Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi
Edustuksellisen demokratian regiiminormit 1. Vapaat ja rehelliset vaalit 2. Vastuunalainen hallitus 3. Vapausoikeudet ja poliittiset kansalaisoikeudet 4. Demokraattinen kansalaisyhteiskunta
Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa Äänestysprosentti 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Presidentinvaalit Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosi Eduskuntavaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit
Miesten ja naisten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1945-2000 100 80 60 40 20 0 1945 1947 1950 1953 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 Miehet Naiset
Äänestysaktiivisuus (%) sukupuolen ja iän mukaan Mielipidemittauksiin perustuvia arvioita Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit 1975-83 2003 2000 Kaikki 80,6 69,7 55,9 Miehet 81,1 67,6 53,9 Naiset 80,3 71,6 57,7 Miehet ikäryhmittäin 18-24 76 51 50 25-39 82 69 45 40-59 83 69 58 60-81 72 65 Naiset ikäryhmittäin 18-24 77 59 34 25-39 82 71 51 40-59 82 71 65 60-77 79 71
Äänestysaktiivisuus (%) koulutuksen mukaan Mielipidemittauksiin perustuvia arvioita Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit 1975 2003 2000-83 Kansakoulu tai 79 63 55 peruskoulu Ammattikoulu 83 65 49 Ammattiopisto 84 75 58 Yliopisto 85 84 63
Äänestysaktiivisuus (%) sosioekonomisen aseman mukaan Mielipidemittauksiin perustuvia arvioita Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit 1975 2003 2000-83 Maanviljelijä 81 75 53 Työntekijä 79 63 46 Toimihenkilö 85 77 63 Yrittäjä 78 75 62 Eläkeläinen 80 75 68 Opiskelija 80 68 38 Työtön 73 57 45 Muu 78 57 48
Äänestysaktiivisuus (%) vuosien 1976, 2000 ja 2004 kunnallisvaaleissa yhdyskuntatyypin mukaan 1976 2000 2004 Kaupunkimaiset kunnat 76,9 52,3 56,3 Taajaan asutut kunnat 80,6 59,0 60,7 Maaseutumaiset kunnat 80,7 63,6 63,8 Koko maa 78,5 55,9 58,6
Ennakkoon äänestäneiden osuus (%) äänestäneistä kunnallisvaaleissa 1972-2004 50 40 30 20 10 0 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 Ennakkoon äänestäneiden osuus
Äänestysaktiivisuus kunnittain KV 2004 50,8-59,3 59,4-63,1 63,2-66,8 66,9-89,6 Koko maa: 58,6 %
Äänestysaktiivisuuden muutos KV 2004-100,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: 2,7 %
Keskustan kannatuksen muutos KV 2004-100,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: -1,0 %
Sdp:n kannatuksen muutos KV 2004-100,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: 1,1 %
Kokoomuksen kannatuksen muutos KV 2004-100,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: 1,0 %
Vasemmistoliiton kannatuksen muutos KV 2004-100,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: -0,3 %
Vihreiden kannatuksen muutos KV 2004-100,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: -0,4 %
Kristillisdemokraattien kannatuksen muutos KV 2004-100,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: -0,3 %
Rkp:n kannatuksen muutos KV 2004-100,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: 0,1 %
Naisten osuus valtuutetuista KV 2004 6,7-29,6 29,7-35,3 35,4-41,2 41,3-60,1 Koko maa: 36,4 %
Naisten osuus ehdokkaista ja osuus valituista kunnanvaltuutetuista (%) kunnallisvaaleissa 1950-2004 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1950 1953 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 Osuus ehdokkaista Osuus valtuutetuista
Nuorten (alle 35 v.) osuus valtuutetuista KV 2004 0,0-7,4 7,5-11,4 11,5-14,8 14,9-38,6 Koko maa: 12,2 %
Uusien valtuutettujen %-osuus valtuutetuista KV 2004 11,8-35,3 35,4-41,2 41,3-48,1 48,2-100,0 Koko maa: 41,1 %
Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen sukupuolijakautuma KV 2004
Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen jakautuminen tuloryhmiin KV 2004
Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut päätoiminnan mukaan KV 2004
Demokratian toimivuuteen vaikuttavia yhteiskunnan kehityspiirteitä 1. Yhteiskunnan keskiluokkaistuminen 2. Ideologioiden konvergoituminen 3. Politiikan teknokratisoituminen 4. Identiteettien ohentuminen 5. Demokratian toimivuuteen kohdistuvan luottamuksen heikkeneminen 6. Kansalaissitoutumisen heikkeneminen 7. Perinteisen sovinnaisen poliittisen osallistumisen (vaalit, puoluetoiminta) heikkeneminen 8. Uusien osallistumismuotojen verkkainen lisääntyminen
Kansalaissitoutumisen vaikutus poliittiseen osallistumiseen: Mitä näistä olette tehnyt? (%) ryhmään kuuluvista Toimintamuoto Vahva Kansalaissitoutuminen Keskimääräinen Heikko Kaikki Kirjoittanut yleisönosastoon 18 11 6 13 Ottanut yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa 24 6 6 14 Kirjoittanut nimen vetoomuksiin 45 37 33 39 Osallistunut boikottiin, maksu- tai ostolakkoon 18 10 11 14 Osallistunut rauhanomaiseen mielenosoitukseen Osoittanut kansalaistottelemattomuutta osallistumalla väkivallattomaan laittomaan toimintaan Osallistunut sellaiseen mielenosoitukseen, jossa aiemmin on ilmennyt väkivaltaisuutta Käyttänyt väkivaltaa poliittisten päämäärien edistämiseksi 14 8 5 10 1 0 2 1 0 0 1 0 0 0 1 0
Iän vaikutus osallistumismuotoihin: Mitä näistä olette tehnyt tai voisitte tehdä? % ikäryhmään kuuluvista Toimintamuoto 18-24 Ikäryhmä Kirjoittaa yleisönosastoon 81 86 77 58 25-39 40-59 60- Ottaa yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa 62 75 77 59 Kirjoittaa nimensä vetoomuksiin 92 90 81 61 Osallistua boikottiin, maksu- tai ostolakkoon 57 72 61 39 Osallistua rauhanomaiseen mielenosoitukseen 60 60 54 31 Osoittaa kansalaistottelemattomuutta osallistumalla väkivallattomaan laittomaan toimintaan Osallistua sellaiseen mielenosoitukseen, jossa aiemmin on ilmennyt väkivaltaisuutta Käyttää väkivaltaa poliittisten päämäärien edistämiseksi 16 23 18 6 8 4 6 2 2 2 4 1
Kansanvallan komentoketju Hallitus 2 3 Valtuusto Virkamieshallinto 1 4 Kansalaiset
Lenkki 1: Kansalaisyhteiskunnan ja valtuuston välinen yhteys 1. Kansalaisyhteiskunnan aktiviteettien arvostaminen puolueiden toimintaedellytykset muun vapaan kansalaistoiminnan toimintaedellytyksen 2. Kansanaloitteet 3. Kansanäänestykset 4. Lautakuntien toiminnan avoimuus, avautuminen kansan suuntaan 5. Kuulemistilaisuudet 6. Vaalitapa
Lenkki 2: Edustuslaitoksen ja hallituksen suhde 1. Valtuuston kyky ohjeistaa ja ohjata hallitusta 2. Valtuuston kyky koota erilaisia intressejä ja mielipiteitä toimiviksi päätöksiksi 3. Vastuunkannon selkeys 4. Ilmeisen vaihtoehdon olemassaolo 5. Kunnallinen parlamentarismi 6. Lautakuntien aloitevallan kehittäminen
Lenkki 3: Hallituksen ja julkisen hallinnon suhde 1. Hallituksen kyky ohjeistaa ja ohjata päätöksiä valmistelevaa ja toimeenpanevaa hallintoa 2. Hyvä ja avoin tiedonvälitys poliittisten hankkeiden valmistelussa 3. Kansalaisten riittävä kuuleminen poliittisten päätösten valmistelussa 4. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen päätösten valmisteluun
Lenkki 4: Viranomaishallinnon ja kansalaisten välinen suhde 1. Hallinnon avoimuus 2. Hyvä tiedottaminen 3. Palvelukulttuuri 4. Asiakaspalaute 5. Käyttäjädemokratia 6. Kolmannen sektorin rooli tehtävien täytäntöönpanossa
Rahoituksen kanavoiminen ESR-projekteihin
Demokratiavaje maakuntahallinnossa: Maakuntaitsehallinnolla voisi olla seuraavia myönteisiä vaikutuksia 1. Kuntien tehtäväkenttää voitaisiin keventää 2. Lohkoutuneen kuntayhtymähallinnon tilalle yhtenäistä maakuntapolitiikkaa 3. Kehittyisi sellainen poliitikkojen joukko, jotka profiloituvat maakuntapolitiikkaan 4. Kansalaiset voisivat nykyistä luontevammin ottaa kantaa oman maakunnan vaihtoehtoisiin kehityslinjoihin 5. Maakuntapolitiikka oli kuntalaisille selkeämmin hahmotettavaa ja läpinäkyvämpää kuin erilaisten kuntayhtymien ja aluehallintoviranomaisten lohkoutunut toiminta 6. Maakuntiin kehittyisi todellista maakuntapolitiikkaa, jossa kansalaiset ja poliitikot ovat vuorovaikutuksessa keskenään
Kumpi on suurempi pulma aikamme edustuksellisessa demokratiassa? 1. Kansalaisten riittämättömät mahdollisuudet osallistua, artikuloida vaatimuksiaan ja vaikuttaa päätöksentekijöihin 2. Edustuksellisten laitosten kyky aggregoida kansalaisten esittämät vaatimukset päätöksiksi, jotka nauttivat laajaa kannatusta kansalaisyhteiskunnassa