Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Lausunnonantajan saate 1 luku Johdanto 2 luku Nykytila Etelä-Karjalan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä julkisen hal lin non yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta ja kiinnittää lau sunnos saan huomiota seuraaviin asioihin: Johdannossa on kiinnitetty huomiota siihen, miten viranomaisten toimialueet ny kyi sin noudattelevat lähinnä maakuntien rajoja tai koostuvat useammasta maa kun nas ta ja miten palvelupisteverkkoa on karsittu. Perinteisten asia kaspal ve lu ka na vien määrä ja merkitys on pienentynyt ja pienenee edelleen sähköi sen asioinnin kehittymisen myötä. Yhteispalvelun kehittämisen ongelmat ki tey ty vät lauseessa "...yhteispalvelun perusratkaisusta, jonka mukaan palve lu pis tei den olemassaolo ja palveluvalikoima perustuu aina palvelun jär jestä mi seen osallistuvien tahojen melko vapaaseen sopimiseen." Käsillä oleva la ki muu tos ei nähdäksemme poista tätä ongelmaa. Viittaus maakunnan liiton tehtävään edistää julkisen hallinnon yh teis pal velus ta annetussa laissa tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan on käytännössä "na rul la työntämistä", koska viranomaispäätökset toimintojen järjestämisestä teh dään hyvin ylätasoisesti ja esimerkiksi toimipisteiden lakkautuspäätöksiä ei käytännössä koskaan peruta lausunnoista riippumatta. Val tio va rain mi niste riön ohjaus ja tuki yhteispalvelun edistämiseksi on jäänyt Etelä-Karjalan liiton näkökulmasta olemattomaksi. Nykytilanteessa yhteispalveluna järjestettävät asiakaspalvelutehtävät ovat ra jau tu neet avustaviin tehtäviin, jolloin palveluvalikoima on jäänyt melko suppeak si ja käytännön merkitys tilanteesta riippuen vähäiseksi. Jos pal ve lu va likoi ma on asiakasta aidosti hyödyttävä ja helppokäyttöinen, sen käyttö on suu rem paa ja johtaa paremmin toivottuihin lopputuloksiin. Kaiken ytimessä näyt tää olevan se, että henkilökohtainen asiakaspalvelu on kallista, mutta sa mal la tulisi arvioida myös sillä saavutettavia vaikutuksia, esimerkiksi sitä, et tä asiat saa hoidettua vaivattomasti, oikein ja ymmärrettävästi - kerralla kun toon.
3 luku Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Yhteisen asiakaspalvelun kautta saavutettava kustannustehokkuus on luonnol li ses ti tärkeä tavoite, samoin palvelujen yhdenvertainen saavutettavuus. Pal ve lu jen uudenlainen tuottaminen esim. liikkuvina palveluina tulee mah dollis taa. Oikeudenmukainen kustannusten korvaus toimeksisaajille edes aut taa ha luk kuut ta tehtävien järjestämiseen. Kokonaisuutena lakiesityksen ehdotukset eivät mullista yhteistä asia kas palve lua vaan ovat lähinnä mahdollistavia ja teknisiä. Toimeksisaajien eli käytän nös sä kuntien kannalta kustannusten korvaamisen selkeyttäminen on oikeu den mu kais ta. Samoin hyvä täsmennys toi mek si an ta jien velvollisuudesta pal ve lu neu vo jien perehdyttämiseen ja kou lut ta mi seen voi parantaa neu vonnan tasalaatuisuutta. 4 luku Esityksen vaikutukset Kuntien näkökulmasta niiden toimiessa palvelujen toimeksisaajina esityksen oma kus tan nus pe ri aa te kustannusten korvaamisesta toteuttaa paremmin kun nal li sen itsehallinnon rahoitusperiaatetta ja on oikeudenmukainen korjaus. Kuntien ei tarvitse hyvän hyvyyttään tehdä asioita valtion viranomaisten puo les ta ilman asianmukaista korvausta. Toisaalta joustava so pi muk sel lisuus voi edesauttaa sitä, että tietyt palvelut näin saadaan kunnassa tarjolla ole vaan palvelupalettiin. Kielellisten vaikutusten osalta on järkevää, jos teknisin yhteyksin voidaan asioin ti pis tee seen järjestää palvelutilanteessa tulkkaus, mikäli toi mek sisaajan henkilökunta ei osaa antaa palvelua asiakkaan kielellä, käytännössä kun nol la edes toisella kotimaisella kielellämme ruotsiksi. Tä tä mahdollisuutta voi daan käyttää myös muiden kielten tulkkaukseen, jol loin pal ve lu asiakkaan nä kö kul mas ta paranee ja helpottuu. 2 pykälä ja sen yksityiskohtaiset perustelut Termin laajennus avustavista asiakaspalvelutehtävistä asia kas pal ve lu teh tävik si voisi monipuolistaa tarjottavien palvelujen palettia. Julkisen vallan käytön ka te go ri nen pois rajaaminen saattaisi kuitenkin olla tosiasiallisesti este pal ve lu jen laa jen ta mi sel le ja uusin tavoin tuottamiselle, joten on hyvä va rautua tähän erillisen säädöksen mahdollisuudella. 3 pykälä ja sen yksityiskohtaiset perustelut Teknisiin täsmennyksiin ei kommentoitavaa. 4 pykälä ja sen yksityiskohtaiset perustelut Tekniseen täsmennykseen ei kommentoitavaa.
5, 5a, 5b, 5c pykälät ja niiden yksityiskohtaiset perustelut Säännösehdotuksen "riittävä määrä palveluneuvojia" on väljä, mutta määräs tä ei ole tarpeenkaan säätää. Toimeksiantajille asetettu velvollisuus pereh dyt tää ja kouluttaa palveluneuvojia sekä järjestää näille asiantuntijatukea edis tää laadukkaampaa asiakaspalvelua. Palveluneuvojien asiantuntemusta ja osaamista sekä palvelukokemuksia tulee asiakkaiden voida arvioida ja antaa näistä palautetta. Yhteispalvelusta maksettavan korvauksen periaatteista sopiminen yk si se littei ses ti ja selkeästi on oikeudenmukainen muutos. Vahingonkorvausvastuukysymyksen yksinkertaistaminen niin, että vahinkoa kär si nyt palvelun käyttäjä voi aina kohdistaa korvausvaateensa toi mek si anta jal le selkeyttää asiakkaiden oikeusturvaa. 6, 6a, 6b pykälät ja niiden yksityiskohtaiset perustelut Vaikka lakiesityksen yhteispalveluna hoidettavat tehtävät on nimetty avus tavien asiakaspalvelutehtävien sijaan asiakaspalvelutehtäviksi, käytännössä teh tä vät ovat tukitoimintojen luonteisia. Asiakkaan ei siis tule odottaa saavan sa syvällisempää neuvontaa tai ohjausta. Siksi teknisin yhteyksin jär jestet ty nopea palveluyhteys toimeksiantajan asiantuntijoihin on tärkeä palvelun li sä ar vo. 7 pykälä ja sen yksityiskohtaiset perustelut Löytötavaroiden vastaanotto on hyvä palvelulisä, mutta tuskin ainut, joka yhteis pal ve lu na hoidettavaksi olisi löydettävissä. Kenen vastuulla on yh teis palve lun ja sen sisältöjen aktiivinen kehittäminen? 8, 8a pykälät ja niiden yksityiskohtaiset perustelut Yhteispalvelusopimuksen sisältöön ei kommentoitavaa. Ajantasaisesta yhteis pal ve lu re kis te ris tä saatavat tiedot palvelisivat ainakin tämän kaltaisten lau sun to jen laatimista ja toivottavasti myös asiakkaita. 10, 10a, 10b pykälät ja niiden yksityiskohtaiset perustelut Kuten jo aluksi mainittiin, valtiovarainministeriön ohjaus ja tuki yhteispalvelun edis tä mi sek si on jäänyt Etelä-Karjalan liiton näkökulmasta viime vuosina varsin olemattomaksi. Maakuntauudistuksen yhteydessä olisi syytä keskustella myös maakunnan yhteispalvelua edistävästä roolista, jota toivottavasti la kiesi tyk ses sä mainittu neuvottelukunta voisi asioiden valmistelun osalta parem min tukea.
Voimaantulo Asiakaspalvelun ohjauksen, seurannan ja valvonnan tulee mahdollistaa asia kas läh töi nen kehittäminen ja palautteenanto. Ei kommentoitavaa. Muu palaute hallituksen esityksestä Velvoitetta yhteisen asiakaspalvelupisteen perustamisesta ei käytännössä edel leen kään ole vi ran omai sil le asetettu. Tämä lienee ollut ongelman ydin myös Asia kas pal ve lu2014 -hankkeessa, jon ka tavoitteena oli, että asiakkaat saa vat jul ki sen hallinnon asiakaspalvelut yhteisistä asioin ti pis teis tä koko maas sa yh den ver tai ses ti ja kohtuuetäisyydellä asuinpaikastaan. Tar koi tukse na oli luoda Suo meen kattava lakisääteisten yhteisten asiointipisteiden ver kos to. Muun muassa Verohallinto vastusti silloin esitettyä lain muutosta ja totesi eriä väs sä mie li pi tees sään sähköisen asioinnin mahdollisuuden tekevän fyysi sen käyn ti asioin nin lähes tar peet to mak si. Jäljellä oleva käyntiasiointi tulisi jär jes tää asiak kai den tarpeiden mukaan mah dol li sim man taloudellisesti ja tuot ta vas ti hyö dyn täen toimijoiden olemassa olevaa toimipisteverkostoa ja tie to jär jes tel miä. Pakollinen osallistuminen palvelupisteiden perustamiseen asia kas tar peel taan vähäisille paikkakunnille olisikin kallista ja epä tar koi tuksen mu kais ta. Lakiesitys ei tarjoa viranomaisille erityisiä insentiivejä yhteisten asia kas palve lu pis tei den pe rus ta mi seen tai edelleenkään velvoitetta kartoittaa yh teis palve lu mah dol li suuk sia. Elämme nyt aikaa eräänlaisessa välitilassa, jossa suuri osa kansalaisista haluaa käyt tää ja ky ke nee käyttämään eneneviä digitaalisia palveluja, mutta erit täin mer kit tä vä osa kansalaisista ei ole tähän tottuneita eikä kykeneviä. Myös heidän pal ve lu tar peis taan on huolehdittava ja hen ki lö koh tai siin pal velu tar pei siin vas taa mi seen tulisi siihenkin löytää mahdollisimman kus tan nuste hok kai ta ja tar koi tuk sen mu kai sia ratkaisuja. Yhteispalvelumahdollisuuksien sel vit tä mis vel voi te voi si edesauttaa uudenlaisten palveluratkaisujen in nokaam paa etsimistä ja löy tä mis tä. Yh teis pal ve lu pis tei tä voisi perustaa esi merkik si hyvinvointiasemien yh tey teen, jotta asioiminen oli si joustavaa. Sopimuksellisuus on suomalaisen yhteiskunnan ydintä, mutta käytännössä esi tys on aiempiin ta voit tei siin nähden vesittynyt ja viranomaisten yhteistyö asia kas pal ve lu pis tei den pe rus ta mi ses ta ja palvelujen yhteisestä tuot ta mi sesta on hiipunut hurs kaan toiveen tasolle. Näyttää siltä, että säh köi sen asioinnin var jol la vi ran omais ten toimipisteiden määrän karsinta, aukioloaikojen supis ta mi nen ja käyn tiasi oin ti mah dol li suuksien väheneminen jatkaa alueiden nä kö kul mas ta yhä heik ke ne vää suuntaansa.
Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen aluekehitysjohtaja Anni Laihanen maakuntasuunnittelija