YHTEENVETO TYÖPAJASTA Projekti Finnoonsataman YVA Aihe Hankkeen vaikutukset lähialueen asukkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta Päivämäärä 18.9.2013 klo 17.30-20.30 Paikka Osallistujat Kaitaan koulu, Iivisniementie 1, 02260 ESPOO Kimmo Leivo, Espoon kaupunki Leena Sjöbolm, Espoon kaupunki Lea Keskitalo, Espoon kaupunki Jari Mannila, Ramboll Hanna Herkkola, Ramboll Seela Sinisalo, Ramboll 20 lähialueen asukkaiden ja yhdistysten edustajaa Muistio on osallistujien kommentoima. Osassa kommenttiviestejä nostettiin esiin asioita, joita ei oltu keskusteltu tilaisuudessa. Kommentit välitettiin eteenpäin hankevastaavalle ja konsultin työryhmälle. Niitä ei kuitenkaan kirjattu tähän muistioon, joka kuvaa vain tilaisuudessa käytyä keskustelua. Päivämäärä 25/09/2013 1. Tilaisuuden kulku Kimmo Leivo avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Jari Mannila kertoi arvioiduista vaikutuksista. Lopuksi Hanna Herkkola kertoi hankkeessa tehtävästä sosiaalisten vaikutusten arvioinnista ja työpajan tavoitteista, jonka jälkeen keskityttiin vaikutusten ja niiden merkittävyyden pohtimiseen ryhmissä. 2. Hankkeen esittely Kimmo Leivo esitteli hanketta ja Finnoon kehittämistä yleensä. Esittelymateriaali on tämän muistion liitteenä. Esittelyn aikana ja sen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua Finnoon alueen kehittämisestä. Seuraavaan on koottu yhteenveto esitetyistä kommenteista (K), vastauksista (V) ja käydystä keskustelusta. K: Milloin koulu tulossa? V: Ennen 2020 uusi yksi yhtenäinen iso koulu, urheilukentät siihen yhteyteen, Djupsjundbäckenin kaavassa. Päiväkoti tarkoitus saada alkuvaiheessa, jotta lapsia ei tarvitse alkuunkaan kuljettaa toiselle alueelle päivähoitoon. K: Hyvässä suunnittelussa on vaihtoehtoja, kuten tämän alueen YVAssa. Kipupiste koko suunnittelussa on kerrostalojen rakentaminen veneiden talvisäilytysalueele ja mahdolisesti uudet täyttöalueet Finnoonlahdella. Voisiko tämän työn yhteydessä tehdä sellaisen tarkastelun, että kerrostaloasuminen tulisikin Keilaniemeen toimistokortteleiden eteen Hkiin päin tai esim. Haukilahden venesataman ympärille? Siellä ei olisi niin paljon kysymys veneiden talvisäilytyspaikasta. Kuinka paljon tämän työn yhteydessä on tutkittu asiaa, kun tavoite on saada kerrostaloasumista meren lähelle? V: muiden alueiden kerrostalotuotantoa ei ole tutkittu tämän YVAn yhteydessä. Pelkkä Finnookaan ei riitä Espoon tarpeen tyrehdyttämiseen. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tulee Finnoon osalle joka tapauksessa. 1/7
K: Tulisi erottaa koko Finnoon kehittäminen sekä satama-alueen rakentaminen. Veneiden talvisäilytystä ei ole esitetty tämän hankkeen yhteydessä. V: Veneiden talvitelakoinnille on kaupungin toimesta arvioitu ja lisäselvitetään vaihtoehtoja. Mahdollisuuksia on selvitetty Hankoon saakka. Myös talvitelakoinnin kustannusvastaavuus ja selvitysalueen yleinen kustannustaso selvitetään. Ratkaisuvaihtoehtoja tullaan esittelemään jossain vaiheessa niiden valmistuttua. Nykymuotoinen, nykyhintainen ja nykylaajuinen talvitelakointi Finnoossa ei ole mahdollista alueen kehittyessä. K: Inkoossa tai Hangossa käyminen ei ole hiilineutraali vaihtoehto. K: Eikö esitelty arvio tulevan mahdollisen metron vaikutusalueesta osoita, että meren päälle rakennettava saari olisi metron vaikutusalueen ulkopuolella. Saarelta ei etäisyyden perusteella käveltäisi metroasemalle, vaan saarelle tulisi yksityisautoilijoita asumaan. Saari on metron vaikutusalueympyrän ulkopuolella. V: Metro on kuitenkin alle 1,5 km etäisyydellä kaikkialta Finnoosta. Metrolle voidaan toteuttaa toinen sisäänkäynti etelämmästä ja saavutettavuuteen kiinnittää huomiota. V2: yhtä pitkä matka metrolle silti. K: Onko tarkoitus tarkastella sellaista vaihtoehtoa, missä ei mennä ollenkaan meren päälle? V: Tarkastelussa on nollavaihtoehto/0+ vaihtoehto tasavertaisina vertailussa mukana. K: Tähän esitykseen oli lisätty rumia kuvia satama-alueesta, pitäisi saada kuvia myös sataman kauneudesta. Kuulostaa kauhealta, että sataman tilalle tulisi kerrostaloja. V: Kuvat edustavat nykyistä tilannetta tietystä näkökulmasta. Satamatoimintoja on jäämässä alueelle joka tapauksessa. K: Veneiden säilytyspukkeja ei näy sataman takaa, kerrostalot sen sijaan näkyvät. K: Pitäisi ottaa huomioon, ettei rakenneta vain uusille asukkaille tilaa, vaan olemassa olevat asukkaat tulisi ottaa huomioon. 3. YVAn alustavien tulosten esittely Jarin Mannila esitteli tähän mennessä valmistuneita ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. YVA:n tarkoituksena on arvioida esirakentamisen eli täyttöjen ja ruoppausten ympäristövaikutuksia, ei tarkastella esimerkiksi rakennusten rakentamista. YVA-selostus on nähtävillä loppuvuodesta, YVA valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Kevään työpajassa oli esillä erilainen vaihtoehto 3, koska silloin oli jäänyt epäselväksi, että vaihtoehto oli vielä keskeneräinen suunnitelmaluonnos. Nyt esitetty vaihtoehto 3 on oikea vaihtoehto, johon muutokset on tehty. Ruoppausmassojen kuljetusproomujen kuljetusreitin vaikutusalue puuttuu vielä kuvasta, mutta ei tule olemaan kovin merkittävä. Verrattuna jo olemassa olevaan laivaliikenteeseen vaikutus luultavasti melko pieni. Asia tullaan kuitenkin tarkastelemaan. Tulosten esittelyssä käytetty esittelymateriaali on tämän muistion liitteenä. Esittelyn aikana ja sen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua vaikutusarviointien tuloksista ja vaikutuksista. Seuraavaan on koottu yhteenveto käydystä keskustelusta. K: YVA:n rajaus on ongelmallinen, koska rakentamisestahan tässä on lopulta kyse. Helposti suunnittelu ottaa arvioinnin jälkeen annettuna, että ruopataan, läjitetään mereen jne. V: Tässä ei nyt arvioida kaavoitusta, koska se on vasta käynnistynyt. Ennen luottamuselinten päätösprosessia ei voida arvioida kaavaa. Nyt arvioidaan, että millaiset täyttöjen, ruoppausten ja meriläjitysten ympäristövaikutukset tulisivat olemaan. V: Kaavoituksen pohjaksi tehdään YVAa. Selvityksen jälkeen kaupunki päättää, mikä vaihtoehto on sellainen, että saadaan täytettyä asuntotuotantotavoitteet, mutta ei 2/7
tuoteta liikaa ympäristövaikutuksia. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia kaava, jolla tavoitteet täytetään. K: Mukana myös 0 ja 0+ vaihtoehto sekä eriasteisia täyttövaihtoehtoja. Siinä on niin erilaisia vaihtoehtoja. Kaavoittajat joutuvat kyllä miettimään, että mitä vaihtoehdot YVA:n perusteella merkitsevät. V: Kaavoituksen tukena ovat myös YVA:n aikana tehdyt selvitykset. K: YVA:n pohjalta ruoppaus tulee automaattiseksi osaksi merenpäälle rakennettaessa. Paalutukset ym. ovat jääneet tarkasteluista pois. Yksi tekninen lähestymistapa on siis jätetty tarkastelusta pois. Paalutusvaihtoehtoa tulisi tarkastella tarkemmin. V: Paalutusvaihtoehtoa on tutkittu, mutta ei ole realistinen. YVA:ssa olevat vaihtoehdot eivät kaikki edusta kaupungille asetettuja tavoitteita, mutta ne ovat YVA:n vaihtoehtoja. K: Kuka antaa lausunnon YVA:sta? V: ELY-keskuksen Ympäristö-vastuualue. K: Mihin tasolle täytöt on laskettu? V: +3 on tavoitekorkeus. K: Rakennuslautakunnassa ei tulla myöntämään lupaa yhdellekään rakennukselle alle tason +3. V: uusille alueille mentäessä täyttömäärät yleensä isompia kuin ottomäärät, poikkeus VE3, jossa nykyinen lintuluoto jäisi alle. Kompensaationa tekoluoto. K: Paljonko täytettä saadaan metrotyömaasta? K: 3 miljoonaa kuutiota ajateltu metrotunnelista, mutta jos metron jatkoon ei ole varaa, 3 miljoonaa kiviaineista läheltä edullisesti jää puuttumaan V: YVA:ssa tarkastellaan eri vaihtoehtoja myös täyttömassojen osalta K: Voimalaitos vieressä ja ruopataan, ruoppausten kesto on pitkä, vaikka kalustoa olisi enemmänkin. Mitä ruoppaukset vaikuttavat voimalaitoksen vedenottoon ja venekaluston vedenottoon, koska kaikki käyttävät pienimmästä lähtien merivettä jäähdytykseen. Savinen vesi jää enemmän tai vähemmän koneisiin sisälle. Miten tätä on mietitty? Sen verran raju ruoppaus kooltaan ja vaikutukset ovat tässä mielessä pahat. V: Silttiverhon on tarkoitus estää saven liiallinen leviäminen. Vuosaaren satamassa vastaava menetelmä on toiminut suhteellisen hyvin. Aallokko vaikuttaa toimintaa heikentävästi, mutta tällä alueella aallokkoa ei suuresti ole. Avomerellä silttiverhon käytöstä ei ole vastaavaa hyötyä, koska on sen verran paljon aallokkoa. Lisäksi läjitysalueet ovat niin syviä (n. 30 m); avomerellä leviää lisäksi yllättävän vähän, virtaukset eivät kuljeta mallinnusten mukaan massoja kuin 200-300 metriä, maksimissaan 500 metriä. Silttiverho on yksi lieventämistoimenpide haitallisten vaikutusten pienentämiseksi. Jos halutaan tehdä ruoppaus hyvin nopeasti, mutta olisi melko mahdotonta. Joudutaan tekemään vähitellen ja vaikutuksia on nyt laskettu kahdella kalustolla, mikä tarkoittaisi ruoppauksen jatkumista kolmen vuoden ajan. Ruoppausta voidaan tehdä ympäri vuorokauden, mutta täyttöä voidaan tehdä melujen vuoksi korkeintaan kahdessa vuorossa. Voimalaitoksen vedenotto pystytään ratkaisemaan teknisesti. Osa tilaisuuteen osallistuneista toi esiin kriittisen suhtautumisensa mallinnusten oikeellisuuteen läjitysalueilla sekä tässä että muissa yhteyksissä, joissa vastauksissa viitattiin virtausmallinnuksiin. Heidän mukaansa mm. kaikkia ohikulkevista laiva-kokoluokan aluksista aiheutuvia virtausten muutoksia ei ole otettu niissä huomioon. 3/7
K: Kalastovaikutusten selvittäminen? V: Ei ole tehty koekalastuksia, kalojen kutualueet jne. on selvitetty. K: Onko siis olemassa lähtötietodataa kalaston osalta tehtyihin selvityksiin, entä suorat pohjavaikutukset? V: Kalastotiedot perustuvat aiempiin selvityksiin ja tietoihin. K: Aiempi kalastoselvitys oli törkeän huono. V: Jos kalastoselvityksen puute on kommentoijan mielestä erittäin kriittistä, tätä asiaa voi kommentoida lausuntovaiheessa. K: Arvioinnin pohjaksi tulee esittää, miten hanke vaikuttaa kalastukseen. K: Kutualueselvitystä ei ole tehty tässä vaiheessa, koska on olemassa valmiiksi hyvää dataa. Pohjaselvitykset sen sijaan on tehty. Osassa jutuissa tarvitaan uutta dataa ja osasta on olemassa jo hyvää dataa? V: Juuri näin. K: Millaisia maaläjitysmääriä hankkeessa on? V: Maalle viedään ihan pintasedimenttejä satama-altaasta, ja vaihtoehdosta riippuen määrät riippuvat n. 6000 9000 kuution välillä, nostetaan maalle vesitiiviillä kauharuoppaajalla, kuivataan ja käsitellään, jonka jälkeen voidaan käyttää pohjarakenteissa; savi syvemmällä on puhtaampaa, joten ei ole tarpeen nostaa maalle sen enempää. K: Myrkkyjä ei siis löytynyt selvityksissä? V: Pieniä haitta-ainepitoisuuksia löytyi, mutta varsinaisia ongelmamyrkkyjä ei havaittu. K: Kohteiden herkkyys pienetkin pitoisuudet voivat olla haitallisia esim. herkemmille yksilöille, kuten lintujen poikasille. K: Luetaanko vaikutukset maankäyttöön myös ympäristövaikutuksiksi? V: YVA-laki määrittelee, että maankäyttövaikutukset arvioidaan K: Ovatko vaikutukset maankäyttöön ympäristövaikutuksia? V: Ympäristö ymmärretään YVA:ssa laajasti. K: 0+ tukisi maankäytön tavoitteita laituripaikkojen ja ympäristön osalta K: Miksi vaikutus maankäyttöön on positiivinen, jos joku vaihtoehto on maakuntakaavan vastainen? V: Yhtään kaavaa ei ole voimassa V: Osayleiskaava ei tule olemaan maakuntakaavan vastainen, nämä asiat on huomioitu K: Milloin arvioidaan rakentamisen ympäristövaikutuksia V: Kaavoituksen yhteydessä, jolloin ne selvitetään lähes YVA-tasolla K: Onko vaikutuksista venesatamaan eri vaihtoehdoissa arvioita V: Arvio on tulossa, tässä tilaisuudessa hankitaan vielä teiltä lähtötietoja sosiaalisten vaikutusten arviointia varten. K: Läjitysalueen 1 2 ja 3 vaikutuksissa vesistöön on eroja, mistä se johtuu V: Läjitysalue 1 on herkempi, koska alueella on enemmän virtauksia, jotka aiheuttavat eroosiota. K: Voisi lisätä kaavioon, entä pohjaeläimet/uhanalaiset lajit läjityksessä? 4/7
V: Näytteissä ei havaittu pohjaeläimiä, eli muutosta ei ole. Myös tämä vaikutus on arvioitu. K: Onko pistemelu arvioitu? V: on arvioitu, voidaan tarkastella tarkemmin kuvia kysymysten jälkeen K: Entä melutasot asunnoilla mäenpäällä? V: Maastonmuodot on huomioitu, "tummanvihreä melualue" ulottuu asunnoille K: Entä pölypäästöt louheen kaadosta? V: Metrotyömaalta tuotu louhe on pestyä. K: Minne louheen pesuvedet lähtevät? V: Vedet kuljetaan puhdistettavaksi konteissa K: "Punainen melualue" yltäisi osalle asunnoista? V: Kyllä. Ohjearvot on annettu keskiäänitasolle, ei hetkelliselle melulle, eli häiritsevää melua tästä kiistämättä syntyy K: Millaisia proomut ja ruoppauskalusto ovat? V: Suurimmat proomut eivät mahdu tänne, käytetään noin kahta pienempää proomua. Isoimmalla proomulla tai todella monella pienemmällä urakasta voisi selvitä noin 9kk aikana, mutta se ei ole näissä olosuhteissa mahdollista. K: Vuotaako proomuista savea kuljetusten aikana? V: Ei vuoda K: Proomuliikenteellä on paljon vaikutusta veneilyturvallisuuteen, nykyisinkin veneilijät ajavat ihan selvin päin proomujen köysiin. V: Myös näistä veneilyyn liittyvistä asioista teiltä halutaan tänään tietoja. K: Kuinka suureen ihmismäärään hanke vaikuttaisi? V: Nämä asiat arvioidaan sosiaalisten vaikutusten yhteydessä, arvioinnissa esitetään esimerkiksi paljonko asukkaita vaikutusalueella on. 4. Työpajatyöskentely Hanna Herkkola antoi ohjeet ryhmissä keskusteltaviin työpajatehtäviin. Herkkola kertoi, että tilaisuuden tavoitteena on saada tietoa millaisia hankkeen arvioidut vaikutukset ovat lähialueen asukkaiden ja yhdistysten näkökulmasta. Tietoa halutaan esimerkiksi siitä, miten hanke vaikuttaisi alueiden virkistyskäyttöön ja asuinviihtyvyyteen. Näitä tietoja hyödynnetään hankkeen vaikutustenarvioinnissa lähtötietona yhdessä muiden tausta-aineistojen kanssa. Työpajatyöskentelyä varten taululle kirjattiin taustatiedoksi kuinka monta venepaikkaa alueella olisi eri hankevaihtoehdoissa: VE0: 1000 venepaikkaa VE 0+: 2000 VE1: 1300 VE2: 1100 VE3: 1800 Ryhmätehtävien aikana pohdinta ja keskustelu ryhmissä olivat vilkasta. Lopuksi ryhmät esittelivät lyhyesti ryhmätöiden aikana esiin nousseita tärkeimpiä asioita. Seuraavassa on yhteenveto ryhmien esiin nostamista tärkeimmistä asioista. Ryhmät saivat täydentää toistensa esiin nostamia näkemyksiä, joten tässä yhteenvedossa on ryhmien esiin nostamia asioita siltä osin kun ne täydentävät aiemmin esitettyjä näkemyksiä. Yksityiskohtaisempi yhteenveto ryhmätöiden tuloksista löytyy liitteestä. 5/7
TEHTÄVÄ 1 HYVÄT JA HUONOT PUOLET Ryhmä 1 Uusi näkökulma: veneily-yhteisö, joka hajoaa VE1-3 vaikutuksesta Lähiympäristön kannalta Hyljeranta ja Marjaranta, joissa massiivinen rakentaminen VE1-3 Ve 0+ olisi paras, luonto, veneet, talvisäilytys, tämä kaikkein myönteisin. Luontovaikutukset erittäin massiivisia ja haitallisia VE1-3 Ryhmä 2 Kaikissa ruoppausta sisältävistä vaikutuksia veneilyturvallisuuteen Kallistuuko veneily harrastuksena näiden hankkeiden myötä? Veneilijöitä ei kohdella tasa-arvoisesti. 0+ paras, mutta voi olla, että siinä on jo hieman liikaa laituripaikkoja, ei mahdu kaikki Ryhmä 3 Samat kuin muilla, lisäksi Ruoppausajan aikana veneily hyvin hankalaa Hinaajat mylläävät 3m syvyistä vettä, tätä ei mainittu haittana (V: Arvioinnissa on oletettu, että proomut ovat itsekulkevia, ilman hinaajaa kulkevia proomuja. ) Kaikissa ruoppausvaihtoehdoissa alueen luonne muuttuisi merkittävästi. Asumme siellä luonnon takia, nämä luontoarvot poistuisivat. 0+ tarjoaa veneilijän kannalta parhaat mahdollisuudet kehittää aluetta. Muissa varastot ja veneilyalan yritystilat jne. ovat paljon suppeampia. Kylmäsäilytyshallit olisivat tietysti mukavia, vaikka kalliimpia kuin lämpimämmät hallit Aika vähän on selvitetty talvisäilytyksen mahdollisuuksia. Tarvittaisiin kattavammat selvitykset talvisäilytyksestä. Esimerkiksi Tammisaareen ei mahdu enää lisää talvisäilytyspaikkoja ja Gantvikiin ei tule lisää paikkoja. Ryhmä 4 Autoilu lisääntyy, koska ei ole kävely-yhteyttä metrolle. Julkisilla ei pääse rantaan asti Porkkalan 9m syväväylän laivat aiheuttavat imuvaikutuksen, joka voi levittää läjitysmassaa (V: Ei läjitetä väylälle, joten vaikutus ei ulottuisi sinne. Mallinnuksessa tällaista vaikutusta ei tullut esille) Linnusto ja luonto: saaret säilyvät, mutta uudet rakenteet estäisivät lintujen liikkumista Mitä samenema vaikuttaisi esim. linnunpoikasiin ja kalanpoikasiin TEHTÄVÄ 2 MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET JA TEHTÄVÄ 3 HAITALLISTEN VAI- KUTUSTEN LIEVENTÄMINEN Ryhmä 3 Kaikki meren päälle rakennettava korvataan nostamalla kerroskorkeuksia muualla, sama porukka mahtuu ja merinäköalaa on. Metro lähellä asuntoja silloin. Merelle kävelymatka. Kaupunki voi tehdä konkreettisia hankintoja ja järjestää talvisäilytyspaikkoja. Ryhmä 2 Peruslähtökohta 0 tai 0+ olisi veneilijöiden kannalta paras. V: Missä laajuudessa kaupunki tarjoaa palveluja ja mitä esim. venehotelliyritykset. Onko veneiden talvitelakointi kaupungin ydintoimintoja. Ryhmä 4 6/7
Paalutusvaihtoehtoja voisi tutkia tarkemmin Läjitys mahdollisimman ulos, esim. läjitysalue 3. K: Syvyys olisi olennaista läjityksessä. Savea voi tulla rannoille 2-3km etäisyydellä. Mikä olisi riittävä syvyys? Riippuu virtauksista. Täällä on reippaammat virtaukset kuin Turussa, joten täällä täytyisi olla syvempää kuin siellä. Ryhmä 1 Koko touhu, VE 1-3, ovat ympäristörikoksia, haittoja ei voida lieventää. Maksimivaihtoehto, jossa Espoon talvisäilytyspaikat lähtevät pois, eikö logiikka ole, että YVA:ssa todetaan, että kaikki lähtee pois ja katsotaan miten se vaikuttaisi. Talvisäilytyspaikkoja ei ole ja 2000 venettä kuskataan keväällä ja syksyllä, paljon liikennettä, päästöjä ja heikkoa liikenneturvallisuutta. Kuvat 1-2. Työpajassa pohdittiin ryhmissä hankkeen vaikutuksia 7/7