Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta Eura, Laitila Eurajoki 3.2012 Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy
Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy mhy-ketjun yhtiö lakimiespalvelut: - mhy:sten tarpeet - mo:ien tarpeet - koulutus ja neuvonta - käräjäasiat - asiakasvastaanotot - toimisto Pudasjärvi 2
Sukupolvi vaihtuu - omistajalla mahdollisuus määrätä tapa 3 1. Perintökaaren määräysten mukaan kuoleman seurauksena vauhti vain kiihtyy perinnöstä luopuminen keinona vaikuttaa seuraamuksiin 2. Kuolemanvaraismääräysten mukaan jos perinnönjättäjä oli tehnyt pätevän testamentin 3. Elinaikana tehtyjen pätevien oikeustoimien mukaisesti Neuvontaa omistajan aktivoimiseksi hyötyjä suvulle, elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle Esimerkki Ikämies Helsingistä
Havaintoja kiperistä kohdista 4 1. Yhteisomistukset 2. Määräämisvalta, erityisesti luovutuksen jälkeen 3. Verottajakammo vääriäkin perusteita 4. Tilan arvon määritys - ansioton arvonnousu 5. Kaupan etuudet - tietoisuus 6. Sukupolven ylitys 7. Kuolemanvaraismääräykset 8. Vaikutukset myöhempiin toimiin suvun sisällä, egoismi 9. Ikääntyminen / vieraantuminen
KUOLINPESÄ 5 syntyy omistajan kuolinhetkellä Pesän osakkaina perilliset, testamentinja leski (PK 18:1) leski ei ole osakas, jos hän ei peri, hän ei ole testamentinsaaja tai kummallakaan puolisolla ei avio-oikeutta toistensa omaisuuteen riidanalaisen testamentin saaja on osakas saajat Pesän omaisuutena vainajan omaisuus kuolinhetkellä Omaisuuden käytöstä määrätään yhdessä
Sukupolvenvaihdoksen motiivit 6 Luopujan ja luovutuksen saajan näkökulma erilainen osapuolten tavoitteet sen mukaisia Luovuttaja aallon harjalla : koko suvun etu optimaalisin näkökulma Perusmotiivi: mitä tapahtuu, jollei tehdä mitään 1. Jakamaton yhteisomistus kaikille yhteiseksi, kaikille saman verran perintökaaren mukaan 2. Hallitsematon ja ankara (?) verotus 3. Yksimielisyysvaatimus käyttö hankalaa 4. Riitoja suvussa ylimääräisiä kustannuksia 5. Pelko omaisuuden hävittämisestä tai häviämisestä TARTTIS TEHDÄ JOTAIN
Määräämisvallasta omistusoikeus - rajoitteita 7 Ellei kenelläkään toisella ole omistajan märäämisvaltaa rajoittavia oikeuksia omaisuuteen, on omistajan määräämisvalta ns. sosiaalista sidonnaisuutta lukuun ottamatta (yhteiskunnan tarpeet) rajoittamaton Määräämistä rajoittavia seikkoja: ositus vireillä, hukkaamiskielto, ulosotto, MRL:n määräykset, lentävä kintas LSL yms. Omistusoikeus osoitetaan lainhuudolla kiinteistötietojärjestelmässä tai saantokirjoilla Omistusoikeutta voi rajoittaa omistusoikeuden kanssa kilpaileva, rajoittava oikeus esineeseen; vahvimpia rekisteröimiskelpoiset oikeudet (MK 14:1); hallintaoikeus, vuokra- tai muu käyttöoikeus, eläkeoikeus, metsänhakkuuoikeus, irrottamisoikeus Kirjattavissa kiinteistörekisteriin
Hallintaoikeus oikeutena 8 Tahdonvaltainen osapuolten määriteltävissä esim. luovutuksessa Oikeus omaisuuden käyttöön Oikeus tuoton nauttimiseen - nautinta Oikeus rakennuksessa asumiseen Oikeus kieltäytyä suostumasta kiinteistön myyntiin Oikeus valvoa etujaan omistajan toimet (esim. panttaus) eivät saa rajoittaa hallintaoikeuden käyttöä Hallintaoikeuden haltija ei saa toimillaan alentaa omaisuuden arvoa omistajan valvottavissa
Metsätilan hallintaoikeuden pidätys tai luovutus 9 Metsän osalta hallintaoikeuden haltija verovelvollinen, haltijalla ei metsävähennysoikeutta Omistajan metsäkulut eivät ole vähennyskelpoisia Oikeus tilan tuottoon hallinta-ajan arvokasvun nautinta puukauppatulot hallintaoikeuden haltijalle ylihakkuuriski? Hoitovelvollisuus (max tilan tuotto) asiapaperit allekirjoittaa ja esim. kemera-varat saa haltija Voidaan luovuttaa omistajille ennen määräaikaa lahja tai kauppa Jos käytetään tiedettävä seuraamukset määräämisvallassa ja käytännössä
Yhteisomistuksen osakkaiden toimivalta 10 Yhteisen omaisuuden käyttöä ja luovuttamista koskevat päätökset oltava yksimielisiä ellei toisin ole sovittu Osakkaat yhdessä edustavat omistusta kolmansiin tahoihin ellei toisin ole sovittu Osakkaat voivat vapaasti tehdä keskenään sopimuksia yhteisen omaisuuden osalta Kukin osakas saa määrätä omasta omistusosuudestaan muilta kysymättä ellei toisin ole sovittu Kukin osakas voi muita kuulematta hakea pesänjakajan määräämistä tai halkomistoimitusta (omistusosuus määritelty)
Yhteisomistukset vältettävissä? 11 Jakamattomat kuolinpesät, yksimielisyyttä puuttuu Spv kuolinpesässä, alkuun ositus lesken ja perillisten kesken sopimusvapaus omistusjärjestelyssä spv tämäkin Yhteisomistus spv:n lopputuloksena sopimus yhteishallinnasta ehdoton Esim. Pakola; spv tehty, 4 sisarusta, ¼ omistusosuudet - Tarkoitus olisi tehdä puukauppa - yksi ei suostu vaan haluaa suojella vanhat metsät - Ei myy osuuttaan toisille, haluaisi jaossa pelkästään vanhaa metsää riitatilanne on päällä - Mikä neuvoksi, menikö spv mallikkaasti?
Metsätilan luovutus OIKEUDELLISIA PERIAATTEITA -Omistajalla on oikeus määrätä omasta omaisuudestaan - oikeustoimikelpoisena 12 -Avio-oikeus ei toteudu elinaikana ennen ositustilannetta - Elävän henkilön perintöä ei voida pätevästi jakaa Eri mieltä olevat perilliset eivät voi estää tilan luovuttamista yhdelle tai vaikka ulkopuoliselle - Sama pätee myös osituksen jälkeen kuolinpesän leskeen hänen oman omaisuutensa osalta - Myös lapsettoman pariskunnan leski voi myydä tilan, vaikka puolison suku olisikin toissijaisina perillisinä odottamassa tilaa lahjoittamisesta voi tulla myöhemmin seuraamuksia
Avio-oikeus 13 Avioliiton aikana puolisoiden omaisuuksien erillisyyden periaate puolisot vallitkoot omaisuuttaan (AL 36 ) luovutus sallittu Avio-oikeuden alaista omaisuutta hoidettava siten, ettei omaisuus aiheettomasti vähene avio-oikeuden omaavan vahingoksi (AL 37 ) Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen (AL 35 ) uinuva oikeus Ei avio-oikeutta: 1) avioehtosopimus, 2) testamentin määräys, 3) lahjakirjan määräys Avio-oikeus konkretisoituu yhteiselämän lopettamisessa (AL 24 ), avioerossa (AL 25 ) tai puolison kuolemassa ositus Yhteistä kotia ei saa luovuttaa ilman puolison suostumusta (kotiirtaimisto + henk. koht. välineet)
Määräämisvalta - seuraamus? 14
Oikeustoimikelpoisuus Henkilön oikeustoimikelpoisuus pätevän oikeustoimen ehtona Oikeustoimikelpoisuus on henkilön kelpaavuutta antamaan ja vastaanottamaan sitovia oikeudellisia tahdonilmaisuja, joilla perustetaan, muutetaan tai kumotaan henkilön omaa etua toteuttavia oikeuksia tai velvollisuuksia Henkilön tulee ymmärtää oikeustoimen merkitys ja haluta sitä maallikon käsitys käytännön toimissa 15 Alaikäinen tai holhouksenalaiseksi julistettu luonnollinen henkilö on vajaavaltainen, jolloin hänen oikeustoimikelpoisuuttaan on rajoitettu huoltaja, holhooja, edunvalvoja Esim. kiinteistön lahjoitus vanhemmilta alaikäiselle pojalle allekirjoittana saajan puolesta maistraatin määräämä edunvalvojan sijainen Osapuolten täysivaltaisuus ja oikeustoimikelpoisuus pätevän oikeustoimen ehtona voidaan osoittaa jälkeen päin pätemättömäksi
Oikeustoimikelpoisuus pätevän oikeustoimen ehtona, muita pätemättömyysperusteita Oikeustoimikelpoisuuden arviointi tehtävä aina Tarvittaessa hettava edunvalvojaa maistraatista, maistraatti tai käräjäoikeus määrää edunvalvojan Maistraatti valvoo edunvalvontaa 16 Henkilö voi oikeustoimikelpoisena ollessaan määrätä jonkun valvomaan etujaan tai toimimaan puolestaan siinä tapauksessa, että hän menettää oikeustoimikelpoisuutensa Edunvalvontavaltakirja (ks. laki edunvalvontavaltakirjasta) Jos oikeustoimen tekemisessä, muodossa tai sisällössä on juridinen virhe vaikutuksia ei synny Oikeustoimilain 3. luvun pätemättömyysperusteet; pakottaminen, kiristys, uhkailu, petollinen viettely yms.
Metsätilan hallitun omistajanvaihdoksen vaiheita 17 1. Määritellään mitä tapahtuu jos ei tehdä mitään 2. Määritellään vaihdoksen tavoitteet, kartoitetaan suvun hyötyjä 3. Hankitaan asiakirjat ja pohjatiedot; omaisuuserät ja määräämisvalta 4. Omaisuuden arvostus koko omaisuus tarkastelussa 5. Luovutuksen saajien määrittely; valmiudet, tavoitteet, sukulaisuus 6. Ratkaisuvaihtoehtojen laadinta, arvottaminen ja vertailu 7. Harkitaan aikataulu 8. Epävarmuustekijät selviksi; rahoitus, verot, arvot arvostus mm. 9. Varmistaminen, ennakkotieto, lausunnot 10.Toteutus: tehdään päätökset ja asiakirjat
18 Suunnittelu - tilanteen arviointia Luopujien tavoitteet ja toiveet vastikkeet, asuminen ja muut oikeudet, metsien hallintatarve luopujien oikeudet Perhesuhteet ja perimysjärjestys lähisukulaisuus etuna Mahdollisten uusien omistajien tavoitteet ja toiveet - kiinnostus metsänomistukseen - mahdollisuudet toimia tilalla kannattavasti ja joustavasti - omaan tilanteeseen sopiva omistusmuoto, varallisuus Hakataanko ja tehdäänkö hoitotoimia ennen luovutusta, sen jälkeen, vai ei lainkaan
Varallisuus ja omistussuhteet (määräämisvalta) 19 Puolisoiden koko omaisuuden selvittäminen - perintömassa - Omaisuuserät; kiinteistöt, rakennukset, irtain kalusto ja käyttöesineistö, rahavarat, sijoitukset, osakesalkut jne. - Jos luovuttajat eivät halua muun kuin metsäomaisuuden selvittämistä ja huomioimista se on sitten siinä - Omaisuuden käyvät arvot; arviokirjat, saldotodistukset, lausunnot, muut selvitykset todelliset käyvät arvot hyvä olla tiedossa aina Määräämisvallan selvittäminen - lainhuutotodistukset, saantokirjat, sukuselvitykset, ositus- ja perinnönjakokirjat, muut sopimukset
Aikajänne onko kiirettä tai perusteltua odottelua 20 Luovuttajien ikä ja terveydentila - Eliniän odotteet, oikeustoimikelpoisuus Luopujilla kiire aloittaa spv tapahtuu vaiheittain ajan kanssa MYEL-vakuutuksen ehdot vaativat odottelua (tai hall.oik.pid.) Ajan kuluminen aiemmista luovutuksista Luovutuksen saajien alaikäisyys tai opiskelu Luovutuksen saajien maksuvalmiuden odottaminen paremmaksi Rahoituksen järjestelyt
Suunnittelu - tavoitteita 21 Kannattava metsätalous yli sukupolvenvaihdoksen Sovun säilyttäminen suvussa - perillisten tasapuolinen kohtelu ennakkoperinnöksi -sopua myöhemminkin? Tilan säilyminen suvussa, avio-oikeuden sulkeminen tarpeen jakamattomana, yhteisomistukset ongelmana elinkelpoisena (luotot), metsien ylihakkuun välttäminen Alhainen verotus / ennakoitavissa oleva verotus Soveliaan / halukkaan jatkajan löytäminen ellei metsätilan myynti Toteutuksen helppous ja nopeus Puolison aseman turvaaminen
22 Eri tekijöiden painoarvoista Tilan luovutuksessa sinulle tärkeät asiat painoarvot 0-100. 1. Pieni kokonaisveron määrä 2. Luovuttajan talous 3. Jatkajan talous 4. Tilan säilyminen jakamattomana 5. Perillisten välinen tasapuolinen kohtelu 6. Saajan puolison avio-oikeuden rajaaminen 7. Järjestelyn helppous, selkeys ja ennustettavuus 8. Luopuminen tilasta viipymättä 9. Ratkaisua on voitava muuttaa 10. Ratkaisun salassapito oman elinikäni ajan
Luovutusvaihtoehtoja; kiinteistön lahja 23 vastikkeeton luovutus tila, määräala tai määräosa tilasta arvostetaan käypään arvoon mahd. lahjaveroseuraamus kolmen vuoden kumulaatioaika Hallintaoikeuden pidätys alentaa lahjaveron määrää Mahdollisuus sulkea pois lahjan saajan puolison avio-oikeus Lahja huomioidaan perintöverotuksessa, jos lahjanantaja kuolee kolmen vuoden kuluessa luovutuksesta Käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjan saajan käyttöön Maakaaren määrämuoto kaupanvahvistaja Vrt. kuolinpesän osuuden lahja - irtainta
Lahjaverotus 24 Lahjavero lahjan luovutushetken mukaisesta käyvästä arvosta - Lahjakirjassa ja lahjaveroilmoituksessa voidaan ottaa kantaa lahjan arvoon ei sido verottajaa Kolmen vuoden kumulointi, kolmen vuoden aikana voi lahjoittaa 3999 verotta (4000 :n lahja verollinen) Sijoitusvakuutuksena 8500 /3 v. lähiomaiselle verotta Lahjanluonteisessa kaupassa käyvän arvon ja kauppahinnan välinen erotus (jos hinta 75 % tai alle) Lahjaveroilmoitus 3 kk:n kuluessa Säästöhenkivakuutus, jossa edunsaajana lapset, 35 000 /henkilö ylittävä osuus perinnöksi (PerVL 7a )
LAHJAVEROTAULUKKO I veroluokassa 25 Verotettava Veron vakio Vero ylilahja/ perintö erä alarajan menevästä kohdalla, osasta, % 4 000-100 7 % 17 000-1 010 10 % 50 000-4 310 13 % 200 000 23 810 16 % I veroluokkaan kuuluvat lahjanantajan aviopuoliso, lahjanantajaan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen tai aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva sukulainen II veroluokan %:t 20, 26 ja 32, ei yli 200.000 luokkaa
Lahjan pilkkominen Lahjaveroasteikko on progressiivinen lahjaveron määrää voidaan alentaa pilkkomalla lahjoitus useammaksi lahjaksi 26 Usealle lahjansaajalle - Esimerkiksi lahjanantajina ovat isoisä ja isoäiti ja lahjansaajina poika, pojan vaimo ja näiden kolme lasta Samalle lahjansaajalle yli kolmen vuoden välein - saman lahjanantajan samalle lahjansaajalle antamat lahjat lasketaan juoksevasti yhteen kolmivuotiskausittain kumulaatioaika
Hallintaoikeuden arvo Vuotuisarvo kerrotaan lahjoittajan iän mukaisella kertoimella - tilan puhdas tuotto metsän vuotuisarvona (5 % omaisuuden arvosta) Ikä (vuotta) Kerroin Ikä (vuotta) Kerroin alle 44 12 44-52 11 73-76 6 53-58 10 77-81 5 59-63 9 82-86 4 64-68 8 87-91 3 69-72 7 92-2 27 Määräaikaisissa hallintaoikeuden pidätyksissä: Metsän vuotuinen tuotto (5 %) x diskonttauskerroin verottajan taulukosta, 5 v. 3,99; 10 v. 6,71; 15 v. 8,56; 20 v. 9,82
Luopuminen 28 Haltija voi milloin tahansa luopua oikeudestaan Irtaimen omaisuuden luovutuskirja (2 todistajaa) Oikeustoimikelpoisuus ehtona Edunvalvonnassa (edunvalvojamääräyksellä tai edunvalvontavaltakirjalla) olevan osalta lahja ei liene mahdollinen (maistraatti valvoo) Hallintaoikeudelle voidaan kuitenkin määritellä myös hinta ja tehdä siitä vastikkeellinen luovutus Erityisen oikeuden kirjaamisen purkaminen
Pidätetyn hallintaoikeuden riskit 29 Epätietoisuus määräämisvallan jakaantumisesta Ristiriitaiset tarpeet omistajan kanssa Toimintavaltuuksien ylittämiset Oikeustoimikelpoisuuden menettäminen Kannattava metsätalous vaarantuu motiivien tai niiden puutteen vuoksi Sukupolvenvaihdosta ei tapahdu
Edunvalvontavaltuutus 30 Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan - valtakirjalla valtuuttaja nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan suostumus Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa - esim. huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan Valtuuttaja voi itse myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan
Luovutus sukupolven yli 31 Lapsenlapset verotuksellisesti samassa asemassa kuin rintaperilliset Omistaja voi luovuttaa hallintaoikeuden lapselleen (saajan iän mukainen pääomitus) ja omistusoikeuden lapsenlapselleen Hallintaoikeuden saaja ei maksa erikseen lahjaveroa Lapsenlapsi omistajana maksaa lahjaveron Yhden sukupolven kulut säästetään Metsäntuoton nautinta (hallinta) mahdollista välisukupolvelle verohyötyjä Varottava hankalia yhteisomistuksia ja alaikäisyyttä
Sukupolven ylitysesimerkki, Myötämäki 32 Vanha leski-isä omisti yksin metsätilan, arvo 281.534 - muutakin omaisuutta Oikeustoimikelpoisuus karkaamassa, kiire oli Kaksi tytärtä perintönä veroa pelkästään tilasta 30.399 Vaihtoehtoja tutkittiin Lahja tyttärenpojalle (19 v.), hallintaoikeus tyttärille lahjavero 14.268 Testamentilla vielä 2.000 vähemmän riskien vuoksi ei otettu käyttöön
Omaisuuden arvostus Veroviraston arvostamisohjeet: Tila-arvio (mhy, metsäkeskus) Metsäsuunnitelma verottajan laskentaohjeet Verottajan taulukkoarvot, verotusarvot Ennakkoratkaisu tai ennakkotieto luovuttajan kotikunnan verovirastosta - haetaan kirjallisella hakemuksella johon liitetään luovutuskirjan luonnos, ks. www.vero.fi 300 (max 1800 ) Omaisuuden käypä arvo saantohetkellä 33 Arvostusratkaisua tehtäessä yleensä otettava huomioon lisäksi metsien arvoa korottavat tekijät kuten ranta-alueet ja laajenevan taajaman läheisyys
Ennakkotieto 34 Kirjallinen hakemus luovuttajan verotoimistoon Vapaamuotoinen: pyydetään ratkaisua luovutuksen veroseuraamuksista Luovutuskirjan luonnos liitteeksi, ei tarvita allekirjoituksia Selvitystä omaisuuden arvoista Tarpeen ainakin jos liikutaan lähellä esim. lahjanluonteisen kaupan rajaa tai kun tilalla on erityisarvoja, mm. rantaa tai maa-aineksia Usein välttämätön jos alueella on vahvistettu rantakaava
Lahjaa puoltavia seikkoja 35 Tilan hakkuumahdollisuudet vähäiset Luovuttajalla käyttämätöntä metsävähennystä Luovuttaja ei tarvitse rahaa/saajalla ei ole rahaa Sukupolven ylittämisen mahdollisuus Perusteltu hallintaoikeuden pidättämisen käyttö Luovutus ajan kanssa useina lahjoina Tila säilytettävä suvussa
Metsätilan luovutuksen vaihtoehtoja; kiinteistön kauppa 36 Maakaaren määräämä muoto kaupanvahvistus Luovutus vastiketta vastaan Kauppahinta maksettava maksuaikaa? Vastikkeellisen saannon verohyödyt käyttöön Luovuttaja saa rahaa kohta perinnöksi? vakuutusratkaisut Tila, määräala tai määräosa tilasta Luovutettavat oikeudet määritellään luovutuskirjassa omistusja hallintaoikeus ratkaiseva Myyjällä mahdollisena veroseuraamuksena luovutusvoittovero ostajalla varainsiirtovero 4 % vastikkeesta - mahd. lahjavero?
Kauppa SPV-vaihtoehtona 37 Kiinteistön luovutus sukulaiselle yksinomistukseen Kiinteistön luovutus yhteisomistukseen verotusyhtymä Omistusosuuden luovutus (verotusyhtymänä) Kuolinpesäosuuksien vastikkeelliset luovutukset irtaimen omaisuuden kauppoja Kiinteistön luovutus ulkopuoliselle perillisille luovutettavaksi rahaa spv tämäkin, jos perillisiä ei metsän omistus kiinnosta Kaupasta luovuttajalle tuleva raha järjesteltävä rahan periminen ei kannata
Seuraamuksena myyjälle luovutusvoittovero 38 Verotetaan luovutuksen yhteydessä saadusta voitosta Verokanta 30 % Luovutusvoiton laskenta kahdella tavalla: 1. todellisen hankintahinnan tai 2. laskennallinen hankintahinnan perusteella (20 tai 40 % myyntihinnasta) Verovelvolliselle edullisimman vaihtoehdon mukaan Todellinen arvo esim. perukirjasta tai luovutuskirjasta Lähisukulaisten välisessä kaupassa mahdollinen verovapaus - omistusaikaan lasketaan mukaan edellisen omistajan omistusaika jos omaisuus on saatu vastikkeettomasti
39 Sukupolvenvaihdos luovutusvoiton verovapaus Sukupolvenvaihdoksen verovapaus luovutusvoiton verotuksessa kun: verovelvollinen luovuttaa harjoittamaansa maa- tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta ostajana sisaret tai suoraan alenevassa polvessa olevat puolisoineen omaisuus ollut yhteensä 10 vuotta verovelvollisen tai sellaisen henkilön omistuksessa, jolta se on saatu vastikkeettomasti jos ostaja myy edelleen ennen kuin 5 v kulunut, hän joutuu käytännössä maksamaan veroa molempien kauppojen voitosta!! Kuolinpesässä metsätalouden harjoittajana kuolinpesä => Kukaan osakkaista ei saa verovapautta lähiomaisten välisissä kuolinpesäosuuksien kaupoissa Verosuunnittelu: 1. Kuolinpesä -> yhtymä 2. Harjoitettu metsätaloutta yhdessä vähintään vuoden verran, HUOM!! KHO:2010:24 3. Tehdään kaupat omistusosuuksien kauppoina => SPV-verovapaus
Metsävähennysoikeus pääomatuloverosta vapaata myyntiä 40 Metsävähennysoikeus on 1.1.1993 jälkeen ostettujen metsäkiinteistöjen omistajilla tilan hankinnasta aiheutuneet kulut, myös muista saannoista kuin kaupasta pohjaa Metsävähennys on omistajakohtainen 60 % metsäkiinteistön hankintamenosta (kauppahinta, varainsiirtovero, lohkomiskustannukset, kaupanvahvistus ja lainhuuto, yms. kauppaan liittyvät kulut) voi tehdä vain vähennykseen oikeuttavilta kiinteistöiltä saadusta verotettavasta pääomatulosta Vähennys voi kertyä miltä tahansa metsävähennyskelpoiselta tilalta ja ne vähennetään tilojen yhteisestä metsävähennyspohjasta
Metsävähennysoikeus tilan ostajan etuna - kannattavuutta 41 Vuotuisen metsävähennyksen enimmäismäärä 60% kaikista k.o. omistajan puun myynneistä koko Suomessa Metsävähennyksen minimimäärä on 1500 /v, joka edellyttää 2500 :n vuosituloa Tilan ostaja ei voi tehdä metsävähennystä, jos myyjä on pidättänyt itselleen hallintaoikeuden metsävähennysoikeus jää lepäämään kunnes myös hallintaoikeus on omistajalla Käyttämättä oleva metsävähennys siirtyy vastikkeettomissa saannoissa uudelle omistajalle Käytetty metsävähennys lisätään luovutusvoittoon tilaa myytäessä Syntyy kiinteän metsäomaisuuden ostosta (verotusyhtymän osakkaan omistusosuuden kauppa - kyllä/kuolinpesän osuuden kauppa ei)
Esimerkki: Metsävähennyksen verovaikutus Tilan arvo 50 000 e Metsävähennyksen verotusta vähentävä vaikutus: 60 % x 50 000 x 30 %= 9 000 Varainsiirtovero 2 000 Verotustulos 7 000 42 Vrt. tila lahjoitetaan, lahjavero 4 310 (I verol.) - puunmyynneistä täysi pääomatulovero
Kauppahinnan järjestelykeinoja kannattavuutta spv-kauppoihin 43 Veroton rahalahja 3.999 /saaja/3 v. - elinaikana eräytyvillä sijoitusvakuutuksilla, joissa edunsaajana lähiomaiset, 8.500 /saaja/3 v. Kuolemanvaraisella säästöhenkivakuutuksella, edunsaajana lähiomaiset, 35.000 /saaja verotta Puolisoilta kauppa kahdelle lapselle: kauppahinta 100.000 metsävähennysoikeus 60.000 (verohyöty 18.000), kolmivuotiskausittain rahalahjoitus (ostajat puolisoineen) 31992 (8 x 3999), sijoitusvakuutuksella 17.000 (2 x 8.500) kerran kolmessa vuodessa, verottomana henkivakuutussaantona 140.000 (4 x 35.000), Maksuaikaakin, puunmyynneillä voi hoitaa loput??? Verottaja kiinnostunut kokonaisuuksista veronkiertosäännöksen soveltaminen?
Lahjanluonteinen kauppa 44 Kauppa on lahjanluontoinen jos luovutushinta 75 % tai alle käyvästä arvosta (PerVL 18.3 ) Käypä arvo - ennakkoratkaisu veroseuraamuksista saatavissa luovuttajan kotikunnan verovirastosta Jos kauppahinta alittaa käyvän arvon, pidetään käyvän arvon ja maksetun vastikkeen välistä erotusta lahjana lahjavero Kuitenkin jos maksettu metsätilan kauppahinta ylittää 75 % käyvästä arvosta, lahjaveroa ei määrätä jos maatilasta tai maa- ja metsätilasta maksettu vastike ylittää 50 % ja tila luovutetaan saajalle, joka jatkaa tilalla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista, lahjaveroa ei määrätä Joskus reilusti lahjanluonteinen kauppa perusteltu sekä lahjan että kaupan vaikutuksia
Kauppaa puoltavia seikkoja Tilalla kohtuulliset hakkuumahdollisuudet Luovuttajalla kauppahinnalle käyttötarkoitus Omistusjärjestely mahdollistaa tilan tuloksekkuuden Ostaja valmis kauppahinnan maksuun Mahdolliset rahoitusjärjestelyt Hallintaoikeutta ei tarvetta käyttää 45
46 Laskelmia vaihtoehtoisten luovutusten seuraamuksista - verot, maksut, oikeudet 3. Lahjanluontoinen kauppa kahdelle, kauppahinta 99.000 (n. 1/2 käyvästä arvosta) Lahjavero 3.595 x 2 = 7.190, varainsiirtovero yhteensä 3.960 Luovutusvoittoveroton luovutus lähisukulaisten kesken, omistusaika yli 10 v. Metsävähennyspohja yhteensä 43.640, nettoarvo -12.219 Kauppahinnan maksu Tilillä olevia löysiä rahavaroja on puolisoilla mahdollista verottomasti siirtää esim. lapsille tai lastenlapsille seuraavilla keinoilla: 1. Rahalahjat alle 4.000 kolmivuotiskausittain 2. Vakuutuslahjat (sijoitusvakuutus) enintään 8.500 kolmivuotiskausittain 3. Säästöhenkivakuutuksella kuolemanvaraisesti 35.000 saajaa kohti
47 Kuolemanvaraismääräykset useita käyttötapoja 1. Yksinomaisena määräämistapana testamentti; esim. Mattila; kaikki puolisoiden omaisuus määrätty/jaettu lasten kesken yksinomistukseen, esim. Karvinen; metsätiloista yhteismetsän perustaminen vireillä, osuudet lapsille ja lastenlapsille 2. Testamentilla tasoitetaan perillisten asemaa elinaikana tehtyjen oikeustoimien vuoksi, Esimerkki Tikkanen - kaksi perillistä: vertailulaskelmat, metsien osalta kauppa paras kuitenkin lahjoina metsätilat ja vapaa-ajan asunto pojalle, rantatila tytölle, testamentilla talo tytölle poika luopui perinnöstä 3. Testamentti spv-luovutusten jälkeen joka tapauksessa koskien jäljellä olevaa omaisuutta puolison asema 4. Toisinaan testamentti on syytä tehdä ensimmäisenä
Määrääminen kuoleman varalta SPV:ssa Testamentti oikeustoimena 48 Oikeustoimi, jolla määrätään kuoleman varalta vainajalta jääneen omaisuuden saajista ja saajien oikeuksista viimeinen tahto Perintökaaressa säädetty muotomääräinen asiakirja (PK 10 luku) Testamentin tekijän omakätinen allekirjoitus + kaksi yhtä aikaa läsnä olevaa esteetöntä todistajaa, yli 15 v. Uusi testamentti kumoaa edellisen jos ristiriidassa Hätätilatestamentti toisinaan hyväksyttävissä muotomääräyksistä poiketen Yleistestamentti - erityistestamentti eli legaatti esine tai oikeus Omistusoikeustestamentti - hallintaoikeustestamentti, omistusoikeus jollekin kolmannelle Keskinäinen testamentti toisen meistä kuoltua puolisot
Testamentin vaikuttimia 49 Halutaan elinajan määrätä omaisuudesta itse, mutta antaa sitten spvmääräyksiä kuoleman varalta omaisuutta yksinomistukseen esim. Mahdollisuus elinaikana kuoleman varalta määrätä perintökaaresta poikkeamisesta perimisessä lakiosavaatimus voi rajoittaa täytäntöönpanoa Perillisten tasapuolisuuden varmistaminen täydentää elinaikana tehtyjä oikeustoimia halu estää perintöriitelyä Mahdollisuus sulkea pois rintaperillisten puolisoiden avio-oikeus Mahdollisuus vaikuttaa perillisten veroseuraamuksiin esim. hallintaoikeuden pidätys tai luovutus kolmannelle Mahdollisuus turvata puolison asemaa Mahdollisuus turvata tilan tai yrityksen toiminnan jatkumista alaikäisten perillisten asema
Testamentin saajien asema 50 Erityistestamentin (legaatti) saaja ei ole kuolinpesän osakas Legaatti annettava pesän varoista päältä Yleistestamentin saaja on aina pesän osakas Hallintaoikeustestamentin saaja ei ole pesän osakas Verotus aina testamentin mukaisesti Tuomioistuimen testamentin kumoavalla päätöksellä vasta pesän osakkuus päättyy Lakiosavaateet saattavat pienentää perintöosaa Ellei rintaperillisiä ole, testamentista riidellään usein, koska koko omaisuus voi mennä yllättävälle taholle
Perintöoikeudesta 51 Periä voi se, joka elää perittävän kuolinhetkellä kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä (PK 1 ) Perimysjärjestys 1 Perittävän lapset 2 Leski, jos rintaperillisiä ei ollut 3 Vanhemmat ja sisarukset 4 Isovanhemmat, sedät, tädit - serkut eivät peri 5 Valtio Perinnöstä luopuminen Lakiosavaateet
Perintövero I veroluokassa (PerVL 14 ) 52 Verotettava Veron vakio Vero yliperintö erä alarajan menevästä kohdalla, osasta, % 20 000-100 7 % 40 000-1 500 10 % 60 000-3 500 13 % 200 000-21 700 16 % Veroluokat 1 Aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva oma tai aviopuolison perillinen, myös ottolapsi sekä kihlakumppani, jolle annetaan PK 8:2 :ssä tarkoitettu avustus asteikon mukainen vero 2 Muut, II veroluokan %:t 20, 26 ja 32, ei yli 200.000 luokkaa
VEROTUSYHTYMÄ 53 Kun kaksi tai useampi henkilö omistaa maa- ja metsätalouskiinteistön määrätyin omistusosuuksin yhdessä verottaja muodostaa verotusyhtymän Verotusyhtymä on verottajan käyttämä käsite kiinteistön omistus on osakkailla henkilökohtaisesti Omistusosuudet murtolukuperusteisia Hallitaan yhteisesti yhteisomistuslain mukaan Vaaditaan yksimielisyyttä Omistusosuus katsotaan metsää omistettaessa kiinteäksi omaisuudeksi luovutusvoittoverovapaus lähisukulaisluovutuksissa, metsävähennysoikeus
KUOLINPESÄN MUUTTAMINEN VEROTUSYHTYMÄKSI 54 Miksi? tappioiden vähentäminen, luovutuksien veroedut, omistuksen ja luovutuksen selkeys metsätalouden kannattavuus paranee Kuolinpesä muutetaan verotusyhtymäksi perinnönjakosopimuksella, jossa kuolinpesän omaisuuden omistus määritellään murtolukuosuuksin Perinnönjako voi olla myös osittainen, jolloin osa omaisuudesta jää kuolinpesälle ja osasta, esim. metsätilasta muodostetaan verotusyhtymä Perinnönjakosopimuksen allekirjoittavat kaikki pesän osakkaat (valtakirjaedustus käy) ja kaksi ulkopuolista todistajaa Jos kuolinpesässä on henkilö joka tarvitsee edunvalvojan (esim. alaikäinen), toimenpide vaatii maistraatin luvan Maanmittauslaitoksesta haetaan selvennyslainhuuto hyvä olla esim. luovutustilanteissa
Yhteisomistuksesta selviäminen SPV:ssä 55 Sukupolvenvaihdos voi johtaa yhteisomistukseen Yksimielisyysvaatimus pl. kiireelliset toimet ongelmien ratkaiseminen sopimuksin - Kuolinpesän yhteishallintosopimus - Kuolinpesästä verotusyhtymäksi perinnönjako murtolukuisin omistusosuuksin - sopimus verotusyhtymän hallinnosta Yhteisomistuksen vapaaehtoinen purkaminen - Yhteisomistustilan sopimusjako - Luovutukset (kuolinpesäosuuden, yhtymäosuuden, koko tilan) Jos yhteisen omaisuuden käytöstä tai jakamisesta ei synny yksimielisyyttä, on kyseessä todella pirullinen perintö pesänjakajan määrääminen toimitusjako tai halkomistoimituksen hakeminen Yhteismetsän perustaminen
YHTEISHALLINTOSOPIMUS - pelisäännöt kuntoon 56 Sopimusvapauden piiriin kuuluva osakkaiden välinen yksityisoikeudellinen sopimus, ei määrämuotoa Laaditaan perukirjan pohjalta: osakkaat, omaisuus 1. Sovitaan jakamattomuudesta toistaiseksi tai määräajaksi 2. Ei pesänselvittäjää sopimuksen voimassaoloaikana, PK 24:6 3. 3 kk:n irtisanomisaika, jos 1) sopimus voimassa toistaiseksi, 2) määräajaksi ja määräaika päättynyt, 3) sopimukseen tulee uusi osakas kuolintapauksen vuoksi, 4) osakkaana oleva leski vihitään uuteen avioliittoon, 5) muu olennainen olosuhteiden muutos, 6) osakkaan konkurssi 4. Muut osapuolten neuvottelemat ehdot Kaikki osakkaat allekirjoittavat Kaksi todistajaa
YHTEISHALLINTOSOPIMUS, sisältöä 57 Yhteisomistuksen tarkoitus Asiainhoitaja, valtuudet, tilien käyttö, asianhoitajan palkkioperusteet Metsien hoidon ja käytön periaatteet, osakkaiden työkorvaukset Hakkuuperiaatteet, puukaupan periaatteet ja valtuutukset Hoito- ym. kulujen kattaminen, ylijäämän jakaminen vuositilitykset Vuosikokous, enemmistöpäätökset Virkistyskäyttöoikeudet, mm. metsästys ja kalastus Kotitarvepuun ja muiden hyödykkeiden otto Rakennusten hallinta ja kunnossapito vuorot ja käyttökorvaukset Lunastuslauseke luovutettaessa osuutta ostomahd. toisille osakkaille
Sukupolvenvaihdoksen keinojen vertailuun vaikuttavia seikkoja 58 Vaikuttavat tekijät tilakohtaisia ja yksilöllisiä Sukupolvenvaihdoksen motiivit ja tavoitteet selvitettävä Taloudelliset mahdollisuudet osapuolten varallisuus vaihdoksen rahoitusjärjestelyt Sukulaisuus osapuolten välillä suvussa säilyminen Omaisuusmassa kokonaisuutena Tasapuolisuustarve ja mahdollisuudet yhteisomistuksen riskit Osapuolten osaaminen ja kiinnostus Metsätalouden tuloksentekomahdollisuudet Veroseuraamusten laskeminen ja painoarvo