Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1
Mitä pitäisi tehdä Pk-yritysten tukemiseksi? Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatiojärjestelmän johtaminen Esityksen sisältö 1. Innovaatiojärjestelmä ja liiketoiminnan sähköistymisen tukeminen 2. Voidaanko alueen innovaatioympäristöä johtaa 3. Esimerkki Sähköistyvän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Savossa (Yritys-Plus hanke) 2
Innovaatiojärjestelmä innovaatioympäristö Suomen tiede- ja teknologiapolitiikkaa luonnehtii tiedon ja osaamisen pitkäjänteinen kehittämislinja. Suomi on ollut edelläkävijä nykyisen kaltaisen innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden kehittämisessä. Ratkaisevaa on eri alueiden innovaatioympäristö ja yrityksissä tapahtuva uudistuminen 3
Rakenteet Substanssi Dynamiikka teknologiset innovaatiot SUOMEN INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ Välittäjäorganisaatiot Alueen innovaatioympäristön johtaminen Välittäjäorganisaatiot innovaatiotoiminnan tukeminen Innovaatioiden siirtäminen Uusien innovaatioiden tuottaminen Verkostojen punominen ja solmukohtien synnyttäminen Innovaatioiden luonne ja innovaatioprosessi taloudelliset innovaatiot Sosiaaliset innovaatiot Pk-yritysten liiketoiminnan sähköistyminen 1. Teknologian kehitys 2. Liiketoiminnan kehitys 3. Pienyritysten kyky omaksua sähköistyvän liiketoiminnan käytäntöjä 4
Innovaatioympäristön kolme elementtiä Rakenteet Ohjausmekanismit Tukevat tiedon luomista, välittämistä, käytäntöön saattamista Substanssi Liiketoiminnan sähköistymiseen liittyvä tieto ja osaamien Dynamiikka Verkostot ja yhteistyö Alueen Innovaatioympäristöön vaikuttaminen Pienyritysten liiketoiminnan uudistuminen Virallisissa ja epävirallisissa verkostoissa syntyvä toiminta Lähde (mukaillen): Ståhle, Sotarauta ja Pöyhönen 2004; Koskenlinna ym. 2005 5
Välittäjäorganisaatiot innovaatioympäristössä Lähde: Koskenlinna ym. 2005 6
Esimerkkejä välittäjäorganisaatioista Kansallinen taso Alueellinen taso Tavoite Perustehtävä Esimerkki Suomen menestyminen Alueen menestyminen Ohjausmekanismien rakentaminen Yhteistyö ja verkottuminen Sitra, Tekes, Suomen Akatemia Kuntien toimielimet, yrityshautomot, osaamiskeskukset Paikallinen taso Yrityksen menestyminen Tiedon ja osaamisen kehittäminen Teknologiakylät, Kibs-yritykset, amk, yliopisto Lähde Koskenlinna ym. 2005 7
Alueiden innovaatioympäristön johtaminen on haasteellista Vain pienellä osalla toimijoista tavoitteena on innovaatioympäristön luominen ja kehittämien Jotkut innovaatioympäristöön vaikuttavat toimija eivät osallistu lainkaan tietoiseen kehittämistoimintaan, vaikka niillä on suuri vaikutus innovaatioympäristöön Alueen innovaatioympäristön johtaminen on paljon monimutkaisempaa kuin yhden organisaation johtaminen - Jaettu johtajuus (yhteiset tulkinnat ja visiot) - Välittäjäorganisaatioilla keskeinen rooli 8
Innovaatioympäristön johtaminen RAKENTEIDEN JOHTAMINEN DYNAMIIKAN JOHTAMINEN SUBSTANSSIN JOHTAMINEN JOHTAJUUS ON JAETTUA YHDELLÄKÄÄN IHMISELLÄ, ORGANISAATIOLLA EI OLE YKSIVALTAA VAIKUTTAA KEHITTÖMISTOIMINTAA 9
Jaetun johtajuuden kolme toimintakenttää Lähde: Ståhle, Sotarauta ja Pöyhönen 2004; Koskenlinna ym. 2005 10
Dynamiikan johtaminen Tulkinnoilla johtaminen Vaikutetaan alueella vallitseviin ajatusmalleihin mitä liiketoiminnan sähköistäminen tarkoittaa? Kehittäjien tulisi kyetä luomaan useita toimijoita yhdistävä näkemys tulevaisuudesta Tehdään yhdessä ja autetaan toista onnistumaan Visiojohtaminen Yhteisen tulevaisuuden näkymän synnyttäminen eri organisaatioiden strategioissa on yhtymäkohtia Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen aluekehittämisen strategia 11
Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelujen (KIBS) rooli välittäjäorganisaationa KIBS:it toimivat yritystasolla muiden yritysten innovaatiotoiminnan tukijoina KIBS:it ovat tärkeä osa alueellisia innovaatioverkostoja ne kuljettavat innovaatioita yrityksestä toiseen KIBS:it toimivat verkostojen punojina ja solmukohtina yritysten välisissä verkostoissa. KIBS:it ovat tärkeä uusien innovaatioiden tuottaja 12
Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelujen (KIBS) rooli liiketoiminnan sähköistymisen edistäjänä KIBS YRITYKSET KIBS:it asiakasyritysten innovaatiotoiminnan tukijoina YKSITYISET TEOLLISET JA PALVELUYRITYKSET JULKISET ORGANISAATIOT KIBS:ien oman innovatiivisuuden lisääminen KIBS:ien riittävä ja asiantunteva käyttö KIBS-alojen tuottavuuden kasvu palveluun sisältyvän asiantuntemuksen kasvu yksityisten yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottavuuden kasvu Lähde: Toivonen 2004 13
Neljä kysymystä? Millä keinoilla ja verkostolla alueen yrityksiin vaikutetaan? Kuinka moneen yritykseen alueella voidaan vaikuttaa? Mitä uudistuksia yksittäisissä yrityksessä tapahtuu? Miten nämä uudistukset vaikuttavat yrityksen menestymiseen Henkiinjääminen ja kehittyminen Taloudelliset toimintaedellytykset 14
ESIMERKKI Toimenpiteet ja hankkeet Sähköisen liiketoiminnan edistäminen alueen pkyrityksissä Tavoite Välittömät vaikutukset alueen pk-yrityksissä (mm. uudet liiketoimintamallit, liiketoiminnan sähköistyminen). Sähköisen liiketoiminnan asiantuntijakoulutus Yhteisen tietämysvarannon kasvattaminen Rakenne- ja substanssitekijöihin vaikuttaminen (mm. KIBSyritykset, yritysneuvonta, opettajat, rahoittajat jne.) Substanssi- ja dynamiikkatekijöihin vaikuttaminen (mm. hankeyhteistyö, korkeakouluyhteistyö, osaamisen siirto ja verkkoopetuksen 15 kehittäminen)
Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen pkyrityksessä Liiketoiminnan vaatimukset ja saavutettavissa olevat hyödyt Uudet toimintatavat Yrityksen sisäisten tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen Osaaminen Sovellusratkaisut Laitteistot ja verkot Yrityksen ulkoisten sähköisten ratkaisujen kehittäminen 16
ESIMERKKI 2 Sähköisen liiketoiminnan kehittämispalvelut pk-yrityksille 17
Sähköisen liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Savossa Sähköisen liiketoiminnan asiantuntijakoulutus (22 op) Tavoite 1-ohjelma Sähköisen liiketoiminnan edistäminen pienyrityksissä Pohjois-Savossa n. 9600 yritystä OPM Verkkoliiketoiminnan erikoistumisopinnot (20 ov) Iisalmi 2004 Kuopio 2005 Varkaus 2006 15 henkilöä mukana n. 9 % (800 kpl) alueen pienyrityksistä Hankkeen tulokset 40 henkilöä 18
HANKKEEN TOTEUTTAJAVERKOSTO Palkkasuhteessa 2 henkilöä Konsulttiverkosto 13 HENKILÖÄ Sähköisen liiketoiminnan asiantuntijakoulutus 15 henkilöä Erikoistumisopinnot n. 40 henkilöä TOTEUTUKSESSA YHTEENSÄ 72 HENKILÖÄ JA n. 10 ERI ORGANISAATIOTA 19
Sähköisen liiketoiminnan kehittymispolku TE-keskus easkel TEKES (PK-ICT -palvelu) TEKES Tutkimuspalveluja pk-yrityksille (TUPAS) 4. Sähköisen liiketoiminnan osaamisen lisääminen -koulutus, konsultointi 3. Sähköisen liiketoiminnan perusneuvonta e-seteli 2. Sähköisen liiketoiminnan suunnitelma 1. e-startti-tilaisuudet YRITYKSET 20
e-seteli aktivoi pk-yrityksiä 21
Sähköisen liiketoiminnan asiantuntijakoulutus (22 op) Läpäisevät teemat 2) Internet markkinointi (3 op) 1) Yrityksen liiketoimintaprosessit ja sähköisen liiketoiminnan kehittäminen (4 op) 3) Sähköinen kauppa ja verkostoituneet liiketoimintamallit (9 op) 4) Taloushallinnon sähköiset ratkaisut (6 op) Uudet toimintatavat Osaaminen Sovellus-ratkaisut Laitteet ja verkot Tietoturva Juridiikka 22
JATKOA 2004-2006 LIIKETOIMINTA VERKOSSA www.eliiketoiminta.com 23