KIRJALLINEN KYSYMYS 308/2010 vp Lastentarhanopettajan kelpoisuuden saavuttaminen sosionomin opintoja täydentämällä Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain 7 :ssä on mainittu lastentarhanopettajan kelpoisuudesta. Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin katsotaan kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisina kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Asetus 608/2005 1 : sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 :n mukaiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ovat yhteensä vähintään 60 opintopisteen laajuiset. Siirtymäsäännöksestä määritellään lain (272/2005) 15 :ssä. Lastentarhanopettajat, nykyisin siis kasvatustieteen kandidaatit, saavat esi- ja alkuopetuksen pätevyyden. Lisäksi sosionomin AMK-tutkinto antaa pätevyyden lastentarhanopettajan tehtäviin silloin, kun suuntautumisalue on lapsi- ja nuorisotyö. Lapsi- ja nuorisotyöhön suuntaavat opinnot on mahdollista suorittaa vain koko tutkinnon yhteydessä. Ei siis ole enää mahdollista suorittaa sosionomin tutkintoa yhteisö- ja perusturvan puolelta sekä lapsi- ja nuorisotyön puolelta. Aiemmin esiopetuspätevyyden sai lisäkoulutuksella sosionomin tutkintoon. Tulkinta on ollut se, että 60 opintopisteen on oltava tutkinnon sisällä. Eli sosionomi, joka on suuntautunut opinnoissaan esimerkiksi lastensuojeluun, pyrkii uudelleen sosionomikoulutukseen halutessaan lastentarhaopettajan pätevyyden. Näin ollen hän vie yhden opiskelijapaikan. Päiväkodeissa on ajauduttu tilanteeseen, jossa moni sosionomin koulutuksen omaava on työsuhteessa määräaikaisesti, sillä muodolliset kelpoisuusehdot eivät täyty. Samalla pätevistä lastentarhaopettajista on pulaa. Nämä määräaikaisissa tehtävissä työskentelevät henkilöt ovat tutkintoa suorittaessaan valinneet esimerkiksi yhteis- ja perusturvan suuntautumislinjan, mutta he eivät työllisty omalla paikkakunnallaan sillä koulutuksella. He ovat siis päiväkodissa ns. epäpätevinä. On ajauduttu tilanteeseen, jossa valmista opintokokonaisuutta ei voi suorittaa valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakouluilla olisi valmiudet tämän koulutuksen järjestämiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko ministeriö uudistaa lastentarhanopettajan kelpoisuusehtoja niin, että sosionomin koulutuksen omaava voi suorittaa avoimina ammattikorkeakouluopintoina lastentarhanopettajan kelpoisuuteen vaadittavat 60 opintoviikkoa, voiko uudistamisen suorittaa varhaiskasvatuslain käsittelyn yhteydessä ja Versio 2.0
onko lainsäädäntöä muutettava niin, että tällä hetkellä epäpätevinä työskentelevien sosionomien lisäkouluttautuminen lapsi- ja nuorisotyön kokonaisuuteen on mahdollista? Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2010 Tuula Peltonen /sd 2
Ministerin vastaus KK 308/2010 vp Tuula Peltonen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Peltosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 308/2010 vp: Aikooko ministeriö uudistaa lastentarhanopettajan kelpoisuusehtoja niin, että sosionomin koulutuksen omaava voi suorittaa avoimina ammattikorkeakouluopintoina lastentarhanopettajan kelpoisuuteen vaadittavat 60 opintoviikkoa, voiko uudistamisen suorittaa varhaiskasvatuslain käsittelyn yhteydessä ja onko lainsäädäntöä muutettava niin, että tällä hetkellä epäpätevinä työskentelevien sosionomien lisäkouluttautuminen lapsi- ja nuorisotyön kokonaisuuteen on mahdollista? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (608/2005) 1 :n mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvien varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneiden opintojen tulee olla laajuudeltaan vähintään 60 opintopisteen (noin 40 opintoviikon) laajuiset. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa hallituksen esityksessä (HE 226/2004 vp) ehdotettiin, että varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja voisi sisältyä tutkintoon sekä erillisinä opintoina että muihin opintoihin sisältyvinä osuuksina kuitenkin niin, että opinnot yhteismäärältään vastaavat 60 opintopisteen laajuisia opintoja. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti kuitenkin mietinnössään (StVM 4/2005 vp ), että lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuuden tuottavaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon tulee sisältyä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisina kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Valiokunta painotti, että varhaiskasvatuksen kasvaviin vaatimuksiin on vastattava korkeatasoisella koulutuksella sekä vahvistamalla lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää asiantuntemusta. Sosiaalihuollon kelpoisuuslain siirtymäsäännöksiin tulee kunnissa kiinnittää huomiota. Lain 15 :n mukaan lastentarhanopettajiksi ovat kelpoisia edelleen henkilöt, jotka ovat olleet kelpoisia lastentarhanopettajan tehtäviin aikaisemman sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen mukaan. Näin ollen lastentarhanopettajan tehtäviin on kelpoinen myös henkilö, joka on ennen lain voimaantuloa suorittanut tehtävään soveltuvan, nykyistä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa edeltäneen ammattikorkeakoulututkinnon taikka aikaisemman opistoasteisen sosiaalialan ammatillisen tutkinnon. Aikaisemmista opistoasteisista tutkinnoista lastentarhanopettajan tehtäviin soveltuva on sosiaalikasvattajan tutkinto. 3
Ministerin vastaus Voimassa olevan kelpoisuuslain mukaan yksittäiset tutkinnon lisäksi suoritetut erilliset opinnot eivät tuota lastentarhanopettajan kelpoisuutta. Lastentarhanopettajaksi pätevöitymisen väylänä on jonkin verran käytetty soveltuvan sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista. Tähän tutkintoon on tutkinnon suorittaja sisällyttänyt vaaditut varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja arvioi jatkuvasti sosiaalihuollon kelpoisuuslain toimivuutta sekä ottaa kantaa lain muutostarpeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja lainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 308/2010 vp Tuula Peltonen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 308/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Peltonen /sd: Ämnar ministeriet revidera behörighetsvillkoren för barnträdgårdslärare så att den som har en socionomutbildning kan avlägga de 60 studieveckor som krävs för behörigheten som barnträdgårdslärare i form av öppna yrkeshögskolestudier, kan reformen genomföras i samband med behandlingen av lagen om småbarnsfostran och kan lagstiftningen ändras så att det blir möjligt att ge socionomer som för närvarande arbetar utan behörighet tillläggsutbildning inom helheten för barnoch ungdomsarbetet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 7 i lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården (272/2005) är behörighetsvillkoret för uppgiften som barnträdgårdslärare minst pedagogie kandidatexamen i vilken ingår utbildning för barnträdgårdslärare, eller yrkeshögskoleexamen inom hälsovård och det sociala området i vilken ingår studier med inriktning på förskolepedagogik och socialpedagogik. I 1 i statsrådets förordning om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom social- och hälsovården (608/2005) ska studierna med inriktning på förskolepedagogik och socialpedagogik sammanlagt omfatta minst 60 studiepoäng (ca 40 studieveckor). I regeringens proposition om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården (RP 226/2004 rd) föreslogs att studier i förskolepedagogik och socialpedagogik ska kunna inkluderas i examen både som separata studier och i form av delar som ingår i andra studier, dock så att studierna sammanlagt motsvarar studier som omfattar 60 studiepoäng. Riksdagens social- och hälsovårdsutskott förutsatte emellertid i sitt betänkande (ShUb 4/2005 rd) att den yrkeshögskoleexamen inom hälsovård och det sociala området som ger behörighet för uppgiften som barnträdgårdslärare ska innehålla studier med inriktning på förskolepedagogik och socialpedagogik i den omfattning som bestäms närmare genom förordning av statsrådet. Utskottet underströk att de ständigt ökande kraven i småbarnsfostran måste mötas med högkvalitativ utbildning och bättre expertis på barns tillväxt och utveckling. Man bör i kommunerna fästa uppmärksamhet vid övergångsbestämmelserna i lagen om behörighet inom socialvården. Enligt lagens 15 är personer som varit behöriga för barnträdgårdsläraruppgifter enligt den tidigare förordningen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården fortfarande behöriga som barnträdgårdslärare. Således är den som före lagens ikraftträdande har avlagt en för uppgiften lämplig yrkeshögskoleexamen som föregick yrkeshögskoleexamen inom hälsovård och det sociala området eller en yrkesinriktad examen inom social- och hälsovårdsbranschen på institutnivå även behörig för uppgiften som barnträdgårdslärare. Av tidigare examina på institutnivå lämpar sig examen för socialpedagog för barnträdgårdsläraruppgifter. 5
Ministerns svar Enligt den gällande behörighetslagen ger separata, fristående studier som avlagts utöver en examen inte barnträdgårdslärarbehörighet. Ett sätt som i någon mån utnyttjats för att uppnå behörighet som barnträdgårdslärare har varit att avlägga en lämplig högre yrkeshögskoleexamen inom hälsovård och det sociala området. Den som avlagt examen har då i examen tagit in nödvändiga studier med inriktning på förskolepedagogik och socialpedagogik. Social- och hälsovårdsministeriet följer upp och utvärderar kontinuerligt hur lagen om behörighet inom socialvården fungerar och tar ställning till behoven av revidering av lagen i samband med reformen av servicestrukturen och lagstiftningen inom social- och hälsovården. Helsingfors den 11 maj 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 6