Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri
Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006 toteutuneet maksatukset indeksoitu vuoteen 2006) Milj. euroa 2 000 1 800 EAKR ESR Yhteensä 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1995-1999 2000-2006 2007-2013
Suomen EUalueohjelmien tavoitealueet 1995-1999 Suomen EUalueohjelmien tavoitealueet 2000-2006
Rakennerahasto-ohjelmien rahoitus 2007-2013 Arvioitu kokonaisrahoitus yht. n. 6 109 M (sis. EU, valtio, kunnat, muu julkinen + yksityinen rahoitus) * *) EAKR, ESR, kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus (ml. ESR:n valtakunnallinen osio ja rajaalueohjelmat) Pohjois- Suomi 1 247 Meuro - Siirtymäkauden alue Länsi-Suomi 950 Meuro Itä-Suomi 1 986 Meuro Etelä-Suomi 1 003 Meuro..
EAKR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelmakausina kansallisen rakennerahastostrategian (2007-13) mukaisiin EAKR-painopisteisiin* 1995-1999 2000-2006 2007-2013 Milj. euroa* Osuus Milj. euroa* Osuus Milj. euroa Osuus Yritystoiminnan edistäminen 195,7 40,4 % 357,7 38,6 % 356,0 40,2 % Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden parantaminen 79,4 16,4 % 162,7 17,6 % 338,7 38,3 % Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 208,7 43,1 % 405,7 43,8 % 190,0 21,5 % *) Toteutuneet maksatukset, indeksoitu vuoteen 2006 *) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 5b ja 6 ohjelmien (1995-99) sekä tavoite 1 ja 2 ohjelmien (2000-2006) EAKRtoimenpidekokonaisuudet
EAKR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelmakausina kansallisen rakennerahastostrategian (2007-13) mukaisiin EAKR-painopisteisiin* 1995-1999 2000-2006 2007-2013 Yritystoiminnan edistäminen 44 % 40 % 43 % 39 % 21 % 41 % Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden parantaminen Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 16 % 18 % 38 % *) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 5b ja 6 ohjelmien (1995-99) sekä tavoite 1 ja 2 ohjelmien (2000-2006) EAKRtoimenpidekokonaisuudet
RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN TILANNE 31.12.2009 Projekteja on yhteensä 5 669 kpl Rahoitus EAKR:ssä sidottu hankkeisiin kaikkiaan 34 % EU:n ja valtion koko ohjelmakauden kehyksestä eli 613 milj. euroa tästä vuonna 2009 sidottu 274 milj. euroa ESR:ssä sidottu hankkeisiin 36 % eli 434 miljoonaa euroa, 275 milj. euroa sidottiin vuonna 2009 Työvoimapoliittisiin toimiin sidottu ESR-hankkeissa yhteensä 40 milj. euroa, minkä lisäksi on runsaasti toteutukseen tulossa olevia hankepäätöksiä Kummankin rahaston maksatukset etenivät EUlainsäädännön edellyttämässä aikataulussa
Myöntämispäätökset ESR:ssä ja EAKR:ssä, milj. 600 500 400 300 200 100 ESR ja valtio EAKR ja valtio Yhteensä 0 2007 2008 2009 (sis. ohjelmakauden 2000-2006 jatkoajan)
RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN VAIKUTUKSET 2007-6/2009 - RAHOITUSTA SAANEISSA KOHTEISSA ON SYNTYNYT UUSIA TYÖPAIKKOJA 22 017 UUSIA YRITYKSIÄ 3 221 - OSAAMISTA JA TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN OSALLISTUNEITA 61 754 HENKILÖÄ
VUONNA 2010 KÄYTÖSSÄ OLEVAT RAKENNERAHASTORESURSSIT VUODELTA 2009 SIIRTYNEET SITOMATTOMAT RESURSSIT EAKR + VALTIO 171 M ESR + VALTIO 130 M YHTEENSÄ 301 M VUODEN 2010 TALOUSARVIO EAKR + VALTIO 326 M ESR + VALTIO 209 M YHTEENSÄ 535 M LISÄKSI KUNTARAHAA 54 M RESURSSIT YHT. 2010 890 M
RAKENNERAHASTOVAROJEN SUUNTAAMINEN VUODEN 2010 TA:SSA Vuoden 2010 talousarvion mukaan rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan meneillään olevan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyysja koulutustoimenpiteisiin
EU:n alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuus Riippuu EU:n budjetin sisällöstä 2013 jälkeen Uusi komissio esittää suuntaviivat 2010 aikana Komissio tekee esityksen budjettikehyksiksi alkuvuodesta 2011 Alue- ja rakennepolitiikka (koheesio) vuoden 2013 jälkeen Jäsenmaiden ja komission korkean tason työryhmä (High Level Group) pohjustaa Keskitetäänkö koheesiorahoitus vain kaikkein köyhimpiin maihin? Uuden perussopimuksen 174 artikla: EU:n pohjoiset harvaanasutut alueet ja niiden väestökehitys huomioitava Korvataanko EU-aluepolitiikka kehittyneissä maissa sektoripolitiikoilla? (Innovaatio, energia, liikenne yms.)
Suomen osuudet EU:n budjetista ohjelmakausittain, milj. Ohjelmakausi 1995-1999 Ohjelmakausi 2000-2006 Ohjelmakausi 2007-2013, vuodet 2007-2008 Koheesiopolitiikka 1 219 2 142 536 Kilpailukyky 389 806 266 Yhteensä 1 608 2 949 802
Tulevaisuusfoorumin johtopäätökset 1. EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa tulee pyrkiä jatkamaan koko unionin alueella. vaihtoehdoksi esitetty sektoripohjainen alueellinen kehittämispolitiikka ei todennäköisesti toimisi Euroopassa eikä Suomessa temaattisuuden lisääminen sen sijaan on perusteltua alueiden sisäinen koheesio tulee erityisesti ottaa huomioon (NSPA) maaseudun kehittäminen tulee huomioida osana alueellista kehittämistä tulee lisätä joustoja huomioida äkillisten rakennemuutos-alueiden tarpeet ulkorajat ylittävä yhteistyö (ENPI) tulee saada osaksi muuta alueiden välistä kehittämistä
Suomessa alue- ja rakennepolitiikkaa tulisi jatkaa valtakunnallisesti kattavana, mutta aluelähtöisesti toteutettuna. Vuoden 2013 jälkeen ei olisi perusteltua rajoittaa alue- ja rakennepolitiikkaa koskemaan vain Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttuja alueita. 2. Vaihtoehtoinen suunnitelma Suomen pitää varautua siihen vaihtoehtoon, että EU:n alue- ja rakennepolitiikassa tapahtuu muutoksia ja se kohdistetaan vain kaikkein köyhimmille alueille tai sektoripolitiikan kautta. Täytyy selvittää mahdollisuudet korvata alueelliset EU-tuet kansallisesti; keinot hyödyntää uusia välineitä kuten makroaluestrategioita Itämeristrategia, Pohjoinen ulottuvuus; keinot hyödyntää sektorikohtaista rahoitusta alueellisesti.
3. Huomioidaan palvelurakenteen vaikutus alueelliseen kehittämiseen. Palvelut tulee ottaa aluepolitiikan keskiöön. Palveluverkon kehittämisessä tehokkuutta on tarkasteltu yksipuolisesti kunkin sektorin kannalta ottamatta huomioon kokonaisuutta. ELYissä voidaan yhdessä maakuntien kanssa katsoa kokonaisuutta ja sitä tukeeko palvelurakenne elinkeinoelämää. Alueellinen kehitys ei saa jäädä kiinni palveluista. Palveluiden merkitystä aluekehitykselle selvitettävä.
4. Demografiakehityksen huomioiminen, analysoiminen ja siihen vaikuttaminen. Väestön ikääntyminen ja alueellinen keskittyminen jatkuvat - kansallinen tasapainoinen alueellinen kehitys on suuressa vaarassa. On etsittävä kykyä tuottaa uusia välineitä, käytäntöjä ja ideoita tämän ongelman hoitamiseksi. Tarvitaan erilaisia, alueellisesti räätälöityjä ratkaisuja, joita varten tarvitaan alueellista tietoa, alueellisia kokeiluja jne. Demografia tulisi saada myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan kriteristöön. 5. Käytäntölähtöisen innovaatiopolitiikan edistäminen
Aluepolitiikan tulevaisuuden pohdintaa ja kannanmuodostusta jatketaan yhteistyössä eri osapuolten ja eri alueiden kanssa. Järjestetään kaksi tulevaisuusfoorumia, 5-6.3 Rovaniemellä ja 10.5 Turussa, joissa syvennetään ensimmäisessä foorumissa esitettyjen johtopäätösten käsittelyä.