KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 30.1.2013 Taltionumero 361 Diaarinumero 3696/3/10 1 (18) Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus J Oy, Helsinki Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Markkinaoikeuden ratkaisu Markkinaoikeus 24.9.2010 nro 430/2010 P Oy on pyytänyt 2.3.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kahden tenniskentän kattamisesta kenttien päälle asennettavalla halliratkaisulla. Tarjouspyynnön mukaan tarjous on ollut mahdollista antaa myös kenttäpinnan uusimisesta. P Oy on saanut tarjoukset kolmelta tarjoajalta. P Oy:n hallitus on 28.4.2009 tekemällään päätöksellä valinnut hallin toimittajaksi ja kenttäpinnan uusimisen toteuttajaksi B Oy:n. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut P Oy:n ilmoituksen mukaan 289 500 euroa. Hankintapäätös on pantu täytäntöön. Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt J Oy:n hakemuksen tutkimatta ja hylännyt yhtiön vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

2 (18) Markkinaoikeus on lausunut ratkaisunsa perusteluina seuraavaa: Hakemuksen tutkiminen Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia J Oy:n hakemusta. Näin ollen asiassa on ensin ratkaistava, onko P Oy ollut julkisista hankinnoista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu hankintayksikkö. Hankintalain 1 :n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 :n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintalain 6 :n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat: 1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset; 2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset; 3) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset; 4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja: a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö; b) jonka johto on 1 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä 5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. P Oy on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö. P Oy:tä ei siten ole pidettävä hankintalain 6 :n 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Näin ollen asiassa jää

3 (18) selvitettäväksi, onko P Oy hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö hankintalain 6 :n 1 momentin 4 tai 5 kohdan perusteella. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 55 56) on todettu, että 6 :n 1 momentin 4 kohdan säännös, jonka mukaan hankintayksiköitä ovat myös julkisoikeudelliset laitokset, perustuu hankintadirektiivin 1 artiklan 1 kohdan 9 alakohtaan ja vastaa voimassaolevan hankintalain 2 :n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa olevaa määritelmää oikeushenkilöstä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon. Soveltamisala säilyy siten tältä osin ennallaan. Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa juridisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan yleisen edun mukaisista tarpeista, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Edellytyksenä lisäksi on, että 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö pääasiallisesti rahoittaa laitosta tai että laitos on 1 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnassa taikka jonka johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä edellä mainittu hankintayksikkö nimittää yli puolet. Julkisoikeudellisen laitoksen käsitteen ensimmäisen osan edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Yksikön on oltava oikeushenkilö, sen on oltava perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja näiden tarpeiden on oltava luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia. Sen sijaan käsitteen muut edellytykset ovat vaihtoehtoisia. Julkisoikeudelliset laitokset voivat olla muodollisesti valtiosta tai kunnista irrallisia oikeushenkilöitä, kuten osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai säätiöitä, joihin valtio, kunta tai liikelaitos harjoittaa määräysvaltaa valvonnan tai rahoituksen suhteen. Julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevia käsitteen edellytyksiä on käsitelty muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioissa C-44/96, Mannesmann (Kok. 1998, s. I-73), C-360/96, Gemeente Arnhem (Kok. 1998 sivu I-06821), C-94/99 (Kok. 2000, s. I-11037), Arge, C-223/99 ja C-260/99, Agora (Kok. 2001, s. I-3605) sekä C-18/01 Varkauden taitotalo (Kok. 2003, s. I-5321). Yleisen edun mukaisiksi muiksi kuin teollisiksi ja kaupallisiksi tarpeiksi on vakiintuneessa yhteisön oikeudessa katsottu tarpeet, joita tyydytetään muilla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka julkinen valta yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan. Muun kuin teollisen tai kaupallisen toiminnan harjoittamista koskevalla edellytyksellä pyritään täsmentämään yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitettä. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai

4 (18) kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden ja luonteeltaan teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden välille on tehty ero. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitteen ulkopuolelle eivät kuitenkaan jää sellaiset tarpeet, joita myös yksityiset yritykset tyydyttävät tai voivat tyydyttää. Kehittyneen kilpailun olemassaolo voi kuitenkin olla merkki siitä, että kyseessä on teollinen tai kaupallinen yleisen edun mukainen tarve. Teollisen tai kaupallisen luonteen arvioinnissa oikeuskäytännössä on merkityksellisiksi katsottu kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi muun muassa laitoksen tehtävien kuuluminen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen. Yleisen edun mukaisten tehtävien lisäksi julkisoikeudellinen laitos voi huolehtia myös muista tehtävistä. Merkitystä ei tältä osin ole annettava sille, onko yleisen edun mukaisten tarpeiden täyttäminen laitoksen pääasiallinen tehtävä vai vähämerkityksellinen osa laitoksen tehtävistä, jos yksikön perustamisella ja toiminnalla on kuitenkin ollut yleisen edun mukainen tarkoitus. Siten myös laitoksen kaupalliseen toimintaan liittyvät hankinnat on kilpailutettava hankintalainsäädännön mukaisesti. Kaupparekisteriotteen mukaan P Oy on perustettu huhtikuussa 1995 LPK Oy -nimisenä osakeyhtiönä. Vuonna 2001 yhtiön toiminimi on muutettu P Oy:ksi. Vuoden 2009 toimintakertomuksesta ilmenee, että P Oy:n toimiala on laajentunut PJ Oy:n ja PL Oy:n sulauduttua yhtiöön vuonna 2004. P Oy:n emoyhtiön eli V Oy:n arvonlisäverollinen liiketoiminta on siirretty liiketoimintasiirtona P Oy:lle vuonna 2002. Toimintakertomuksen mukaan suoritetulla liiketoimintasiirrolla on pyritty selkiyttämään konsernin verokäsittelyä ja eriyttämään lakisääteiset oppilaitostehtävät ja -toiminnot emoyhtiön toiminnoiksi. Yhtiöjärjestyksen mukaan P Oy:n toimialana on harjoittaa muun muassa ravintola-, kahvio- ja kioskitoimintaa, majoituspalveluja kurssitoimintaa sekä keskuskeittiötoimintaa ja siihen liittyvää palvelutoimintaa, cateringtoimintaa ja muuta oheistoimintaa sekä harjoittaa asusteiden ja matkamuistojen myyntitoimintaa ja muuta urheiluun ja liikuntaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden myynti-, konsultointi- ja vuokraustoimintaa. Yhtiön toimialaan kuuluu lisäksi muun ohella

5 (18) lämpö- ja sähköenergian sekä veden toimittaminen, tuottaminen ja myyminen pääasiassa osakkaittensa ja V Oy:n konserniyhtiöiden käytettäväksi. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää LP aluelämpö- ja muuta energianjakeluverkostoa ja huolehtii siten osakkaittensa energian käytön tarpeesta. P Oy:n liikevaihto on vuonna 2009 ollut noin 1,7 miljoonaa euroa, joka asiassa esitetyn selvityksen mukaan on muodostunut 238 00 euron ravitsemusmyynnistä, 647 000 euron majoituspalvelutuotoista, 475 000 euron muista palvelutuotoista ja 340 000 euron muista myyntituloista. Tilikauden voitto on ollut noin 11 000 euroa. P Oy:n liikevaihto on vuonna 2008 ollut noin 1,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tappio on ollut noin 1 700 euroa. P Oy on ilmoittanut, että se toimii täysin kaupallisin perustein ja että yhtiö kantaa itse toiminnasta aiheutuvan riskin. Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että tytäryhtiön asema julkisoikeudellisena laitoksena tulkitaan aina tapauskohtaisesti ja tytäryhtiö on julkisoikeudellinen laitos vain, jos se itse on perustettu kokonaan tai osittain yleisen edun mukaisessa tarkoituksessa ja muutkin julkisoikeudelliselle laitokselle asetetut edellytykset täyttyvät. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että P Oy:n toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on voiton tavoittelu ja että yhtiön toiminta on luonteeltaan kaupallista. P Oy:tä ei voida katsoa nimenomaisesti perustetun tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. P Oy ei siten ole hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdan tarkoittama julkisoikeudellinen laitos. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin 6 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin edellytyksiin. Asiassa jää siten vielä ratkaistavaksi, onko P Oy:tä tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla mikä tahansa hankinnan tekijä voi tulla yksittäisen hankinnan osalta hankintalain soveltamisen piiriin silloin, kun lain 6 :n 1 momentin 1 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

6 (18) Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 56) on kyseiseen säännökseen liittyen todettu, että julkisen tuen on kohdistuttava tiettyyn hankintaan, jotta tukea saava yksikkö katsottaisiin tällä perusteella hankintayksiköksi. Yleistä toiminta-avustusta ei katsota lainkohdassa tarkoitetuksi tueksi. Julkinen tuki voi olla luonteeltaan myös laina tai kansallisesti hallinnoitavista Euroopan unionin rahastoista maksettava tuki. Jos tuki muodostuu korkotuetusta lainasta tai korkotuesta, lakia sovelletaan, jos korkotuki tai muu rahoitukseen saatu palautumaton tukiosuus nousee yli puoleen hankinnan arvosta. Hankekohtaisen tuen osalta on käytettävä tapauskohtaista harkintaa arvioitaessa tuen kohdistumista tiettyyn hankintaan. Pykälän 1 momentin 4 kohdan perusteella hankintalain soveltamisalaan voivat tulla myös julkista tukea hankintoihinsa saavat yksityiset tahot. Voi olla kuitenkin tilanteita, joissa on voitava poiketa tältä osin hankintalain soveltamisesta, esimerkiksi jos tuki myönnetään sosiaalisin perustein eikä se kohdistu elinkeinotoimintaan. Koska hankintalaki on yleislaki, voidaan lailla poiketa perustelluista syistä yleislain velvoitteista. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon perustamissopimuksen ja hankintadirektiivien asettamat velvoitteet. P Oy:n ilmoituksen mukaan se on saanut rahoituksen kysymyksessä olevaan hankintaan emoyhtiöltään. Näin ollen sen osalta, onko P Oy:tä tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella, asiassa muodostuu ratkaisevaksi se, onko V Oy:tä tullut pitää hankintalain 6 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä ja onko emoyhtiön tytäryhtiölleen antama laina hankintalaissa tarkoitettua tukea. P Oy:n 100-prosenttisesti omistava V Oy on Urheiluopistosäätiön omistama yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka toimialana on toimia yleishyödyllisenä koulutuskeskuksena ja sen ylläpitäjänä. Osakeyhtiö ei tavoittele voittoa eikä jaa omistajalleen osinkoa. Vuoden 2009 toimintakertomuksen mukaan yhtiön päätoimialoja ovat liikunta-alan ammatillinen ja yleissivistävä koulutus, valmennuskeskustoiminta sekä terveys- ja kuntoliikuntaan liittyvien koulutuspalveluiden tuottaminen. Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että V Oy on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö. V Oy:tä ei siten ole pidettävä hankintalain 6 :n 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Sen sijaan V Oy:n voidaan katsoa perustetun huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. Näin ollen sen osalta, onko

7 (18) V Oy:tä tullut pitää hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna oikeushenkilönä, on ratkaisevaa, onko V Oy:n osalta täyttynyt jokin edellä mainituista hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdan a, b tai c kohtien edellytyksistä. Vuoden 2009 vahvistetun tilinpäätöksen mukaan V Oy:n liikevaihto on ollut 3 725 882 euroa. Yhtiöllä on lisäksi ollut liiketoiminnan muita tuottoja, jotka ovat muodostuneet 486 625 euron vuokratuotoista, 3 633 661 euron valtionosuuksista ja 146 314 euron muista avustuksista. V Oy on vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan saanut 1 569 000 euron rakennusavustuksen. Yhtiön ilmoituksen mukaan rakennusavustus on saatu investointiavustuksena opetusministeriöltä Pa-hallin rakentamiseen. Hankinnasta on maaliskuussa 2009 julkaistu rajoitettua menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Valtionapujen ja -avustusten määrä kokonaistuotoista lukuun ottamatta rakennusavustusta on vuonna 2009 ollut yhteensä 3 779 975 euroa. Valtionapujen ja -avustusten määrä kokonaistuotoista (7 992 483 euroa) on ollut noin 47 prosenttia. Vuoden 2008 vahvistetun tilinpäätöksen mukaan V Oy:n liikevaihto on ollut 3 678 095 euroa. Yhtiöllä on lisäksi ollut liiketoiminnan muita tuottoja, jotka ovat muodostuneet 525 537 euron vuokratuotoista, 3 205 058 euron valtionosuuksista, 155 250 euron muista avustuksista ja 178 577 euron rakennusavustuksesta. Valtionapujen ja -avustusten määrä on ollut yhteensä 3 538 885 euroa. Valtionapujen ja -avustusten määrä kokonaistuotoista (7 742 518 euroa) on ollut noin 46 prosenttia. V Oy:n osalta ei ole siten täyttynyt hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdan a alakohdan edellytys siitä, että se olisi saanut vuosina 2008 ja 2009 pääasiallisen rahoituksensa 6 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Asian arviointiin ei vaikuta hakijan väite, jonka mukaan V Oy:n liikevaihto muodostuu liikuntakeskuksen opiskelijoille maksettujen tukien johdosta välillisesti valtion tuesta.

8 (18) V Oy:n tuottamia opetuspalveluja valvoo vapaasta sivistystyöstä annetun lain nojalla opetusministeriö. Ratkaistaessa, onko kysymys hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta valvonnasta tai c alakohdassa tarkoitetusta hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten nimeämisvallasta, on tutkittava, muodostaako V Oy:tä koskeva valvontamuoto osakeyhtiölle sellaisen riippuvuuden viranomaisista, että viranomaiset voivat vaikuttaa osakeyhtiön hankintapäätöksiin tai hallintoelinten jäsenten nimeämiseen. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n mukaan opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen. Edellä mainitun lain 18 a :n mukaan valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi muun ohella, jos ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet. Lain 21 :n 1 momentin mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle kyseisessä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot siten kuin opetusministeriö päättää. Pykälän 2 momentin mukaan valtionapuviranomainen päättää 1 momentissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden toteamiseksi rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista. V Oy on yksityinen osakeyhtiö, johon sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Päätösvalta osakeyhtiössä kuuluu osakeyhtiölain mukaan yhtiön toimielimille. Osakeyhtiön talouden valvonta perustuu osakeyhtiölakiin. Kuten edellä on todettu, valtionapuviranomainen voi muun ohella keskeyttää valtionosuuksien maksamisen taikka suorittaa rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia rahoituksen määräämiseksi ilmoitettujen ja toiminnan laajuutta koskevien tietojen oikeellisuuden toteamiseksi. Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitun kaltaisessa valvonnassa on kysymys yleisestä toiminnan tarkastuksesta ja määräyksissä asetettujen vaatimusten täyttymisen valvonnasta, jonka ei voida katsoa olevan hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdan b alakohdan mukaista valvontaa. V Oy:n

9 (18) tuottamia palveluja valvovat julkiset yksiköt eivät valvo osakeyhtiön taloutta eivätkä ne voi valvontavaltansa nojalla vaikuttaa V Oy:n tekemiin päätöksiin. Koska V Oy:n osalta ei ole täyttynyt mikään hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdan a, b, tai c alakohdan edellytyksistä, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko emoyhtiön tytäryhtiölleen antama laina yleensäkään katsottava hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuksi tueksi. P Oy ei siten ole saanut kysymyksessä olevaan hankkeeseen rahoitusta hankintalain 6 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. P Oy:tä ei edellä lausutun perusteella ole pidettävä hankintayksikkönä kysymyksessä olevan hankkeen osalta myöskään hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla. Johtopäätös Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että P Palvelut Oy:tä ei ole kysymyksessä olevan hankinnan osalta pidettävä hankintalain 6 :ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Asiassa ei siten ole ollut kysymys hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta, eikä markkinaoikeudella tämän vuoksi ole toimivaltaa tutkia hakemusta. J Oy:n hakemus on näin ollen jätettävä tutkimatta. Oikeudenkäyntikulut Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen asiassa ei ole kohtuutonta, että J Oy joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. J Oy on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeuden päätös kumotaan, P Oy vahvistetaan olevan hankintalain tarkoittama hankintayksikkö, P Oy vahvistetaan menetelleen virheellisesti ja hankintalain vastaisesti, kun se ei ole

10 (18) toteuttanut hankintaa hankintalain säännösten mukaisesti, ja P Oy määrätään maksamaan J Oy:lle hyvitysmaksua 67 700 euroa viivästyskorkoineen. J Oy on vaatinut toissijaisesti, että asia palautetaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi. J Oy on lisäksi vaatinut, että P Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen. J Oy on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa: P Oy sekä sen kokonaan omistava V Oy ovat hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamia hankintayksiköitä. P Oy:n omistava V Oy on riidattomasti perustettu huolehtimaan tehtävistään yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. P Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan sen toimialaan kuuluu muun ohella lämpö- ja sähköenergian sekä veden toimittaminen, tuottaminen ja myyminen pääasiassa osakkaittensa ja V Oy:n konserniyhtiöiden käytettäväksi. Yhtiöjärjestyksessä on todettu yhtiön rakentavan ja ylläpitävän LP aluelämpö- ja muuta energiajakeluverkostoa ja huolehtivan siten osakkaittensa energian käytön tarpeesta. P Oy:n ainoa osakas on sen kokonaan omistama V Oy, eikä muita konserniyhtiöitä ole. P Oy on siten perustettu tyydyttämään ainakin osaksi yleisen edun mukaisia tarpeita. Kun V Oy on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhteisö, on tarpeiden katsottava olevan ainakin osittain muita kuin teollisia tai kaupallisia. P Oy ei jaa osinkoa eikä se siten tavoittele voiton tuottamista osakkailleen. P Oy on perustettu tukemaan emoyhtiönsä toimintaa siten, että yhtiöiden välillä on kiinteä ja erottamaton yhteys. P Oy voidaan katsoa V Oy:n myötä perustetun osaksi tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, jotka ovat ainakin osaksi muita kuin teollisia tai kaupallisia.

11 (18) V Oy nimeää P Oy:n ainoana omistajana sen johto- ja hallintoelimet, valvoo johdon toimintaa ja mahdollisesti rahoittaa yhtiötä. Markkinaoikeus ei ole kuitenkaan selvittänyt päätöksessään näitä seikkoja. Mikäli P Oy ei ole hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdan mukainen hankintayksikkö, on asiassa selvitettävä, onko se hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdan tarkoittama hankintayksikkö. P Oy on saanut V Oy:ltä tukea yli puolet hankinnan arvosta. Tämäkin edellyttää sitä, että myös V Oy on hankintalain tarkoittama hankintayksikkö. Markkinaoikeuden päätöksessä on katsottu, että V Oy on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. V Oy:tä ei markkinaoikeuden päätöksen mukaan rahoita kuitenkaan hankintalain 6 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö. Yhteisöjen tuomioistuin on käsitellyt rahoitusta tuomiossaan asiassa C-380/98. Julkiseksi rahoitukseksi on tuomion mukaan luettava ainakin hankintaviranomaisten tutkimustöiden edistämiseksi myöntämät apurahat tai avustukset sekä opiskelijoille maksetut apurahat, jotka opetuksesta vastaavat alueellisen viranomaiset maksavat yliopistoille ja jotka kattavat tiettyjen nimettyjen opiskelijoiden opiskelukustannukset. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan asiaa on arvioitava varainhoitovuoden alussa käytettävissä olleiden lukujen perusteella, vaikka ne olisivat arvioita. Markkinaoikeus on arvioinut rahoitusta kuitenkin vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätöstietojen perusteella. Hankintamenettely on käynnistetty vuonna 2009, joten tarkastelu olisi tullut tehdä V Oy:n vuodelle 2009 laaditun budjetin perusteella. Markkinaoikeus on jättänyt selvittämättä, sisältääkö V Oy:n vuoden 2009 liikevaihto julkiseksi rahoitukseksi katsottavia eriä siinä määrin, että yhdessä maksettujen valtionapujen ja muiden avustuksien kanssa valtio katsottaisiin sen pääasialliseksi rahoittajaksi. Markkinaoikeuden olisi tullut selvittää tämä seikka varainhoitovuoden 2009 alun tietojen perusteella.

12 (18) Markkinaoikeuden päätöksessä ei ole perusteltu sitä, minkä vuoksi arviointiin ei vaikuta valittajan väite siitä, että V Oy:n liikevaihto muodostuu liikuntakeskuksen opiskelijoille maksettujen tukien johdosta välillisesti valtion tuesta. Opiskelijoiden valtiolta saamat opintoavustukset eli opintotuet ovat sellaisia valtion maksamia tukia, jotka on otettava huomioon asiaa arvioitaessa. Ilman näitä tukia opiskelijat eivät kykenisi selviytymään opiskelukustannuksista. Ne on siten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia tukia, jotka on otettava avustuksina huomioon asiaa arvioitaessa. P Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja hakemus jätetään tutkimatta. Yhtiö on lisäksi vaatinut, että J Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 800 eurolla korkoineen. P Oy:tä ei ole perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita. Yhtiön toimiala ei ole yleishyödyllinen vaan kaupallinen. Yhtiöjärjestyksen mukaan toimialana on muun muassa ravintola-, kahvio- ja kioskitoiminta, majoituspalvelu- ja kurssitoiminta sekä keskuskeittiötoiminta ja siihen liittyvä palvelutoiminta, cateringtoiminta ja muu oheistoiminta sekä asusteiden ja matkamuistojen myyntitoiminta ja muu urheiluun ja liikuntaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden myynti-, konsultointi- ja vuokraustoiminta. Yhtiön toimialaan kuuluu lisäksi muun ohella lämpö- ja sähköenergian sekä veden toimittaminen, tuottaminen ja myyminen. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää LP aluelämpö- ja muuta energianjakeluverkostoa ja huolehtii osakkaittensa energian tarpeesta. Yhtiö tarjoaa palvelujaan kaikille halukkaille ja pyrkii liikevoittoon. Toiminta on arvonlisäverollista. Huomattava osa asiakkaista on yritysasiakkaita, jotka tilaavat esimerkiksi henkilökunnalleen virkistyspäivän, joka voi sisältää koulutuksen lisäksi erilaista kuntoilua, kunnon testausta, ruokailua ja majoitusta. Yritysten lisäksi asiakkaina on runsaasti urheiluseuroja ja järjestöjä sekä yksittäisiä henkilöitä ja perheitä. Yhtiö omistaa kolme hotellia, joissa palvelujen käyttäjät ja muut yöpymispaikkaa tarvitsevat voivat majoittua. Uusi Kangaspajuhotelli on aloittanut toimintansa 1.10.2010. Yhtiö omistaa jäähallin, josta vuokrataan jääaikaa kaikille halukkaille. Asiakkailla on mahdollisuus vuokrata myös muita liikuntatiloja sekä koulutustiloja.

13 (18) Hankinnan kohteena olevaa hallia on tarkoitus markkinoida ja vuokrata mahdollisimman laajasti urheiluseuroille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Yhtiön liikevaihto on vuonna 2009 koostunut ravitsemusmyynnistä 238 000 euroa, majoituspalveluista 647 000 euroa, muista palvelutuotoista 475 000 euroa ja muista myyntituloista 340 000 euroa. Muut palvelutuotot sisältävät tuotot muun muassa liikuntatilojen, uimahallin ja kokoustilojen vuokrasta, jääajan myynnistä ja teroituspalvelusta, välinevuokrasta, testauksesta, liikunnanohjauspalveluista ja toimistopalveluista. Muut myyntitulot pitävät sisällään lämpöenergian perusmaksut ja myynnin, RAY:n maksamat korvaukset sekä muita tuottoja (vastaanoton muu myynti, Hartwall). Tilikauden voitto vuonna 2009 on ollut noin 11 000 euroa ja vuonna 2008 tilikauden tappio on ollut noin 1 700 euroa. Yhtiö pyörittää toimintaansa pelkästään ulkopuolisten asiakkaiden kautta saaduilla tuloilla ja kantaa itse toiminnasta aiheutuvan riskin. P Oy ei ole saanut miltään taholta mitään avustuksia tai muuta taloudellista tukea. Yhtiö on hakenut 2005 2006 työvoima- ja elinkeinokeskukselta yritysavustusta. Työvoima- ja elinkeinokeskus on tuolloin todennut, että P Oy on kelvollinen saamaan yritystoiminnalle tarkoitettua tukea. Tuki on lopulta jäänyt saamatta määrärahojen vähäisyyden vuoksi. Tytäryhtiön julkisoikeudellinen asema ei automaattisesti ole sama kuin emoyhtiön. Tytäryhtiö on julkisoikeudellinen laitos vain siinä tapauksessa, että se on perustettu yleisen edun mukaisessa tarkoituksessa ja että muutkin julkisoikeudelliselle laitokselle asetetut edellytykset täyttyvät. P Oy:n osalta näin ei ole. P Oy ei ole myöskään hankintalain 6 :n 1 momentin 5 perusteella hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö. Vuonna 2008 V Oy:n valtionapujen ja -avustusten määrä kokonaistuotoista on ollut noin 46 prosenttia ja vuonna 2009 noin 47 prosenttia. Yhtiö ei ole siten saanut pääasiallista rahoitustaan hankintalain 6 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

14 (18) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu V Oy:n hallituksen valitsee yhtiökokous, jossa äänivaltaa käyttävät osakkaat. Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö valvoo yhtiön opetuspalveluja, ministeriö tai mikään muu viranomainen ei voi vaikuttaa hallituksen tai muiden hallintoelinten jäsenten nimeämiseen tai osakeyhtiön hankintapäätöksiin. Valvonta kohdistuu siihen, kuinka laajaa ja minkä tasoista opetusta V Oy antaa. P Oy on saanut rahoituksen hankintaan emoyhtiöltään V Oy:ltä. V Oy ei kuitenkaan ole hankintalain 6 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö. Siten V Oy:n antamalla lainalla ei ole merkitystä tämän asian ratkaisemisen kannalta. J Oy on antanut P Oy:n selityksen johdosta vastaselityksen. 1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen. Korkein hallintooikeus hylkää valituksen. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen osalta. 2. Korkein hallinto-oikeus hylkää J Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 3. Korkein hallinto-oikeus määrää J Oy:n korvaamaan P Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 800 euroa viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden tämän päätöksen antamisesta. Perustelut 1. Unionin tuomioistuin on ratkaisussaan (asia C-380/98, University of Cambridge, tuomio 3.10.2000, Kok. 2000, s. I-8035) todennut, että vaikka direktiiveissä 92/50/ETY, 93/36/ETY ja 93/37/ETY ei annetakaan vastausta siihen kysymykseen, mikä ajanjakso on otettava huomioon laitoksen luokittelemiseksi hankintaviranomaiseksi, ne sisältävät kuitenkin tietyt ennakkoilmoituksen säännöllistä julkaisemista koskevat säännökset, joista voidaan saada kyseessä olevan kysymyksen ratkaisemiseksi

15 (18) hyödyllisiä viitteitä. Unionin tuomioistuin on tähän perustuen katsonut, että yliopiston kaltainen laitos, jonka rahoitus voi vaihdella vuodesta toiseen, oli luokiteltava hankintaviranomaiseksi vuosittaisella perusteella, ja varainhoitovuotta, jonka aikana tietty sopimuksentekomenettely on aloitettu, oli pidettävä asianmukaisimpana ajanjaksona tämän laitoksen rahoitustavan laskemista varten. Unionin tuomioistuin on lisäksi katsonut oikeusvarmuuden ja avoimuuden vaatimuksista seuraavan, että kyseessä oleva laskelma oli tehtävä varainhoitovuoden alussa käytettävissä olleiden lukujen perusteella, vaikka ne olisivatkin vain arvioita. Unionin tuomioistuin on vielä katsonut, että oikeusvarmuuden ja tarjoajien etujen suojeluun liittyvistä vaatimuksista johtuu, että laitokseen, joka sopimuksentekomenettelyn aloittamispäivänä on edellä mainituissa direktiiveissä tarkoitettu hankintaviranomainen, sovelletaan kyseisen sopimuksen osalta näiden direktiivien mukaisia edellytyksiä kyseessä olevan menettelyn päättämiseen asti. Kysymyksessä olevaa hankintaa ei ole kilpailutettu hankintalain tarkoittamana julkisena hankintana. P Oy on ilmoittanut J Oy:lle kesäkuussa 2009 ennen sen hakemuksen tekemistä markkinaoikeudelle, ettei P Oy eikä V Oy ole hankintalaissa tarkoitettuja hankintayksiköitä. Markkinaoikeudessa V Oy:n rahoituksellista tilannetta on arvioitu vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätöstietojen perusteella, joiden mukaan se ei ole saanut pääasiallista rahoitustaan hankintalain 6 :n momentin 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Asiassa ei siten ole ollut tarpeen enemmälti selvittää V Oy:n rahoituksellista tilannetta vuodelle 2009 laaditun budjetin perusteella. Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa ratkaisussaan todennut, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa yliopistot saavat rahoitusta eri lähteistä. Jotkut summat myönnetään yliopistoille niiden suorittaman tutkimustyön laadun säännöllisen arvioinnin ja/tai niiden vastaanottamien opiskelijoiden lukumäärän perusteella; tietty osa rahoituksesta tulee lahjoituksina, määrärahoina taikka asuntojen tai ruokailupalvelujen käyttöön antamisen muodossa; osa rahoituksesta saadaan palkkioina hyväntekeväisyysjärjestöjen, ministeriöiden taikka teollisten tai kaupallisten yritysten tilaamista palveluista. Unionin tuomioistuin onkin ratkaisussaan katsonut, että suorituksia, jotka muodostuvat tutkimustöiden edistämiseksi tarkoitetuista apurahoista tai avustuksista, on pidettävä hankintaviranomaisen rahoituksena, vaikka tällaisen rahoituksen saaja ei olisikaan itse yliopisto, vaan siellä palvelun suorittajana työskentelevä henkilö. Kyseessä on tällöin koko laitoksen tutkimustoiminnan hyödyksi tuleva

16 (18) rahoitus. Unionin tuomioistuin on myös katsonut, että paikallisen opetusviranomaisen tiettyjen opiskelijoiden lukukausimaksuja varten yliopistolle maksamat apurahat voidaan luokitella julkiseksi rahoitukseksi maksujen muodostaessa sosiaalisen toimenpiteen, joka on otettu käyttöön sellaisten opiskelijoiden hyväksi, jotka eivät yksinään pysty maksamaan joskus hyvinkin korkeita koulutuskustannuksia. Koska näihin maksuihin ei liity mitään sopimukseen perustuvaa vastinetta, niiden on katsottava kuuluvan hankintaviranomaisen opetustoimintansa yhteydessä suorittamaan rahoitukseen. Opintotukilaissa tarkoitettu opintotuki maksetaan opiskelijalle, ja sen tarkoituksena on turvata opiskelijan toimeentulo opiskelujen aikana. Opintotukilain (65/1994) 5 :n 1 momentin (345/2004) mukaan opintotuen myöntämisen yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, opintojen päätoiminen harjoittaminen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen tuen tarve. Opintotuki ei siten ole verrattavissa oppilaitokselle maksettavaan apurahaan eikä sitä ole katsottava myöskään oppilaitoksen hyödyksi tulevaksi rahoitukseksi. V Oy:n tulonmuodostusta arvioidessa ei näin ollen ole tullutkaan ottaa huomioon sen opiskelijoiden saamia opintotukia. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. 2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74, J Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 3. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos P Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi J Oy on hallintolainkäyttölain 74 :n nojalla velvoitettava korvaamaan P Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

17 (18) Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Pekka Vihervuori Eija Siitari-Vanne (t) Tuomas Lehtonen Outi Suviranta Janne Aer Asian esittelijä, oikeussihteeri Saija Laitinen

18 (18) Jakelu Päätös Jäljennös Asiakirjat J Oy, oikeudenkäyntimaksu 223 euroa P Oy Markkinaoikeus Työ- ja elinkeinoministeriö Korkein hallinto-oikeus