Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Samankaltaiset tiedostot
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

Oukkulanlahden - Naantalinaukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Perinnemaisemien hoito

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma

ristöjen hoito - Vesilinnut

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Vesien kunnostus ja käyttö

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Projektisuunnitelma. Pinkjärven ja Lastensuon Natura 2000 alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. diaari nro 3635/623/2008

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon Mäntsälä

LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä.

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Perinnebiotooppien hoidon monet hyödyt

Pro Saaristomeri. Salonseutu-ryhmä

Monimuotoisuuden suojelu

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Ei-tuotannollisten investointien haku v Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle Merja Lehtinen

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Transkriptio:

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Naantalinaukon - Oukkulanlahden ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 13.6.2013 Lemun urheilutalolla Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ranta-aluesuunnittelua kehitetään VELHO-hankkeessa Etsitään ratkaisuja veden ja luonnontilan parantamiseen kehittämällä suunnittelua, kunnostus- ja hoitomenetelmiä ja yhteistyötä Hanke toteutetaan vuosina 2011-2013 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kolmessa eri osahankkeessa Tuloksia hyödynnetään valtakunnallisesti ranta-alueiden suunnittelun, vesienhoidon ja ruovikoiden hyötykäytön kehittämisessä VELHO = Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla 2

Rantojen umpeenkasvu ja ruovikoituminen Johtuu vesien rehevöitymisestä ja laidunnuksen loppumisesta Ruovikoiden pinta-ala kasvanut voimakkaasti Heikentävät veden laatua, virkistyskäyttöä, maisema-arvoja, monimuotoisuutta (linnut, kalat, niittylajit) Mahdollisuudet: ruoko pidättää kiintoainesta ja sitoo ravinteita, suuri määrä biomassaa Monipuoliset ruo on käyttökohteet: rehuna, lannoitteena ja maanrakenteen parantajana, katteena ja kuivikkeena, bioenergiana poltossa tai biokaasutuksessa, rakennusaineena Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää 14.6.2013

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet VELHOssa Kehittää ranta-alueiden uudentyyppistä vapaaehtoista suunnittelua, suositukset eivät sido Testata ja toteuttaa pilottialueilla suunnittelua käytännössä. Kokemukset hyödynnetään valtakunnallisen suunnitteluohjeistuksen laadinnassa. Edistää yhteistyötä maanomistajien, paikallisten sidosryhmien, yritysten ja viranomaisten välillä Lisätä ranta-alueiden arvostusta ja vetovoimaisuutta 14.6.2013 4

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu sovittaa yhteen eri käyttömuotoja ja tavoitteita Monimuotoisuuden suojelu ja hoito Merenrantaniittyjen hoito, ruovikkolajiston ylläpito Vesien suojelu ja hoito Kosteikot, suojavyöhykkeet Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Ruo on hyödyntäminen, kalastus, matkailu Maisemanhoito Maiseman avoimuuden lisääminen Virkistyskäyttö Veneily, kalastus, luonnontarkkailu, kesämökkeily 5

Suunnittelualueen valinta Naantalinaukko Oukkulanlahti on laaja rehevöitynyt sisälahti Ruovikoita on runsaasti: 1200 ha eli n. 20 % suunnittelualueen pinta-alasta. Monipuolisesti erilaisia elinympäristöjä ja luontoarvoja, Natura 2000 alue Muut VELHO-hankkeen suunnittelualueet ovat Mynälahden keskiosissa ja Eurajoen Luvian rannikkovyöhykkeellä 6

Ruo on hyötykäytön edistäminen Korjuu- ja käyttöketjujen testaaminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen Ruo on kesä- ja talvileikkuut Erilaiset hyötykäyttökokeet Poltto, pelletöinti, biokaasutus Kompostointi, kate- ja kuivikekäyttö Rantaniittyjen kunnostus ja hoito Korjuuketjun kehittäminen on tällä hetkellä pullonkaula Esityksiä maaseudun kehittämisohjelmaan Rantaniittyjen kunnostuksen ja hoidon tehostaminen Järviruoko lannoitteeksi ja pellon parantajaksi Ruovikoiden leikkuu ja hyötykäyttö innovaatiohankkeina Yritystuet ruovikon korjuuyrittäjille 7

Toimenpide-ehdotukset ja niiden toteutusmahdollisuudet 13.6.2013 Lemun urheilutalo Ritva Kemppainen, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuvat Ritva Kemppainen 1

Suunnitteluprosessi: 1. Suunnittelualueen valinta 2. Osallistaminen 3. Taustatietojen keräys, selvitykset 4. Suunnittelun maastotyöt 5. Suunnitelman koostaminen ja kommentointi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2

2. Suunnitteluun osallistuminen vapaaehtoista Henkilökohtainen tiedotus ja osallistaminen: Kysely kaikille maanomistajille Suorat yhteydenotot maanomistajiin, - jotka toivoneet yhteydenottoa - mm. ruovikonkorjuu- ja rantaniittyjen kunnostuspakettien suunnittelussa Uutiskirje sähköpostilistalle Yleinen tiedotus ja osallistaminen myös suunnittelualueen ulkopuolelle: Yleisötilaisuudet, tiedotteet Suunnitteluryhmässä edustajat eri intressitahoista ja maanomistajista Verkkosivut, blogi www.ymparisto.fi/velho, ruoko1.vuodatus.net Yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa Varsinais-Suomen ELY-keskus 3

Suunnitteluryhmän kokoukset 2-3 krt Suunnitteluryhmän jäsenet Oukkulanlahdella: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Tapio Aalto, pj. Lemu-Askaisten metsästysseura Jahti ry Maskun Korvenkävijät ry Metsähallitus Maskun kunta Maskun-Nousiaisten luonnonsuojeluyhdistys ry Niemenkulman kyläyhdistys ry Airisto-Velkuan kalastusalue Hirvijoen järjestely-yhtiö Maanomistajat 4 hlöä, eri puolilta suunnittelualuetta VELHO-hanke: Terhi Ajosenpää, Ritva Kemppainen, Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 4

3. Taustatietojen kerääminen (kevät 2011- kevät 2012) Olemassa olevat aineistot ja jo tehdyt selvitykset Maanomistajakysely kirjeitse, käyttäjäkysely netissä Keskeiset ongelma-alueet Mahdolliset ruovikon hyödyntämisalueet ja kunnostettavat rantaniityt Tarvittavat lisäselvitykset (mm. linnustoselvitys 2012, Enviro) Varsinais-Suomen 5

Maanomistajakysely kiinteistöjen omistustiedot MML:lta postitse 877 kiinteistön omistajalle vastausprosentti 31% (271 kpl): valtaosa vapaa-ajanasunnon omistajia, vastaajista vakinaisia asukkaita vain 13% tulokset koottu raportiksi, hyödynnetty suunnittelun karttatarkasteluissa ja mm. maastokohteiden valinnassa Varsinais-Suomen ELY-keskus 6

Tavoitteena selvittää suunnittelun tueksi miten aluetta käytetään mitä arvoja siihen liitetään millaista tietoa luonnon ja vesien tilasta mitä hoitotoiveita ja tarpeita on ja minne ne sijoittuvat miten alueella suhtaudutaan ruovikoitumiseen, sen haittoihin ja mahdolliseen ruo on hyötykäyttöön + ääni- ja näköeriste - kasaantuu rannoille; veneväylän ja uimarannan umpeenkasvu Kartalta pyydettiin määrittämään maisema-arvoja, sekä hoito- ja käyttötoiveita Varsinais-Suomen ELY-keskus 7

PEITTÄÄ KOKO RANTAVIIVAN 71% VASTAAJIEN KIINTEISTÖISTÄ! Lisääntynyt huomattavasti viimeisen 10 (ja 11-30) vuoden aikana 8 Varsinais-Suomen ELY-keskus

Karttakysymyksistä luotiin kuhunkin ruutuun annettujen vastausten määrää kuvailevia karttoja. Esimerkki kysymyksestä: Määrittäkää kartalta itsellenne tärkeimmät alueet, joissa ruoko on lisääntynyt häiritsevästi. Vastaukset painottuivat selvästi (punaiset, oranssit, violetit ruudut ) Halkkoaukolle, Suutaraukolle, Oukkulanlahdelle ja Merimaskuun. Lisäksi ne sijoittuivat alueille, joilla vastaajat ovat jo leikanneet tai aikovat leikata ruovikkoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus 9

Suunnittelun taustaaineistot ja selvitykset Laji- ja kasvillisuustiedot - perinnebiotooppi-inventointi - maatalouden erityisympäristötukisopimukset (82 ha) - Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja muut luontoselvitykset - Ilmakuvat > potentiaaliset rantaniityt ja ruovikot Varsinais-Suomen ELY-keskus 10

Aiempi maankäyttö (n. 1880) mm. venäläisistä topografikartoista Topografikartoilta rajattu - avoimet niityt ja metsätön maa niittyjen yhteydessä (laidunniityt) - puoliavoimet alueet (mm. hakamaat) Avoimia niittyjä ja laitumia yli 950 ha - laajin niitty 145 ha - laajoja ranta- ja tulvaniittyjä 485 ha Puoliavoimia ympäristöjä 200 ha Avoimet alueet olivat yli kaksinkertaisia nykyiseen potentiaaliin (400 ha) verrattuna. Pääosa niistä otettu pelloiksi Osa entisistä niityistä ja vesijättömaista voidaan kunnostaa rantaniityiksi 11

Linnustoselvitykset 1980- ja 2000-luvulla: rantalinnuston tila rajusti heikentynyt vesilinnuston määrä laskenut vuonna 2012: ruovikkolajisto lisääntynyt -> Tarve lisätä rantaniittyjen määrää ja avoimuutta, sekä ruovikoihin monimuotoisuutta; ruovikoita on myös säästettävä ruovikkolajistolle (keltainen rajaus kartassa) V. 1984 rantalinnusto paikoittain runsas (v. 2000 selvästi vähentynyt) v. 2012 rantalinnusto vaihtunut ruovikkolinnustoon kuten kaulushaikara Varsinais-Suomen ELY-keskus 12

4. Maastokäynnit ja yhteydenotot kohdistettu - laajimmille kohteille - luontoarvoiltaan merkittävimmille kohteille - painottaen esiselvitystietojen perusteella ongelmallisimmiksi koettuja alueita Maastolomakkeen täyttö, kuviorajaukset, valokuvaus > alustavat maankäyttötavoitteet ja hoitotarve, laajat ruovikot:korjuumahdollisuudet > verkostotarkastelu Varsinais-Suomen ELY-keskus 13

Maankäyttötavoitteiden ja hoidon valinnan perusteet 1a) linnustolliset hoitotarpeet monipuolisen ranta- ja vesilinnusto palauttaminen hoidettuja rantaniittyjä laajentamalla ja kunnostamalla ruovikoiden monimuotoisuuden lisääminen ja monotonisuuden vähentäminen; vaikka ruovikoiden määrä alueella vähenee, niiden laatua parantamalla varmistetaan ruovikkolajiston kantojen säilyminen 1b) vanha maankäyttöhistoria ja kasvillisuus 2 maanomistajan mielipide 3 toimenpiteiden kustannustehokkuus hyötyyn nähden laajat kokonaisuudet; ei pitkiä kuljetusmatkoja keskittyen arvokkaimpiin/ongelmallisimpiin alueisiin 14

Maankäyttötavoitteita esitetty 890 hehtaarille (337 kpl) Puustoisia perinnemaisemia 100 ha (60 kpl) Avoimia 300 ha: ketoja ja niittyjä 60 ha, rantaniittyjä 240 ha (50 kpl ). Hoito: laidunnus, avoimilla myös niitto Varsinais-Suomen ELY-keskus 15

Rantaniityt: ensisijaiset kunnostettavat/laajennettavat kohteet ja niiden edestä poistettavat vesiruovikot Laajoja kokonaisuuksia reunavyöhykkeineen Riittävä peruskunnostus, esim. niittomurskaus ennen laidunnusta Riittävä laidunpaine Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteys avoveteen Niitto täydentäväksi tai pääasialliseksi hoitokeinoksi 16

Missä tulisi kunnostaa uudelleen rantaniityiksi Merenrantaniittyjen laajoja kunnostuspaketteja viisi Varsinais-Suomen ELY-keskus 17

Kedot 3 ha Hakamaat 50 ha perinnemaisemat liittyen rantaniittykokonaisuuksiin Hoito: puustoisilla alueilla tarvitaan laidunnuksen lisäksi raivausta, avoimille soveltuu myös niitto Varsinais-Suomen ELY-keskus 18 Metsälaitumet 50 ha

. Pelloille ja pellonreunuksille esitetty toimia Reunavyöhykkeitä ja saarekkeita 22 ha. Luonnonhoitopeltoja ja suojavyöhykkeitä 86 ha. Hoito: laidunnus tai niitto Hoito: maisemallinen raivaus maisemapuita ja katajia suosien Luonnonhoitopellot rantaniittyjen yhteydessä lisäävät rantaniityn leveyttä ja samalla edistävät vesiensuojelua Varsinais-Suomen ELY-keskus 19

Hyödynnettävät maaruovikot A) vuosittain hyödynnettävät > ruovikko taantuu ja kehittyy rantaniityksi B) 5-8 v. rotaatiolla hyödynnettävät > ruovikon rakenne säilyy ruovikkolajistolle suotuisana Hoito: Ruovikon leikkuu kesällä tai talvella 20

Hyödynnettävät vesiruovikot A) ruovikko taantuu hiljalleen; veden laatu/ vesisyvyys säilyy B) 3-5 v. rotaatiolla hyödynnettävissä ruovikoissa rakenne säilyy ruovikkolinnustolle suotuisana ja leviäminen estyy Varsinais-Suomen ELY-keskus 21 Hoito: leikkuu vedestä loppukesällä (tai talvella jään päältä)

Maankäyttötavoitteita n. 370 ruovikkohehtaarille Säästettäviä ruovikoita n. 106 ha (17 kpl) Hyödynnettäviä maaruovikoita 60 ha (10 kpl) ja vesiruovikoita n.120 ha (30 kpl). Näistä rotaationiittoa n. 40 hehtaarille. Ensisijaisia vesiruovikon poistoja 20 ha. Vesiruovikon poisto mahdollista lisäksi 70 ha:lla 22

Hoitoehdotusten ja kyselyn toiveiden vastaavuus Ruoko tulisi säilyttää (vinoviivoitus) Ruoko tulisi leikata pysyvästi pois (kelt-lila) Ruovikoiden korjuupaketteja 6-7 Varsinais-Suomen ELY-keskus 23

Rahoituskeinona esimerkiksi hankerahoitus Useamman tahon yhteistoteutuksin kustannustehokkaampaa Vesiensuojeluhdistyksen perustaminen, kalastusalueen tai yhteisen vesialueen järjestäytyminen -> esimerkiksi Leader-rahoituksella ollut mahdollista hankkia oma leikkuukone tai kunnostaa hankkeena pieni lahti urakoitsijan toimesta Muista tarvittavat luvat ja niittoilmoitukset! Vesileikkuuta Truxorilla. Kuva Mika Orjala 24

Hoitoa ehdotetaan 700 hehtaarille - noin 300 kuviolle Laidunnusta tai niittoa n. 450 hehtaarille (nyt jo noin 100 ha hoidon piirissä) Kunnostuskeinoksi murskausta tai äestystä 15 ha Raivausta n. 25 ha Varsinais-Suomen ELY-keskus 25

Maatalouden ympäristötukirahoitusta viljelijöiden ja yhdistysten haettavissa Rantaniittyjen laidunnus, niitto tai kunnostus Perinnemaisemien hoito ja kunnostus (niityt, kedot, haat, metsälaitumet) Reunavyöhykkeiden ja saarekkeiden maisemaraivaus Suojavyöhykkeet Hoito max. 450 /ha, kunnostukseen enemmän Kosteikkojen perustaminen ja hoito Kuvat: Lehtinen 26

Natura 2000-alueiden hoito (ks. opas) Laidunnus (ja niitto) pääosin mahdollista Ruovikon niitto vaatii yleensä yksityismaiden suojelualueilla poikkeusta rauhoitusmääräyksistä Niittojäte kerättävä ja kuljetettava pois alueelta Uusia toimenpiteitä suunnitellessasi ota yhteys ELY-keskukseen (Tapio Aalto) Varsinais-Suomen ELY-keskus 27 Kuva: T. Ajosenpää

Oukkulanlahden Natura 2000 -alueen suojelun toteutustilanne 14.6.2013 1

Oukkulanlahden Natura-alueen maanhankinta ja yksityisten suojelualueiden perustaminen: loppuun saattaminen viimeistään ensi talven aikana > voit olla itse aktiivinen ja ottaa yhteyttä vaikka heti! Ylitarkastaja Antti Palmunen, antti.palmunen@elykeskus.fi, puh. 0295 022 923 (maanhankinta: tarjoukset) Tarkastaja Tapio Aalto, tapio.aalto@ely-keskus.fi, puh. 0295 022 849 (muut alueen suojelua koskevat asiat) 14.6.2013 2

Oukkulanlahden hoito ja käyttö Jouko Högmander Lemun urheilutalo 13.6.2013

Oukkulanlahden Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (HKS) Tätä tehtiin noin 10 vuotta sitten Sitova suunnitelma vain valtion (Metsähallituksen) maiden osalta. Nämä käsittävät 132 ha vettä ja ranta-alueita Metsähallitus vahvisti suunnitelman omien alueittensa osalta vuonna 2007 Suunnitelma on luettavissa: www.metsa.fi/hks tai julkaisut.metsa.fi Ympäristöministeriö on valmistellut asetusta, jolla Metsähallituksen alueet rauhoitetaan viralliseksi luonnonsuojelualueeksi 2

Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteet Luonnon monimuotoisuutta ylläpidetään ja lisätään rantaniittyjä kunnostamalla ja hoitamalla Alueen käyttöä ohjataan luontoarvoja huomioon ottaen Perustetaan suojelualueita Minkin ja supikoiran pyynti Valuma-alueen vesiensuojelun ongelmat ja ratkaisukeinot selvitetään 3

Ranta-alueen suunnittelun suhde aiempaan hoito- ja käyttösuunitelmaan Täydentää hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja on yhdenmukainen sen kanssa HKS päivityksen aloittaminen ei vielä suunnitelmissa Ranta-alue suunnittelussa tehty tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit 4

Ranta-alue -suunnitelman toteutuminen Yhteistyötä eri toimijoiden välillä Maanomistajien aktiivisuutta Laiduneläinten saatavuus Tukimahdollisuuksien hyödyntäminen (ympäristötuki, Leader ym.) Metsähallitus vastaa yksityisten luonnonsuojelualueiden hoidosta. Hoidon aloittaminen edellyttää: Maanomistajan suostumusta ELY-keskus hyväksyy suunnitellut toimenpiteet Resursseja 5

Suunnitelman kommentointi ja julkaiseminen Naantalinaukon Oukkulanlahden ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 13.6.2013 Lemun urheilutalo Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus

Suunnitelman kommentointi Kaikki halukkaat voivat esittää kommenttinsa suunnitelmasta. Lisäksi toivomme palautetta suunnittelun toteutuksesta (tiedottamisesta ym.). Sisältö esitetään pääpiirteissään täällä tänään. Kommentteja voi antaa jo nyt tai olla kesän mittaan yhteydessä. Suunnitelmaluonnos julkaistaan sähköisenä viikolla 39 ja se on saatavilla nettisivuilla: www.ymparisto.fi/velho -> rannikkosuunnittelu - > ajankohtaista Kommentit lähetetään 15.10. mennessä Ritva Kemppaiselle sähköpostitse, postitse tai puhelimitse. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää 14.6.2013

Suunnitelman julkaiseminen Suunnitelma julkaistaan sähköisenä ja se ilmestyy loppuvuoden 2013 aikana. Suunnitelmassa kartat ovat pääosassa (maankäyttötavoitteet, hoito- ja kunnostussuositukset) Suunnitelma arkistoidaan sähköisesti ELY-keskusten julkaisuarkistoon www.doria.fi Se löytyy myös VELHOn nettisivuilta jonkin aikaa hankkeen päättymisen jälkeen Suunnitelman valmistumisesta tiedotetaan erikseen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää 14.6.2013 3

Kiitos mielenkiinnosta! www.ymparisto.fi/velho -> rannikkosuunnittelu terhi.ajosenpaa@ely-keskus.fi, 0295 022 852 ritva.kemppainen@ely-keskus.fi, 0295 022 878 mika.orjala@ely-keskus.fi, 0295 022 920 4

13.6.2013 Naantalinaukon Oukkulanlahden ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma Maskun ja Naantalin kuntien ympäröimällä alueella on tehty uudentyyppistä rantaalueiden suunnittelua. Suunnitelma on nimeltään Naantalinaukon - Oukkulanlahden rantaalueiden monikäyttösuunnitelma. Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteena on löytää keinoja luonnon ja vesien tilan parantamiseen yhteistyössä alueen maanomistajien ja käyttäjien kanssa. Suunnitelmassa annetaan suosituksia mm. ruovikoiden niittoon ja hyödyntämiseen, rantaniittyjen kunnostamiseen ja hoitoon, suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamiseen sekä puuston raivaukseen. Suositukset ovat vapaa-ehtoisia eivätkä ne sido maanomistajia. Suunnittelun tavoitteena on ollut etsiä laajahkoja kohteita, joiden hoidolla on laajempaa merkitystä. Yksittäisten ranta-alueiden hoitoon saa ohjeita Rytinää ruovikoihin välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon oppaasta, joka löytyy osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:98-952-257-773-3 Kommentoi suunnitelmaa syksyllä Naantalinaukon - Oukkulanlahden rantaalueiden monikäyttösuunnitelman alustavat toimenpide-ehdotukset on esitelty yleisötilaisuudessa Lemun urheilutalolla 13.6.2013. Tilaisuudessa saadun palautteen pohjalta suunnitelmaluonnos koostetaan kesän aikana. Kommentit lähetetään 15.10. mennessä Ritva Kemppaiselle sähköpostitse, puhelimitse tai postitse. Lopullinen suunnitelma valmistuu loppuvuoden 2013 aikana ja se julkaistaan ELYkeskuksen sähköisessä julkaisuarkistossa www.doria.fi/ely-keskus. Lisäksi se löytyy myös VELHO-hankkeen nettisivuilta. Suunnitelman valmistumisesta tiedotetaan erikseen. Naantalinaukon Oukkulanlahden rantaalueiden monikäyttösuunnitelma on laadittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHOhankkeessa yhteistyössä maanomistajien ja eri sidosryhmien kanssa. Hankkeessa tehtyjen pilottisuunnitelmien avulla kehitetään ranta-alueiden suunnittelun ohjeistusta ja toteuttamista koko Suomen rannikkoalueella. Lisätietoja: Terhi Ajosenpää, projektikoordinaattori, terhi.ajosenpaa@ely-keskus.fi, 0295 022 852 Ritva Kemppainen, ritva.kemppainen@elykeskus.fi, 0295 022 878 Mika Orjala, suunnittelija, mika.orjala@elykeskus.fi, 0295 022 920 Suunnitelmaluonnos julkaistaan viikolla 39 hankkeen nettisivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/velho -> rannikkosuunnittelu -> ajankohtaista. Siitä voivat esittää kommenttinsa kaikki halukkaat. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Ympäristö ja luonnonvarat Itsenäisyydenaukio 2 20800 Turku/ PL 523 20101 Turku Vaihde: 0295 022 500 www.ymparisto.fi/varsinais-suomi

2/2