LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI NÄKÖKULMA: Sujuva arki. Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) 1. Nuoren ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja turvallisuuden tunteen lisääminen. Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Keskivaikea tai vaikea masennus, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Arvo (suluissa koko maan ka 2011) (2007) (2009) Tavoite ja (2011) Tavoite ja (2013) 9 % 11 % 10 % (10 %) 8 % 9 % 13 % 10 % 10 % (13 %) 12 % 16 % 55 % 55 % 53 % (54 %) 53 % 57 % Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 45 % 43 % 38 % (38 %) 30 % 34 %
Nykytila 2011: Nuorten ja vanhempien välisestä vuorovaikutusta kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä sekä kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla 2007-2011. Raisiossa nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet ja vanhemmat ovat myös aiempaa tietoisempia lastensa viikonloppujen viettopaikoista. Sen sijaan yhteisiin ruokailuhetkiin kulutetaan Raisiossa vähemmän aikaa muihin kuntiin verrattuna. Raisiolaiset nuoret kärsivät myös muiden kuntien nuoria useammin keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta, jonka määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Tavoitetila 2013: Positiivinen kehitys jatkuu nuorten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta kuvaavissa mittareissa. Kielteinen kehitys taittuu masennuksen esiintyvyydessä. Uudet toimenpiteet: Mielialakyselyn täyttäminen 100 %:lla oppilaista vähintään kerran yläkoulun aikana Toimintaohjeiden käyttöönotto varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa koskien yleistä, tehostettua ja erityistä tukea Murrosikäisten vanhempien vertaistukiryhmätoiminta nuorten vastaanottokokeilu osana perheneuvolan toimintaa (Linkki-hanke) Kehitetään Turun AMK:n Tukialus-yhteystyönä malli yläkoululaisten hyvinvointiseulan käyttöön sekä palvelukartasto Remontti-hankkeen verkostotyön juurruttaminen ja koordinointi perhekuraattorin toimesta Poliiisin sosiaalityöntekijän ilta- ja viikonloppupartioinnit yhdessä virkakoiran ja seurakunnan kanssa Vanhempainilloissa Selvä peli -iltojen jatkaminen 2. Terveellisten elämäntapojen ja sosiaalisen verkostoitumisen edistäminen palvelujärjestelmän ja perheen yhteistyönä. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Ei syö koululounasta päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 40 % 33 % 31 % (34 %) 12 % 15 % - - 29 % (29 %) 8 % 9 % Ylipainoisia, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 13 % 13 % 13 % (17 %) 13 % 15 % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 48 % 45 % 42 % (43 %) 35 % 16 %
Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 24 % 24 % 24 % (27 %) 23 % 13 % Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 13 % 15 % 15 % (15 %) 10 % 12 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 21 % 16 % 14 % (15 %) 8 % 10 % 14 % 12 % 10 % (9 %) 5 % 7 %
Nykytila 2011: Terveellisiä elämäntapoja ja sosiaalista verkostoitumista kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa pääosin myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla 2007-2011. Huomionarvoista on, että raisiolaiset nuoret voivat keskimääräistä paremmin kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa. Vapaa-ajalla hengästyttävää liikuntaa harrastavien osuus on lisääntynyt merkittävästi ja raisiolaiset nuoret harrastavat hengästyttävää liikuntaa enemmän kuin vastaavanikäiset muualla maassa keskimäärin. Tämä näkyy myös siinä, että Raisiossa on keskimääräistä vähemmän yläpainoisia 8. ja 9. luokkalaisia. Myönteistä on myös se, että tupakoivien ja humalahakuisesti juovien nuorten osuus on laskenut selkeästi muutaman viime vuoden aikana. Nuorten osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on puolittunut tarkastelujakson aikana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys terveellisiä elämäntapoja ja sosiaalista verkostoitumista kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Nuorten päihdemittarin täyttäminen 100 %:lla oppilaista vähintään kerran yläkoulun aikana: koulutus päihdemittarin käytöstä pidetty keväällä 2013 ja Raision toimintamallin suunnittelu käynnissä Kehitetään hyvinvointiseulojen käyttöönottoon yhtenäinen ja käytännön auttamistyötä helpottava malli sekä otetaan nuorisoseula käyttöön 2013 yläkoulussa Kartoitetaan ylisektorisena yhteistyönä järjestettävän tupakastavieroitusryhmän toteuttamismahdollisuus (esim. seurakunta, nuorisopalvelut ja sote) Pysyvän päihdekasvatusmallin suunnittelu ja käyttöönotto alakouluissa: suunnittelu aloitettu yhteistyössä alakoulujen, nuorisopalvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakunnan ja hankkeiden (Yhdessä oikeaan aikaan II ja Länsi 2013) kanssa 3. Nuoren sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen suunnitelmallinen tukeminen Koulun työilmapiirissä ongelmia, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 30 % 25 % 23 % (27 %) 23 % 26 % 11 % 11 % 8 % (8 %) 4 % 4 % 18 % 23 % 17 % (19 %) 10 % 11 %
Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, % 8.- ja 9.luokan oppilaista - - (13 %) 0 % 12 % 10 % 9 % 9 % (9 %) 0 % 4 % Nykytila 2011: Nuoren sosiaalista ja emotionaalista kehitystä kuvaavassa menestystekijässä kehitys on pääosin myönteistä tarkastelujaksolla 2007-2011. Huomionarvoista on, että raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa ja lähes kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa kehitys on ollut myönteistä parin viime vuoden aikana. Erityisen huomionarvioista on, että vähintään kerran viikossa koulukiusattuina olleiden määrä on puolittunut kahden viime vuoden aikana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys nuoren sosiaalista ja emotionaalista kehitystä kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Kiusaamista ehkäisevän Kiva-koulu -ohjelman jatkaminen Vaisaaren yläkoulussa Ryhmätoimintojen tiiviimpi ylisektorinen yhteistyön kehittäminen (mm. järjestöjen, seurakunnan, sivistystoimen ja perhepalveluiden kesken) Nuorille suunnattujen Maestro- ja Art-ryhmien (stressinhallintaan ja epäsosiaaliseen käytökseen) tarpeen ja toteuttamismahdollisuuksien kartoittaminen Alakouluikäisille suunnatun Kohtaamistaidetta lapsille -ryhmän pilotointi syksyllä 2013 yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ja kulttuuritoimen kanssa 4. Koulutyön psyykkisen kuormittavuuden vähentäminen. Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista - - (21 %) 15 % 23 % Vaikeuksia opiskelussa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 31 % 29 % 28 % (32 %) 27 %
28 % Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 33 % 34 % 34 % (38 %) 34 % 38 % Koulu-uupumus, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 11 % 10 % 10 % (12 %) 10 % 7 % Nykytila 2011: Koulutyön psyykkistä kuormittavuutta kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla 2007-2011. Raisiolaisilla nuorilla on keskimäärin muiden kuntien nuoria vähemmän opiskeluvaikeuksia. Koulutyön kuormittavuus ja koulu-uupumus ovat kuitenkin lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Raisiolaiset nuoret kokevat koulutyön keskimääräistä kuormittavampana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys koulutyön psyykkistä kuormittavuutta kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Oppilaskohtainen tuki on järjestetään yhteisten toimintaohjeiden mukaan koskien yleistä, erityistä ja tehostettua tukea Varmistetaan riittävä resurssointi oppilashuoltotoiminnassa: uudet esitykset (koulupsykologi, psykiatrian sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä) 5. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen koulun asioihin. Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ei tiedä, miten voi vaikuttaa koulun asioihin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 35 % 35 % 28 % (29 %) 28 % 42 % 61 % 58 % 45 % (46%) 45 % 50 %
Kommentointi Nykytila 2011: Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla 2007-2011. Myönteisestä kehityksestä huolimatta raisiolaiset nuoret kokevat edelleen vaikutusmahdollisuutensa koulun asioihin keskimääräistä heikommiksi. Tavoitetila 2013:. Raisiolaiset nuoret kokevat voivansa vaikuttaa koulun asioihin keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Osallistamisen varmistaminen mm. osana Hyve-työryhmää Hyvinvointiseulojen käyttöönotossa varmistettava oppilaiden kuuleminen Kerhotoiminnan jatkaminen kouluissa NÄKÖKULMA: Syrjäytymisen ehkäisy Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Arvo (suluissa koko maan ka 2009) (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) Tavoite ja toteuma (2013) 6. Koulutukseen ja työelämään integroitumisen varmistaminen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12,4 % 13,4 % 11,3 % (11,4 %) Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 7,5 % 12,5 % 7,5 % (13,8 %) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 -vuotiaat, % 2,3 % 4,1 % 2,3 % (2,9 %)
vastaavanikäisestä väestöstä Nykytila 2009: Koulutukseen ja työelämään integroitumista kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa pelkästään kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla 2007-2009. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 vuotiaiden osuus on kasvanut prosenttiyksiköllä ja ikäluokasta on kaksi prosenttiyksikköä enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä kuin muussa maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömien määrä on kasvanut ja toimeentuloa pitkäaikaisesti saavien määrä lähes kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. Tavoitetila 2013:. Kielteinen kehitys taittuu kaikissa koulutukseen ja työelämään integroitumista kuvaavissa ulottuvuuksissa. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän perustaminen em. toiminnan koordinointiin Jaetaan osa kaupungin kesätyöpaikoista sosiaalisin perustein Kehitetään intensiivinen työhönvalmennusmalli peruskoulun lopettaville JOPO-luokan oppilaille (mahdollinen hankerahoitus) Jälkihuoltonuorien itsenäistymiseen kehitetään toiminnallinen työmalli Kosketuspinta-projektin toiminta (2/2012 ), jossa kohderyhmänä huonosti hoitoon sitoutuvat, vakavassa syrjäytymisriskissä olevat päihde- tai muulla riippuvuuskäyttäytymisellä oireilevat 16-25-vuotiaat nuoret 7. Rikoksien ennalta ehkäiseminen. Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / 1000 vastaavanikäistä 13,2 14,1 12,1 % (12,2 %) Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä - 10,2 10,2 % (13,5 %) Rikoksista syyllisiksi epäillyt 15-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä - 117,1 117,1 (117,8) 20,8
85,6 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta 6,3 6,2 6,2 (6,7) 5,8 3,4 2,7 2,7 (3,5) 3,3 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 3,2 4,7 3,3 (3,3) 3,3 Nykytila 2009: Rikoksien ennaltaehkäisyä kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla 2007-2009. Alioikeuksissa tuomittujen 15 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut prosenttiyksiköllä. Tuomittujen määrä ikäluokasta on kaksi prosenttiyksikköä maan keskiarvon yläpuolella. Rikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä 0-14-vuotiaiden ikäluokassa on kääntynyt huolestuttavaan kasvuun ja on selkeästi muuta maata suurempi, kun taas 15-17-vuotiaiden kohdalla vastaava luku on jonkin verran aiempaa pienempi. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys rikoksien ennaltaehkäisyä kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Poliisin sosiaalityöntekijän lähityön turvaaminen ja katupartiointi Ankkuri-toimintamallin mukaisen palvelun kehittäminen osaksi poliisin sosiaalityöntekijän tehtävää NÄKÖKULMA: Kustannusvaikuttavat palvelut
Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) 8. Pahoinvoinnin ja korjaavien palvelujen tarpeen väheneminen. Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Arvo (suluissa koko maan ka 2009) (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) 0,2 0,3 0,2 (0,5) 3,8 2,3 2,3 (4,8) Tavoite ja toteuma (2013) 0,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2,2 5,8 2,7 (2,8) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,4 % 5,5 % 5,5 (5,6) 4,7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1000 0-12 - vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1000 13-17 vuotiaista Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-20 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,6 9,0 8,6 (8,7) 169 164 164 (198) 345 532 250 (615) 4,2 % 4,0 % 4,0 (5,5)
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-20 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 % 1,1 % 1,0 % (1,2 %) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 28,4 % 25,4 % 30,0 % (29,5 %) 46,2 114,8 114,8 (151,7)
Nykytila 2009: Pahoinvoinnin ja korjaavien palvelujen tarpeen vähenemistä kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa lähes pelkästään kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla 2007-2009. Välillä 2009-2011 kuitenkin depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 0-24 -vuotiaiden määrä on vähentynyt jonkin verran. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 18-24 vuotiaiden määrä on kasvanut 2007-2009 rajusti, kuten myös päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15-24 -vuotiaiden määrä. Psykiatrisen laitos- ja avohoidon tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Vaikka tarkastelujaksolla 2007-2009 lastensuojelun piirissä olevien perheiden määrä on ollut lievässä laskussa, on lastensuojeluasiakkuuksien ja perheen ulkopuolisten sijoitusten määrä lisääntynyt huomattavasti tultaessa vuoteen 2011. Tavoitetila 2013: Kielteinen kehitys taittuu kaikissa häiriöpalveluissa. Hyve-työryhmän toiminnan ja päätöksenteko prosessin avaaminen ja tapaamisten tiivistäminen aidon ylisektorisen koordinaation kehittämiseksi Hyve-työryhmän toiminnan hyödyntäminen kaupungin muun ohjelma- ja kehittämistyön tukena: mm. päihde- ja mielenterveysstrategian, perheväkivallan ehkäisyohjelman ja neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelmien liittäminen osaksi hyvinvointikortin rakennetta lasten, nuorten ja perheiden osalta Lasten ja nuorten nopean mielenterveystyön työryhmän Ohukaisen perustaminen osana kaupungin sopeuttamisohjelmaa ylisektorisesti uudelleen järjestämällä nykyisiä resursseja sekä psyk. sairaanhoitajan palkkaaminen Lasten- ja nuortenpsykiatrin palvelujen hankkiminen ostopalveluina Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevän Vertti-vertaisryhmätoiminnan juurruttaminen perheneuvolan tarjoamaksi pysyväksi palveluksi ylisektorisena yhteistyönä: käytännönläheisen Vertti-tukiryhmän perustaminen ryhmän juurtumista, suunnittelua ja tiedotusta tukemaan THL:n Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto ja juurruttaminen sosiaali- ja terveyskeskukseen ja sivistyskeskukseen: Lapset puheeksi - johtoryhmä perustettu keväällä 2013, aloitusseminaari 29.8.2013 ja menetelmäkoulutukset syksyllä 2013. Seminaarin ja koulutusten kustannuksista vastaavat Yhdessä oikeaan aikaan II ja Länsi 2013 -hankkeet. Palveluohjauksen ja tiedotuksen tehostaminen ja monipuolistaminen: työntekijöille suunnattu palvelukartta tarjolla olevista ryhmistä ja menetelmistä, lasten ja nuorten palveluoppaat, sisäisen tiedotuksen parantaminen esim. ryhmien alkaessa, ulkoisessa tiedotuksessa eri tiedotuskanavien parempi hyödyntäminen (Raisio tiedottaa -lehti, mediatiedotteet, internet, sosiaalinen media), tapahtumien ja tempausten järjestäminen ja hyödyntäminen (messutapahtumat, Ehkäisevän päihdetyön viikko, Vanhemmuuden viikko jne.) Lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten päihde- ja mielenterveystyön osaamisen lisääminen mm. hyödyntämällä kaupungin oman päihde- ja mielenterveysyksikön asiantuntijuutta (esim. pienryhmäkoulutukset, konsultoinnit, työparipyynnöt)
Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Arvo (euroa) 9. Resurssien kohdentaminen häiriöpalveluista ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) Tavoite ja toteuma (2012) Lastensuojelun sosiaalityö 614.159 546.038 515.419 641.221 664.613 - Lastensuojelun perhetyö 145.902 160.956 154.193 158.108 162.845 - Palvelu- ja tukiasunnot 140.652 101.879 112.678 116.434 160.847 - Avohuollon lastensuojelutyö 234.877 187.094 272.941 361.126 312.287 - Perhehoito 357.819 358.639 683.792 701.854 716.799 - Ostettu laitoshoito ja ammatilliset perhekodit 2.448.921 2.594.699 2.618.100 2.570.985 3.105.072 - Jälkihuolto 33.609 128.447 88.500 130.870 137.934 - A-klinikka 259.337 218.291 232.045 275.249 ENNUSTE 2013
248.924 - Korvaus- ja yll.pit. 57.031 189.788 243.947 257.738 227.300 - Mielenterveys 257.991 287.182 308.494 328.391 315.273 - Lastenpsykiatria (VSSHP) 268.425 317.415-331.724 - Nuortenpsykiatria (VSSHP) 273.851 388.952 - - 494.886 - HÄIRIÖPALVELUT YHTEENSÄ 5.092.575 5.479.380-6.878.504 8.632.523
Nykytila 2011: Häiriöpalvelut vievät resurssit hyvinvointia edistävältä ehkäisevältä työltä. Pahoinvoinnin lisääntyessä ja ikärakenteen vinoutuessa resurssien kohdentaminen häiriöpalveluista ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin ei nykyisen kehityksen jatkuessa ole mahdollista. Kokonaisuutena häiriöpalvelujen kustannuskasvu tarkastelujaksolla 2007-2009 on ollut 7,6 %-yksikköä ja 2009-2011 25,5 %- yksikköä. Neljän vuoden tarkastelujaksolla kasvuprosentti on ollut 35 %, jonka mukaan häiriöpalvelujen kustannusennuste vuodelle 2015 olisi 9.285.980. Sijaishuollon laitospalvelut kattavat kustannusnoususta 36 %. Erikoissairaanhoidon lasten- ja nuortenpsykiatriassa kasvu on ollut 120.243 eli liki 10 % koko häiriöpalvelujen kasvusta. Tavoitetila 2013: Häiriöpalvelujen aiempien vuosien keskimääräisen kasvuvauhdin mukaan laskien 2013 häiriöpalvelujen kustannukset ovat 8.6 milj.. eli kasvu vuoteen 2011 olisi 1.754.019. Kielteinen kehitys taittuu kaikissa häiriöpalveluissa ja osa resursseista kohdennetaan hyvinvointia edistävään ennaltaehkäisyyn. Käytetään häiriöpalvelujen laskennallisesta kokonaiskustannuskasvusta 4 %:n osuus eli n. 70.00 ennaltaehkäisevään budjettiin, josta kaupungin lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtoryhmä päättää hyvinvointityöryhmän esityksen perusteella Hyvinvointityöryhmän esityksen perusteella käytetään ehkäisevä budjetti työparin (psykiatrian sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä) palkkaamiseen kokeiluluonteisesti Vaisaaren yläkouluun päämääränä estää koulunkäyntiongelmien vuoksi syntyneiden lastensuojeluasiakkuuksien ja mahdollisten kodin ulkopuolelle sijoitusten tarve (säästö 100.000, mikäli pystytään estämään yksi sijoitus kodin ulkopuolelle) sekä erikoissairaanhoidon tarve lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien vuoksi (säästö 40 000, mikäli psyk.sairaanhoitajalla 168 käyntiä/v)