Metsäalan toimintaympäristön pitkän aikavälin analyysi Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos

Transkriptio

1 Metsäalan toimintaympäristön pitkän aikavälin analyysi Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsäneuvoston kokous 2/2013, Valtioneuvoston juhlahuoneisto

2 Tausta Esitys perustuu MMM:n toimeksiantoon Metlalle: Metsäalan toimintaympäristön pitkän aikavälin muutosanalyysi , Riitta Hänninen, Pia Katila ja Sinikka Västilä Tavoitteena on laatia suppea yhteenveto globaaleista trendeistä ja niiden heijastumisesta metsäalalle. Aikajänne vuoteen Työ on tarkoitettu taustaksi MMM:n metsäpoliittisen selonteon laatimiselle Yhteenveto perustuu uusimpaan saatavissa olevaan kirjalliseen materiaaliin

3 Teknis-taloudellinen kehitys kulkee 40-60v sykleissä 6 s sykli alkamassa: Resurssitehokkuus, bioenergia, ympäristö- ja nanoteknologia, vihreä kemia, palvelut, terveys, hyvinvointi, ICT ubiikkiyhteiskunta (Wilenius ja Kurki 2012) Kuvassa: Standard & Poors 500 osakkeiden hintamuutoksia kuvaava indeksi (USA) ja Kondratieff in aallot

4 Keskeiset metsäalaan vaikuttavat globaalit megatrendit Maailmantalouden rakennemuutokset Informaatioteknologian kehitys (ICT) Ilmastonmuutos Väestön kasvu ja demografiset muutokset Energian tarpeen kasvu Luonnonvarojen niukkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen

5 Metsäsektori

6 Megatrendit ja politiikka Megatrendit haastavat hyvinvointiyhteiskunnan: elinkeinorakenteet muuttuvat Kotimaista ohjelma- ja strategiatyötä on paljon: mm. biodiversiteetti-, energiaja ilmasto-, sekä biotalousstrategia, jne. Koordinointi entistä tärkeämpää, samoin politiikan ennustettavuus Tulevaisuudessa Suomen hyvinvoinnin perusta on nähty biotaloudessa Suomen hallitusohjelmassa: Tavoitteena vähähiilisyys ja resurssitehokkuus Kansainvälinen politiikka tarkentuu EU:n kautta kansallisiksi tavoitteiksi YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja II/ EU:n tavoitteet Suomen uusiutuvan energian tavoitteet, EU:n päästövähennystavoite 80-95% vuoteen 2050 mennessä YK:n biodiversiteettisopimus EU strategia Suomen strategia : 17 % pinta-alasta (maa-ja sisävesi) ja 10 % (rannikko ja merialueet) turvaamiskeinojen piiriin, METSO-ohjelma.

7 Megatrendit ja metsäala

8 Maailmantalouden rakennemuutokset Painopisteet muuttuvat Vuoteen 2060 mennessä Kiinan ja Intian yhteenlaskettu BKT ylittää 1,5 kertaisesti teollisuusmaiden (G7) BKT:n, Afrikassa kasvu nopeaa Paino- ja kirjoituspaperin ja sellun tuotannon painopiste Aasiassa & Etelä-Amerikassa Korkean kustannustason maat investoivat mm. pakkauskartonkiin, bioenergiaan ja soveltavat ja kehittävät uuden teknologian tuotteita ja palveluja Yritystoiminnan arvoketjut hajautuvat maailmalle (raaka-aine, tuotanto, jakelu, huolto) yhä tärkeämpää on osaaminen: teknologia, patentit, brändit (esim. Nokia N95) Villi kortti : Pohjois-Amerikan uusien fossiilisten öljy- ja liuskekaasuvarojen käyttöönotto voi kuitenkin muuttaa kehitystä (Venäjän talous). Varantoja myös Kiinassa, Itä-Euroopassa ja Jäämeren alueella Yhteinen politiikanteko vaikeutuu, protektionismi voi lisääntyä WTO, YK:n ilmastosopimukset, EU:n ja Euroalueen talousvaikeudet

9 Informaatioteknologian kehitys Tietotekniikka toimii kaikkialla ubiikkiyhteiskunta Yhteiskunnassa: ICT lisää virtuaalikulutuksen ja palveluiden merkitystä, sähköinen viestintä korvaa painettua myös kehittyvissä maissa, sosiaalisen median merkitys kasvaa Yritystoiminta muuttuu: Internet ja tiedon digitalisoituminen mullistavat yritysten toimintaa ja kilpailua Digitaalisuus: kehitetään uusia liiketoimintamalleja (teollisuus, metsätalous, matkailu, jne.) sähköiset tietovarannot apuna tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa Verkostoissa toimiminen edistää myös biotaloutta ICT osaaminen on tulevaisuuden kriittinen kilpailukykytekijä ICT:n paperia korvaava vaikutus vähentää Suomessa perinteisen paperi- ja kartonkiteollisuuden merkitystä metsäsektorilla Edistää vanhojen yritysten ja toimialojen osin sulaumista ja muuttumista uusiksi, uudenlaista osaamista vaativiksi aloiksi

10 Väestön kasvu ja demografiset muutokset Vuonna 2050: Maailman väestömäärä on n. 9 mrd, josta 70 % kaupungeissa. Väestö kasvaa ja tulotaso nousee erityisesti Aasia, Etelä-Amerikka, Afrikka Metsiin ja puuhun perustuvan kuidun, tuotteiden, energian kysyntä kasvaa Kuidun käyttö (2012: 82 milj.t) kasvaa 2,9 % /v. vuoteen 2020, mutta selluloosapohjaisen kuidun 9,1 % vauhtia (Lenzing Group 2013) Pakkaamisen kasvu 3%/v. ja asuntorakentamisen yli 4%/v mennessä Palveluiden kysyntä kasvaa Matkailun kasvu maailmalla 4%/v., luontomatkailun kasvaa nopeasti Metsiin perustuvat matkailu-, virkistys-, terveys- ja hyvinvointipalvelut Mobiilipalvelujen käytön yleistyminen mahdollistaa virtuaalisuuden Kaupunkimetsien merkitys virkistysalueina kasvaa (kaavoitustarpeet) Luonnonvarat niukentuvat: ruoka, vesi, puhdas ilma, energia, mineraalit Kilpailu maasta: ruoka vs. muut maankäyttömuodot

11 Ilmastonmuutos YK:n ilmastosopimukset eivät riitä, maapallo lämpenee yli 2 astetta (OECD 2012) Pahentaa luonnon köyhtymistä, sosiaalisia ongelmia, ruoka- ja vesipulaa, jne Euroopan ja koko maapallon eteläiset osat kärsivät eniten: kuumuus, satovahingot, kaupankäynti, ilmastopakolaisuus Pohjoisten osien taloudellinen ja strateginen painoarvo voi kasvaa, Jäämeren alue Metsäluonto muuttuu kotimaassa Kasvu lisääntyy ( erit. pohjoiset suometsät), routa saattaa vähentyä, kuusi siirtyy pohjoisemmaksi, koivua ja mäntyä tilalle, tuuli-, lumi-, hyönteistuhoriskit, jne. Havupuun laatu voi kärsiä (männyn sädekasvu, kuusella kuivuusriskit) Muutoksia metsien hoitoon, puunkorjuuseen, monimuotoisuuden turvaamiseen Ilmasto- & energiapolitiikan tavoitteet: Suomessa metsiin perustuvan bioenergian kysyntä kasvaa - aines- ja energiapuun hankintaa voidaan merkittävästi lisätä hiilensidontaa vaarantamatta (Asikainen ym. 2012). Matkailu lisääntynee pohjoisessa, Koillisväylä lisää tuotteiden kuljetusmahdollisuuksia

12 Vuoteen 2050 mennessä maapallolla: Energian tarpeen kasvu Energian käyttö kasvaa nykyisestä 80 % ilman merkittäviä poliittisia toimia Fossiiliset polttoaineet ovat vielä kauan suurin energian lähde, kysyntä ja jalostus painottuvat kehittyviin maihin Uusiutuvan energian osuus v n.30 % maailman energian tuotannosta. (IEA 2012) Aurinko, tuuli, vesi, aalto, maalämpö, biomassat Hinta suhteessa fossiiliseen energiaan on ratkaiseva, tuet vaikuttavat Biomassan kulutus voiman tuotannossa ja biopolttoaineiden käyttö nelinkertaistuvat Kansainvälinen kauppa kasvaa, mutta markkinahinnat vaihtelevat EU:ssa tarve tuoda bioenergiaa myös trooppisista maista

13 Puuhun perustuva energia kotimaassa Käytön tavoite metsähakkeelle 2020 on 13,5 milj.m3, käytön lisäämisessä metsäteollisuus (erit. tukkia jalostava) keskeisessä asemassa Puhtaan energian ohjelma vuoteen 2025: tuontienergian korvaaminen biodieselillä, biovoimalla, puubiokaasulla, uutta tuotantoa alkamassa Kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla voi lisätä teolliset symbioosit, joissa energiaa tuotetaan puunjalostuksen sivuvirroista toisen jäte on toisen raaka-aine Korjuuteknologian kehittäminen keskeistä harvennushakkuiden lisääntyessä ja energiapuun korjuussa, ICT tärkeä, robotiikkaa lisää, työvoiman tarve ei kasva paljoa) Puuhun perustuvan energian käyttöön vaikuttavia tekijöitä: Hinta suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, tuet ( villikortti USAn energiavarat) Päästökaupan hinta ja biomassan kestävyyskriteerit pohdinnassa EU:ssa EU:ssa uusiutuvan energian tavoitteet nostavat metsäbiomassan kysynnän yli potentiaalisen tarjonnan vuoteen 2030 mennessä (esim. Verkerk ym. 2010) kysyntä pohjoismaiden puumarkkinoilla kasvaa, ja voi nostaa puun hintaa

14 Luonnonvarojen niukkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen maapallolla Kasvavan väestön energian, ruoan ja veden tarve sekä kehittyvissä maissa elintason nousuun liittyvät kulutustottumusten muutokset, sekä ilmastonmuutos, lisäävät kilpailua luonnonvaroista. Land Grabbing: kohdistuu kehittyviin maihin (Afrikka, E-Amerikka, Aasia, Itä-Euroopa) Ilman merkittäviä politiikkatoimia biodiversiteetin arvioidaan vuoteen 2050 mennessä vähenevän merkittävästi Aasiassa, Euroopassa ja Eteläisessä Afrikassa. Tällä on vakavia yhteiskunnallisia vaikutuksia mm. ihmisten terveyteen Kilpailun kasvaessa maankäytössä ruuan ja muun käytön välillä (esim. bioenergia, tropiikin istutusmetsät) mm. Suomen metsävarojen merkitys kasvaa

15 Johtopäätökset 1 6:s sykli: älykkäät teknologiat - informaatioteknologia Enemmän tuotetta ja liikevaihtoa vähemmin raaka-aineresurssein Metsäala monipuolistuu ja palveluvaltaistuu Biotaloudessa jalostetaan puusta paperia ja sahatavaraa, mutta yhä enemmän sellua eri muodoissa (nano-, mikro-, ja fibrillisellut), viskoosi uudenlaisia insinööripuutuotteita, biokomposiitteja (ulkorakenteet, huonekalut, autonosat) sähköä, polttoaineita, kemikaaleja, terveystuotteita, ja muita biomateriaaleja Palveluiden merkitys kasvaa teollisuudessa, metsätaloudessa ja muussa metsien käytössä Metsänhoito-, puunkorjuu-, luontomatkailu-, virkistys-, terveys- ja hyvinvointipalvelut, jne. työllistävät Uusia markkinoita metsäalalle: esim. hiili, vesi, maisema, biodiversiteetti

16 Johtopäätökset 2/puun käyttö Suomen metsävarat mahdollistavat puunkäytön lisäämisen, viime vuosina metsien käyttöaste on ollut n. 77% kestävistä hakkuumahdollisuuksista Uudet tuotteet Bioenergian käytön kasvu lisää eniten puun ja hakkuutähteiden käyttöä, isoin arvio jopa 20 milj.m3 (Cluster Tech II) Muut, kuten lääkkeet, elintarvikkeet ja nanosellutuotteet, komposiitit voivat lisätä merkittävästi liikevaihtoa, eivät paljoa puun käyttöä Suhteellinen kilpailukyky ratkaisee, mitä Suomessa tuotetaan Teknologioiden kehitys lisää tuotannon kannattavuutta, jolloin pystytään hyötymään vientimarkkinoiden kasvavasta kysynnästä Merkittävät kasvumahdollisuuksia: rakentaminen, asuminen, pakkaaminen Sellun tuotanto monipuolistuu ja eriytynee paperin tuotannosta

17 Lopuksi Megatrendit muuttavat rakenteita, mutta luovat kysyntää ja mahdollisuuksia uusille metsiin perustuville elinkeinoille, tuotteille ja palveluille Vuoteen 2050 mennessä liikevaihtoa ja työpaikkoja on syntynyt uusissa tuoteryhmissä ja palveluissa, jotka ovat lähempänä muita toimialoja kuin perinteistä metsäalaa Löydyttävä uskallusta myös uuden pienimuotoisen tuotannon aloittamiseen Koulutuksessa korostuvat mm. teknologiaosaaminen, ICT ja kuituosaaminen, palveluiden kehittäminen, yrittäjyyskoulutus (metsätalous, luontomatkailu, metsien virkistyskäyttö, hyvinvointi yms.) Maailman luonnonvarojen niukentuessa terveiden, hyvin kasvavien metsien puuston ja metsämaan arvo kasvaa

18 Kiitos