Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 Kuopio 1.12.2008 Kuopio 8.4.2009
Tiivistelmäsivu Tekijät: Julkaisu: Kuopion kaupungin energiatehokkuussopimuksen täytäntöönpanosta vastaava projektiryhmä Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 Avainsanat: Energiatehokkuussopimus, energiatehokkuuden toimintasuunnitelma Kieli: Suomi Sivuja 76 Tiivistelmä: Kuopion kaupunki allekirjoitti kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa energiatehokkuussopimuksen joulukuussa 2007. Sopimuksessa määritellään kaupungille 9 %:n energiansäästötavoite vuoden 2016 loppuun mennessä. Lukuna se tarkoittaa Kuopion kaupungille 18, 913 GWh:n säästötavoitetta. Energiatehokkuussopimuksen piirissä ovat kaikki kaupungin hallintokunnat sekä kaupungin 100 %:sti omistamat yhtiöt, eli Niiralan Kulma Oy, Kuopion Opiskelija-asunnot Oy ja Kuopion Matkailupalvelu Oy. Sopimuksen toteutuksesta vastaava projektiryhmä koostuu näiden tahojen edustajista. Kuopion Energia ei kuuluut toimintasuunnitelman piiriin, koska sillä on oma energiatehokkuussopimuksensa. Sopimuksessa määritellään, että kaupungin tulee laatia toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Tämä julkaisu Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energian käytön tehostamiseksi on laadittu energiatehokkuussopimuksen vaatimusten pohjalta ja toimii Kuopion kaupungin allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen toteutussuunnitelmana. Suunnitelmassa esitetään 76 toimenpidettä kaupungin energiatehokkuuden parantamiseksi. Toimenpiteet koskevat mm. seuraavia osa-alueita: hankinnat ja niiden kuljetukset maankäytönsuunnittelu liikennesuunnittelu sekä eri liikennemuotojen hallinta uudis- ja korjausrakentaminen rakennusten kulutusseuranta ja niiden energiatehokkuuden parantaminen tilojen- ja laitteidenkäytön hallinta sekä niiden järkevä käyttö koulutus ja viestintä Kullekin toimenpiteelle on esitetty oma vastuutahonsa, arvio toimenpiteen toteutusaikataulusta sekä karkea arvio toimenpiteellä saavutettavasta energiansäästöstä sekä hiilidioksidipäästöjen vähenemästä. Toimintasuunnitelman toteutumista seuraa suunnitelman laadinnasta vastannut projektiryhmä, joka myös täydentää suunnitelmaa tarvittaessa. Kaupunginhallitus hyväksyi toimintasuunnitelman 22.12.2008.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 1 Sisällysluettelo Alkusanat...2 1 Suunnitelman lähtökohdat ja perusteet...3 1.1 Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman laadinta...3 1.2 Toimintasuunnitelman suhde kunnan muihin johtamisjärjestelmiin ja strategioihin....5 1.3 Toimintasuunnitelman toteutus ja sisäinen raportointi...5 2 Toimintasuunnitelman kattavuus...6 3 Suunnitelman päätavoite ja visio...7 4 Kaupungin toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet...8 4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet...9 4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet...9 4.3 Energiatehokkuuden huomioonottava suunnittelun ohjaus...13 4.3.1. Maankäytön- ja liikenteen suunnittelu sekä liikkuminen...13 4.3.2 Uudis- ja korjausrakentaminen...24 4.4 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen...29 4.5 Uusien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö investointien toteutuksessa...33 4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut...34 4.7 Uudet toimintamallit...38 4.8 Koulutus ja tiedotus...49 4.9 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto...60 5 Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta ja raportointi...62 5.1 Toimenpiteiden yhteisvaikutus...62 5.2 Toimintasuunnitelman päivitys...63 Toimintasuunnitelmassa käytetyt lyhenteet ja määritelmät...64 Lähdeluettelo...65 LIITE 1 Toimenpiteet hallintokunnittain ja yhtiöittäin...66 LIITE 2 Toimenpiteiden rahoitustarpeet ja aikataulut hallintokunnittain ja yhtiöittäin...69 LIITE 3 Tilakeskuksen energiakatselmuskohteet 2008 2010...75
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 2 Alkusanat Kuopion kaupunki solmi 4.12.2007 kauppa- ja teollisuusministeriö, nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa energiatehokkuussopimuksen. Sopimus kattaa vuodet 2008 2016. Sopimuksen taustalla on Euroopan unionin direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (ns. energiapalveludirektiivi). Direktiivi asettaa Suomen valtiolle energian loppukäytölle yhdeksän prosentin säästötavoitteen vuosille 2008 2016. Säästötavoitetta sovelletaan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden tarjoajiin, energian jakelijoihin, jakeluverkon haltijoihin, energian vähittäismyyntiyrityksiin ja energian loppukäyttäjiin. Päästökaupan piirissä olevia toimijoita direktiivi ei koske. Tämä energiankäytön tehostamisen toimintasuunnitelma on laadittu solmitun energiatehokkuussopimuksen pohjalta. Toimintasuunnitelman laatimisesta on vastannut projektiryhmä, johon kuuluvat talotekniikka-asiantuntija Harri Asikainen tilakeskuksesta, toimistopäällikkö Mervi Happonen sosiaali- ja terveystoimesta, kehittämispäällikkö Erkko Helin koulutuspalvelukeskuksesta, käyttöpäällikkö Leena Ikonen hallinto- ja kehittämiskeskuksen atk-keskuksesta, projektipäällikkö Jouko Koistinen Kuopion seudun hankintatoimesta, kehittämispäällikkö Sami Simonen Kuopion Matkailupalvelu Oy:stä, projektisihteeri Markku Lind hallinto- ja kehittämiskeskuksen viestinnästä, päivähoidon johtaja Pekka Lindell sosiaali- ja terveystoimesta päivähoidon hallinnosta, asemakaava-arkkitehti Martti Lätti teknisen viraston kaavoitusosastolta, hallipäällikkö Hannu Pöllä vapaaajankeskuksesta, ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä ympäristökeskuksesta, asiakkuuspäällikkö Tarja Savolainen Kuopion Ateriasta, suunnitteluinsinööri Juhani Tiihonen teknisen viraston kunnallistekniseltä osastolta, kiinteistönhoitopäällikkö Jari Tuomainen Niiralan Kulma Oy:stä, toimitusjohtaja Kari Keränen Niiralan Kulma Oy:stä, sähköinsinööri Hannu Tuomainen Kuopion Vedestä, toimitusjohtaja Tuula Vartiainen Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:stä sekä projektipäällikkö Mervi Weckström tilakeskuksesta (puheenjohtaja). Projektiryhmä vastaa myös suunnitelman toteutumisen seurannasta. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 22.12.2008. Kiitokset kaikille suunnitelman laatimiseen osallistuneille tahoille hyvästä yhteistyöstä. Kuopiossa 30.12.2008 Mervi Weckström
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 3 1 Suunnitelman lähtökohdat ja perusteet Kuopion kaupunki on ollut mukana kaupunkien energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 2001 alkaen ja sopimusmenettelyä on pidetty onnistuneena. Sopimustavoitteet on saavutettu ja ne on paikoin jopa ylitetty. Kuopion kaupunki onkin tehnyt pitkäjänteistä ja menestyksekästä työtä energiansäästö- ja ilmastonmuutosasioiden parissa. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa jatkuvat kärkipään sijoitukset Kuntaliiton suurten kaupunkien sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutustilastoissa. Uudella sopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiansäästöja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Ostettuja palveluita sopimus koskee vain hankintamenettelyn kautta. 1.1 Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman laadinta Kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi on laadittu energiatehokkuussopimuksen 2008 2016 vaatimusten pohjalta. Suunnitelman laadinnasta vastanneet hallintokunnat ja yhtiöt on lueteltu alla. Suunnitelman toimenpiteet on joidenkin hallintokuntien osalta kohdistettu osastoittain tai keskuksittain, tämä jaottelu on huomioitu luettelossa. - Hallinto- ja kehittämiskeskus, atk-keskus, jonka tehtävänä on tuottaa Kuopion kaupungissa atk- ja tietotekniikkapalveluita. Atk-keskuksen palvelut jakaantuvat suunnittelupalveluihin, tietoliikennepalveluihin, käyttöpalveluihin ja talous- ja hallintopalveluihin. - Hallinto- ja kehittämiskeskus, viestintä, joka hoitaa tiedottamista ja viestintää, kaupunkimarkkinointia, kaupungin ulkoisen edunvalvonnan tehtäviä ja suhdetoimintatyötä, kaupungin edustamiseen liittyviä järjestelyjä sekä kansainvälisen toiminnan osa-alueita. - Kuopion seudun hankintatoimi, joka on Kuopion kaupungin organisaatioon kuuluva tulosyksikkö. Hankintatoimi vastaa seudullisesti keskitetyistä hankinnoista, materiaalitoimien tietojärjestelmistä ja logistisista ratkaisuista ns. HALO (hankinta- ja logistiikka)-yhteisöjen alueella. - Teknisen viraston kaavoitusosasto, joka hoitaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen yleis- ja yksityiskohtaista kaavoitusta tavoitteenaan toimiva, turvallinen, terveellinen ja viihtyisä sekä kaupungin toteutusmahdollisuuksiin oikein suhteutettu elinympäristö. - Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, jonka toiminta-ajatuksena on toimivan ja kaupunkikuvallisesti viihtyisän elinympäristön aikaansaaminen, ylläpito ja kehittäminen kaupungin tavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. - Koulutuspalvelukeskus, joka johtaa ja kehittää kaupungin koulutuslautakunnan toimialaan kuuluvaa koulutustointa. Koulutuspalvelukeskus hankkii tarvittavat resurssit, tarjoaa alan asiantuntijapalveluita, huolehtii toiminnan seurannasta ja toimii yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. - Koulutuspalvelukeskus, varhaiskasvatus, joka siirtyy sosiaalitoimesta koulutuspalvelukeskukseen 1.1.2009 alkaen. Tuleva muutos on huomioitu tässä toimintasuunnitelmassa niin, että päivähoito on sijoitettu koulutuspalvelukeskuksen alle nimellä varhaiskasvatus.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 4 Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksena (sosiaalitoimen aikaan) on tarjota yhdessä perheiden kanssa lapselle turvallinen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisa kasvuympäristö. - Kuopion Ateria, jonka toiminta-ajatuksena on auttaa asiakasta onnistumaan ydintehtävässään järjestämällä hyvinvointia edistäviä ja lisäarvoa tuottavia ravitsemus-, puhtaanapito- ja muita liitännäispalveluja. - Kuopion Matkailupalvelu Oy, joka on Kuopion kaupungin kokonaan omistama matkailun kehittämisyhtiö. Yhtiön primäärinä toimialana on Kuopion alueen matkailuelinkeinon strateginen kehittäminen siten, että verkottuneena sidosryhmien kanssa pystytään luomaan menestystekijöitä kasvavan elinkeinon liiketoimintojen perustaksi. Lisäksi Matkailupalvelu Oy voi itsenäisenä yhtiönä harjoittaa ja tuotekehittää osittain rajoitettua liiketoimintaa, mutta pyrkii liiketoimissaan välttämään niitä kaupallisia toimintamuotoja, jota yksityisten elinkeinonharjoittajien katsotaan jo voivan menestyksellisesti harjoittaa. - Kuopion Opiskelija-asunnot Oy, eli Kuopas, joka on kaupungin perustama ja kokonaan omistama osakeyhtiö. Kuopas rakennuttaa ja ylläpitää opiskelija-asuntoja Kuopiossa. - Kuopion Vesi, joka toimii teknisen lautakunnan alaisuudessa kunnallisena liikelaitoksena. Laitoksella on omistuksessaan kuusi vedenottamoa, neljä vedenpuhdistamoa, neljä jätevedenpuhdistamoa ja lähes 1 000 kilometriä vesihuoltoverkostoa. - Niiralan Kulma Oy, joka on Kuopion kaupungin kokonaan omistama vuokratalo-osakeyhtiö, joka rakennuttaa, korjaa ja ylläpitää kiinteistönsä omalla henkilökunnalla. Niiralan Kulmalla tytäryhtiöineen (Kiinteistö Oy Kuopion Ellankulma) on lähes 5 900 asuntoa eri puolilla Kuopiota. - Sosiaali- ja terveystoimi, jonka tehtävän on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja yhteisvastuuta kaupungin eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tehtävänä on ehkäistä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien syntymistä sekä huolehtia oikeudenmukaisten ja asiakaslähtöisten palvelujen tuottamisesta tai järjestämisestä annetuilla voimavaroilla. - Tilakeskus, jonka toiminnan tavoitteena on kaupungin tilojen tehokas käyttö. Rakennusten kunnon ja arvon säilyttämisen lisäksi tilakeskus parantaa kiinteistöjen tuottavuutta, mikä toteutetaan vuokraamalla, ostamalla ja rakentamalla tiloja sekä tarjoamalla asiakkaille monipuolisia ja kilpailukykyisiä palveluja. - Vapaa-ajankeskus, joka tarjoaa kaupunkilaisille liikuntapaikkoja ja nuorisotiloja erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin, edistää heidän liikuntaharrastustaan ja tukee nuorten aikuistumista sekä sijoittumista yhteiskuntaan. - Ympäristökeskus, joka edistää ja valvoo ympäristönsuojelua sekä elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä Kuopiossa - Kulttuuripalvelukeskus, johon kuuluvat musiikkikeskus, kaupunginteatteri, kaupunginkirjasto, kulttuurihistoriallinen museo ja taidemuseo, elokuvateatteri Kuvakukko sekä mediakeskus. Kulttuuripalvelukeskukseen tehtävänä on tuottaa kaupungin vetovoimaa ja kaupunkilaisten hyvinvointia vahvistavia kulttuuripalveluita sekä tukea toiminnallaan kulttuurialan toimintaympäristön kehittämistä. - Rakennusvalvonta, joka huolehtii rakentamissäännösten ja kaavoituksen tavoitteiden sekä viihtyisän kaupunkikuvan toteutumisesta. Toiminnalla edistetään rakentajan ja ympäristön kannalta edullista ja kestävää kehitystä tukevaa rakentamista ja rakennusten käyttöä.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 5 Suurimmasta osasta edellä mainituista hallintokunnista tai yhtiöstä kuuluu edustaja toimintasuunnitelman laadinnasta ja toteutuksesta vastaavaan projektiryhmään. Ryhmän jäsenet on esitelty edellä, kohdassa alkusanat. Toimintasuunnitelma on laadittu projektiryhmän yhteistyössä. Valitut toimenpiteet ovat sellaisia, joihin projektiryhmän edustajat ovat sitoutuneet. Edustajat vievät heitä koskevia toimenpiteitä eteenpäin omissa hallintokunnissaan tai yhtiöissään. Suunnitelman laadinnan koordinoinnista ja suunnitelman kokoamisesta on vastannut projektiryhmän puheenjohtaja, projektipäällikkö Mervi Weckström. 1.2 Toimintasuunnitelman suhde kunnan muihin johtamisjärjestelmiin ja strategioihin. Kuopion kaupungin strategia ja ympäristöstrategia 2012 Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma on laadittu Kuopion kaupungin strategiassa vuoteen 2012 ja Kuopion kaupungin ympäristöstrategiassa vuoteen 2012 esitettyjen linjausten mukaisesti. Kuopion ilmastostrategia vuosille 2009 2020 Kaupungin yleisiä strategioiden ohella toimintasuunnitelman laadinnan taustalla vaikuttaa kaupungin ilmastostrategia, joka päivitettiin yhtäaikaisesti toimintasuunnitelman laadinnan kanssa. Toimintasuunnitelman ja ilmastostrategian tavoitteet ovat samansisältöiset, mutta ilmastostrategia kattaa toimintasuunnitelmaa laajemman toimintakentän. Ilmastostrategiassa esitetään yleisiä tavoitteita, jotka kaupungin osalta konkretisoituvat tässä toimintasuunnitelmassa. Ilmastostrategian liitteenä esitetään tämä toimintasuunnitelma. Ilmastostrategian kokoamisesta on vastannut Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutoimisto. Ilmastostrategia on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi alkuvuodesta 2009. 1.3 Toimintasuunnitelman toteutus ja sisäinen raportointi Kukin hallintokunta tai yhtiö vastaa toimintasuunnitelman toteutuksesta omien vastuutoimenpiteidensä osalta. Projektiryhmän jäsenet toimivat omien hallintokuntiensa tai yhtiöidensä toimenpiteiden toteutuksen vastuuhenkilöinä. Projektiryhmä vastaa koko toimintasuunnitelman toteutuksesta. Projektiryhmän puheenjohtaja koordinoi suunnitelman toteutusta. Toimintasuunnitelman toimenpiteiden etenemisestä raportoidaan projektiryhmälle kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Raportoijina toimivat projektiryhmän jäsenet, joista kukin raportoi toimenpiteistä oman hallintokuntansa tai yhtiönsä osalta. Lisäksi projektiryhmän puheenjohtaja voi tarvittaessa pyytä lisätietoa toimenpiteiden käynnistymisestä ja etenemisestä. Toimintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden tilanteesta raportoidaan kaupunginhallitukselle vuosittain keväällä.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 6 2 Toimintasuunnitelman kattavuus Toimintasuunnitelma koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä. Kaupungin ulosvuokratut tilat kuuluvat suunnitelman piiriin niiltä osin, kun kaupunki maksaa energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Niin kutsutut kylmänä vuokratut tilat kuuluvat toimintasuunnitelmaan, jos kaupunki maksaa erikseen esimerkiksi tilan sähköistä. Ostettuja palveluita toimintasuunnitelma koskee vain hankintamenettelyn kautta. Energiantuotanto ei kuulu tämän toimintasuunnitelman piiriin, koska sillä on oma energiatehokkuussopimuksensa. Kuopiossa myöskään jätehuollon toteutus ei kuulu energistehokkuussopimuksen piiriin, sillä siitä vastaa Jätekukko Oy, joka on usean kunnan omistama jäteyhtiö, ja ei näin ole 100 %:sesti Kuopion kaupungin omistuksessa. Energiatehokkuussopimuksen mukaan energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Energiansäästö, joka on seurausta kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kaupungin omaa energiankäyttöä, voidaan laskea hyödyksi, ellei säästö kuulu muun sopimuksen piiriin. Energiatehokkuussopimuksessa tarkoitetaan uusiutuvien energialähteiden edistämisellä uusiutuvasta biomassasta, biokaasusta, vesivoimasta, auringosta, tuulesta, jätepolttoaineen biohajoavasta osasta sekä maaperän vesistön, ilman tai jäteveden lämpösisällöstä saatavan energian hyödyntämistä kaupungin toiminnassa. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja arvioitaessa suunnitelmaan soveltuvia toimenpiteitä on edellä esitetyt suositukset, rajaukset ja määritelmät otettu huomioon.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 7 3 Suunnitelman päätavoite ja visio Suunnitelman tavoitteena on ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö sopimuskaudella. Energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 18,913 gigawattitunnin (GWh) energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Säästötavoite on laskettu kaupungin vuoden 2005 toteutuneesta lämmön, sähkön ja muun kuin joukkoliikenteen polttoaineen kulutuksesta. Lämmitykseen käytetyn energian osuudelle ei ole tehty normitusta lämmitystarveluvulla. Kuopion kaupungin energiansäästötavoitteen määräytyminen on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kuopion kaupungin 9 %:n säästötavoitteen määräytyminen. Hallintokunta Sähköenergian kokonaiskulutus vuonna 2005 Lämpöenergian kokonaiskulutus vuonna 2005 Polttoaineiden kokonaiskulutus vuonna 2005 Rakennusalan tilavuus vuonna 2005 Kokonaiskulutus yhteensä [GWh] Tilakeskus 28650,5 MWh 59602,2 MWh 3524,4 MWh 2 144200 rm 3 91,77 Niiralan Kulma 6871,4 MWh 65236,0 MWh 188,8 MWh 1 305630 rm 3 72,3 Oy KUOPAS Oy 3894,9 MWh 19091,9 MWh - 418 001 rm 3 22,987 Kuopion Vesi 7 580 MWh 850 MWh 157,7 MWh - 8,588 Kunnallistekniikka 9702,2 MWh - 4135,2 MWh - 9,707 Kuopion Matkailupalvelu 656,349 MWh - - - 0,656 Oy Yhteensä 57 355 MWh 144 780 MWh 8006,1 MWh 3 867831 rm 3 210,142 9 %:n säästötavoite kaikkien toimijoiden kokonaiskulutuksesta 18,913 GWh Asetettu säästötavoite ei tarkoita sitä, että kulutuksen tulee vuonna 2016 olla yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2005, vaan tavoite on kiinteä energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Säästöt voivat muodostua toimista, joilla vähennetään nykyistä kulutusta tai joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna sellaiseen tilanteeseen, jossa toimia ei ole toteutettu. Tällaisia laskennallisia säästöjä voidaan saavuttaa esimerkiksi valitsemalla tavanomaista tasoa tehokkaampia laitteita, kuten energiansäästölamppuja hehkulamppujen sijaan. Toimintasuunnitelman toteutuksella pyritään sekä energiansäästöön, energiatehokkuuteen että kustannussäästöihin, mutta myös henkilökunnan sekä lastentarha- ja koululaisten energiankäytön tehostamiseen toiminta- ja asennemuutoksin. Tämä tavoite kiteytyy toimintasuunnitelman visiossa. Toimintasuunnitelman visio vuodelle 2016: Kuopion kaupunki on jatkanut tehokasta energianhallintatyötään ja sijoittuu kuntien välisissä kulutustilastoissa edelleen ominaiskulutukseltaan pienimpien kuntien kärkijoukkoon. Henkilökunnan sekä koulu- ja päiväkotilaisten tietämys energiankäyttöasioista on lisääntynyt ja heidän asenteensa tehokasta energiankäyttöä kohtaan on positiivinen ja innostunut. Käyttäjien toimintatavoilla, järkevillä hankinnoilla sekä teknisin ratkaisun on onnistuttu vähentämään kaupungin energiankäyttöä entisestään.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 8 4 Kaupungin toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet Tässä luvussa käydään läpi energiatehokkuussopimuksen välitavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet, joilla on tarkoitus tehostaa energiankäyttöä kaupungin toiminnoissa. Toimenpiteet on jaoteltu aihekokonaisuuksittain. Kullekin toimenpiteelle on määritelty vastuutaho, joka on joko yhtiö, hallintokunta tai hallintokunnan tietty osasto tai keskus. Jotkut toimenpiteet ovat yhteisiä useammalle hallintokunnalle tai yhtiölle. Jotta toimenpiteistä olisi helppo poimia omaa yhtiötä, tai hallintokuntaa ja sen osaa koskevat toimenpiteet, on kukin toimenpide koottu laatikkoon ja laatikon reunukseen on käytetty tiettyä hallintokunta- tai yhtiökohtaista väriä. Lisäksi toimenpiteet on numeroitu roomalaisin numeroin hallintokunta- ja yhtiökohtaisesti. Toimenpiteet on myös koottu hallintokunta- ja yhtiökohtaisesti liitteeseen 1. Jaotteluun käytetyt värit sekä roomalainen numerointi ovat seuraavat: Hallintokunnat (tai niiden osat) ja liikelaitokset Käytetty väri I Hallinto- ja kehittämiskeskus, atk-keskus laventeli II Koulutuspalvelukeskus turkoosi III Koulutuspalvelukeskus, varhaiskasvatus merivedenvihreä IV Kulttuuripalvelukeskus kirkkaanvihreä V Kuopion seudun hankintatoimi tummansininen VI Sosiaali- ja terveystoimi ruusunpunainen VII Tekninen virasto, kaavoitusosasto tummanpunainen VIII Tekninen virasto, kunnallistekninen osasto punainen IX Rakennusvalvonta tummankeltainen X Tilakeskus musta XI Vapaa-ajankeskus oranssi XII Kuopion Ateria vaaleansininen XIII Kuopion Vesi ruskea Yhtiöt XIV Kuopion Matkailupalvelu Oy XV Kuopion Opiskelija-asunnot Oy XVI Niiralan kulma Oy XVII Yhteishankkeet luumu tummanvihreä harmaa indigonsininen Suurimmalle osalle esitetyistä toimenpiteistä on laskettu arvio siitä, minkälaisia energia- ja kustannussäästöjä sekä hiilidioksidipäästöjen vähenemiä kyseisellä toimenpiteellä saataisiin aikaan. Arvioinnin osalta on huomioitava, että kaikki arvioinnit ovat karkeita arvioita, jotka osoittavat yleisellä tasolla toimenpiteen merkittävyyttä. Toimenpiteiden jatkototeutuksessa on arvioitava tarve tarkemmille laskelmille toimenpidekohtaisesti. Laskuissa ei myöskään ole huomioitu toimenpiteen investointikustannuksia, vaan ne on arvioitu sanallisesti. Yhteenveto toimenpiteiden sanallisista kustannusarvioista sekä toteutusaikataulusta on esitetty liitteessä 2. Laskuissa käytetyt yleisarvot on esitetty taulukossa 2. Yleisestä arvioinnista poikkeavat ne Kuopion Veden toimenpiteet, jotka pohjautuvat Lehtoniemen laitoksessa vuonna 2004 toteutettuun energiakatselmukseen.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 9 Taulukko 2. Toimenpiteiden energia- ja kustannussäästöjen sekä CO 2 -päästövähenemän laskentaan käytetyt arvot. Parametri Kuopion Energian keskiarvo sähkön hiilidioksidipäästölle Kuopion Energian keskiarvo kaukolämmön hiilidioksidipäästölle Biokaasun hiilidioksidipäästökerroin Öljyn hiilidioksidipäästökerroin Sähkön hinta Kaukolämmön hinta Henkilöauton keskimääräinen kulutus [VTT, Lipasto] Henkilöauton keskimääräinen CO 2 -päästö [VTT, Lipasto] Arvo 353 g CO 2 /kwh 355 g CO 2 /kwh 51 g CO 2 /MJ 74,1 gco 2 /MJ 9,8 snt/kwh 40 /MWh 0,63 kwh/km 165 g/km 4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet Energiatehokkuussopimuksen ohjeellinen yhdeksän prosentin säästötavoite tulee saavuttaa yhdistämällä sekä uusia että vanhoja toimenpiteitä. Sopimuksessa on määritelty kaupungille kaksi välitavoitetta ennen ohjelmakauden päättymistä. Välitavoitteet on esitetty taulukossa 3. Ensimmäinen, vuonna 2010 saavutettava välitavoite on 1 / 3 kokonaistavoitteesta, ja toinen, vuonna 2013 saavutettava välitavoite 2 / 3 kokonaistavoitteesta. Välitavoitteisiin sisältyy varhaistoimilla saavutetut energiansäästöt. Taulukko 3. Kuopion kaupungin energiansäästön välitavoitteet vuosille 2010 ja 2013. Välitavoite [GWh] Tavoitteen saavutusvuosi 6,304 2010 12,609 2013 yhteensä 18,913 2016 Etukäteen toteutettujen toimenpiteiden osalta voidaan energiansäästöä laskea toimenpiteistä, joita on tehty vuosina 1995 2007. Vuosina 1991 1994 tehdyistä toimenpiteistä voidaan varhaistoimiksi laskea erityisen merkittävät toimenpiteet. Toteutetuilla energiansäästötoimilla lasketun hyödyn voi laskea varhaistoimiin vain, jos saavutettu säästö on voimassa vielä vuonna 2016. Kaupungin listaus varhaistoimista toimitetaan Motiva Oy:lle huhtikuussa 2009 ja sitä tarkennetaan vuonna 2010. Rakennusten osalta arvioitu varhaistoimien osuus on noin 5 % rakennuksiin kohdistuvasta energiansäästötavoitteesta, eli noin 9,167 GWh. Kokonaistavoitteesta (18,913 GWh) näiden varhaistoimien osuus on noin 48,5 %. Tällä toimintasuunnitelmalla jää siis saavutettavaksi hieman yli puolet kokonaistavoitteesta eli 9,746 GWh. 4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Useiden tuotteiden ja palvelujen elinaikanaan käyttämän energian määrään ja sitä kautta syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa merkittävästi hankintojen yhteydessä tehtävillä valinnoilla. Esimerkiksi energian oston yhteydessä voidaan päästöihin vaikuttaa ratkaisevasti määriteltäessä sähkön tuotantotapaa tai käytettävää polttoainetta. Kunnat voivat vähentää omaan toimintaansa liittyviä ympäristövaikutuksia hankkimalla esimerkiksi ympäristöä säästäviä tavaroita ja palveluita. Tämä edistää samalla ympäristöä säästävien tuotteiden kehittämistä ja markkinoita. (Motiva 2008. Hankinnat)
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 10 Kuopion kaupungin hankinnoista vastaa Kuopion seudun hankintatoimi. Hankintatoimen tehtäviin kuuluvat palveluiden tuottaminen yhteistoiminnan osapuolille keskitetysti ja laaja-alaisesti aina kilpailuttamisvaiheesta sopimusten tekoon saakka. Lisäksi hankintatoimi ohjaa ja tarjoaa neuvontapalvelua jäsenyhteisöille heidän itsensä toteuttamissa erillishankinnoissa. Myös seudullisten logistiikkapalveluiden ohjaus ja koordinointi kuuluu Kuopion seudun hankintatoimen tehtäviin. Hankintatoimen toiminnallisena tavoitteena on saada energiatehokkuus kriteeriksi kaikkiin niihin julkisiin hankintoihin, joissa energiatehokkaamman laitteen, järjestelmän, palvelun tai muun hankintakokonaisuuden valitseminen johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen. Tavoitteen saavuttamiseksi Kuopion kaupungin hankintatoimi toteuttaa seuraavat toimenpiteet: KUOPION SEUDUN HANKINTATOIMI: V Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 1 Liitetään julkisten hankintojen ympäristöohjeet osaksi kaupungin hankintaohjeistusta Hankintaohjeissa annetaan konkreettisia ohjeita ja esimerkkejä energiatehokkuuden huomioimiseksi eri toimialojen hankinnoissa. Ohjeissa käsitellään ainakin seuraavat hankinta-alueet: Palveluhankinnat o Palvelut tuottajien energiatehokkuus ympäristöjärjestelmät tai selvitykset palveluntarjoajan henkilöstön tietoisuudesta energian tehokkaasta käytöstä o Kuljetuspalvelut tarkoituksenmukainen kuljetuskalusto sekä EU-normien vaatimukset kaluston rakenteen ja päästöjen suhteen tilaustyyppisten erilliskuljetusten välttäminen palveluntarjoajan kuljetushenkilöstön taloudellisen ajotavan koulutus Tavarahankinnat o terveydenhuollon tarvikkeet, välineistö ja laitteet sekä erikoislaitteet ympäristökuormituksen vähäisyys ja kierrätettävyys elinkaarikustannukset energiatehokkuudeltaan keskitasoa parempien laitteiden hankinta (potilasturvallisuus!) o Toimistotarvikkeet ja laitteet energiankäyttö aktiivikäyttötilassa keskitasoa alhaisempi EnergyStar tai vastaavien vaatimusten täyttyminen laitteet toimitettava energiansäästöominaisuudet valmiiksi aktivoituina ja toimivina valitaan lepovirtakulutukseltaan alhaisia av-laitteita o kotitalouskoneet ja suurtalouskoneet ja -laitteet energiamerkityt laitteet A-luokan vaatimukset täyttäviä o Puhtaanapito ja kunnossapito tuotteilla ympäristömerkki tai ovat sen ominaisuudet täyttäviä o Ruokahuolto tuotannon ympäristökuormituksen vähäisyys ja kuljetus- sekä tuotepakkausten kierrätettävyys tarkoituksenmukainen kokoluokka o Valaisimet ja valonlähteet työpaikkavalaisimiksi loisteputkivalaisimia, joihin ei voi asentaa hehkulamppuja valaisimiin energiansäästölamppuja hehkulamppujen sijaan suositaan pienen valovirran aleneman lamppuja o Sähköiset lämmittimet hankitaan vain poikkeustapauksissa laitteessa oltava termostaatti lämpötila-asteikolla o Ajoneuvot ja työkoneet polttoaineen kulutus ja päästöt
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 11 Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 1 jatkuu Vastuutaho: Kuopion seudun hankintatoimi Yhteistyötahot: Energiatehokkuusprojekti, kaupungin ao. hallintokunnat ja yhtiöt. Aikataulu: Energiatehokkaat hankinnat keskusteleva seminaari 2009. Ohjeet 2010. Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein. Seminaari: energiatehokkuushanke. Mittarit: Ympäristövaatimuksia sisältävien kilpailutusten lukumäärä kakista palvelukilpailutuksista. Ympäristökriteereihin perustuvien tarjouspyyntöjen osuus tarjouspyynnöistä. Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Esimerkkejä: Hankittaessa Energy Star 2007 vaatimusten mukaisia atk-laitteita tavanomaisten laitteiden sijaan säästetään nykyisillä hankintamäärillä 132,5MWh energiaa. Energiansäästö vaihdettaessa esimerkiksi 1 000 kappaletta 60 W hehkulamppuja energiansäästölamppuihin on energiansäästö/a 107,3 MWh, kun lamppujen paloaika on 6h/vrk. Saavutettavat energiansäästömahdollisuudet tarkentuvat ohjeiden laadinnan myötä. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Hankkimalla tavanomaisten atk-laitteiden sijaan Energy Star 2007 vaatimukset täyttäviä laitteita vähenevät laitteiden vuosittaiset hiilidioksidipäästöt 46,8tonnia. Energiansäästölampuilla saavutettava hiilidioksidipäästöjen vähenemä vuodessa on 37,9 tonnia. Saavutettavat CO 2 -päästövähenemät tarkentuvat ohjeiden laadinnan myötä. V Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 2 Hankitaan ja järjestetään koulutusta hankinnoista vastaavalle henkilöstölle ympäristöasiantuntemuksen kehittämiseksi ja ohjeiden soveltamisesta käytännössä Hankintatoimi kouluttaa työntekijänsä sekä jäsenyhtiöissä erillisistä hankinnoista vastaavat henkilöt käyttämään työssään sujuvasti hankintojen energiatehokkuusohjeita. Ensimmäisen perehdytyksen jälkeen järjestetään melko nopeasti uusi tapaaminen, jossa käydään läpi esimerkiksi esiin tulleita ongelmia. Vastuutaho: Kuopion seudun hankintatoimi. Yhteistyötahot: Hankintatoimen toiminta-alueen kaupunkien ja kuntien muut hallintokunnat ja yhtiöt. Aikataulu: Ohjeiden käyttöopastus: 2010 tai alkuvuosi 2011. Jatko tapaaminen: noin 6 kk kuluessa käyttöopastuksesta. Rahoitus: Käyttöopastukset järjestetään olemassa olevin resurssein Mittarit: Koulutustilaisuus järjestetty kyllä/ei Ohjeiden hyödynnys: energiatehokkuus valintaperusteena kilpailutuksessa [%]. Arvio saavutettavasta energiansäästöstä ja hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Katso hankintatoimen toimenpide 1. Tämä toimenpide vahvistaa toimenpiteessä 1 esitettyjen säästöjen saavuttamista.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 12 V Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 3 Vähennetään oman tavaranhankintaliikenteen tarvetta Hankintatoimi vähentää tavaranhakuliikenteen tarvetta edistämällä sähköisen tilauskanavan käyttöä tuotekatalogien nimikemäärää lisäämällä ja parantamalla tilausjärjestelmän käytettävyyttä. Edistetään paperisesta laskusta sähköiseen laskuun siirtymistä. Vastuutaho: Kuopion seudun hankintatoimi. Yhteistyötahot: Hankintatoimen toiminta-alueen kaupunkien ja kuntien muut hallintokunnat ja yhtiöt. Aikataulu: toiminta on jatkuvaa Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Sähköisten tilausten ja laskujen osuus tavarantilausvolyymistä Sähköisessä tilauskatalogissa olevan nimikemäärän kehitys Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Saavutettava energiansäästö riippuu toimenpiteellä saavutettavasta ajoneuvosuoritteen vähenemästä. Jos arvioidaan, että toimenpiteellä saadaan vähennettyä 1000 km/vuosi jakeluajoa niin, että tämä 1000km on ajettu puolitäydellä autolla, on saavutettu energiansäästö 13 MWh ja 132 litraa polttoainetta. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Yllä esitetyllä energiansäästöllä hiilidioksidipäästöt vähenevät jakeluauton jakeluajossa 0,35 t.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 13 V Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 4 Kehitetään seudullista kuljetusjärjestelmää sekä edistetään kokonaisvaltaisesti energiatehokkuuden huomioonottamista kuljetuspalveluita tarjoavien toimijoiden keskuudessa Kehitetään seudullista kuljetusjärjestelmää tavarankuljetuksia yhdistelemällä ja aikataulutettuja reittikuljetuksia suosimalla. Tavoitteena on vähentää kuljetuskertoja ja kasvattaa kuljetuseräkokoa. Yhteistyössä palveluntuottajien kanssa edistetään EU-ympäristönormien huomiointia kaluston päästövaatimusten ja ympäristöä säästävien ominaisuuksien osalta sekä palveluntarjoajien omien ympäristöjärjestelmien kehittämistä. Palveluntarjoajan ympäristöjärjestelmässä seurataan kaluston EUnormienmukaisuutta, polttoaineen kokonaiskulutusta, vähäpäästöisen polttoaineen osuutta ja kaluston tarkoituksenmukaista käyttöä sekä taloudellisen ajotavan koulutuksen kattavuutta. Vastuutaho: Kuopion seudun hankintatoimi. Yhteistyötahot: palveluntuottajat, muut seudulliset yhteistyötahot Aikataulu: 2009-2014 Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Jakelukäyntien kokonaismäärä ja jakeluerien kesimääräinen eräkoko. Sopimuskatselmus sekä asiantuntijoiden itsearviointi. Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Kasvattamalla jakeluautojen kuljetuseräkokoa 50 %:sta 100 %:iin kasvaa polttoaineenkulutus 1,6 l/100 km. Jos aikaisemmin on ajettu puolityhjällä jakeluautolla 30 000 km vuodessa, ja kuljetuksia järjestelemällä tämä saadaan 25 000 km täydellä autolla, säästyy energiaa 15 MWh ja 260 l polttoainetta. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Ylläesitettyä vastaava hiilidioksidipäästövähenemä on 0,7 tonnia CO 2 :sta. 4.3 Energiatehokkuuden huomioonottava suunnittelun ohjaus Tämän alaluvun toiminnallisena tavoitteena on, että maankäyttöön, liikennejärjestelyihin sekä rakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa otetaan huomioon toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset. Alaluku on jaettu kahteen osioon jotka koskevat 1) maankäytön ja liikenteen suunnittelua sekä liikkumista, 2) rakentamista. 4.3.1. Maankäytön- ja liikenteen suunnittelu sekä liikkuminen Kuopiossa yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen on jo pitkään vaikutettu kaavoitus- ja liikennesuunnittelulla. Energiansäästöön tähtääviä kaupunkirakenteellisia toimenpiteitä alettiin tietoisesti tehdä 1990-luvulla, jolloin hyväksyttiin Kuopion sormimalli. Malli suuntasi kaupungin strategisen kasvun kaupunkirakennetta eheyttävään täydentämisrakentamiseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on toteutettu Särkiniemeen bussikadulla liittyvä Särkilahden alue Särkikatu sekä keskustan täydennysrakentamiskohteina Satama ja Turon alue.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 14 Asemakaavatasolla on laadittu valmiiksi/loppuvaiheeseen Maljalahden asemakaava, joka laajentaa ruutukaavakeskustan asuntoaluetta Itkoniemen suuntaan. Pappilanmäki liittyy välittömästi keskustaan. Pihlajalaakso täydentää sormimaista rakennetta pohjoiseen. Suurin tulevaisuuteen tähtäävä rakenteellinen muutos on Saaristokatuun tukeutuva Saaristokaupunki. Saaristokatu avattiin 24.10.2008. Se avasi käyttöön 10 15 vuoden kerrostalotuotantoon tarvittavat alueet, joiden asukkaat voivat liikkumisessaan tukeutua pyöräilyyn ja bussiliikenteeseen. Saaristokatu myös liittää viimevuosina rakennetut pientaloalueet keskustaan. Tämä lyhentää automatkoja merkittävästi sekä suosii pyöräilyä. Uudet asuntoalueet lisäävät autoliikennettä, mutta Saaristokadun ansiosta lisäys on kohtuullinen. VTT:n vertailu on osittanut, että Saaristokaupungin asuntoalueiden liikenteen energiankulutus jää puolta pienemmäksi kuin mihin olisi pitänyt varautua, jos vastaava määrä uusia alueita olisi toteutettu ilman Saaristokatua. Lisäksi on tehty myös laadullisia hankkeita: Rännikatuverkoston uudistaminen keskustassa Pysäköintinormin pudottaminen ruutukaava-alueella tasoon 2 autopaikkaa/3 asuntoa. Muutoksen ansiosta asunnon voi halutessaan ostaa ilman autopaikkaa ja autopaikkojen hinnoittelu on alkanut nousta lähemmäs todellisia kustannuksia. Särkilahden bussisilta. Alueen joukkoliikenne- ja pyöräilyolosuhteet sekä viihtyisyys paranivat. Lisäksi alueen arvostus kohosi. Jatkossa maankäytönsuunnittelussa ja liikennesuunnittelussa sekä liikkumisessa edistetään energiatehokkuutta seuraavin toimin:
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 15 TEKNINEN VIRASTO, KAAVOITUSOSASTO: VII Teknisen viraston kaavoitusosasto, Toimenpide 1 Kehitetään ja laajennetaan asuinalueita sormimallin mukaisesti mahdollistaen hyvät joukkoliikenne yhteydet. Kaavoituksessa otetaan huomioon kaukolämpöverkon tarjoamat mahdollisuudet ja kehittämistarpeet. Kaavoitusosasto jatkaa pitkäjänteistä työtä sormimalliin perustuvan kaupunkirakenteen toteuttamisessa. Kevyen- ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia parannetaan. Ruutukaava-alueella ja lähiöissä ne nostetaan henkilöautoilun edelle. Tontit kaavoitetaan kaukolämpöverkoston ulottuville tai alueille, joissa on mahdollista hyödyntää muita vähäpäästöisiä energiamuotoja, pyrkien lämmitysmuodoltaan yhtenevään rakennusalueeseen. Vastuutaho: Kaavoitusosasto Yhteistyötahot: Joukkoliikennepalvelut, Kuopion Energia, kunnallistekninen osasto Aikataulu: Työ on jatkuvaa Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Kaukolämmön osuus kiinteistöissä suhteessa edellisiin vuosiin Kaupungin autoistumisaste Joukkoliikenteen kulkutapaosuus suhteessa edellisiin vuosiin Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: VTT on vuonna 2003 arvioinut kaupunkirakenteen laajennusvaihtoehtoja. Saaristokaupunkia, eli Saaristokatuun tukeutuvaa vaihtoehtoa (VE1) verrattiin vaihtoehtoon, jossa Saaristokadusta olisi luovuttu (VE 0+). Tässä vaihtoehdossa uusi asutus olisi sijoittunut Rautaniemen ja Lehtoniemen lisäksi myös Hiltulanlahteen. Arvion kohteena oli vuosina 2005 2020 rakennettava uusi asutus. Vaihtoehdossa 1 voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja paremmin ja uusia palvelurakennuksia tarvitaan vähemmän, kuin vaihtoehdossa 0+. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Kaikkiaan vaihtoehdon 1 mukaisesta rakenteesta aiheutuu 50 vuoden aikana kasvihuonekaasupäästöjä yhtensä 2,8 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia Vaihtoehdossa 0+ määrä olisi 3,4 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia. Suurin ero aiheutuu liikenteestä. Uudesta asutuksesta aiheutuvan liikenteen päästöt ovat vaihtoehdossa 1 noin puolet vaihtoehdosta 0+. Säästöä on alkanut syntyä marraskuussa 2008, kun Saaristokatu avattiin liikenteelle. Vuosina 2008 2016 säästö tulee olemaan noin 15 % vuosille 2008 2058 lasketusta säästöstä eli 90 000 CO2- ekvivalenttitonnia.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 16 VII Teknisen viraston kaavoitusosasto, Toimenpide 2 Huomioidaan pienilmaston vaikutukset rakennusten energiatehokkuuteen yleis- ja asemakaavoja laadittaessa. Kaupungin eri alueilla on niille ominainen pienilmasto. Vesistöt, maan muodot, metsäalueet ja kerrostalomassat luovat alueelle ominaisen pienilmaston. Nämä vaikuttavat tuulen voimakkuuteen sekä ilmavirtauksien ja turbulenssien syntyyn. Aluetta kaavoitettaessa tulee huomioida pienilmaston vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen. Esimerkiksi Saaristokaupungissa tulisi energian säästämiseksi suojata rakennusten julkisivuja luoteesta ja itäkaakko sektorista kohdistuvilta tuulilta. Lisäksi tuulisille alueille suunnitellaan matalaa ja tiivistä pienimittakaavaista rakennuskantaa. Erittäin tuulisten kortteleiden rakennuksilta tulisi vaatia, että rakennusten lämmöneristys ja tiiveys ylittävät normien vaatimustason 20 %:lla. Vastuutaho: Kaavoitusosasto Yhteistyötahot: Rakennusvalvonta, kunnallistekninen osasto Aikataulu: Työ on jatkuvaa Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Pienilmaston huomiointi on otettu yhdeksi asema- ja yleiskaavojen suunnitteluelementiksi kyllä/ei Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: 2000-luvun omakotitalon keskimääräinen lämpöenergiankulutus vuodessa on 100 kwh/m 2. Jos erittäin tuuliselle alueelle rakennetaan 50 omakotitaloa à 130 m 2 ilman lisätiivistystä ja lämmöneristystä, on lämpöenergian kulutus 650 MWh/a. 20% lisäeristysvaatimuksella saavutetaan 130 MWh energiansäästö, jos oletetaan lämpöenergiankulutuksen vähenevän lisäeristyksen ja - tiivistyksen myötä suoraan 20%. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Vaadittaessa erittäin tuulisen alueen taloilta 20 % lisäeristystä ja -tiivistystä vähenevät hiilidioksidipäästöt 50 edellä kuvatun omakotitalon kohdalla 46,2 t CO 2 /a, kun oletetaan rakennusten olevan kaukolämmössä.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 17 TEKNINEN VIRASTO, KUNNALLISTEKNINEN OSASTO: VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 1 Parannetaan liikenteen sujuvuutta liikennesuunnittelun keinoin Liikenteen päästöjä on osaltaan mahdollista vähentää parantamalla liikenteen sujuvuutta. Liikenteen sujuvuutta parannetaan tarkistamalla paljon liikennettä aiheuttavien kohteiden viitoitustarpeet. Välityskykytarkasteluissa selvitetään myös kiertoliittymien käyttömahdollisuus ja ohjelmoidaan liikennevalot siten, että liikenteen sujuvuus paranee (yhteen kytkentä/vihreät aallot). Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kaavoitusosasto Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa. Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Viitoitustarpeet tarkastettu kyllä/ei Liittymien toimivuustarkastelu tehty kyllä/ei tarvittaviin toimiin ryhdytty kyllä/ei Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Helsingissä on ajoitettu liikennevaloja busseille ja raitiovaunuille edullisiksi HELMI-liikennetelematiikan avulla. Telematiikan ansiosta bussien polttoaineenkulutus on vähentynyt noin 4 % ja päästöt 1-5 % (simulointitulokset). Arvioidaan, että liikennesuunnittelulla saadaan sujuvoitettua liikennettä HEL- MI-telematiikan mukaisesti 5 km, matkalla jossa liikennemäärä on arkisin 7000 ajoneuvoa/vrk ja viikonloppuisin sekä loma-aikoina 3500 ajoneuvoa/vrk. VTT:n lipaston arvoja soveltaen saavutettu energiansäästö on 265 MWh/a. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Hiilidioksidipäästöt vähenevät 43 tonnia yllä esitetyillä oletuksilla. VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 2 Parannetaan keskustan pysäköintipaikkojen opastusta Keskustan pysäköintipaikkojen opastusta parannetaan ottamalla käyttöön reaaliaikainen opastusjärjestelmä, johon liitetään keskustan suurimmat parkkihallit. Tämä vähentää ylimääräistä ajoa keskustan alueella. Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kaavoitusosasto Aikataulu: Reaaliaikainen opastusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Rahoitus: Vaatii erillisrahoituksen Mittarit: Pysäköinnin opastusjärjestelmä hankittu kyllä/ei Arvio saavutettavasta energiansäästöstä ja hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Toimenpide vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen, jonka vaikutusta alueen energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin on arvioitu kunnallisteknisen osaston toimenpiteen 1 kohdalla.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 18 VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 3 Suunnitellaan ja rakennetaan kevyenliikenteenväylät ja ulkoilureitit olemassa olevan katuvaloverkoston läheisyyteen Suunniteltaessa uusia valaistuja ulkoilureittejä tai kevyenliikenteenväyliä otetaan huomioon alueella jo olemassa oleva katuvalaistus. Mahdollisuuksien mukaan tätä olemassa olevaa valaistusta käytetään tulevan ulkoilureitin tai kevyenliikenteenväylän valaisemiseen. Periaatetta on sovellettu jo muutamissa kohteissa, kuten Puijon ulkoilureitistön alueella. Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kaavoitusosasto, vapaa-ajankeskus Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Valmistuvan ulkoilureitistön/kevyenliikenteen väylien valaisintolppien keskimääräinen lukumäärä kilometrillä lkm/km. Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Oletetaan, että vuosittain rakennetaan 50km ulkoilureitistöä ja kevyenliikenteenväylää, josta olemassa olevan valaistuksen pariin saadaan kolmasosa. Valopylvään valoteho on 150W ja tolppia on 50m välein. Valot palavat 10h/vrk 10kk vuodesta, Saavutettava energiansäästö vuodessa on 149,9 MWh/a. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Saavutettu CO 2 -päästövähenemä edellä esitetyillä oletuksilla on 52,9 t CO 2 /a. VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 4 Korvataan työkoneet vähäpäästöisimmillä ja energiatehokkaammilla koneilla Kaupungin työkoneita, kuten nurmenleikkureita, moottorisahoja ja lehtipuhaltimia sekä katujen kunnossapidon kalustoa vaihdetaan uusiin vähäpäästöisempiin ja energiatehokkaampiin koneisiin. Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kuopion seudun hankintatoimi Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa Rahoitus: Vaatii hankintamäärärahojen lisäämistä Mittarit: Energiatehokkuuden huomiointi hankintakriteerin: tarjousta/a Kaupungin työkoneiden keski-iän kehitys Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Jos vuoden 2000 keskimääräiset koneet vaihdetaan vuoden 2007 keskimääräisiin koneisiin saadaan ruhonleikkurien, ammattikäyttöisten moottorisahojen sekä trimmereiden osalta seuraavat energiansäästöt. Vertailussa 100kpl, vaihto. Lukuarvot otettu VTT:n työkoneiden mallista Ruohonleikkurit: vuosittainen säästö 0,6 MWh/a Moottorisahat: vuosittainen säästö 180 MWh/a Trimmerit: vuosittainen säästö 1,4 MWh/a Yhteensä: 182 MWh/a Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Edellä esitetyin laskelmin VTT:n tietojen perusteella saavutettava CO 2 - päästövähenemä on seuraava: Ruohonleikkurit: vuosittainen CO 2 -vähenemä 0,16 t/a Moottorisahat: vuosittainen CO 2 -vähenemä 47,7 t/a Trimmerit: vuosittainen CO 2 -vähenemä 0,38 t/a Yhteensä: 48, 2 t CO /a
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 19 VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 5 Vaihdetaan katuvalaisimien lamput energiatehokkaampiin sekä jatketaan katuvalojen käytön kesänaikaista säännöstelyä Kunnallistekninen osasto on vaihtanut katuvalasituksen elohopeahöyrylamppuja vähemmänkuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. Tähän mennessä lamppuja on vaihdettu 3 000 kpl ja saavutettu energiansäästö on noin 1 GWh. Sopimuskauden aikana (2008 2016) on vaihdettava kaikki jäljellä olevat 11 000 elohopealamppua suurpainenatriumlampuiksi. Asiaa koskeva EUasetus voi tulla voimaan jo vuoden 2009 alusta. Lisäksi kunnallistekninen osasto sammuttaa kesäisin Kuopion kaupungin katuvalaistuksen täysin 20.5 20.7 välisenä aikana. Tällä toimenpiteellä saavutettu säästö on noin 0,1 GWh/a, eli sopimuskauden aikana 0,9 GWh. Vastuutaho: Aikataulu: Rahoitus: Kunnallistekninen osasto Toiminta on jatkuvaa. Elohopealamppujen korvaaminen suurpainenatriumlampuilla esitetyssä aikataulussa vaatii lisärahoitusta. Mittarit: Suurpainenatriumlamppujen osuus katuvalaistuksen lampuista [%] Katuvalaistuksen energiankulutus Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Lamppujen vaihto 2008 2016 yhteensä noin 3,7 GWh eli 362 600. Valojen kesäaikainen sammutus sopimuskauden aikana 0,9 GWh eli 88 200. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Lamppujen vaihto 2008 2016 yhteensä 1 306 t CO 2 :sta ja sammutus 2008 2016 yhteensä 317,7 tonnia CO 2 :sta.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 20 VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 6 Hyödynnetään ylijäämämassat kunnallistekniikan rakentamisessa Kallio ja maamassojen tarpeetonta siirtelyä ja läjittämistä maankaatopaikoille vähennetään kaavoitusvaiheesta alkavalla kallio- ja maamassojen käyttöön liittyvällä suunnittelulla. Tarkoituksena on läjittää ylijäämämassat mahdollisimman lähelle ottokohdetta. Kaavoitusvaiheessa vaikutetaan siihen, että ylijäämämassoille järjestetään läjitysalueita. Liikenneverkko suunnitellaan rakennus-, kunnossapito- ja käyttökustannuksiltaan taloudelliseksi. Tavoitteet huomioidaan katusuunnittelussa, ja kaavoitusvaiheessa vaikutetaan siihen, että tavoitteet toteutuvat. Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kaavoitusosasto Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa. Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Polttoaineen kulutus Maankaatopaikalle toimitettavien maamassojen määrä Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Maamassojen hyödynnys läheisillä viheralueilla vähentää kuljetuksia. Oletetaan, että maamassojen kuljetuskilometrit maansiirtoautolla vähenevät 1 000 km vuodessa. Näin saavutettu energiansäästö on 5,1 MWh/a. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Edellä esitetyin oletuksin maansiirtoauton kuljetuskilometrien vähenemällä saavutettu hiilidioksidipäästövähenemä on 1,3 t/a.
Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008 2016 21 HALLINTOKUNTIEN YHTEISHANKKEET: XVII Hallintokuntien yhteinen toimenpide, Toimenpide 1 Vähennetään henkilöautoliikennettä suunnittelulla sekä edistämällä joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä Henkilöautoilla tehtäviä matkoja vähennetään tarjoamalla hyvät mahdollisuudet vaihtoehtoisten liikkumismuotojen hyödyntämiseen. Tähän päästään parantamalla joukkoliikenteen houkuttelevuutta, panostamalla kävely- ja pyöräilyreittien verkostoon sekä säilyttämällä kuntien yhdistyessä paljon liikennettä aiheuttavat palvelut Kuopioon liitettävän kunnan kuntakeskuksessa. Vastuutahot: Kaavoitusosasto, kunnallistekninen osasto, hallinto- ja kehittämiskeskuksen talous- ja strategiapalvelut Yhteistyötahot: Muut asianomaiset hallintokunnat Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa Rahoitus: Mittarit: Toteutetaan pääosin olemassa olevin resurssein Vuosittaiset liikennemäärät kaupungin alueella suhteessa asukaslukuun Eri liikkumismuotojen kulkutapaosuudet Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen: Kuopiossa tehdään 1,85 henkilöautomatkaa/asukas/vrk. Arvioidaan, että joukkoliikenteen houkuttelevuus vähentäisi tehtäviä matkoja 1%. Tällöin matkojen lkm/asukas vähenisi 1 695 matkalla (asukasluku 91634). Oletetaan, että matkan keskimääräinen pituus on 5 km. Energiaa säästyisi 1,1 GWh/a. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen Kuopiossa tehdään 1,85 henkilöautomatkaa/asukas/vrk. Arvioidaan, että 1 % näistä matkoista tehtäisiin pyörällä (asukasluku 91634). Oletetaan, että matkan keskimääräinen pituus on 3 km. Energiaa säästyisi 1,2 GWh/a. Paljon liikennettä aiheuttavat palvelujen säilyttäminen kuntaliitoksissa Esimerkiksi: Karttulan kunta liitetään Kuopioon vuonna 2011. Karttulan taajamista on Kuopion matkaa 22-45km. Oletetaan, että jokainen karttulalainen joutuisi tulemaan Kuopioon kerran kuukaudessa henkilöautolla esim. lääkäriin, koska kyseistä palvelua ei tarjota enää Karttulan kirkonkylässä. Oletetaan, että kirkonkylässä asuu puolet Karttulan asukkaista ja taajamassa ¼ taajamaa kohti. Tällöin henkilöautoilun energiankulutus kasvaa 1,5 GWh/a. Säilyttämällä paljon liikennettä aiheuttavat päästöt Kuopioon liitettävissä kuntakeskuksissa voidaan säästää energiaa esimerkin mukaan 1,5 GWh/a. Saavutettu säästö yhteensä: 3,8 GWh Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen: Edellä esitetyin oletuksin hiilidioksidipäästöt vähenisivät 306 tonnia/a. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen Edellä esitetyin oletuksin hiilidioksidipäästöt vähenisivät 293 tonnia/a. Paljon liikennettä aiheuttavat palvelujen säilyttäminen kuntaliitoksissa Edellä esitetyin oletuksin hiilidioksidipäästöt vähenevät 393 tonnia/a Saavutettu säästö yhteensä: 992 t/a