Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Samankaltaiset tiedostot
Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Metsäalan toimintaympäristön pitkän aikavälin analyysi Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäalan toimintaympäristön muutosanalyysi Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Globaalit trendit uudistavat metsäsektoria

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Biotalouden edelläkävijä

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Maailma tarvitsee Metsää

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Äänekosken biotuotetehdas

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Fortumin Energiakatsaus

Äänekosken biotuotetehdas

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Vanerintuotanto ja -kulutus.

Metsäpolitiikka arvioitavana

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla Sixten Sunabacka

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Kansainvälisessä toimintaympäristössä

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Liite: Iso-Britannian eroprosessi EU:sta Tilannekatsaus

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäklusterin tutkimus v

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Kohti biotalousyhteiskuntaa Eeva Hellström

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Vanerintuotanto ja kulutus

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Luonnonvarat ja kestävä talous

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

Suomen metsäalan tulevaisuus

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Kumppanuus ja maaseutu

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Keski-Suomen metsäbiotalous

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

MTT, Metla ja RKTL matkalla Luonnonvarakeskukseen

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Maailmantalouden trendit

Transkriptio:

Johtavatko megatrendit biotalouteen? Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Vantaa riitta.hanninen@metla.fi 37. Päättäjien metsäakatemia. Seminaari 10.9.2014, TEEMA 1. Globaali todellisuus. Majvik, Kirkkonummi.

Keskeisiä metsäsektoriin vaikuttavia megatrendejä Luonnonvarojen niukkeneminen Maailmatalouden painopisteiden muuttuminen Ilmastonmuutos Väestönkasvu, kaupungistuminen & demografiset muutokset Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Energian kysynnän kasvu Informaatioteknologian kehittyminen 10.9.2014 Riitta Hänninen 2

Maailmantalouden kehitys muuttaa kilpailua Kehittyvien maiden taloudellinen painoarvo kasvaa maailmalla Kiinan ja Intian yhteenlaskettu BKT on vuonna 2060 noin 1,5 kertaa suurempi kuin G7-teollisuusmaiden, Afrikassa kasvu nopeaa Paino- ja kirjoituspaperin ja sellun investoinnit kasvavat Aasiassa ja Etelä- Amerikassa Euroopassa ja P-Amerikassa on suljettu tuotantokapasiteettia Jatkuuko kehittyvien maiden kilpailuetu? Etuna istutusmetsien nopea kasvu ja alhainen työvoiman ja maan hinta Ns. arbitraasi tasoittaa vähitellen hintoja eri alueiden välillä Maan hinta on jo noussut esim. Brasiliassa, Kiinassa työvoimakustannukset Korkean kustannustason metsäteollisuusmaat Euroopassa ja Pohjois Amerikassa Investoivat mm. bioenergiaan, biotuotteisiin, pakkauskartonkiin ja soveltavat ja kehittävät uutta teknologiaa Uusilla biotuotteilla on valtava tulevaisuuden markkinapotentiaali 10.9.2014 Riitta Hänninen 3

Informaatioteknologia nopeuttaa muutoksia Sähköinen viestintä on muuttanut ja nopeuttanut tiedonvälitystä Sähköinen viestintä on paperille painetua halvempaa ja korvaa paperia Pohjois- Amerikan ja Euroopan markkinoilla, myös Kiinassa Perinteisen paperi- ja kartonkiteollisuuden suhteellinen merkitys metsäsektorilla vähenee tilalle kehitettävä uutta Toisaalta informaatioteknologia tuo myös uusia mahdollisuuksia Internet kaupan kasvu lisää pakkausten tarvetta kartongin kysyntä kasvaa Esim. D3 tulostuksella valtava kasvu - laitteistot & materiaalit &palvelut Informaatioteknologia (ICT) on tulevaisuudessa kaikkialla ubiikkiyhteiskunta ICT osaaminen on tulevaisuuden kriittinen kilpailukykytekijä Internet ja sähköiset tietovarannot mullistavat yritysten toimintaa ja kilpailua Uudet liiketoimintamallit, toimitaan verkostoissa, edistää myös biotaloutta 10.9.2014 Riitta Hänninen 4

Väestön kasvu lisää metsäntuotteiden kysyntää V. 2010-2050 maailman väestömäärä kasvaa 7 mrd 9 mrd, Kasvu suurinta Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa Kaupungistuminen jatkuu, keskiluokka vaurastuu, kulutustottumukset länsimaistuvat Siirtolaisuus ja pakolaisuus kasvaa (ilmastonmuutos, konfliktit) Metsiin ja puuhun perustuvan kuidun, tuotteiden, energian, ja palveluiden kysyntä kasvaa maailmalla Selluloosapohjaisen kuidun käyttö kasvaa 9,1 % vuodessa vajetta v. 2020? Pakkaaminen 3 %/v. asuntorakentaminen n. 4%/v. 2020 mennessä Matkailu 4 %/v., luontomatkailun kasvu nopeaa Metsiin perustuvien matkailu-, virkistys-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden merkitys kasvaa, kaupunkimetsät tärkeitä virkistysalueina 10.9.2014 Riitta Hänninen 5

Metsäteollisuuden perinteisten tuotteiden kulutus maailmalla 1995-2012 (tilastot:faostat) 10.9.2014 Riitta Hänninen 6

Energian kysynnän kasvu lisää metsäbiomassan kysyntää Energian käyttö kasvaa 80 % v. 2050 mennessä ilman merkittäviä toimia Fossiiliset polttoaineet ovat vielä kauan suurin energian lähde Uhka ilmaston lämpenemisestä uusiutuvan energian käytölle kasvutavoitteet Uusiutuva energian v. 2035, n.30 % maailman energian tuotannosta (IEA 2012) Aurinko, tuuli, vesi, aalto, maalämpö, biomassat Hinta suhteessa fossiiliseen energiaan on ratkaiseva, tuet vaikuttavat Biomassan ja biopolttoaineiden käyttö nelinkertaistuvat Kansainvälinen kauppa kasvaa, mutta hintavaihtelu suurta Uusiutuvan energian käytön tavoitteet lisäävät metsäbiomassan kysyntää Esim. EU:ssa metsäbiomassa on tärkein uusiutuvan energian lähde, ja EU202020 tavoitteiden toteutuminen johtaisi v. 2030 mennessä vajeeseen (Mantau ym. 2010) 10.9.2014 Riitta Hänninen 7

Puun kysyntä kasvaa maailmalla riittääkö puu? Taulukko: Raakapuun tarjonta-2020 (Sten Nilsson, 2011): Huoli puun riitävyydestä EU:ssa Kaskadikäyttö: tuote uusiokäyttö kierrätys energia hävittäminen Tulevaa niukkuutta/vajetta on vaikea arvioida, aluetasolla siihen vaikuttaa mm. : Miten paljon puuta tarvitaan metsäteollisuuden tuotteisiin ja bioenergiaan? Kaupankäynti, korjuun kannattavuus, suojelu, muu metsämaan käyttö, tuhot? 10.9.2014 Riitta Hänninen 8

Niukkuudesta seuraa puun hinnan nousu Lopputuotteiden hintojen alentuessa (esim. painopaperi) kilpailukyky heikkenee, jos kustannuksia ei pystytä alentamaan. Sahatukin hinta maailmanmarkkinoilla Kuitupuun hinta maailmanmarkkinoilla Kuvat: Wood Resources International LLC 10.9.2014 Riitta Hänninen 9

Megatrendit johtavat biotalouteen Biotaloudesta haetaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen niukentumisen ongelmiin Biotaloudesta odotetaan maailmalla ja Suomessa uutta talouskasvua Siirtyminen pois koko teollistumisen ajan vallinneesta fossiilitaloudesta tuo valtavia muutoksia ja mahdollisuuksia Biotaloudessa ajurina resurssitehokkuus vähemmästä enemmän Vähähiilisyys, kierrätys: toisen jäte on toisen raaka-aine, jne. Palveluiden merkitys kasvaa Luonnonvarojen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä käyttö Suomessa biotalous on suurimmaksi osaksi metsiin perustuvaa Metsäteollisuuden uusien biotuotteiden osuuden arvioidaan nousevan puoleen alan vientituloista vuonna 2030 (Biotaloustrategia TEM 2014) 10.9.2014 Riitta Hänninen 10

Suomessa runsaat metsävarat mahdollistavat uutta talouskasvua ja hyvinvointia Hakkuita voidaan lisätä kestävästi nykyisestä jopa 30 milj.m 3 :llä (Fibic). Vuonna 2013 hakkuut olivat 56 milj.m3. Puun käytöllä eniten määrällisiä kasvumahdollisuuksia lähivuosina: Metsäbioenergian tuotannossa (sähkö & lämpö & liikenne) Puutuotteissa (esim. liimapuuelementit) - rakentaminen kasvaa kaikkialla Pakkauksissa (ruoka-neste) internet kauppa Havusellussa - globaali kuidun tarve Mutta puun käytön kasvu riippuu Lopputuotteiden kysynnän lisäksi tuotannon kansainvälisestä kilpailukyvystä Tuotannon tehostamisella ja kustannusten karsimisella on rajansa kilpailu kasvaa koko ajan 10.9.2014 Riitta Hänninen 11

Biotaloudessa korostuvat tuotannon laatu, korkea jalostusaste ja aineettomat palvelut Uusia kilpailukykyä lisääviä innovaatioita ja liiketoimintamalleja tarvitaan Tuotantoteknologiat, uudet tuote- ja palveluinnovaatiot, ICT Laatu ja räätälöinti tärkeää, ei niinkään massatuotannon lisääminen Biotalouden verkostojen ja teollisten symbioosien muodostaminen Uusista biotalouden tuotteista syntyy uutta liikevaihtoa Sellun tuotannon monipuolistuminen, sellun johdannaiset, biomuovit, biokemikaalit ja biokomposiitit Raaka-aineita tuotetaan useammille toimialoille, esim. elintarvike- ja lääkeja tekstiiliteollisuudelle, biojalostamot Metsien käyttö monipuolistuu Suomessa entisestään Talouskäytön rinnalla metsien aineettomista palveluista mahdollisuus saada aikaan laajempaa liiketoimintaa, esim. metsien hyvinvointi- ja terveyspalvelut 10.9.2014 Riitta Hänninen 12

Lopuksi Megatrendit muuttavat rakenteita, mutta luovat kysyntää ja mahdollisuuksia uusille metsiin perustuville biotalouden elinkeinoille, tuotteille ja palveluille. Suomella on monia etuja menestyä kansainvälisessä kilpailussa elinvoimaiset metsävarat ja laaja yksityismetsänomistus hyvä koulutus, korkeatasoinen tutkimus hyvät liikenneyhteydet, tietoliikenneverkot vähäinen korruptio 10.9.2014 Riitta Hänninen 13

Kiitos