mutta kustannustehokkuus ja saavutettavissa oleva kuormitusalenema huono. - VIHMA-mallin mukaan liukoisen fosforin kuormitus lisääntyy valuma-alueella niin merkittävästi monivuotisen nurmiviljelyn alalla, että sen vaikutus kokonaiskuormitukseen jää pieneksi. - Toimenpide on tehokas erityisesti kaltevilla pelloilla, Paimionjoella lähes 80 prosenttia pelloista kaltevuudeltaan alle 1,5 prosenttia - Valuma-alueen ominaispiirteet vaikuttavat tähän, monivuotinen nurmiviljely erityistoimenpiteenä erityisesti turvemailla, vähentää erityisesti typen kuormitusta, joten ei näy fosforikuormitusta mittaavassa KUTOVA-mallissa - Kipsin käyttö herätti keskustelua: Miksi viljelijä haluaisi sitoa ravinteet kipsillä, kun kasvit tarvitsevat niitä? - Tässä ei tunnettu MTT:n tuloksia, joiden mukaan kipsin lisäys ei vaikuta satoisuuteen. - Veden viipymän lisäämiseen perustuvien menetelmien hyödyntäminen ja kustannustehokkuus (mm. kosteikot, metsätalouden putkipadot, pintavalutuskentät ja virtaaman säätö turvetuotannossa). Havaittiin, että nämä menetelmät vaikuttavat olevan kustannustehokkaita. - Keskusteltiin lyhyesti näiden toimenpiteiden hyödyntämismahdollisuudesta erityisesti Painion ja Hirsjärven valuma-alueella - Voiko Painiolle hyvässä ekologisessa tilassa saavutettava hyöty olla noin pieni? Painion VIRVAmallin tulokset herättivät ajatuksia. - Mallin tuloksiin vaikuttaa eniten ranta-kiinteistöjen arvo ja määrä. Painiolla rantakiinteistöjä vähän (alle 50 kpl). Tästä syystä mallinnettu virkistyskäyttöarvo ja vedenlaadun paranemisesta syntyvät hyödyt ovat alhaisia (suhteessa muihin vesistön o 2. Virkistysteemaryhmässä (5.9.2012) käyty keskustelu - Marttilan koski: Marttilassa noin 4 kilometriä pitkä koskiosuus, jolla valtavasti potentiaalia esim. matkailun kannalta (kalastusmatkailu) jos joki saadaan hyvään tilaan ja nousuesteitä purettua/ohitettua. Toivottiin, että tämä huomioitaisiin VIRVA-mallitarkastelussa. - Voidaan ottaa VIRVA-mallissa huomioon ainakin johtopäätöstasolla. Lisäksi voidaan mahdollisesti huomioida kun arvioidaan miten kävijämäärät ja käyttöintensiteetit muuttuvat kun tavoitetila on saavutettu.
3. Kunnostusryhmässä (10.9.2012) käyty keskustelu - Kipsi: käytiin keskustelua siitä voiko Paimionjoki-yhdistys ajaa kipsin levittämistä ensisijaisesti suositeltavana menetelmänä? - tutkimusta vielä vähän, YARA ainoa toimittaja, mikä herättää kysymyksen hinnoittelusta, ei virallisia suosituksia käyttämiseen (vesienhoidon toimenpideohjelmat ja sektoritiimien raportit) - Hyödyt Paimionlahdelle - Paimionjoen tilan parantumisesta syntyy hyötyjä myös Paimionlahdelle, missä nykyisin esiintyy mm. kalojen makuvirheitä jne. Näitä hyötyjä voisi arvioida, tai ainakin mainita - Esitystapa: yleisiä kommentteja tulosten esitystavasta - voisi pilkkoa taulukkojen esitystä vielä enemmän (paras olisi vain yksi luku kerrallaan), kuvaajien ja taulukoiden fontit suuremmiksi 4. Palautelomakkeilla kerätty palaute Teemaryhmien jäseniltä kerättiin palautetta KUTOVA- ja VIRVA malleista kyselylomakkeella. Lomakkeita palautui kaikkiaan viisi kappaletta. Syitä alhaiseen palautumismäärään on muun muassa osanottajien osallistuminen useampaan teemaryhmään ja kokousaikataulun kiireellisyys, mistä johtuen osallistujat eivät ehkä ehtineet paneutua lomakkeeseen. Lisäksi osa teemaryhmien jäsenistä mahdollisesti koki, että heillä ei ole muodostunut malleista riittävän hyvää kuvaa mallien kriittiseen arviointiin. Monivalintakysymyksiin vastasivat kaikki vastaajat, mutta avoimia kysymyksiä tai perusteluja vastauksiin ei ollut annettu. Lomakkeella kerätyn palautteen yhteenveto on esitetty monivalintakysymysten osalta kuvassa 1. Pääasiassa vastaajat pitivät mallitarkasteluja hyödyllisinä ja tulosten esitystapaa havainnollisena. KUTOVA-mallin toimenpideyhdistelmän realistisuutta ei vastaajista kolme viidestä osannut arvioida.
Kuva 1. Teemaryhmiltä kerätty palaute.
Liite 2. Virkistäytymään Paimionjoelle kehittämishanke Virkistyskäyttöteemaryhmän kokous 5.9.2012 Virkistyshankkeen nykytila: katsaus tehtyihin ja tuleviin toimenpiteisiin Vahvistuneita, jo edistyneitä asioita (5.9. mennessä) TILAISUUDET ; NÄKYVYYS, JALKAUTUMINEN la 18.8. klo 12.15 Paimion Sahan rannassa LC Paimion ja Paimion Yrittäjien Kahden sillan soudut tapahtuma: hanke-esittely ja esitteiden jako ti 21.8. Lamminniemen ranta, Somero: Someron kehittämispäällikkö, maanrakennusmestari, hyvinvointikeskuksen tj, ProAgria ym. -> rannan katselmus ja kehittämisideoita (obs. sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys) la 25.8. klo 12-15 Paimion Askalassa Kulttuuri liikuttaa tapahtuma (ketokahvilan yhteydessä hankekuulumisia yleisölle) Kohtaamisia Paimionjoella tilaisuudet 1.-9.9. -Koski tl: 19 henkilöä/yhdistyksen, seuran edustajaa ym. -Marttila: 23 henkilöä/yhdistyksen, seuran edustajaa ym. -Pöytyä: 7 henkilöä /yhdistyksen, seuran edustajaa ym. -Tarvasjoki: 15 henkilöä / yhdistyksen, seuran edustajaa ym. -tulossa 8.9. Somero ja 9.9. Paimio YHTEISTYÖN EDISTÄMISTÄ, mm. ProAgria / Kylämaisema kuntoon hanke -Someron Lamminniemi vireillä Härkätieyhdistys -kartta asian edistäminen yhteistyössä -tulossa 26.9. Härkää sarvista seminaari (Härkätieyhdistys järjestää) -mm. kuullaan ja kuunnellaan tien oikeita käyttäjiä: millainen on reitin palvelutaso käyttäjän näkökulmasta -olen ottanut yhteyttä pyöräilyn oikeisiin asiantuntijoihin ja tulossa tämän seminaarin lisäksi syksyllä mm. tutkimusretki pyörien päältä eli tutkitaan pyörien päältä Paimionjokireitistöä -> ajatuksena Härkätie ajatuksen laajentaminen mitä tulee pyöräretkeilyyn ylipäätään -> Härkätie liittyy Paimionjokeen ja päinvastoin, Härkätie liittyy siltoihin, pikkuteihin ja päinvastoin Varsinais-Suomen Kylät ry Metsähallitus tapaaminen syyskuussa Muita: -paikallisilta ihmisiltä tullut suoria yhteydenottoja, jotka koskevat mm. laiduntamista ja toiveita siitä, että tämä hanke todella avaisi reittejä joen äärelle, joen varteen
MEDIA MUUTA Puffit Kunnallislehdessä ja puffi tulossa Somero lehteen Paikalliset kanavat: kuntien nettisivut ja kuntalehdet Tärkeät osumat Turun Sanomissa 31.8. ja Auramaan viikkolehdessä 31.8. sekä Turun Radiossa ja www.sivuilla elokuun alussa haettu apurahaa jokiesitteen valmistamiseen Kordelinilta: näkökulma esteettinen, visuaalinen, kuvaajana Ritva Kovalainen, toimittaa E. Tuomarila, kirjoittajat kunnista -pienehkö n. 14 sivun esite, pääpaino kuvissa -tavoite: katse jokeen -> luonnonarvojen ja kauneusarvojen kautta vesistön laajempaan ymmärtämiseen -julkaisu Paimionjoki seminaarissa 28.11. -jalkaudun maastoon ja ihmisten luo aina jos ja kun se voi liittyä nyt tai tulevaisuudessa joen virkistyskäytön kehittämiseen -tulossa loka-marraskuussa jatkohanke suunnitelma