Pudasjärven lukion opetussuunnitelma

Pudasjärven lukion opetussuunnitelma

Sisällysluettelo 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 6 2.1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 6 2.2 ARVOPERUSTA... 6 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 3.1 OPPIMISKÄSITYS... 8 3.2 OPISKELUYMPÄRISTÖ JA OPETUSMENETELMÄT... 8 3.3 TOIMINTAKULTTUURI... 8 3.4 OPINTOJEN RAKENNE... 9 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 10 4.1 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ... 10 4.2 TUKI JA OHJAUS... 10 4.3 OPISKELIJAHUOLTO... 11 4.4 OPISKELUN ERITYINEN TUKI... 11 4.5 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 11 4.6 ERI HALLINTOKUNTIEN YHTEISTYÖ... 12 4.7 PUDASJÄRVEN LUKION SUUNNITELMIA... 12 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 13 5.1 OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET... 13 5.2 AIHEKOKONAISUUDET... 13 5.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 18 5.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI... 27 5.5 VIERAAT KIELET... 30 5.5.1 A-KIELI: ENGLANTI, SAKSA... 32 5.5.2 B2-KIELI: SAKSA... 33 5.5.3 B3-KIELI: SAKSA, RANSKA... 35 5.6 MATEMATIIKKA... 38 5.6.1 MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ... 39 5.6.2 MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ... 43 5.7 BIOLOGIA... 45 5.8 MAANTIEDE... 49 5.9 FYSIIKKA... 52 5.10 KEMIA... 56 5.11 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO... 59 5.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 61 5.13 FILOSOFIA... 64 5.14 HISTORIA... 67 5.15 YHTEISKUNTAOPPI... 71 5.16 PSYKOLOGIA... 73 5.17 MUSIIKKI... 78 5.18 KUVATAIDE... 81 5.19 LIIKUNTA... 84 5.20 TERVEYSTIETO... 89 5.21 OPINTO-OHJAUS... 92 5.22 KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT... 96 5.22.1 TIETOTEKNIIKKA... 96 5.22.2 LENTOPALLOLINJA... 97 5.22.3. KOTITALOUS... 98 5.22.4. TEKSTIILITYÖ... 99 5.22.5. TEKNINEN TYÖ... 101 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI... 102 6.1 ARVIOINNIN TAVOITTEET... 102 2

6.2 KURSSIN ARVIOINTI... 102 6.3 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI... 104 6.4 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS... 105 6.5 TODISTUKSET... 106 LIITE 1: VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOKOULUTUKSEN YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (955/2002)... 107 LIITE 2: OPETUSHALLITUKSEN SUOSITUS LUKIOKOULUTUKSESSA OPISKELEVIEN MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN PERUSTEIKSI... 113 LIITE 3: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO... 115 LIITE 4: ARVIOINTISUUNNITELMA... 124 LIITE 5: PUDASJÄRVEN LUKION TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA... 126 3

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Pudasjärven lukio on perustettu 5.5.1960 valtioneuvoston päätöksellä. Kunnallisneuvos Veikko Honkanen on ollut edistämässä aikanaan Pudasjärven koululaitosta. Vuonna 1950 kuntaan saatiin kunnallinen keskikoulu. Samoihin aikoihin keskusteltiin ensimmäisen kerran lukion perustamisesta. Lukiokoulutuksen tarve tuli todelliseksi vuodesta 1958 lähtien. Näin ollen perustettiin Kannatusyhdistys 2.11.1959 ja valtioneuvoston päätös saatiin 5.5.1960. Lukusuunnitelma vahvistettiin 29.6.1960 ja ohjesääntö 28.7.1960. Lukio aloitti koulutyönsä 1.9.1960 Poroputaan talossa. Kannatusyhdistyksen varassa toiminut koulu oli jatkuvassa rahapulassa, eikä aina opettajienkaan palkanmaksu ollut päivälleen varmaa. Opetustiloista olisi ollut pula jo seuraavana vuonna (1961-1962). Kannatusyhdistys hankki varat rakennukseen varmistamalla tarvikkeensaannin puutavarakeräyksellä. Syksyn 1961 koulutyön alkuun mennessä oli valmistunut 7-luokkainen koulurakennus. Naistoimikunta hankki merkittäviä summia rahaa. Koulu toimi yksityisenä, suomenkielisenä lukiona 5.5.1960-9.5.1962. Valtioneuvoston päätöksellä rinnalle yhdistettiin keskikoululuokkia, jolloin koulu toimi yhteiskouluna 10.5.1962-31.7.1969. Kunnanvaltuuston päätöksellä 14.8.1967 kannatusyhdistyksen tukema koulu muuttui kunnalliseksi kouluksi. Yksityinen yhteiskoulu muuttui kunnalliseksi yhteiskouluksi. Valtioneuvoston päätöksellä 1.8.1969 kunnallinen yhteiskoulu jaettiin niin, että keskikoululuokat muuttuivat Kurenalan kunnalliseksi keskikouluksi ja lukioluokat Pudasjärven lukioksi. Koulun ylläpitäjänä on toiminut 1.8.1969 lähtien Pudasjärven kunta, joka muuttui kaupungiksi 1.1.2004. Hallinnosta vastaavat lukion johtokunta ja Pudasjärven kaupungin koulutuslautakunta. Koulurakennus II valmistui helmikuussa 1974. Vuonna 1982 annettiin uusi tuntijako. Oppiaineet pilkottiin kursseiksi ja lukuvuosi jaksoiksi. Koulun sisällä on tapahtunut kaiken aikaa muutosta nykyaikaan. Koulutuslautakunnan päätöksellä siirryttiin 1.8.1995 uuteen tuntijakoon, opetussuunnitelmaan sekä luokattomaan lukioon. Tämä opetussuunnitelma korvattiin vaiheittain syksystä 2005 alkaen uudella opetussuunnitelmalla. Uuden opetussuunnitelman taustalla on valtioneuvoston 14.11.2002 antama asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002). Kuntaan perustettiin kevättalvella 2003 rehtorien muodostama opetussuunnitelmatyöryhmä. Syksyllä (koulutuslautakunnan päätös 30.9.2003) kokoonpanoa muutettiin ja työryhmän tehtäväksi tuli ohjeistaa ja edistää op:n prosessia. Työ käynnistyi kaikilla opettajilla yhteisissä veso-päivissä (½-veso 20.10 ja 27.11.2003). Lukion opetussuunnitelmatyö alkoi samaan aikaan perusopetuksen opetussuunnitelman työstämisen kanssa. Vanhat opetussuunnitelmat otettiin tarkasteluun ja niistä nostettiin esille hyväksi havaitut asiat. Selvitettiin, mitä säilytetään ja mitä olisi syytä muuttaa. Periaatteena oli entisen hyvän säilyttäminen ja sen pohjalta uusien sisältöjen päivitys. Samalla kartoitettiin lukion nykyistä oppimisympäristöä ja opetusmenetelmiä. 4

Opetushallituksen johtokunta oli hyväksynyt kokouksessaan 15.8.2003 Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Tästä alkoi uusiin opetussuunnitelman perusteisiin tutustumisen. Sen jälkeen tarkennettiin suunnittelutyötä ja työlle sovittiin tavoitteellinen aikataulu. Aloitettiin aine- ja aihekohtaisiin perusteisiin tutustumiset ja työstämiset. Vanhempainillassa käytiin arvokeskustelua. Kevään 2004 aikana jatkettiin opetussuunnitelman työstämistä opettajien kokouksissa. Lukion sidosryhmiä esiteltiin 11.3.2004 kunnan järjestämässä tilaisuudessa. Syötteen vesossa 24.4.2004 sovittiin yleisten osioiden työnjaosta ryhmille. Syksyllä 2004 käynnistyi ainekohtaisten opetussuunnitelmien kirjoittaminen. Vesossa (13.11.) työstettiin ja tarkastettiin tuloksia. Ainekohtaiset suunnitelmat laati jokainen opettaja omasta opettamastaan aineesta sovitun korvauksen mukaisesti. Työryhmät pitivät palavereitaan, joista korvattiin enintään 3 kokoontumista. Opetussuunnitelma päätettiin koota lukion omin voimin. Lukion johtokunnan ja kaupungin koulutuslautakunnan käsittelyn jälkeen uusi opetussuunnitelma tuli voimaan 1.8.2005. Syksyllä 2007 lukio muutti Rimminkankaalle. Opetussuunnitelma ymmärretään nykyään prosessina. Näin ollen opetussuunnitelmaa päivitettiin jälleen keväällä 2010. 5

2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPE- RUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Pudasjärven lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tavoitteena on taata riittävä yleissivistys ja tarjota valmiudet jatko-opinnoille. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen - itsensä kehittämisen ja oppimisen hyvän elämän perustana. Pudasjärvellä lukio tarjoaa turvallisen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävän oppimisympäristön. Itsensä ilmaiseminen suullisesti, kirjallisesti tai kuvallisesti on tärkeässä asemassa. Luonto ja sen kestävä kehitys kuuluu olennaisena osana kouluumme, sanotaanhan kaupunkimme visiossakin, että Pudasjärvi tunnetaan karhun, kotkan, suon ja Syötteen kaupunkina. 2.2 Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. 6

Koulumme logo kuvaa lukiotamme Iijoen varrella. Nuoret opiskelevat lukiossa kolme vuotta, ja kehitys on aaltoilevaa. Ensimmäisenä vuonna edessä on uuden koulun ja opiskelun motivoivat haasteet. Kehitys on nopeaa ja ilmapiiri myönteistä. Oppilaiden ajatusmaailma on selkeästi kotiseudun kulttuurista nousevaa. Rehellisyys on se kasvatuksellinen maaperä, jolle lukiolaisen työskentely perustuu. Toisena vuonna vaatimustaso kasvaa ja nuoruus tuo joillekin ristiriitoja. Aikuistuminen ja ympäröivän yhteiskunnan monet haasteet on sovitettava koulunkäyntiin. Sitä kuvastaa aaltoilu logon keskimmäisessä osassa. Vastuuntunto ja opiskeluun sitoutuminen lisääntyy. Tietoa haetaan monipuolisesti ja sitä muokataan omaan ajatteluun sopivaksi. Aktiivisuus ja yritteliäisyys kasvavat sekä kriittisyys kehittyy. Kaverisuhteet ovat tärkeitä, ja yhteistyö erilaisten työskentelymuotojen kautta kasvattaa sosiaalisuutta. Kolmantena opiskeluvuonna lukion päättäminen ja ylioppilastutkinto motivoivat uuteen ponnisteluun. Nuoret alkavat suuntautua jatko-opintoihin. Koko maailma on avoin. Kansainvälisyys avautuu hankitun kielitaidon ja tieto- ja viestintätekniikan taitojen kautta. Logo symboloi myös mahdollisuutta paluuseen kotipaikkakunnalle. Lukiomme antaa nuorille laajan yleissivistyksen ja monipuolisen tarjonnan ihmisläheisellä ja kannustavalla toiminnallaan. 7

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppimiskäsityksen mukaan oppiminen syntyy opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Opiskelija käsittelee ja tulkitsee saamaansa informaatiota vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa aiempien tietorakenteidensa pohjalta. Opittu riippuu yksilön aikaisemmista tiedoista ja käytetystä strategiasta, mikä tulee opetuksessa ottaa huomioon. 3.2 Opiskeluympäristö ja opetusmenetelmät Pudasjärven lukio on kaupungin koululaitokseen kuuluva lukio. Kaukaisimmat oppilaat tulevat lähes 80 kilometrin päästä. Lukiomme sijaitsee Rimminkankaalla yhteisissä rakennuksissa perusopetuksen 7 9 luokkien kanssa. Läheisyydessä on urheilukentät, ja kävelymatkan päässä uimahalli, liikuntahalli ja kirjasto. Lukiomme tarjoaa opiskeluympäristön, jossa opiskelija voi asettaa omat tavoitteensa ja oppii työskentelemään itsenäisesti ja erilaisten ryhmien ja verkostojen osana kokeillen ja löytäen omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja ja oppien tiedostamaan, arvioimaan ja korjaamaan työskentelytapojaan. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetuksen ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijaa ohjataan soveltamaan kullekin tiedon alalle luonteenomaisia tiedon ja taidon hankkimistapoja ja tuottamistapoja antamalla hänelle välineitä tähän ja myös arviointiin. Opiskelutilanne suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella ja pystyy käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastoja. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkon kautta sekä itsenäisenä ja vieraskielisenä opiskeluna opetussuunnitelman mukaan. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintamallit ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Se tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla ja korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan kasvatustyön ja opetustyön tavoitteita. Aihekokonaisuudet konkretisoidaan lukion toimintakulttuurissa. Tavoitteiden ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion kehittämiselle. Toimintakulttuuri määrittyy opetussuunnitelmassa olevien lukion toiminnan periaatteiden ja arvojen, oppilaille jaettavan opinto-oppaan, järjestyssääntöjen, työpäivään 8

liittyvien asioiden ja oppilaskuntatoiminnan kautta. Hyvät tavat käydään läpi ryhmänohjaajan pitämillä tunneilla. Vuotuinen työsuunnitelma määrittää käytännön työn ja toiminnan. 3.4 Opintojen rakenne Lukion oppimäärä sisältää lukiolain (629/1998) ja valtioneuvoston asetuksen (955/2002) mukaisesti äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineiden opintoja sekä terveystietoa. Lukion oppimäärään voi sisältyä myös osittain tai kokonaan vapaaehtoisia tai valinnaisia ammatillisia opintoja ja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Opiskelijalle annetaan myös opinto-ohjausta. Lukion oppiaineet jakautuvat kursseihin. Oppiaineen oppimäärä koostuu pakollisista kursseista ja niitä täydentävistä valinnaisista syventävistä kursseista sekä mahdollisista soveltavista kursseista. Valinnaisiin vieraisiin kieliin sisältyy vain syventäviä ja mahdollisesti soveltavia kursseja. Muut valinnaisaineet sisältävät vain soveltavia kursseja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Kaikki opetussuunnitelmassa mainitut kurssit sisältyvät johonkin oppiaineeseen. Kunkin kurssin laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Opiskelijalle vapaaehtoiset kurssit voivat olla laajuudeltaan muutakin. Opiskelijan opinto-ohjelmaan tulee kuulua kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. 9

4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja koulun yhteistyö Lukion opiskelijan huoltajalla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Pudasjärven lukiossa kodin ja koulun yhteistyö toteutuu monella tapaa. Koska oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi, järjestetään vanhempainiltoja vuosittain, ja tarvittaessa erikseen esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhemmille tai abiturienttien vanhemmille tai kaikkien koulun oppilaiden vanhemmille. Vanhempainillassa huoltajat sekä ryhmänohjaaja sopivat niistä yhteydenpitomuodoista, joita he pitävät tarpeellisina. Molemminpuoliset yhteydenotot sekä koululta että kotoa ovat suotavia. Vanhempien joukosta valitaan kahden vuoden välein myös koulun johtokunnan jäsenet, jotka koulutuslautakunta vahvistaa. Vanhemmat voivat osallistua myös koulun juhliin kuten wanhojen tanssiesitykseen. Kotiin jaetaan tiedotteita tarpeen mukaan, esimerkiksi ylioppilaskirjoituksista ja niihin liittyvistä järjestelyistä, ilmoittautumisesta jne. Opiskelijoiden mukana jaetaan koteihin vuosittain myös opinto-opas sekä lukuvuoden toimintasuunnitelma. Opintomenestyksen seuraamista varten jaksotodistuksiin vaaditaan alaikäisen opiskelijan huoltajan allekirjoitus. Pudasjärven lukiossa pyritään ottamaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysiikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Rehtori, opettaja tai koulun henkilökuntaan kuuluva saa antaa opiskelijaa koskevia tietoja ainoastaan opiskelijalle itselleen, alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle tai viranomaiselle, jolla on lakiin perustuva oikeus tiedon saamiseen. 4.2 Tuki ja ohjaus Lukio-opinnoista ja niihin hakeutumisesta tiedotetaan ja niihin ohjataan peruskoulun päättövaiheessa olevia oppilaita, heidän huoltajiaan, oppilaanohjaajia sekä opettajia. Kevätlukukaudella pidetään lukion opinto-ohjaajan sekä perusopetuksen oppilaanohjaajien palaveri, jossa käydään läpi lukiotulokkaiden tilannetta. Heti syyslukukauden alussa kokoontuvat uusien lukiolaisten ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja ja rehtori sekä peruskoulun oppilaanohjaajat vielä palaveriin, jonka avulla pyritään niveltämään perusopetuksen ja lukio-opintojen aloittamista. Apuna voidaan käyttää opiskelijan täyttämää kyselylomaketta. Pudasjärven lukion aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan, ohjeisiin sekä menettelytapoihin ensimmäisten koulupäivien aikana rehtorin, opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien sekä tukioppilaiden opastamana. Lukiomme opiskelijaa tukevat ja ohjaavat kaikki kouluyhteisön jäsenet. Rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja ja kuraattori tukevat opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta, kun taas aineenopettajan tehtävänä on ohjata opettamansa aineen opiskelussa sekä auttaa opiskelijaa kehittämään opiskelutaitojaan ja -valmiuksiaan. Opiskelija saa ohjausta siten, että hän itse pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. 10

Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, ja sen tehtävänä on edistää tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukiossa kehitetään ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä, sekä huolehditaan opiskelijan hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on oppilaan fyysisestä, psyykkisestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista, jossa tavoitteena on luoda turvallinen opiskeluympäristö ja ehkäistä syrjäytymistä. Se on myös hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuollon osuus on laadittu yhdessä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. 4.4 Opiskelun erityinen tuki Pudasjärven lukiossa pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan erityistä tukea sellaisille opiskelijoille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajauksen vuoksi tai jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvä tuen tarve. Tarkoitus on tukea lukiomme opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Opiskelija voi itse hakeutua tai opintoohjaaja tai aineenopettajat voivat ohjata opiskelijan tukiopetukseen. Jos opiskelijalla on kielenkehityshäiriö, joka on todettu ennen lukioon siirtymistä, tulee hänen esittää erityisopettajan tai muun asiantuntijan laatima todistus lukioon tullessaan. Todistus edistää opiskelijan tukitoimia lukioaikana, ja se käy myös todistukseksi ylioppilastutkintolautakunnalle, joka voi myöntää opiskelijalle erivapauksia kokeen suorittamiseksi (esim. pidennetty vastausaika kielten kuuntelukokeissa). Jos kielenkehityshäiriö tulee ilmi vasta lukioaikana, ryhdytään tarpeellisiin tukitoimiin asiantuntijoiden avulla. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan, miten häiriö otetaan huomioon sekä opiskelun aikana että ylioppilaskirjoituksissa. Lukiolain mukaan opiskelu voidaan tarvittaessa järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja lukioasetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään, mutta kurssien vähimmäismäärän täyttymisestä tulee huolehtia. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijoiden yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon, ja tarvittaessa voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan näiden toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Pudasjärven lukion opetuskieli on suomi. Viittomakieltä voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää apukielenä. Vieraskielisille opiskelijoille opetetaan suomea joko äidinkielenä tai toisena kielenä. Romaniopiskelijoiden opetuksessa otetaan huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Viittomakielisten opetuksessa käytetään suomen kieltä luku- ja kirjoituskielenä. 11

Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alkuvaiheessa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä ja heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 4.6 Eri hallintokuntien yhteistyö Pudasjärven lukiossa kaupungin eri hallintokuntien yhteistyö toteutuu opiskelijahuoltoryhmän sekä opiskelijaterveydenhuollon kautta. Opiskelijahuoltoryhmä turvaa opiskelijan mahdollisuudet saada paikallisen tukiverkon tarjoamia tukitoimia. Ryhmän pysyviä jäseniä ovat rehtori, vararehtori, opintoohjaaja, terveydenhoitaja sekä kuraattori. Tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmään voidaan kutsua myös opiskelija ja hänen huoltajansa, ryhmänohjaaja, mielenterveystoimiston edustaja (psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, psykiatri), kasvatus- ja perheneuvolan edustaja, sosiaalityöntekijä tai poliisi. Muitakin erikoisasiantuntijoita voidaan tarpeen mukaan kutsua opiskelijahuoltoryhmän kokoukseen. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa tai erikseen tarpeen mukaan, kokoonkutsujana toimii yleensä rehtori. Kaikkia opiskelijahuoltoryhmän jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus. Opiskelijaterveydenhuolto toteutuu Pudasjärven lukiolla siten, että terveydenhoitajan vastaanotto on avoinna säännöllisesti. Opiskelija voi itse hakeutua vastaanotolle. Lisäksi 1. vuoden opiskelijoille kuuluvat sekä terveydenhoitajan- että lääkärintarkastukset. Kuraattorin vastaanotto järjestetään tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija voi itse hakeutua tai opiskelijahuoltoryhmän aloitteesta häntä voidaan pyytää hakeutumaan kuraattorin vastaanotolle. Tarvittaessa terveydenhuollon ja perheneuvolan henkilökunta ohjaa opiskelijan lääkärin tai psykologin hoitoon. Opiskelijoille tiedotetaan vastaanottojen ajankohdista aina lukukauden alussa. 4.7 Pudasjärven lukion suunnitelmia Pudasjärven lukiolla on oma kriisisuunnitelma, jossa määritellään lukion toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- tai kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, päihteiden ja huumeiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Lukiolle on laadittu keväällä 2010 myös tasa-arvosuunnitelma. Tasaarvosuunnitelma tulee päivittää vähintään kolmen vuoden välein. 12

5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa 955/2002 (Liite 1) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta 13

arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen ja globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä ja niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. 14

Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla ja käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä ja ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat ja osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta ja rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen mutta sen perusta yhteisöllinen. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta ja ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä ja keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä ja opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, 15

joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin ja opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuriidentiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää, mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua, ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä ja osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa 16

vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan ja osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia ja ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta ja osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen ja osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvin vointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan, valmiutta vuorovaikutukseen ja yhteistyötä paikallisen tai alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään median vaikutusta, roolia viihdyttäjänä, elämysten antajana, tiedon välittäjänä, yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja 17

osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällön tuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessä saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että opiskeluväline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näke- 18

mys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä ja lukiodiplomit arvosana-asteikolla 1-5. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 19

1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Tavoitteet: Opiskelija syventää tekstikäsitystään ja oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista. Hän ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta. Opiskelija oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin ja tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua. Hän syventää tietojaan ryhmäviestinnästä; kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. Keskeiset sisällöt: Viestien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi. Viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin. Tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit. Erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys. Tekstien referointi ja kommentointi. Omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta. Vuorovaikutustaidot ryhmässä. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Tavoitteet: Opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä. Opiskelija tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta. Hän oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti. Opiskelija oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. Keskeiset sisällöt: Tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta. Informatiivinen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi. Kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä 20

tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta sekä syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä. Hän kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen. Opiskelija oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti. Hän harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. Keskeiset sisällöt: Kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen. Proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi. Lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus. Draama kirjallisuudenlajina. Novellien, runojen ja draaman erittelyä. Kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Tavoitteet: Opiskelija syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan. Opiskelija osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta. Hän osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta sekä oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Keskeiset sisällöt: Suora ja epäsuora vaikuttaminen, esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia. Vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos. Argumentointitavat ja retoriset keinot. Kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä. Tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä. Tekstien ideologisuus sekä lähde- ja mediakritiikki. Viestijän vastuu, mediavalinnat ja verkkoetiikka. 21

Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Tavoitteet: Opiskelija oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. Hän oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen. Opiskelija pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan. Hän kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. Keskeiset sisällöt: Eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta. Tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa. Tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin. Oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti. Oman tyylin hiontaa ja huoltoa. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Tavoitteet: Opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen. Hän arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle. Opiskelija tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Keskeiset sisällöt: Teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa - kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään. Suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta. Kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja. Kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 22

Valtakunnalliset syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Tavoitteet: Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista. Hän kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan. Hän tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskeiset sisällöt: Vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet. Verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä. Esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat. Esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti hyvinvointi ja turvallisuus sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Tavoitteet: Opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä. Hän varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Keskeiset sisällöt: Tekstityypit ja -lajit. Tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet. Tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely. Kielenhuoltoa. Aihekokonaisuuksista painottuvat viestintä- ja mediaosaaminen sekä teknologia ja yhteiskunta. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Tavoitteet: Opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja. Hän oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua. Opiskelija löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun. Hän osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Keskeiset sisällöt: Nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä. Ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista. Mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua. Osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön. 23

Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti viestintä- ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Soveltavat kurssit 10. Teatteritaide I (ÄI10) Opiskelija suunnittelee, harjoittelee ja esittää yleisöesityksen yhdessä ryhmän kanssa. Hän vahvistaa teatteri-ilmaisuaan, tutustuu draamalliseen työskentelyyn ja ottaa vastuuta yhteisestä produktiosta. Kurssi liittyy teatteritaiteen lukiodiplomin suorittamiseen. Tavoitteet: Opiskelija harjoittaa ilmaisullisia perustaitojaan ja lisää teatteritietämystään. Hän kehittää yhteistyökykyään ja sitoutuu prosessityöskentelyyn. Opiskelija saa kokemusta esityksen valmistelusta ja taiteellisesta ajattelusta. Hän osaa arvioida omaa ja toisten draamatyöskentelyä. Sisällöt: Äänenkäyttö-, aisti- ja liikeharjoitukset. Eleet, ilmeet ja improvisointi. Tulkinta ja mielikuvitus roolin kehittelyssä ja fiktion luomisessa. Yleisöesityksen valmistelu: ideointi, käsikirjoituksen laadinta tai muokkaus, rooliharjoittelu, esitys ja arviointi. Dramaturgisten keinojen hyödyntäminen, esimerkiksi valo, tila, lavastus, musiikki ja kuva sisällön tukena. Teatterivierailu. Arviointi: Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Työskentely perustuu yhteiseen harjoitteluun, joten tunneilla läsnäolo on pakollista. Kurssin suorittaminen vaatii myös muuta sitoutuneisuutta ja aktiivisuutta. 11. Teatteritaide II (ÄI11) Opiskelija valmistaa yhdessä ryhmän kanssa yleisöesityksen, joka edustaa tiettyä taiteenalaa. Tällä jatkokurssilla hän syventää Teatteritaide I -kurssilla oppimaansa näyttämötyöskentelyä, vahvistaa draamallista tietotaitoaan ja kehittää taiteellista ajatteluaan. Opiskelija perehtyy myös teatterikasvatukseen. Kurssi liittyy teatteritaiteen lukiodiplomin suorittamiseen. Tavoitteet: Opiskelija monipuolistaa ilmaisullisia taitojaan, kokee elämyksiä luovan prosessin aikana ja kartuttaa esiintymiskokemustaan. Hän syventyy yhteen taiteenalaan ja sen esittämisvaatimuksiin ja sitoutuu tiiviiseen ryhmätyöskentelyyn. Opiskelija kehittää vuorovaikutus-, arviointi- ja itsearviointitaitojaan toimimalla kritiikin antajana ja saajana sekä roolinsa vastuullisena kehittäjänä. Sisällöt: Kokonaisilmaisu. Yleisöesityksen valmistelu: ideointi, käsikirjoituksen laadinta tai muokkaus, rooliharjoittelu, esitys ja arviointi. Oman roolin sisäistäminen ja sopeuttaminen toisten osuuteen sekä esityskokonaisuuteen. Dramaturgiset keinot sisällön ja ilmaisun tukena. Teatterikasvatus: tutustumista alan ammattilaisten työskentelyyn ja teatterin toimintaan. Arviointi: Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Työskentely perustuu yhteiseen harjoitteluun, joten tunneilla läsnäolo on pakollista. Kurssi vaatii myös muuta tavoitteellisuutta ja aktiivisuutta. 24

12. Lukiolehti (ÄI12) Opiskelija perehtyy journalismin perusteisiin toimittamalla lehden yhteisesti ryhmän kanssa. Hän tutustuu lehdentekoprosessiin hankkimalla taustatietoja, tuottamalla juttuaineistoa ja tarkastelemalla niin omia kuin toisten lehtitekstejä. Kurssi liittyy median lukiodiplomin suorittamiseen. Tavoitteet: Opiskelija tutustuu toimitustyön vaatimuksiin ja sitoutuu vaiheittain etenevään ryhmätyöskentelyyn. Hän kehittää kirjallista ilmaisuaan laatimalla tiedottavia, vaikuttamaan pyrkiviä ja viihdyttäviä lehtitekstejä. Hän kehittyy myös tiedonhankkijana ja vahvistaa argumentointi-, arviointi- ja vuorovaikutustaitojaan. Sisällöt: Lehtilajit, verkkolehdet ja toimittajatyypit. Lehden tehtävät, osiot ja tekstilajit. Lehtijutun rakenne ja uutiskriteerit. Kuva tekstin tukena. Haastattelutekniikka ja toimittajan etiikka. Ulkoasun suunnittelu ja viimeistely eli taitto. Lehden julkaisu. Tutustumiskäynti lehden toimituksessa tai toimittajavierailu. Arviointi: Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Työskentely perustuu yhteisen lehden toimittamiseen ja julkaisemiseen, joten tunneilla läsnäolo ja aktiivinen työskentely on välttämätöntä. 13. Kirjaviisas-kirjallisuusdiplomi (ÄI13) Kirjaviisas on Pudasjärven lukion kirjallisuusdiplomi, jonka suorittamiseen voi käyttää koko lukioajan. Diplomia varten opiskelija valitsee ja lukee 20 kaunokirjallista kokonaisteosta, tekee niihin liittyvät tehtävät ja saa suorituksestaan yhden (1) lukiokurssin. Kirjallisuusdiplomi toteutetaan yhteistyössä Pudasjärven kaupunginkirjaston kanssa. Tavoitteet: Kirjallisuusdiplomi innostaa lukemaan, löytämään uusia ja yllättäviäkin lukukokemuksia ja nauttimaan sanataiteesta. Se tukee myös äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelua perehdyttämällä merkkiteoksiin - niin klassikoihin kuin nykyteoksiin. Monipuolinen lukuharrastus antaa rakennuspuita opiskelijan identiteetin ja maailmankuvan rakentamiseen: avartaa ajattelua, kartuttaa itsetuntemusta, kehittää mielikuvitusta ja eläytymiskykyä sekä lisää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien tuntemusta. Kirjallisuusdiplomi lisää opiskelijan kirjallisuuden tuntemusta ja yleissivistystä. Sisällöt: Kurssin aluksi opiskelija laatii lukijaprofiilin itsestään ja kartoittaa niin yläkoulussa kuin lukiossa siihen mennessä lukemansa kokonaisteokset. Hän valitsee 20 kokonaisteosta opettajan antamasta kirjaluettelosta, jossa on kattava valikoima niin kotimaista kuin ulkomaista eri aikojen, tyylien, lajien ja teemojen kirjallisuutta. Opiskelija lukee teokset ja täyttää samalla lukupäiväkirjaa, tarkastelee teoksia eri näkökulmista ja pohtii lukijakokemustaan. Tulkintansa ja pohdintansa tulokset hän voi esittää monin tavoin, esimerkiksi erityyppisinä teksteinä, tentteinä, keskusteluina, dramatisointeina tai kuunnelma- ja videoesityksinä. Teosten tarkastelutapa ja -ajankohta sovitaan opettajan kanssa. Lopuksi opiskelija laatii yhteenvedon ja loppuarvioinnin, joissa kokoaa ajatuksensa teosten lukemisesta ja lukijavaikutuksesta. Suorituksensa päätteeksi hän saa Kirjaviisaan arvonimen, kunniakirjan ja kirjalahjan. 25

Arviointi: Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opiskelija saa Kirjaviisaskirjallisuusdiplomin eli kunniakirjan, johon merkitään luetut teokset sekä sanallinen arviointi kokonaissuorituksesta ja erityisosaamisesta. Diplomi on ylioppilastodistuksen liite. Lisäksi opiskelija saa portfolion eli tekstikansion, johon on koottu hänen laatimansa tekstit ja kirjalliset tehtävät. Valtakunnalliset lukiodiplomit 14. Teatteritaiteen lukiodiplomi (ÄI14) Opiskelija syventää taiteellista oppimisprosessiaan kurssilla, joka kestää 38 tuntia ja edellyttää vähintään kahden (2) teatteritaiteen kurssin suorittamista. Tehtävänä on valmistaa yksin tai ryhmässä opinnäyte, enintään 30 minuuttia kestävä esitys, joka osoittaa tekijänsä teatteritaiteellista osaamista. Tavoitteet: Opiskelija vahvistaa draamallista ja teatteri-ilmaisullista osaamistaan. Hän kartuttaa myös kommunikaatiotaitojaan ja sosiaalisia taitojaan sekä kehittää itsearviointiaan. Sisällöt: työsuunnitelma, työskentelyprosessi, työpäiväkirja, yleisöesitys, esityksen arviointi (äidinkielen opettaja ja vähintään yksi alan asiantuntija), essee itsearviointeineen ja palautekeskustelu. Arviointi: Lukiodiplomin suorituksesta annetaan yleisarvosana asteikolla 1-5. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan teatteritaiteelliset taidot ja hänen kykynsä arvioida omaa työtään. Yleisarvosanan lisäksi lukiodiplomitodistukseen merkitään hyväksyttyjen teatteritaiteen kurssien kokonaismäärä. Todistuksessa kuvaillaan sanallisesti opiskelijan suoritus, sen aihe ja vahvuudet. Todistus liitetään lukion päättötodistukseen, ellei opiskelija toisin pyydä. 15. Median lukiodiplomi (ÄI15) Opiskelija kehittää viestintätaitojaan ja -sivistystään kurssilla, joka edellyttää vähintään neljän (4) mediaan liittyvän tai soveltavan kurssin suorittamista. Näitä ovat seuraavat kuusi kurssia: äidinkielen Lukiolehti, tietotekniikan Multimedia, Internet sekä Kuvan- ja videonkäsittely ja kuvataiteen Media ja kuvien viestit sekä Projektityö. Pohjakurssiksi käy myös Opetushallituksen verkkokurssi Median maailma. Opiskelijan tehtävänä on laatia itsenäisesti mediaesitys eli lukiodiplomityö joltain median alalta ja osoittaa vaadittavaa tekniikan ja ilmaisun hallintaa. Diplomi valmentaa työelämään ja voi olla hyödyksi myös jatko-opinnoissa. Tavoitteet: Opiskelija perehtyy median rakenteisiin, peruskäsitteisiin ja välineisiin sekä median sisällön ja ilmaisun erityispiirteisiin. Hän ymmärtää median toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä, kuten valtarakenteita ja arjen rutiineja. Opiskelija oppii myös erittelemään, tulkitsemaan ja arvioimaan mediaesityksiä sekä tekemään sellaisen eri tuotantovälineillä. Sisällöt: Työsuunnitelma, lukiodiplomityö eli mediaesitys, mediaelämäkerta ja essee, johon sisältyy itsearviointi. Näistä kootaan portfolio arviointia varten. Lisäksi kurssin aikana pidetään oppimispäiväkirjaa, jonka tarkoitus on tukea esseen laadintaa. Kurssiin kuuluu myös lukiodiplomin eli diplomityönä tehdyn mediaesityksen ja esseen arviointi, jonka suorittaa kaksi arvioijaa: lukion opettaja ja esimerkiksi median ammattilainen. 26

Arviointi: Median lukiodiplomista annetaan arvosana asteikolla 1 5. Arvioinnin kohteina ovat mediailmaisu ja mediakritiikki. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus, ja suoritus merkitään lukion päättötodistukseen. Pyytäessään opiskelija saa numeroarvostelun lisäksi myös arviointilausunnon, joka liitetään hänelle palautettavaan portfolioon. 5.4 Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (Liite 3) tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun ymmärtäminetäminen Puhuminen Luetun ymmär- Kirjoittaminen A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2 B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1-kielen tavoitteena puhumisen ja kirjoittamisen osa-alueilla on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon B1.1-tason. Tämä tarkoittaa toimivaa peruskielitaitoa niin, että opiskelija osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia ja että hän selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Opiskelija pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. B1-kielen tavoitteena kuullun ja luetun ymmärtämisen osa-alueilla on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon B1.2-tason. Tämä tarkoittaa sujuvaa peruskielitaitoa niin, että opiskelija ymmärtää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia. Opiskelija ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aihepiireihin sekä ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta keskustelusta. Opiskelija pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin 27

Arviointi osaa ottaa vastuuta opiskelustaan, arvioida ja ohjata omaa edistymistään sekä asettaa itselleen uusia tavoitteita vahvistaa myönteistä suhtautumistaan ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen kulttuuriin sekä monikulttuuriseen pohjolaan. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurs- 28

sin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Valtakunnalliset syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. 8. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB8) (Ent. rub6) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 29

Soveltavat kurssit 9. Abikurssi (RUB 9) Abikurssin sisältönä on lukion koko oppimäärän vahvistaminen ja kertaaminen ja se on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen eri alueita: kirjoitelman laatimista, kuullun ja luetun ymmärtämistä. Lisäksi kerrataan kielen perusrakenteita eri tehtävätyyppien avulla. Arvostelu: Suoritettu/hylätty 10. Lisäkurssi A-ruotsin kirjoittajille (RUB10) Lukion oppimäärän pakollisten ja syventävien kurssien kertausta sekä sanaston laajennusta niille opiskelijoille, jotka osallistuvat A-ruotsin ylioppilaskokeeseen. Kurssilla harjoitetaan monipuolisesti kaikkia kielitaidon osa-alueita, mutta keskitytään A-ruotsin ylioppilastehtävien harjoitteluun sekä kirjoittamiseen. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 11. Kirjoittamisen kurssi (RUB11) Kirjallisen viestinnän kurssi lähinnä jo pakolliset kurssit suorittaneille. Harjoitellaan erilaisia kirjoitelmatyyppejä sekä lyhyitä viestinnällisiä kirjoitustehtäviä. Vahvistaa kirjallista ilmaisua sekä valmentaa ylioppilaskokeeseen. Kurssin laajuus on ½ kurssia. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 12. 0-kurssi (RUB12) Peruskoulun oppimäärän sanaston ja rakenteiden kertauskurssi, joka vahvistaa lukion oppimäärää varten. Laajuus ½ kurssia. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 5.5 Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (Liite 3) tasot seuraavasti: Kieli ja oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2 30

Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1 Muut kielet B2 A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1 Muut kielet B3 A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja: EN = englannin kieli LA = latinan kieli RA = ranskan kieli SM = saamen kieli SA = saksan kieli VE = venäjän kieli IA = italian kieli EA = espanjan kieli PO = portugalin kieli KX = muu kieli 31

Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2. A-saksan kaikki kurssit ovat syventäviä kursseja. Arviointi: Syventävät kurssit arvioidaan numeroin ja soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. 5.5.1 A-kieli: englanti, saksa Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1, SAA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Aloitetaan kirjallinen harjoittelu pienten aineiden avulla. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2, SAA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Opiskelu ja työ (ENA3, SAA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4, SAA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 32

5. Kulttuuri (ENA5, SAA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Pieniä kulttuuriiskuja videoiden ja musiikin avulla. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6, SAA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Valtakunnalliset syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7, SAA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Suomen luontosanasto. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8, SAA8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyen vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Soveltavat kurssit 9. 0-kurssi (ENA9) Perusopetuksen rakenteiden ja sanaston kertauskurssi. Puoli kurssia. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Preppauskurssi (ENA10, SAA10) Harjoitellaan yo-tekstejä, kuultuja ja rakennetehtäviä.. 5.5.2 B2-kieli: saksa Syventävät opinnot: Peruskoulussa alkanut kieli. B2-kielen kurssit ovat valinnaisia. Suoritusjärjestys on yleensä numerojärjestys. Itsenäinen suoritus on mahdollinen. Yleiset tavoitteet: Oppilaalla on riittävä valmius ymmärtää ja käyttää kieltä suullisesti ja kirjallisesti arkielämän kielenkäyttötilanteissa. Hän pystyy tyydyttävästi suoriutumaan ulkomaille työhön ja opiskelemaan hakeutumiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas saa tietoa, miten käyttäytyä saksankielisessä kulttuuriympäristössä. 33

Arviointi: Uusien rakenteiden ja sanaston hallintaa seurataan formatiivisin kokein. Summatiiviset kokeet käsittävät rakenne-, tekstinymmärtämis-, kuullunymmärtämis- ja kirjoitelmatehtäviä. Lisäksi arvosanaan vaikuttaa tuntityöskentely ja kotitehtävien suorittaminen. Valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin ja koulukohtainen syventävä kurssi suoritusmerkinnällä. Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Kurssin tavoite: oppia tuttavallisesti tervehtimään, esittäytymään ja keskustelemaan jokapäiväisistä aiheista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Hyvinvointi ja turvallisuus sekä aktiivinen kansalaisuus kuuluvat tämän kurssin aihealueisiin. Kurssilla vahvistetaan perusopetuksessa opittuja rakenteita ja sanaston hallintaa. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja rohkaistaan oman mielipiteen ilmaisuun. 2. Meillä ja muualla (SAB22) Kurssin tavoite: oppia kertomaan omasta kotimaasta ja tekemään vertailuja saksankielisten ja oman maan välillä. Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia ja lomanviettomahdollisuudet. Aiheitten käsittely antaa perspektiiviä oman kulttuuri-identiteetin luomiseen ja avartaa uusien kulttuurien tuntemusta. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 3. Ennen ja nyt (SAB23) Kurssin tavoite: opitaan tuntemaan Saksaa ennen ja nyt. Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat mm. terveys ja hyvinvointi, joiden käsittelyyn aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys ja teknologia ja yhteiskunta antavat näkökulmia. Kurssilla painotetaan puheviestintää, ja kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 4. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (SAB24) Kurssin tavoite: opitaan puhumaan opiskelusta ja ammattiin liittyvistä asioista. Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kappaleitten asiasisällöt sivuavat useita aihekokonaisuuksia, esim. aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta, media- ja viestintäosaaminen. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 5. Kulttuuri (SAB25) Kurssin tavoite: opitaan tuntemaan monipuolisesti saksalaista kulttuuria. 34

Kurssin aihepiireinä voivat olla kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) Kurssin tavoite: Tutustutaan saksankielisten maiden erityispiirteisiin. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Laajasti ottaen käsitellään koko maailmanyhteisöä, kansainvälistä yhteistyötä, kehitysapua jne. Aihepiirien käsittelyssä korostuvat hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 7. Tiede ja tekniikka (SAB27) Kurssin tavoite: käsitellään viestintää, tutustutaan tieteen ja tekniikan saavutuksiin ja mahdollisuuksiin. Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) Kurssin tavoite: pohtia luonnon merkitystä ja ihmisen suhdetta luontoon. Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja suhtautuminen luontoon omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Koulukohtainen syventävä kurssi 9. Lisäkurssi (SAB29) Kurssin tavoite: Kertailla monipuolisesti opittuja asioita. Sisältö: Materiaalia eri lähteistä. Käsitellään vanhoja yo-tehtäviä. Tehostetusti kuunteluharjoituksia. Ajankohtaisia tekstejä eri lähteistä. Kirjoitelmaharjoituksia. Kieliopin kertausta. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 5.5.3 B3-kieli: saksa, ranska Syventävät opinnot: Lukiossa alkava kieli. B3-kielen kaikki kurssit ovat valinnaisia. Suoritusjärjestys on yleensä numerojärjestys. Ei yleensä itsenäistä suoritusta kursseissa 1-3. Opetuksen tavoitteet Lukion saksan kielen B3 tavoitteena on antaa oppilaille riittävä valmius ymmärtää ja käyttää kieltä keskeisimmissä kielenkäyttötilanteissa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Oppilaalla on valmius oppia ja kartuttaa työelämässä ja opinnoissa tarvittavaa kielitaitoa. 35

Arviointi Kursseissa 1-6 kokeet ovat kappalesidonnaisia. Niihin sisältyy erilaisia kielioppi- ja tekstinymmärtämistä mittaavia tehtäviä, lyhyitä kirjoitelmia ja kuullunymmärtämiskokeita. Lisäksi on sanastoa ja kielioppia testaavia formatiivisia kokeita. Kursseissa 7-8 pidetään summatiiviset kokeet, joihin sisältyy tekstinymmärtämisenkoe, kuullunymmärtämisenkoe ja rakennekoe sekä kirjoitelma. Lisäksi formatiivisia kokeita sanastosta ja kieliopinrakenteista. Koetulosten lisäksi arvosanaan vaikuttaa ns. jatkuva näyttö eli aktiivisuus tunneilla ja kotitehtävien suorittaminen. Valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin ja koulukohtainen syventävä kurssi suoritusmerkinnällä. Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31 tai RAB31) Tavoite: opitaan tervehtimään, esittelemään tutussa lähipiirissä. Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää viestintäosaamista esim. tervehtimis-, esittäytymis- ja hyvästelytilanteissa. Hyvinvointi ja turvallisuusnäkökohta tulevat esille tilanteissa, joissa oppilas oppii kertomaan itseään koskevista perusasioista, kuten perheestään ja omasta elin- ja opiskeluympäristöstään. Painopiste on puheviestinnässä. 2. Näin asiat hoituvat (SAB32 tai RAB32) Tavoite: opitaan selviytymään matkailun ja arkipäivän erilaisista tilanteista. Viestintäosaaminen liittyy matkailuun ja arkipäivän rutiinien hoitoon. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tulevat esiin, kun kohdataan palvelualan edustajia heidän kanssaan viestittäessä esim. pankki-, posti- ja liikenneasioissa. Hyvinvointi ja turvallisuusnäkökohta tulevat esille puhuttaessa terveydestä ja ihmiskehosta ja asioitaessa lääkärillä sekä käsiteltäessä läheisimpiä ihmissuhteita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33 tai RAB33) Tavoite: opitaan puhumaan harrastuksista. Kurssin aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään. Viestintää harjoitellaan kerrottaessa omista kiinnostuksenaiheista, harrastuksista ja toiveista. Osallistuminen vapaa-ajan toimintaan antaa aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden näkökulmaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mielipiteen ilmaisua. 4. Meillä ja muualla (SAB34 tai RAB34) Tavoite: tutustutaan saksankielisten maiden ihmisiin, kulttuuriin ja historiaan. Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Aiheitten käsittely syventää omaa kulttuuri-identiteettiä ja avartaa uusien kulttuurien tuntemusta. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Vah- 36

vistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (SAB35 tai RAB35) Tavoite: Tarkastellaan elämää ennen ja nyt terveyden ja turvallisuuden kannalta. Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat mm. terveys ja hyvinvointi, joiden käsittelyssä aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja media osaaminen tarjoavat näkökulmia. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa hiotaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36 tai RAB36) Tavoite: Opitaan käsittelemään opiskeluun ja ammattiin liittyviä asioita. Kurssin aihepiirit liittyvät koulunkäyntiin, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten omiin tulevaisuudensuunnitelmiin. Kappaleitten asiasisällöt sivuavat useita aihekokonaisuuksia, esim. aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta sekä mediaja viestintäosaaminen. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (SAB37 tai RAB37) Tavoite: Tutustutaan saksankielisten maiden kulttuuriin. Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. Kurssi vahvistaa nimenomaan kulttuurien tuntemusta. 8. Yhteinen maapallomme (SAB38 tai RAB38) Tavoite: Pohditaan oman maan ja kohdemaiden toimintaa maapallon osana ja maapallon tulevaisuudennäkymiä. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toiminta. Laajemmin ottaen koko maailmanyhteisö, kansainvälinen yhteistyö, kehitysapu, pakolaisuus jne. Aihepiirien käsittelyssä painottuvat hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Koulukohtainen syventävä kurssi 9. Lisäkurssi (SAB39) Tavoite: Kertailla monipuolisesti aikaisemmin opittuja asioita. Materiaalia eri lähteistä. Vanhojen yo-tehtävien käsittelyä. Tehostetusti kuunteluharjoituksia. Ajankohtaisia tekstejä eri lähteistä. Kirjoitelmaharjoituksia. Kieliopin kertausta. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 37

5.6 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä ja kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä ja perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä ja käytetään tietoisesti eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä. Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa, arvioida kirjallista esitystä ja opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Näiden kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Mikäli opiskelija on tyytymätön näin saamaansa kurssin arvosanaan, hänellä on oikeus osallistua kerran lyhyen oppimäärän mukaiseen kokeeseen. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: Matematiikan opetuksessa tärkeänä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä lukea ja tulkita kriittisesti tilastoja. Erityisesti lyhyen matematiikan tehtävistä suuri osa liittyy käytännön ongelmatilanteisiin, joihin löytyviä erilaisia ratkaisukeinoja vertaillaan ja pohditaan. Myös pitkässä matematiikassa tärkeänä osana on matemaattisten menetelmien soveltaminen käytäntöön. Matematiikan opiskelu vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työntekoa, mikä kasvattaa yritteliäisyyteen. Aihekokonaisuuteen liittyviä käytännön sovelluksia on esim. prosenttilaskenta, talousmatematiikka, geometria, differentiaalilaskenta ja tilastotiede, erityisesti kursseissa MAA1, MAA6 ja MAA15 sekä MAB5 ja MAB7. Hyvinvointi ja turvallisuus: Matematiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelijat oppivat tukemaan ja edistämään myös muiden opiskelijoiden ja ryhmän oppimista. Opiskelija perehtyy oman talouden hallintaan matemaattisten tehtävien avulla soveltavissa tilanteissa erityisesti kursseissa MAA15 ja MAB7. Kestävä kehitys: Esimerkkien ja sovellustehtävien avulla voidaan havainnollistaa ihmisen toiminnan vaikutuksia ympäristöön pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että matematiikka auttaa opiskelijaa tekemään valintoja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Tämä saavutetaan parhaiten kursseilla MAA1, MAA6 ja MAA8 sekä MAB3 ja MAB5. 38

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: Matematiikkaa on käytetty ja kehitetty jo tuhansia vuosia. Esimerkkejä matemaattisista ongelmista löytyy kaikista kulttuureista eri aikakausilta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää matematiikan osana kulttuurien kehitystä: taide, rakennustaide jne. Opiskelija oppii matematiikan kieltä, joka on kaikkialla maailmassa sama kulttuuritaustasta riippumatta. Kulttuurien tuntemus tulee parhaiten esille kursseilla MAA3, MAA4 ja MAA6 sekä MAB2 ja MAB5. Teknologia ja yhteiskunta: Opiskelija totutetaan hahmottamaan yhteiskuntaa teknisten apuvälineiden kuten laskimien, tietokoneohjelmien ja tietoverkkojen avulla sekä suhtautumaan näiden antaman tiedon oikeellisuuteen ja tarpeellisuuteen kriittisesti. Opiskelija ymmärtää matematiikan merkityksen nykyisen huipputeknologian saavuttamisessa ja kehittämisessä. Teknisiä apuvälineitä käytetään tietysti kaikilla matematiikan kursseilla, mutta erityisesti kurssilla MAA12 niiden käyttö korostuu. Viestintä- ja mediaosaaminen: Opiskelija harjaantuu hankkimaan, vertailemaan ja valikoimaan tietoa sekä esittämään sitä taulukoiden ja diagrammien muodossa. Opiskelija oppii täsmällistä ja loogista matemaattista kieltä. Parhaiten viestintä- ja mediaosaaminen tulee esille kursseilla MAA6 ja MAA11 sekä MAB5. 5.6.1 Matematiikan pitkä oppimäärä Tavoitteet: Opetuksen tehtävä on tarjota opiskelijoille mahdollisuudet hankkia sellaiset tiedot ja taidot, joita tarvitaan erityisesti matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan ammatillisissa ja korkeakouluopinnoissa. Samalla pyritään siihen, että opiskelijat saavat kuvan matematiikasta kehittyvänä tieteenalana, näkemyksen matematiikan rakenteesta ja teoriamuodostuksesta sekä käsityksen matematiikan merkityksestä ja soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Kurssien itsenäistä suorittamista ei suositella. Arviointi: Kurssit MAA1 MAA15 arvioidaan numeroin ja kurssi MAA16 suoritusmerkinnällä. Pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan, syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään, tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä luvuilla laskiessaan, syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita ja oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. Keskeiset sisällöt: potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen, murtopotenssi, eksponenttifunktio. 2. Polynomifunktiot (MAA2) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita, oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan juurten lukumäärää, oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista tulon nollasäännön avulla ilman po- 39

lynomien jakolaskua, oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. Keskeiset sisällöt: polynomien tulo ja binomikaavat, polynomifunktio, toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen, toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin ja polynomiepäyhtälön ratkaiseminen. 3. Geometria (MAA3) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa, harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita, ratkaisee geometrisia ongelmia kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa hyväksi käyttäen. Keskeiset sisällöt: kuvioiden kappaleiden yhdenmuotoisuus, ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria, kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen. 4. Analyyttinen geometria (MAA4) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille, ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja, syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä, vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. Keskeiset sisällöt: suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen sekä pisteen etäisyys suorasta. 5. Vektorit (MAA5) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin, ratkaisee geometrisia ongelmia, tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. Keskeiset sisällöt: vektorien perusominaisuudet, vektorien yhteen- ja vähennyslasku, vektorin kertominen luvulla, koordinaatiston vektoreiden pistetulo sekä suorat ja tasot avaruudessa. 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja, perehtyy kombinatorisiin menetelmiin, perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman, odotusarvon sekä soveltamaan sitä, perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa. 40

Keskeiset sisällöt: diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, jakauman odotusarvo ja normaalijakauma. 7. Derivaatta (MAA7) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä, omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta, määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat, osaa tutkia, derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot, osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä Keskeiset sisällöt: rationaaliyhtälö ja epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta kohdassa a, polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän sekä yhdistetyn funktion derivoiminen sekä polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee juuri-, eksponenttija logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä, tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla ja tutkii aidosti monotonisen funktion käänteisfunktioita. Keskeiset sisällöt: juurifunktiot ja yhtälöt, eksponenttifunktiot ja yhtälöt, logaritmifunktiot ja yhtälöt, käänteisfunktio sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat. 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla ja oppii ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä. Tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla, ymmärtää lukujonon käsitteen, oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla ja osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. Keskeiset sisällöt: suunnattu kulma ja radiaani, trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funktioiden derivaatat, lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen jono ja summa sekä geometrinen jono ja summa. 10. Integraalilaskenta (MAA10) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita, oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla ja perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin Keskeiset sisällöt: integraalifunktio, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali sekä pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen. 41

Valtakunnalliset syventävät kurssit 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii muotoilemaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla, ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita, oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista, oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin, osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla, osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. Keskeiset sisällöt: lauseen totuusarvot, avoin lause, kvanttorit, suora, käänteinen ja ristiriitatodistus; kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause sekä kokonaislukujen kongruenssi. 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa, ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti, oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät, oppii algoritmista ajattelua, harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä ja oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Keskeiset sisällöt: absoluuttinen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoalgoritmi, polynomien jakoyhtälö sekä muutosnopeus. 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan, syventää käänteisfunktion käsitteen ymmärtämistä ja oppii käänteisfunktion derivoimissäännön, täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen ja tutkii lukujonon rajaarvoa, sarjoja ja niiden summia. Keskeiset sisällöt: funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia, käänteisfunktion derivoiminen, funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä sekä epäoleelliset integraalit. Koulukohtaiset syventävät kurssit 14. Kertauskurssi (MAA14) Käydään läpi pakollisten kurssien keskeisimmät osat. 15. Talousmatematiikka (MAA15) Kurssilla perehdytään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muihin sellaisiin laskelmiin sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. 42

Soveltava kurssi 16. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (MAA16) Preppauskurssi kirjoituksia varten. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 5.6.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä Tavoitteet: Opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijoiden yleisiä kansalaisvalmiuksia matemaattisen tiedon hankkimisessa, käsittelyssä ja ymmärtämisessä sekä matematiikan käytössä elämän eri tilanteissa. Lisäksi tähdätään yleisten jatkoopintovalmiuksien hankkimiseen lähinnä humanistisia, yhteiskuntatieteellisiä ja kaupallisia aloja varten. Suoritusjärjestys: Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Itsenäistä suorittamista ei suositella. Arviointi: Kurssit MAB1 MAB9 arvioidaan numeroin ja kurssi MAB10 suoritusmerkinnällä. Pakolliset kurssit 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa, ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet, vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. Keskeiset sisällöt: suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen yhtälöiksi, yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen, ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen, toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. 2. Geometria (MAB2) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista, vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan ja osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen. Keskeiset sisällöt: kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen, geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa. 3. Matemaattisia malleja I (MAB3) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla ja tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. Keskeiset sisällöt: lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen sekä eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. 43

4. Matemaattinen analyysi (MAB4) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin, ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana, osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla, oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon. Keskeiset sisällöt: polynomifunktion derivaatta, polynomifunktion kulun tutkiminen, polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen sekä graafisia ja numeerisia menetelmiä. 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja, tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä, perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Keskeiset sisällöt: jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen, normaalijakauma ja jakauman normittaminen, todennäköisyyden käsite, todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä sekä kombinatoriikkaa. 6. Matemaattisia malleja II (MAB6) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan, osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä, ymmärtää lukujonon käsitteen, ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. Keskeiset sisällöt: kahden muuttujan lineaariset yhtälöt, lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen, kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen, lineaarinen optimointi, lukujono, aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. Valtakunnalliset syventävät kurssit 7. Talousmatematiikka (MAB7) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä, saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun, saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Keskeiset sisällöt: indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia, taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla, tilastollisten menetelmien soveltamista erityisesti omakohtaisten aineistojen tai projektitehtävien käsittelyyn. 8. Matemaattisia malleja III (MAB8) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija täydentää jatkoopintovalmiuksia erityisesti matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan korkeakouluopintoja varten, saa hyödyllisiä apuneuvoja ja laajennetun käsityksen matemaattisesta rakenteesta mm. teknologisoituvan yhteiskunnan jäsentämistä varten. 44

Keskeiset sisällöt: trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla, yksinkertaisten trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina, vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet, koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja pistetulo sekä kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla. Koulukohtainen syventävä kurssi 9. Kertauskurssi (MAB09) Käydään läpi pakollisten kurssien keskeisimmät osat. Soveltava kurssi 10. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (MAB10) Preppauskurssi kirjoituksia varten. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 5.7 Biologia Opetuksen tavoitteet Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee biologian keskeiset käsitteet tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtää eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä tutustuu biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti saamaansa biologista tietoa osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia tuntee alati kehittyviä biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden sekä ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta Arviointi Lukion biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Huomiota kiinnitetään myös syy- ja seuraussuhteiden ja lainalaisuuksien ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia tiedonhankintataitoja ja arvioida tietoja kriittisesti. Harrastuneisuus biologiaan voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. 45

Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin, koulukohtaiset syventävät kurssit suoritusmerkinnällä. Aihekokonaisuudet Biologian kursseilla käsiteltäviä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta. Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset, luonnon monimuotoisuuden eri tasot, ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet sekä eliökunnan rakenne. Opiskelija oppii tuntemaan muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle. Hän ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan. Keskeiset sisällöt: Elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset. Biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät. Ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus sekä geneettinen monimuotoisuus. Eläinten käyttäytyminen luonnon monimuotoisuuden ilmentäjänä. Elämän syntyvaiheet, evoluutiovoimat ja lisääntymisstrategiat, lajien syntyminen ja häviäminen sekä nykyinen eliökunta. Elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus, ekosysteemien rakenne ja toiminta, populaatioiden ominaisuudet, lajien väliset suhteet, eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys. 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on ymmärtää solun merkitys elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita sekä ymmärtää solurakenteiden kehitys ja merkitys evoluutiossa. Opiskelija oppii solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan. Hän hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen sekä tietää, miten soluja tutkitaan. Periytymismekanismien ymmärtäminen edellyttää solujen lisääntymisen, sukusolujen muodostumisen, geenien rakenteen ja periytymisen lainalaisuuksien opiskelua. Solun rakenteen opiskelussa voidaan tutustua kokeelliseen työskentelyyn. Keskeiset sisällöt: Solututkimus, erilaisia soluja, solun rakenne ja toiminta, solun kemiallinen rakenne. Solun energiatalous. DNA:n rakenne ja merkitys solun toiminnan ohjaajana. Solujen lisääntyminen ja solujen välinen viestintä. Periytymisen perusteet: geenit ja alleelit, sukusolut ja niiden synty, periytymismekanismit. Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Ympäristöekologia (BI3) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on oppia ekologian perusteet ja ihmisen toiminnan vaikutus elolliseen luontoon sekä tutustua suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin, myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin. Opiskelija hahmottaa globaalien ympäristöongelmien syyt ja seu- 46

raukset ekosysteemeissä, tuntee ja osaa arvioida menetelmiä ja tekniikoita, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset. Kurssin aikana ympäristönlukutaito kehittyy ja vastuu ympäristön tilasta kasvaa. Opiskelija osaa omassa elämässään toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Keskeiset sisällöt: Ekologisten peruskäsitteiden syventäminen, ekologisen tutkimuksen tehtävä, ympäristön laadun indikaattorit. Oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Biodiversiteetti luonnonvarana, sen muodot ja vaarantuminen ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu. Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet. Aineiden kiertoon liittyvät sekä paikalliset ympäristöongelmat. Suomen luonnon haavoittuvuus: pohjoiset metsät, suot, järvet ja virtaavat vedet, Itämeri. Kestävä tulevaisuus: kestävä kehitys ja yksilön valinnat, rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia, ekologisesti kestävä tuotanto, ympäristötekniikan mahdollisuudet. Aihekokonaisuudet: Keinoja osallistua elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen. Hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavien tekijöiden tunnistaminen. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys, kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto, halu toimia kestävän kehityksen mukaisesti. 4. Ihmisen biologia (BI4) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on oppia ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet, kudosten ja elinten rakenteet ja toiminta, hermostollinen ja hormonaalinen viestintä toimintojen ohjaajana, kemiallisen tasapainon säätelymekanismit sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin. Opiskelijan tulee ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia ja yhteisöllisyyden merkitys terveyden kannalta. Hän pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan, tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja ja ymmärtää ihmisen lajinkehityksen, perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen. Hän pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti. Keskeiset sisällöt: Ihmisen solujen synty, kasvu, erilaistuminen kudoksiksi, solujen vanheneminen ja kuolema sekä syöpä. Ruoansulatus ja ravitsemus, hengityselimistö ja hengityksen säätely. Veri ja verenkierto ja sen säätely. Erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino. Elintoimintojen kemiallinen ja hermostollinen säätely sekä aistit ja lämmönsäätely. Sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus, hedelmöitys, raskaus ja synnytys. Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys. Ihmisen evoluutio ja ihminen lajina. Perinnöllisyys ja terveys. Elimistön puolustusjärjestelmät, mikrobit, myrkylliset aineet ja mutageenit. Aihekokonaisuudet: Keinoja osallistua elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen. Hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavien tekijöiden tunnistaminen. Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämiskeinoja. 47

5. Bioteknologia (BI5) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on syventää tietoja solun hienorakenteesta solun osien toiminnasta sekä ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenne ja merkitys solun toiminnalle. Kurssilla opiskellaan bakteerien ja virusten rakenne, toiminta ja lisääntymisperiaatteet. Opiskelijan tulee tuntea geenien toiminta ja säätely, geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet. Hän hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet, tuntee biotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia eri tieteenaloilla, maa- ja metsätaloudessa ja teollisuudessa. Lisäksi opiskelija pystyy arvioimaan biotekniikan luomia mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä ja tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja. Keskeiset sisällöt: DNA:n, geenien ja genomien rakenne, entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina. Geenin toiminta ja sen säätely sekä mutaatiot. Geenitekniikan menetelmiä ja geenikartoitus, geenitutkimus lääketieteessä ja yksilöiden tunnistamismenetelmänä. Bakteerien ja virusten rakenne, toiminta ja lisääntyminen, bakteerien viljely ja käsittely, mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa. Biotekniikka teollisuudessa ja kasvien ja eläinten jalostuksessa. Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö. Aihekokonaisuudet: Bioteknologian vaikutus elämäntapaan ja luonnonympäristön tilaan. Koulukohtaiset syventävät kurssit 6. Kasvikurssi 1 (BI6) Tavoitteet: Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja keräämään kasveja ja tekemään herbaario. Sisällöt: Kurssin alussa keväällä erikseen ilmoitettavana ajankohtana opiskellaan lajin tunnistamisen perusteet, keräily- ja kuivaustekniikka sekä lajitietojen tallentaminen. Opiskelija kerää kesän aikana 40 kasvilajia, tekee niistä herbaarion ja esittelee sen. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 7. Kasvikurssi 2 (BI7) Tavoitteet: Kurssi on jatkoa edelliseen kurssiin. Tavoitteena on tunnistaa 40 uutta kasvilajia ja tehdä niistä herbaario. Sisällöt: Opiskelija tunnistaa 40 uutta kasvilajia, tekee niistä herbaarion ja esittelee sen. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 8. Biologian kertauskurssi (BI8) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on kerrata biologian kurssien keskeisimpiä asioita, käydä läpi biologian erilaiset tehtävätyypit ja harjoitella ylioppilaskirjoituksiin vastaamista. Sisällöt: Peruskurssien ja syventävien kurssien keskeisiä teemoja. Ylioppilastehtäviä. Toteutus: Kurssi toteutetaan puolen tai koko kurssin mittaisena. 48

Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 9. Biologian työkurssi (BI9) 5.8 Maantiede Tavoitteet: Tavoitteena on herättää kiinnostusta biologian opiskeluun tekemällä biologian lukiokursseihin liittyviä töitä sekä havainnoimalla ympäristöä. Sisällöt: Kursseihin 1-4 liittyviä töitä, laborointeja, mikroskopointia, kasvatuskokeita sekä mahdollisesti taimienkasvatusta. Toteutus: Kurssi toteutetaan alkusyksyllä ja/tai loppukeväällä. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opetuksen tavoitteet Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, sähköisiä ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää uutta tietoteknologiaa maantieteellisten tietojen esittämisessä ymmärtää mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristön kehittymiseen osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena Arviointi Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen, taitojen ja asenteiden suhteen. Arvioinnin kohteena ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä kyky havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös kyky tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataidot ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin, koulukohtainen syventävä kurssi suoritusmerkinnällä. 49

Aihekokonaisuudet Lähes kaikkia aihekokonaisuuksia käsitellään maantieteen kursseilla. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta ovat tarkemman tarkastelun kohteena. Pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ja osaa kuvata ilma- vesi ja kivikehän rakenteen ja toiminnan sekä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt. Hän ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä. Opiskelija ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla sekä osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa Suomen tasolla ja maailmanlaajuisesti. Keskeiset sisällöt: Mitä maantiede on? Maantieteen tehtävät, maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku. Maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys, maantieteellinen mieltäminen, miellekartat ja paikkojen kokeminen. Aurinkokunnan synty ja perusrakenne. Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla. Maa planeettana, maapallon synty ja rakenne sekä Maan liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt. Ilmakehän rakenne ja merkitys, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet. Veden kiertokulku luonnossa. Sateiden synty ja jakautuminen, meriveden liikkeet. Sää ja sen ennustaminen, lämpö ja ilmastovyöhykkeet, ilmastonmuutos. Maapallon pinnanmuodot ja niiden muutokset, kivikehän rakenne, endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina. Maapallon kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus sekä ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä. Luonnonmaisemien tulkintaa karttojen ja kuvien avulla. 2. Yhteinen maailma (GE2) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä, osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen. Hän tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä, osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia. Opiskelija osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen. Hän tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja, kehittyneisyyserojen erilaisia ilmenemismuotoja, osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla. Keskeiset sisällöt: Kulttuurimaantieteen olemus, lähestymistavat ja näkökulmat, maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti. Väestönkehitys ja väestönkasvu, asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen, kulttuurit ja kult- 50

tuurien muuttuminen, vähemmistökulttuurit. Luonnonvarojen luokittelu ja riittävyys. Maapallon ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys, kestävä maaja kalatalous, maatalouden muodot, metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous. Teollisuuden raaka-aineet ja energianlähteet, teollisuuden sijainti, kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet. Liikennejärjestelmät, matkailu ja sen merkitys eri alueilla, maailmankauppa, alueellinen leviämisilmiö maantieteellinen diffuusio. Ihmistoiminnan alueellinen rakenne, kuten ytimet ja periferiat, maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa, keskukset ja vaikutusalueet. Kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla. Aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet, kehittyneisyyserot eri aluetasoilla, kansainvälinen yhteistyö ja globalisaatio. Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-käsite, kulttuurien erityispiirteitä, kulttuurien monimuotoisuuden arvostaminen. Teknologian ja talouden vuorovaikutus, teknologian vaikutus elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan. Kulttuuriympäristön muutosten analysointi. Kestävän kehityksen, ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Kestävä elämäntapa. Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Riskien maailma (GE3) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta. Hän tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee, osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti ja osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta. Opiskelija osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa, osaa analysoida ja arvioida riskiuutisia. Hän tietää, miten uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää, tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Lisäksi hän ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen, ihmisen hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Keskeiset sisällöt: Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys. Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet: avaruuden riskit, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus, eliöperäiset riskit, luonnonriskeihin varautuminen. Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen, mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin. Ihmiskunnan riskit ja riskialueet: väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus, sosiaalinen eriarvoistuminen, ristiriitojen säätelymahdollisuudet. Tekniset riskit. Aihekokonaisuudet: Luonnonympäristössä, kulttuuriympäristössä ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niiden analysointia. Kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton tuotanto. 51

4. Aluetutkimus (GE4) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa kartografian perusteet, tuntee paikkatietojärjestelmän periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia, osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä. Opiskelija osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa, osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina. Hän osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta. Hän osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan, sekä tuntee tekijäinoikeudet. Keskeiset sisällöt: Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot: kenttähavainnot, kysely ja haastattelu, kartat, mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat, numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina, lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM tallenteina olevat lähteet. Paikkatietojärjestelmät: paikkatiedon perusteet ja sovellusmahdollisuudet, esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla. Oma aluetutkimus: tutkimusalueen valinta, aineiston keruu, käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoinen aluekuvauksen raportointi. Aluetutkimuksen aihealueet: tutkimuksen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen. Aihekokonaisuudet: erilaisten medialähteiden ja tietoteknologian hyödyntäminen aluetutkimuskurssilla. Koulukohtainen syventävä kurssi 5. Maantieteen kertauskurssi (GE5) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on kerrata maantieteen peruskurssien keskeisimpiä asioita, kehittyä maantieteellisessä ajattelussa ja alueellisten ilmiöiden tarkastelussa. Tavoitteena on myös käydä läpi maantieteen erilaiset tehtävätyypit, harjoitella ylioppilaskirjoituksiin vastaamista ja tulkita erilaisia karttoja. Sisällöt: Maantieteellinen ajattelu. Luonnonmaisemien ja kulttuurimaisemien tulkinta kuvien ja karttojen avulla. Kurssien 1 ja 2 ydinkysymysten kertausta opiskelijoiden valinnan mukaan. Ylioppilaskirjoitusten tehtäviä. Toteutus: Kurssi toteutetaan puolen tai koko kurssin mittaisena. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 5.9 Fysiikka Opetuksen tavoitteet Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi, jäsentää käsitys- 52

tään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla, pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen. Opiskelija suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä, hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen, saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä kuten yritystoiminnassa. Arviointi Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin, koulukohtainen soveltava kurssi suoritusmerkinnällä. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: Fysikaalista tietoa luonnosta saadaan havainnoimalla ja mittaamalla. Fysiikan opiskelu antaa valmiuksia ajattelulle, jossa päätelmät tehdään todellisten, mittaamalla saatujen tietojen perusteella. Tällaisia päättelytaitoja tarvitaan päätöksenteossa kaikilla yhteiskunnan ja elinkeinoelämän alueilla. Ihmiskunnan elämä maapallolla edellyttää suotuisia olosuhteita, joihin monet ihmisen toimenpiteet vaikuttavat. Demokraattisessa päätöksenteossa jokainen joutuu ottamaan kantaa esimerkiksi energian tuotantoon, elintason kohottamiseen ja ympäristökysymyksiin. Oman perustellun mielipiteen muodostamista energiantuotannosta ja siitä keskustelemista muiden kanssa harjoitellaan kursseilla FY1, FY2 ja FY8. Hyvinvointi ja turvallisuus: Taloudellinen vauraus on osa nykyistä yhteiskuntamme hyvinvointia. Teollistuminen ja teknologinen kehittyminen ovat osaltaan olleet mahdollistamassa länsimaista talouskasvua. Fysiikassa tarkastellaan sellaisia teknisiä oivalluksia, jotka ovat muuttaneet yhteiskuntaa kohti nykyistä korkean teknologian mallia. Turvallisuusteemaa käsitellään erityisesti liikennefysiikassa, energiantuotannossa sekä sähkötekniikassa kursseilla FY2, FY4, FY6 ja FY8. Kestävä kehitys: Yksi ihmiskunnan suurimpia haasteita on siirtyä kestävän kehityksen mukaiseen energiatalouteen. Ilmaston muutosta voidaan hidastaa esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käytön laajentamisella, ydinvoiman käytöllä ja energian käytön hyötysuhteen parantamisella. Näitä teemoja käsitellään kursseilla FY2 ja FY8. Kulttuuri-identiteetti: Ihminen on aina muodostanut käsityksensä maailmasta havaintojen, perimätiedon ja oivallusten kautta. Fysiikalla tieteenä on suuri merkitys maailmankuvan muuttumisessa. Merkittävimpiä oivalluksia ovat olleet höyrykoneen ja sähkön keksiminen sekä modernin maailmankuvan kehittyminen. Tämän historiallisen kehityksen jäsentyminen tulee esille kaikilla fysiikan kursseilla, mutta erityisesti kursseilla FY1, FY2, FY6 ja FY8. Teknologia ja yhteiskunta: Nyky-yhteiskunnassa käytössä oleva energiatekniikka, liikennevälineet, sähkö-, vesi- ja viemäriverkot sekä tiedonsiirtojärjestelmät ovat meille selviö. Kaikkien näiden järjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon on tarvittu ja tarvitaan fysiikan tietoja. Eri alojen teknologioihin tutustutaan kaikilla fysiikan kursseilla. Viestintä ja mediaosaaminen: Jokaisella fysiikan kurssilla harjaannutetaan opiskelijoiden viestintätaitoja ja mediaosaamista. Fysiikan opiskelu opettaa myös havainnoimaan ja erittelemään median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen, sillä fy- 53

siikan tietoja käytetään paitsi tekniikassa ja teollisuudessa myös mm. urheilussa, sääennusteissa, rikostutkimuksessa, arkeologiassa, viihteessä, taiteentutkimuksessa ja sodissa. Pakollinen kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan, tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla, ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta, suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille sekä käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. Keskeiset sisällöt: fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana, aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset, energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa, kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi, voima liikkeen muutoksen aiheuttajana, liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys. Syventävät kurssit Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla, tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla, tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin, tutustuu eri fysiikan osa-alueisiin liittyvään teknologiaan, tutustuu fysiikan merkitykseen eri yhteiskunnan alueilla, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. 2. Lämpö (FY2) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt, saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon ja energiakysymykseen. Keskeiset sisällöt: kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen, paine, hydrostaattinen paine, kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia, mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde, lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia sekä energiavarat. 3. Aallot (FY3) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan luonnon periodisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin. Keskeiset sisällöt: harmoninen voima ja värähdysliike, aaltoliikkeen synty ja eteneminen, aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen, heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen, valo, peilit ja linssit, ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen. 54

4. Liikkeen lait (FY4) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja. Keskeiset sisällöt: liikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä liike sekä Newtonin lait, etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste, liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate, liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate sekä värähdysliikkeen energia. 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa. Keskeiset sisällöt: momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen, pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike, pyörimisen liikeyhtälö, pyörimismäärän säilyminen, pyörimisliikkeen energia, ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys, gravitaatio ja gravitaation alainen liike, heittoliike ja planeettojen liike sekä satelliitit ja niiden käyttö. 6. Sähkö (FY6) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan ja perehtyy sähköturvallisuuteen ja kodin sähkötekniikkaan. Keskeiset sisällöt: sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa, jännitteen ja sähkövirran mittaaminen, Ohmin laki, Joulen laki, vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait, Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä, kondensaattori, kytkennät ja energia, sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi. 7. Sähkömagnetismi (FY7) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä. Keskeiset sisällöt: magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä, varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä, induktiolaki ja Lenzin laki, induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio, energian siirto sähkövirran avulla, tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen, värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä, sähköturvallisuus ja energiateollisuus. 8. Aine ja säteily (FY8) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina, syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. Keskeiset sisällöt: sähkömagneettinen säteily, röntgensäteily, Planckin säteilylaki, valosähköilmiö, säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne, atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli, kvantittuminen, viivaspektri, 55

Soveltava kurssi atomin energiatilat ja energiatasokaavio, atomiytimen rakenne, radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus, massan ja energian ekvivalenssi, ydinreaktiot ja ydinenergia, aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu. 9. Kertauskurssi (FY9) Käydään läpi kurssien keskeisin sisältö. Arviointi suoritusmerkinnällä. 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Kemia on yksi perusluonnontieteistä. Se tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan myös persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Opetuksen tavoitteet Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää, miten ne vaikuttavat jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin. Opiskelija osaa kokeellisen työskentelyn ja muun tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä, osaa tehdä kemiallisia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä työturvallisuusnäkökohdat huomioiden, perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä. Opiskelija perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa, osaa käyttää kemiallista tietoa terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon ja saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan. Arviointi Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa huomioidaan kurssikoe, osallistumisaktiivisuus, kokeellinen työskentely sekä mahdolliset työselostukset, projektityöt, esitelmät ja tutkielmat. Kaikista kursseista annetaan numeroarviointi. Kurssien suoritusjärjestykseksi suositellaan numerojärjestystä. Kurssit 3 ja 4 voi kuitenkin suorittaa milloin vain 1. ja 2. kurssin jälkeen. 56

Aihekokonaisuudet Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekokonaisuudet sisältyvät jokaiseen kemian kurssiin. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: Oma-aloitteisuus, yritteliäisyys sekä kyky tehdä johtopäätöksiä vahvistuvat kokeellisen työskentelyn myötä kaikilla kemian kursseilla. Kemian merkitystä korostetaan ja vihreän kemian periaatteet huomioidaan koko lukion oppimäärässä. Hyvinvointi ja turvallisuus: Kemian opiskelu auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää ja kemian merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Erityisesti kurssilla 1 tutustutaan orgaanisten yhdisteiden merkitykseen ihmiselle ja elinympäristölle. Turvallisuus tulee korostetusti esille laboratoriotyöskentelyssä. Kestävä kehitys: Opiskelu auttaa ymmärtämään luontoa ja kemian merkitystä luonnon hyvin- tai pahoinvoinnille. Se auttaa pohtimaan, millaista on luontoa pilaamaton kemian teollisuus, auttaa ymmärtämään energian kiertokulun ja energian ja luonnonvarojen säästämisen merkitystä, tutustuttaa ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettäviin menetelmiin ja tutustuttaa kemian teknologiaan ympäristönsuojelun kannalta. Kulttuuri-identiteetti: Kemian historiaan tutustuminen toimii osana opiskelijan kulttuuri-identiteetin ja maailmankuvan muodostumista. Teknologia ja yhteiskunta: Kemian opiskelu auttaa ymmärtämään sen merkitystä teollisuudessa, tutustuttaa teollisesti merkittäviin raaka-aineisiin ja niiden jalostukseen sekä kemialliseen tasapainoon teollisuuden prosesseissa. Viestintä ja mediaosaaminen: Opiskelu kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia, kriittistä tiedonhankintaa ja eettisten ongelmien pohtimista. Pakollinen kurssi 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä, syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä, osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle, tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä, kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia, oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja, osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia. Keskeiset sisällöt: orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia, orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita, orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus, erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus. Syventävät kurssit 2. Kemian mikromaailma (KE2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä, osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä 57

erilaisia kemian malleja, taulukoita ja jaksollista järjestelmää, ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä, osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt: alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä, atomin rakenne ja atomiorbitaalit, hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava, kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet, atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidokset, avaruusrakenne ja isomeria. 3. Reaktiot ja energia (KE3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä ja teollisuudessa, ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa, osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti, osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt: kemiallinen reaktio, epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia, kemiallisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö, energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa, reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät. 4. Metallit ja materiaalit (KE4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee teollisesti merkittäviä raakaaineita sekä niiden jalostusprosesseja, tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumispelkistymisreaktioita, osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä sovelluksia, tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä, osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt: sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi, hapettumis-pelkistymisreaktiot, metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet, bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit. 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia sovelluksia, ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä, osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt: reaktiotasapaino, happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys, liukoisuus ja liukoisuustasapaino, tasapainoon liittyvät graafiset esitykset. 58

5.11 Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan. Opetuksen tavoitteet Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia. Arviointi Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin ja koulukohtainen syventävä kurssi suoritusmerkinnällä. Pakolliset kurssit 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa 59

ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Opiskelija tuntee Raamatun ominaislaadun ja tuntee sen vaikutuksen länsimaiseen kulttuuriin. Opiskelija saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen ja oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus. Keskeiset sisällöt: Kurssissa tarkastellaan uskonnon ydinkysymyksiä ja uskontoa yhteisössä ja yksilön kokemuksessa. Tutkitaan Raamattua pyhänä kirjana, sen syntyä ja sisältöä. Tarkastellaan Raamatun tutkimus- ja tulkintatapoja ja niiden vaikutuksia maailmankuvaan ja kulttuuriin. Itsenäinen suoritus sallitaan vain erittäin perustelluista syistä. Aihekokonaisuudet, joihin kurssi liittyy: hyvinvointi ja turvallisuus sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa. Opiskelija ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa. Opiskelija osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan. Keskeiset sisällöt: Tarkastellaan kristillisen kirkon syntyä, alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon. Selvitetään kirkkojen kehitystä keskiajalla ja reformaation tuomaa muutosta. Tutkitaan nykyistä kristikuntaa, kirkkojen roolia nykymaailmassa ja vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Kurssin laajasta yleissivistävästä sisällöstä pyritään painottamaan uuden ajan ja nykyajan osuutta. Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä aktiivinen kansalaisuus ovat vahvasti esillä. 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun ja hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen. Oppilas ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan. Tavoitteena on ymmärtää Raamatun yhteys elämänkysymyksiin, kristilliseen ja erityisesti luterilaiseen etiikkaan. Keskeiset sisällöt: Tarkastellaan kristillistä käsitystä Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta. Selvitellään hyvän ja pahan käsitteitä. Tutustutaan kristilliseen etiikkaan ja etiikan teorioihin. Keskustellaan yksilö- ja yhteiskuntaeettisistä kysymyksistä. Itsenäinen suorittaminen sallitaan vain erittäin perustelluista syistä. Kurssi läpäisee kaikki aihekokonaisuudet. Kristinuskon todellisuus- ja ihmiskäsityksen pohjalta pyritään vahvistamaan aktiivista kansalaisuutta, luomaan pohjaa hyvinvoinnille ja turvallisuudelle sekä vahvistamaan sitoutumista kestävään kehitykseen. 60

Valtakunnalliset syventävät kurssit 4. Uskontojen maailmat (UE4) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ja ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden. Opiskelija ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. Keskeiset sisällöt: Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta, islamia ja luonnonkansojen uskontoja. Tutkitaan uskontojen pyhiä kirjoja, oppia, hartauselämää, suuntauksia ja uskonnon vaikutusta yhteiskuntaan. Kulttuuri-identiteetin ja kulttuurien tuntemuksen lisäksi aihekokonaisuuksista painottuvat hyvinvointi ja turvallisuus sekä aktiivinen kansalaisuus. 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivään. Opiskelija osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta ja ymmärtää suomalaisen uskonnollisuuden erityispiirteitä. Keskeiset sisällöt: Tarkastellaan muinaissuomalaisten uskontoa. Tutkitaan Suomen kirkkohistorian yleislinjat nykyaikaan saakka. Perehdytään suomalaiseen uskonnollisuuteen, eri kirkkokuntiin ja ei-kristillisiin yhteisöihin. Keskustellaan kristinuskon vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssi läpäisee kaikki aihekokonaisuudet. Kulloinkin ajankohtaiset aiheet ja paikallisuus pyritään ottamaan huomioon. Koulukohtainen syventävä kurssi 6. Uskonnon kertauskurssi (UE6) Kurssilla kerrataan kaikkien uskonnon kurssien keskeiset asiat. Tarpeen mukaan kurssi toteutetaan kokonaisena kurssina tai ½ kurssin mittaisena. Arvostellaan suoritusmerkinnällä. 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tie- 61

toisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Opetuksen tavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen Arviointi rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita. Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista. Pakolliset kurssit 1. Hyvä elämä (ET1) Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti, kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta. Tavoitteena on myös, että opiskelija kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan. Opiskelija oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä sekä kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti. Keskeiset sisällöt: Peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti. Ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi. Elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa 62

omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys. Identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa. Yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa. Hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin. 2. Maailmankuva (ET2) Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä, oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja. Opiskelija kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä sekä jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle. Keskeiset sisällöt: Maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde. Maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta. Maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti. Koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina. Länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat. Kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus. Maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi. 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille. Hän oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä, oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä, oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Opiskelija ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta. Keskeiset sisällöt: Ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot. Teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta. Hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena. Ihmisoikeudet ja niiden historia. Poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot. Oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä. 63

Syventävät kurssit 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana ja tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin. Hän kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä, oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan, perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin, ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina. Keskeiset sisällöt: Kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt. Identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö. Saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys. Kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus. Etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa. Elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa. 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Hän oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä, tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa, ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä sekä oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä. Keskeiset sisällöt: Maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt. Uskonnon ja uskonnollisuuden olemus. Uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen. Ateismi ja agnostismi. Sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia. Humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina. 5.13 Filosofia Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat 64

tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä. Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi. Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin. Arviointi Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Kaikki kurssit arvioidaan numeroin. Pakollinen kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia ratkaisuja ja ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja. Opiskelijan tulee tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta ja hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osata perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta. Keskeiset sisällöt: Tarkastellaan mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonnetta ja niiden suhdetta käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin ky- 65

symyksiin. Selvitellään filosofian keskeiset osa-alueet ja niiden perusnäkemyksiä: tieto ja totuus, vapaus ja välttämättömyys, oikeudenmukaisuus ja moraaliset arvot eri aikoina yksilön ja yhteiskunnan käsitteinä. Itsenäinen suorittaminen sallitaan vain erittäin perustelluista syistä. Valtakunnalliset syventävät kurssit 2. Filosofinen etiikka (FI2) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehtyä filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin, oppia arvioimaan ja perustelemaan elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista etiikan käsittein. Tavoitteena on oppia kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan. Keskeiset sisällöt: Keskeistä on filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä sekä moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka. Tarkastellaan moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa. moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta. Keskeistä on klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet. 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa ja osaa arvioida, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä. Opetellaan erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä ja hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta. Keskeiset sisällöt: Tarkastellaan metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, luonnetta ja todellisuuden rakennetta luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa. Tutkitaan totuusteoriat, tiedon mahdollisuudet ja rajat, tiedon oikeuttaminen, argumentoinnin ja päättelyn perusteita. Tutustutaan tieteellisen tutkimuksen luonteeseen ja peruskäsitteisiin. Määritellään tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä. 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä oppii hahmottamaan ja arvioimaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa. Tavoitteena on jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa sekä arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta. Keskeiset sisällöt: Tarkastellaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttamista: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat, poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat. Esillä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus sekä nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: su- 66

5.14 Historia kupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus. Opetuksen tavoitteet Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään, kuinka historialliset tapahtumat vaikuttavat vielä nykyaikana. Historian opiskelun tarkoituksena ovat tärkeiden tapahtumien syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen ja selittäminen sekä kronologian ja historian keskeisimpien tapahtumien tunteminen oppii hankkimaan luotettavaa tietoa ja vertailemaan eri tietolähteitä oppii arvioimaan eri aikakausien ja kulttuurien toimintatapoja niiden omien lähtökohtien pohjalta, tuomitsematta niitä omanaikansa arvojen pohjalta oppii ymmärtämään demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan järjestelmän toimintaperiaatteet ja ymmärtää niiden merkityksen yhteiskunnan kehitykselle. Suoritusjärjestys: kurssit Ihminen, ympäristö ja kulttuuri sekä Eurooppalainen ihminen on suoritettava ennen muita pakollisia kursseja. Itsenäinen suorittaminen: Kaikki kurssit voi periaatteessa suorittaa itsenäisesti. Suorituksesta on sovittava kurssin opettajan kanssa. Suoritukseen vaaditaan tutkielman laatiminen jostakin sovitusta aiheesta ja kurssikoe. Oma työ olisi hyvä esittää myös toisille opiskelijoille. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota taitoon käsitellä historiallista tietoa jäsentyneesti, kriittisesti, syy-seuraussuhteet huomioiden sekä aikaperspektiivin hallintaan. Kokeen lisäksi kurssin numeroon vaikuttavat tehtävien tekeminen, tuntiaktiivisuus. Kunkin kurssin alussa opettaja selvittää kurssin arvosteluperiaatteet. Kaikki kurssit arvioidaan numeroin, paitsi syventävät koulukohtaiset kurssit, jotka arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla. Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi käsittelee yhteiskunnan ja talousjärjestelmän kehitystä esihistoriasta nykyaikaan. Keskeistä tarkastelussa on ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen vaikutukset kulttuuriympäristöön. Näin opiskelijaa ohjataan kestävän kehityksen periaatteisiin. Kurssilla tutustutaan erilaisiin yhteiskunta- ja talousjärjestelmiin, väestön kehitykseen ja keksintöihin ja aatteisiin. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteiskunta. 67

2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi käsittelee eurooppalaisen kulttuurin syntyä ja kehitystä aina Kreetan minolaisesta kulttuurista nykypäivään asti. Keskeistä tarkastelussa on eri aikakausien tunnistaminen ja ominaispiirteiden selittäminen. Kurssin aikana perehdytään kunkin aikakauden tieteen, musiikin, kirjallisuuden, kuva- ja rakennustaiteen kehittymiseen sekä aikakauden oikeus- ja koulujärjestelmään. Näitä kulttuurin osatekijöitä tarkastelemalla opiskelija näkee kulttuurin merkityksen yhteiskunnan kehityksessä. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 3. Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssilla tutustutaan kansainvälisen politiikan keskeisimpiin tapahtumiin 1800-luvun alusta tähän päivään asti. Pääpaino on 1900-luvun historiassa. Keskeistä on erilaisten poliittisten tapahtumien analysointi. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa demokraattisen ja diktatuurisen järjestelmän toimintaperiaatteiden erot ja ymmärtää, mitä ihmisoikeuksiin kuuluu. Erilaiset poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat ja nykyajan globaalin maailmanpolitiikan erityispiirteisiin tutustutaan kurssin aikana. Keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat nationalismi ja sen vaikutukset, imperialismi, 1.ms, demokratia vastaan diktatuuri, sotien välinen aika, 2. ms., kylmä sota, kommunistinen järjestelmä vs. kapitalistinen järjestelmä, Lähi-itä poliittisena kenttänä, Kaakkois-Aasia, Neuvostoliiton hajoaminen ja nykyiset poliittiset liittoutumat. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 4. Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tuntemaan yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset sekä suhteuttaa Suomen valtiollinen kehitys osana yleiseurooppalaista ja maailmanpoliittista taustaa vasten. Lisäksi tulee hahmottaa talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäinen riippuvuus. Kurssin sisältönä ovat Suomen historian keskeiset muutosprosessit ja kehityslinjat 1800-luvulta nykypäivään. Ruotsin vallan perintö, suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen, teollistuva Suomi, itsenäistyminen, kahtiajaosta eheytymiseen, sodat ja sodanjälkeinen kehitys sekä uusi kansainvälinen asema. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteiskunta. 68

Valtakunnalliset syventävät kurssit 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssi käsittelee Suomen esihistoriaa ja yhteiskunnan kehitystä Ruotsin vallan aikana. Keskeistä on tiedostaa suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin. Tarkastelun kohteina ovat erityisesti suomaisten alkuperä, sääty-yhteiskunnan syntyminen, hallinnon kehitys ja Ruotsin harjoittaman politiikan vaikutukset Suomen talouteen ja väestönkehitykseen. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssilla tutustutaan Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin. Tavoitteena on ymmärtää erilaisia kulttuureita, niiden arvomaailmaa, elämäntapaa ja vuorovaikutusta toisiin kulttuureihin. Tarkasteltavia kulttuurialueita ovat Afrikka, Australia ja Oseania, Intia, Japani, Kiina, Latinalainen Amerikka, Pohjois- Amerikan intiaanikulttuurit ja islamilainen kulttuuri. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Koulukohtaiset syventävät kurssit 7. Kotiseudun historia (HI7) Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija oman kotiseudun menneisyyteen sekä perehdyttää hänet sukututkimuksen tekemiseen. Kurssi on tekemisen ja tutkimisen kurssi: Kotiseudun esihistoria, asutus, elinkeinoelämä, henkinen ja hengellinen elämä. Kurssin sisältö: Tutustumme Pudasjärven kotiseutumuseon kokoelmiin, esine- ja metsämuseoon sekä kirkon alueeseen että kaupungin eri arkistoihin. Lisäksi perehdymme sukututkimukseen ja teemme mm. sukupuut tai haastattelut. Vierailemme kotikaupunkimme seurakunnassa ja kirkon arkistossa sekä tietyin varauksin mm. Oulun maakunta-arkistossa ja Pohjois- Pohjanmaan museossa. 8. Maailma tänään (HI8) Kurssin tavoitteena on opastaa opiskelija tutkimaan ja tekemään ajankohtaisista tapahtumista pienimuotoinen tutkielma. Kurssin sisältö: Ajankohtaisten maailmantapahtumien seuranta. Vallitseva maailmantilanne ajankohtaismateriaalin avulla. Tekemisen ja tutkimisen kurssi. Tutustumiskäynnit: Pudasjärvellä Iijokiseudun toimituksessa ja Oulussa sanomalehti Kalevan toimitiloissa tutustumassa sanomalehden tekemiseen. 9. Kertauskurssi (HI9) Kurssilla kerrataan kaikki Lukion opetussuunnitelman historian pakolliset kurssit(1-4) sekä osa syventävistä kursseista(5-6) tavoitteena mahdollisimman hyvä menestys historian ainereaalissa. Kurssin pituus on ½ kurssia ja se 69

on tarkoitettu oppilaille, jotka kirjoittavat historian ainereaalissa. Kurssilla on kirja ja se arvostellaan hyväksytty/hylätty periaatteella. 10. Veteraanikurssi (HI10) Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija Pudasjärven sotaveteraanien historiaan ja nykyisyyteen. Lisäksi tavoitteena on auttaa veteraaneja erilaisissa tilaisuuksissa, joihin veteraanit osallistuvat sekä myös kerätä, koota ja tallentaa paikkakunnan veteraaniperintöä. Kurssi on osallistumisen ja tutkimisen kurssi, joka toteutetaan pääosin kouluajan ulkopuolella viikonloppuisin ja juhlapäivinä. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Pudasjärven sotaveteraanien ja sotainvalidien kanssa. Kurssin sisältö: Tutustumme Pudasjärven sotaveteraanien historiaan, perintöön ja nykytilaan auttamalla veteraaneja erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi keräämme ja tutkimme sotaveteraanien historiaa ja tarvittaessa autamme myös veteraaniperinnön julkaisemisessa, esim. internetissä. Kurssin pääpaino on kuitenkin osallistuminen veteraanien juhliin, retkiin ja tilaisuuksiin avustajina ja seuralaisina. Tärkeimpiä tilaisuuksia ovat itsenäisyyspäivän, veteraanipäivän ja kaatuneiden muistopäivän juhlatilaisuudet sekä mahdolliset veteraanien päiväretket 11.Sodankäynnin historia (HI11) Kurssilla perehdytään monipuolisia oppimismenetelmiä hyväksikäyttäen sodankäynnin historiaan antiikista nykypäivään. Lisäksi voidaan valita jokin painopistealue( esim II maailmansota), johon perehdytään syvällisemmin. Kurssi on tekemisen, tutkimisen ja perehtymisen kurssi. Keskeisiä aiheita sodankäynnin historiassa ovat merkittävät sotapäälliköt, keskeiset taistelut ja aseteknologian kehitys. Myös rauhan merkitystä mietitään sodankäynnin historian melskeissä. Kurssi arvoidaan hyväksytty/hylätty periaatteella. Kurssi on tarkoitettu toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Kurssilla ei ole kirjaa. 12. Antiikin kurssi (HI12) Kurssi tarkastelee antiikin Kreikan ja Rooman talous-, sosiaali- ja kulttuuri- ja poliittista historiaa sekä antiikin vaikutusta aina nykypäivään asti. Kurssilla käydään asioita monipuolisesti läpi arvioinnin perustuen oppilaiden näyttöihin kursseilla. Kurssi arvioidaan numerolla. Keskeiset sisällöt: 1. Antiikin Kreikka Antiikin Kreikan historia pääpiirteissään: Pimeä aika, Esiklassinen aika, Klassinen aika, Antiikin Kreikan Uskonto ja Jumalat Antiikin Kreikan Kulttuuri: Teatteri, Filosofia, Kirjallisuus, Olympialaiset, Kuvanveisto, Taide yleensä, Arkkitehtuuri, Tieteet, Sotataito 2. Hellenistinen maailma: Aleksanteri Suuren valtakunta, hellenistinen kulttuuri 3. Antiikin Rooma: 70

Antiikin Rooman historia pääpiirteissään: Rooman synty, tasavallan aika, keisarikunnan aika - Antiikin Rooman Kulttuuri: Filosofia ja retoriikka, Kirjallisuus, Kuvanveisto, Taide yleensä, Arkkitehtuuri, Tieteet, Sotataito 4. Antiikin tapakulttuuri( Kreikka ja Rooma): antiikin lapsi, perhe ja avioliitto, antiikin nainen, asuminen, kylpyläkulttuuri, ruoka ja juoma, kalenteri, Antiikin juhlat 5.15 Yhteiskuntaoppi Tavoitteet Yhteiskuntaopin tavoitteena on nähdä nykyinen yhteiskunta historiallisen kehityksen tuloksena. Tärkeää on myös oppia tuntemaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan pääperiaatteet. Samalla opiskelija ymmärtää omat vaikuttamismahdollisuutensa yhteiskunnan ja talouden alalla ja näkee vastuuntuntoisen, tasa-arvoisen ja suvaitsevan yhteiskunnan merkityksen. Arviointi Arvioinnissa huomioidaan yhteiskuntaopille ominaiset taidot ja ajattelutapa sekä keskeisten asioiden hallinta. Arvosanaan vaikuttavat lisäksi kurssin aikana tehdyt raportit sekä valmius ilmaista tietonsa ja taitonsa kriittisesti kirjallisesti ja sanallisesti. Kaikki kurssit arvioidaan numeroin. Pakolliset kurssit 1. Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssin tavoitteena on saada opiskelija ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet ja tuntemaan kansalaisen perusoikeudet ja mahdollisuudet. Lisäksi hänen tulee omaksua tasapainoinen ja analyyttinen näkökulma yhteiskuntaan sekä tuntea hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Kurssi perehdyttää valtiollisen ja yhteiskunnallisen järjestelmän sekä suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Täten se hyödyntää valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita. Kurssin keskeisenä sisältönä ovat suomalaisen yhteiskunnan kehitys, valta ja vaikuttaminen, oikeusvaltion turvallisuusjärjestelmät sekä sosiaalipolitiikka. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 2. Taloustieto (YH2) Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin sekä Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Lisäksi hänen tulee tuntea työnteon ja yrittäjyyden merkitys kansantaloudelle. Kurssilla tarkastellaan talouselämän toimintaperiaatteita mikro- ja makrotalouden sekä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. 71

Tutustumiskäynnit Pudasjärvellä mm. Fortumissa, OYJ Apetit Lännen tehtailla, Osuuspankissa ja Kontiotuotteella. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta ja viestintä- ja mediaosaaminen. Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssin tavoitteena on saada opiskelija omaksumaan perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista sekä Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista. Lisäksi hän oppii itse hoitamaan tavallisimmat oikeusasiat. Kurssin sisältönä ovat lakitiedon perusteet, kansalaisen yleisimmät oikeustoimet sekä rikos- ja prosessioikeus. Kurssin aikana tutustumme Pudasjärvellä mm. Osuuspankkiin (lakiasiat) ja vierailemme poliisilaitoksella ja sen kansliassa. Lisäksi käymme kaupunkimme käräjäoikeudessa ja Oulun vankilassa (tietyin varauksin). Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus. 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija saamaan monipuolista tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta. Lisäksi hän oppii ymmärtämään Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta. Kurssilla tarkastellaan Euroopan unionin toimintaa sekä yksittäisen kansalaisen asemaa yhdentyvässä Euroopassa. Lisäksi kannustetaan opiskelijaa osallistumaan keskusteluun Euroopan unionista. Keskeisenä sisältönä ovat eurooppalainen identiteetti, vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa sekä sen alueelliset vaikutukset että haasteet. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Koulukohtainen soveltaa kurssi 5. Kertauskurssi (YH5) Kurssilla kerrataan kaikki Lukion opetussuunnitelman yhteiskuntaopin pakolliset kurssit(1-2) sekä osa syventävistä kursseista(3-4) tavoitteena mahdollisimman hyvä menestys yhteiskuntaopin ainereaalissa. Kurssin pituus on ½ kurssia ja se on tarkoitettu oppilaille, jotka kirjoittavat yhteiskuntaopin ainereaalissa. Kurssilla on kirja ja se arvostellaan hyväksytty/hylätty periaatteella. 72

5.16 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian empiirinen ja pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä. Opetuksen tavoitteet Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten kuten teknologisen kehityksen tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa. Pakollinen (PS1) ja syventävät kurssit (PS2 PS6) arvioidaan numeroin, PS7 ja PS8 suoritusmerkinnällä. 73

Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Tavoitteet: Tavoitteena on tutustua psykologiaan tieteenä ja sen soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ja ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Tavoitteena on tietää keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osata havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osata pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan. Sosiaalipsykologista tietoa tulee osata soveltaa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä. Keskeiset sisällöt: Kartoitetaan psykologiaa tieteenä: tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen. Määritellään psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja oppimisen perusteet ja sovelluksia. Tutustutaan sosiaalipsykologian perusteisiin. Itsenäinen suorittaminen sallitaan vain erittäin perustelluista syistä. Aihekokonaisuudet, joihin kurssi liittyy: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, viestintä- ja mediaosaaminen. Valtakunnalliset syventävät kurssit 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Tavoitteet: Tavoitteena on ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen vaiheet ja siihen vaikuttavia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Tutkimusten ja teorioiden kautta hahmottuu ymmärrys koko elämän kestävästä monimuotoisesta prosessista huomioiden yksilöerot. Tavoitteena on kehityspsykologian tietämisen ohella osata soveltaa tietoa omaan elämään. Keskeiset sisällöt: Selvitellään ihmisen elämänvaiheita syntymästä kuolemaan. Keskitytään psyykkiseen kehitykseen. Biologisten tekijöiden ja perintötekijöiden yhteyttä huomioidaan. Ympäristötekijöiden vaikutusta tarkastellaan. Tutustutaan kehityspsykologian tutkimukseen ja teorioihin. Kartoitetaan psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttamista. Aihekokonaisuudet, joihin kurssi liittyy: hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, kestävä kehitys. 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Tavoitteet: Tavoitteena on saada kokonaiskuva ihmisen tiedollisista toiminnoista. Tarkoituksena on tiedostaa toimintojen keskinäinen yhteys. Tavoitteena on tutustua hermostollisiin toimintoihin ja ymmärtää niiden yhteys tiedollisiin toimintoihin. Perehdytään kognitiivisten ja hermostollisten toimintojen tutkimuksiin. Keskeiset sisällöt: Tarkastellaan ihmisen tiedollisia toimintoja ja niiden fysiologista ja hermostollista taustaa. Tutustutaan tarkkaavaisuuden, havaitsemisen, muistin, vireystilan/aktivaation perustoimintoihin. Selvitetään hermoston rakennetta, hermosolujen ja hermoverkkojen toimintaa ja korostetaan yh- 74

teyttä psyykkisiin toimintoihin. Tutkimustietoon perehtyen tutustutaan erilaisiin selitysmalleihin ja toimintojen häiriöihin ja kuntoutukseen. Aihekokonaisuudet, johon kurssi liittyy: viestintä- ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta. 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Tavoitteet: Tavoitteena on ymmärtää ihmisen toiminnan olevan tietoisen ohjauksen ja tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista. Tutustutaan motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tiedetään, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy. Tavoitteena on ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot muodostavat tietoisten toimintojen kanssa dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden ja ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin. Perehdytään tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkitykseen ihmisen toiminnassa. Tutkitaan taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Keskeiset sisällöt: Tutkitaan motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäisiä vaikutuksia ihmisen toiminnassa: eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen sekä tunteet moniulotteisina prosesseina ja niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys. Kartoitetaan motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimusta. Selvitetään motivaation ja tunteiden biopsykologista perustaa ja yhteyttä hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla sekä yhteyksiä sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Tarkastellaan kognitiivista toimintaa, kuten ajattelua, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Aihekokonaisuudet, johon kurssi liittyy: hyvinvointi ja turvallisuus. 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Tavoitteet: Tavoitteena on ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuus ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt, sekä ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen. Tavoitteena on ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeus sekä erilaisten tekijöiden yhteydet mielenterveyteen ja tunnistaa keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja ja tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. Keskeiset sisällöt: Määritellään persoonallisuus ja sen keskeisiä käsitteitä ja pyritään selittämään niitä psykologian eri näkökulmista sekä tutkimuksen kautta. Kartoitetaan mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä ja mielenterveyden häiriöitä, psykoterapiaa ja lääkehoitoa mielenterveyden ongelmien hoidossa. Tarkastellaan psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Aihekokonaisuudet, joihin kurssi liittyy: hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Koulukohtaiset syventävät kurssit 6. Sosiaalipsykologia (PS6) Tavoitteet: Syvennetään sosiaalipsykologian tietoja. Tavoitteena on tuntea ryhmien toiminnan ja sosiaalisen vaikuttamisen lainalaisuudet ja osata sovel- 75

taa tietoutta sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ymmärtää sosiaalipsykologisten ilmiöiden vaikutuksia yksilö- ja ryhmätasolla sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen kulttuurisidonnaisuutta ja merkitystä yhteistoiminnan perustana. Keskeiset sisällöt: Kartoitetaan lukiolaisen sosiaalista ympäristöä: erilaisia ryhmiä, asenteita ja viestintää. Tutustutaan sosiaalipsykologian tapaan havainnoida ja eritellä arkielämän ihmissuhteita ja ryhmädynamiikkaa. Aihekokonaisuudet, joihin kurssi liittyy: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta. 7. Psykologian kertauskurssi (PS7) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on saada kokonaiskuva kurssien PS1 - PS6 keskeisistä sisällöistä ja saada valmiuksia psykologian ylioppilaskoetta varten. Keskeiset sisällöt: Kerrataan kurssien PS1 - PS6 keskeinen asiasisältö ja valmentaudutaan psykologian ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi toteutetaan ½ tai koko kurssin mittaisena ja arvioidaan suoritusmerkinnällä. 8. Mediapsykologia (PS8) Media välittää sekä tietoa ja tunteita että elämyksiä ja mielipiteitä. Sitä voidaan pitää nautintona tai paheena, seuralaisena tai syntipukkina. Tällä kurssilla käsitellään ihmisen ja median suhdetta psykologian näkökulmasta. Kurssilla käsitellään median viitekehyksestä monia muiltakin kursseilta tuttuja aihepiirejä, kuten tunteita, identiteettiä, havaitsemista ja psykologista tutkimusta. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mitä mediapsykologiassa käsitellään, ymmärtää niitä monia tapoja, joilla media yksilöön vaikuttaa, ymmärtää, kuinka tunnistaa median vaikutusta omassa toiminnassaan ja kartoittaa omaa suhdettaan mediaan, tuntee mediapsykologian keskeistä sanastoa, kykenee kriittisesti arvioimaan median välittämää kuvaa todellisuudesta Keskeiset sisällöt: Mitä mediapsykologia on ja mitä ovat sen lähialueet, kognitiivisen psykologian teorioita, havaitseminen ja tiedonkäsittely, suostutteleminen ja vaikuttaminen median kautta, identiteetin kehitys ja media, tunteiden merkitys mediassa ja mielessä, mihin tarvitsemme mediaa? Aihekokonaisuudet joihin kurssi liittyy, viestintä- ja mediaosaaminen, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Soveltava kurssi 9. Tukioppilastoiminta (PS9) Tavoitteet: Tavoitteena on oppia tuntemaan itseään, ajatteluaan, tunteitaan ja toimintaansa sekä saada vahvistusta minäkuvalleen. Tavoitteena on ymmär- 76

tää ja tarkastella erilaisia ihmissuhteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä pohtia ystävyyden, yksinäisyyden ja sosiaalisten verkostojen merkitystä ihmisen elämässä ja erityisesti kouluyhteisössä. Tavoitteena on toimia ryhmässä sosiaalistuen ja sosiaalistaen koko lukioyhteisöä. Keskeiset sisällöt: Toimitaan MLL:n yleisten tukioppilastoiminnan periaatteiden mukaisesti. Lukiolaiset suunnittelevat itseohjautuvuuden periaatteella lukuvuoden toiminnan. Harjoitellaan ihmissuhdetaitoja. Suoritus tapahtuu kerhotoimintaan osallistumalla. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. VaLuA1 Vapaaehtoistyön peruskurssi, (PS10) Vapaaehtoistoiminta on yksityisten kansalaisten omaehtoista lähimmäiseen kohdistuvaa auttamista tai jonkin yhteisön tai järjestön toimesta tapahtuvaa auttamistyötä. Peruskoulutuksen tavoitteena on tutustua vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuuteen ja löytää mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena ja näin olla rakentamassa inhimillisempää ja parempaa yhteiskuntaa. Kurssi suoritetaan leirikoulumuotoisena. Kurssin tavoitteena on tutustua vapaaehtoistyön periaatteisiin ja moniin mahdollisuuksiin, löytää mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena, ymmärtää vapaaehtoistyön merkitys yhteiskunnallisesti sekä tutustua itseensä mahdollisena vapaaehtoistyön tekijänä. Keskeisiin sisältöihin kuuluvat vapaaehtoistyön periaatteet, vapaaehtoisen motiivit, roolit, oikeudet ja vastuut, itsetuntemus, vuorovaikutus ja kohtaaminen sekä yhdessä tekeminen. 11. VaLuA2 Vapaaehtoistoiminta kentällä, (PS11) Vapaaehtoistoiminnan toisessa kurssissa oppilas osallistuu itse vapaaehtoistoimintaan valitsemassaan paikassa, esimerkiksi urheiluseurassa tai jossakin järjestössä. Paikkoja selvitetään leirikoulussa, mutta oppilas voi toki valita paikan myös omaa tulevaisuuden alaa silmällä pitäen. Kurssin suorittaminen edellyttää VaLuA1 kurssin suorittamista. Kurssin tavoitteena on tutustua vapaaehtoistoimintaan itse siinä mukana olemalla ja tekemällä, sekä innostaa oppilasta jatkossakin toimimaan vapaaehtoisena. 12. Tukioppilastoiminta (PS12) Kurssi niille, jotka ovat suorittaneet kurssin PS9. Koko kurssi. 13. Tukioppilastoiminta (PS13) Kurssi niille, jotka ovat suorittaneet kurssit PS9 ja PS12. Koko kurssi. 14. Tukioppilastoiminta (PS14) Tukioppilastoiminnan puolikas kurssi. ½ kurssia. 77

5.17 Musiikki Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikinopetuksessa on keskeistä opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen, ajattelu ja kyky oman toiminnan arviointiin kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Musiikin tuottaminen laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä ja kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilainen suuntautuminen ja lähtötaso. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä. Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda koulun kulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun. Opetuksen tavoitteet Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista. Arviointi Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä. 78

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin ja koulukohtaiset soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Pakolliset kurssit 1. Musiikki ja minä (MU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 2. Moniääninen Suomi (MU2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia. Aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus. Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Ovet auki musiikille (MU3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. 79

Aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus. 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. Aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta, viestintä- ja mediaosaaminen. 5. Musiikkiprojekti (MU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus. Soveltavat kurssit 6. Lauluyhtye (MU6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu monipuoliseen lauluohjelmistoon sekä koululla oleviin soittimiin. Kurssilla otetaan huomioon oma harrastuneisuus, eli mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään omia soittimia, esimerkiksi jousisoittimia, puhaltimia, lyömäsoittimia jne. Pääpaino on kuitenkin monipuolisen 1-3 äänisen lauluohjelmiston harjoittamisessa. Kurssi auttaa opiskelijaa löytämään omaa kulttuuri-identiteettiään ja vahvistamaan sitä, sekä auttaa ymmärtämään kulttuurien monimuotoisuutta ja näin arvostamaan eri kulttuureja. Aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 7. Bändi (MU7) Kurssin tavoitteena on tutustua koululla oleviin soittimiin, kuten kitaraan, bassoon, kosketinsoittimiin, lyömäsoittimiin ja harjoitella niillä perustekniikkaa, sointumerkeistä säestystä, rummuilla peruskomppeja. Soitetaan ja lauletaan monipuolisesti työtapoja vaihdellen, ohjelmisto valitaan yhdessä. Kurssi kehittää soitto- ja laulutaitojen lisäksi vuorovaikutustaitoja, pitkäjänteisyyttä, kulttuurien tuntemusta, musiikin kuuntelun ja tulkinnan taitoa sekä syventää opiskelijan tietoja erilaisista musiikeista. 80

Aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 5.18 Kuvataide Opetuksen tavoitteet Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Opetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintoja elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteita ja luodaan edellytyksiä jatko-opinnoille. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa tiedolliset ja taidolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Arviointi Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessi, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Kaikki kurssit arvioidaan numeroin. Pakolliset kurssit 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Kurssin tavoitteena on opetella ilmaisemaan omaa persoonallisuutta kuvataiteen keinoin. Perehdytään visuaalisen kulttuurin sisältöihin omassa ja muiden työskentelyssä. Tutustutaan taiteen käsitteistöön ja arvioidaan omia ja 81

muiden töitä suhteessa taiteen ja median kuviin. Pyritään ymmärtämään kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin merkitystä. Perehdytään kuvan rakentamisen keinoihin sommittelun, muodon, värin, liikkeen, tilan ja ajan käsitteiden avulla. Tulkitaan ja analysoidaan kuvaa sanallisesti ja kuvallisesti ja pohditaan kuvallisen kulttuurin merkitystä maailmassa. Pääpaino on omassa tekemisessä piirtäen, maalaten, muotoillen. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurinen tuntemus. 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Kurssin tavoitteena on oppia muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalintuntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja. Pyritään tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä, eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta. Ympäristöä tarkastellaan luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä. Keskeisiä sisältöjä ovat tilan kokeminen, arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet ja maiseman, rakennusten, esineitten ja taideteosten kokeminen oman aikansa henkisenä, esteettisenä ja kulttuurihistoriallisena viestinä. Kurssissa tehdään materiaalikokeiluja, rakennusmalleja ja piirroksia. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurinen tuntemus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta. Syventävät kurssit 3. Media ja kuvien viestit (KU3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen ja ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa. Edelleen opetellaan käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisun välineenä ja analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdetta. Keskeisiä sisältöjä ovat seuraavat: kuva mediassa, kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu. Muita aihe-alueita ovat graafinen suunnittelu, taitto, typografia ja kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät. Edelleen voidaan tarkastella mediakuvia aatekriittisesti tai kulttuurisesti, valokuvaa mediassa, elokuvan ja videon kuvakerrontaa. Aiheena voi olla myös visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti viestintä- ja mediaosaaminen. 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti ja ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa. Taiteen tuntemusta pyritään laajentamaan itsenäisen työskentelyn ja sanallisen itsearvioinnin lisäksi. Keskeisiä sisältöjä ovat taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin ja eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvatai- 82

teessa. Luonnostellaan ja kehitellään aiheita osana taiteellista luomisprosessia ja pohditaan kuvan sisältöä ja muotoa taiteilijan ja kulttuurin viestinä. Pohdittavia asioita ovat seuraavat: väri, valo, varjo ja liike sekä illusoorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurinen tuntemus. 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä ja havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä ja soveltamaan havaintoja ilmaisussa. Pyritään harjaantumaan prosessinomaiseen työskentelyyn ja käyttämään nykytaiteen keinoja omassa työprojektissa. Pohditaan, mitä nykytaide on ja mitä ilmiöitä ja taidekäsityksiä nykytaiteen taustalla on. Omassa produktiossa voidaan miettiä oman koulun tai koulun ulkopuolista poikkitaiteellisuutta. Voidaan käsitellä myös visuaalisia ammatteja yhteiskunnassa ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurinen tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Soveltavat kurssit 6. Oman ilmaisun etsiminen (KU6) Kurssilla ei ole kaikille yhteisiä aiheita. Haetaan omaa tapaa nähdä ja kuvata asioita. Tuotokset voivat keskittyä johonkin tekotapaan tai aiheeseen, jossa näkyy opiskelijan oma jälki. Kurssilla voi tehdä maalauksia kankaalle tai piirtää, rakennella tai jatkaa ehkä aiemmin kehittynyttä ajatusta tai työskentelytapaa. 7. Ajattele, toteuta, tunne (KU7) Kurssilla on tarkoitus kehittää edelleen omaa juttua. Pyrkimys on ehjän kokonaisuuden suuntaan omassa ilmaisussa, ja voidaan keskittyä yhä enemmän tiettyyn aihealueeseen. Työskentelyssä korostuu oma suunnittelu ja prosessiajattelu. Töitä voi suunnitella opettajan tai muiden opiskelijoiden kanssa yhteisesti. Perinteisten työtapojen ja ajatusmallien rinnalle voi tulla hyvinkin kokeilevaa uutta löytävää ajattelua. 8. Projektityö (KU8) Tämän kurssin toteutuksesta neuvotellaan opettajan kanssa. Kurssia voi suorittaa itsenäisesti tai osittain kouluaikana. Toteutus voi liittyä aiempiin kursseihin ja siellä tulleisiin ajatuksiin. Toteutus voi olla video, diaesitys tai jokin pitemmälle työstetty teos tai kokonaisuus. Toiminta voi tapahtua yksilö-, ryhmä- tai parityöskentelynä. Kurssi arvioidaan itsenäisenä työskentelynä yhdessä opettajan kanssa. 9. Kuvanveisto ja keramiikka (KU9) Perehdytään monipuolisesti kuvanveiston tekniikoihin. Pääasiassa tehdään savesta jolloin voidaan joko polttaa työ keraamisesti tai ottaa työstä muotit ja 83

valaa se kipsiin, betoniin tai kirjasinmetalliin. Toteutus voi olla sarja keraamisia töitä, mutta veistoksia tai installaatioita voidaan tehdä mistä tahansa materiaalista. Lopuksi arvioidaan töitä sanallisesti. 10. Lavastustyö (KU10) Kurssilla toteutetaan lavastus joulunäytelmään 3. kurssin aikana yhteistyönä ilmaisutaidon kurssin kanssa. Kurssin alussa perehdytään näytelmän aiheeseen ja aloitetaan yhdessä toteutuksen suunnittelu. Perehdytään materiaalivalintoihin ja lavasteitten rakenteeseen. Ideoita syntyy myös paljon töitä tehdessä. Lopuksi suunnitellaan valaistus esitykseen. Töitä tehdessä korostuu vuorovaikutus opettajan ja oppilaitten välillä ja ilmaisutaidon ryhmän kanssa. 5.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Liikunnan opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon eri kursseihin soveltuvalla tavalla. Liikuntakurssit suoritetaan pääosin osallistumalla yhteisille tunneille. Kurssi 16 suoritetaan itsenäisesti. Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavan omalle ryhmälle osoitettuna ajankohtana. Kurssi 4 on tarkoitettu varsinaisesti toisen vuoden opiskelijoille (Wanhat) ja kurssi 12 abiturienteille. Muuten liikuntakurssien suoritusjärjestys on vapaa. Opetuksen tavoitteet Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen 84

osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. Arviointi Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvostellaan numeroin, koulukohtaiset syventävät ja soveltavat suoritusmerkinnällä. Liikunnan oppimäärän arvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen keskiarvosta. Kaikki liikuntakurssit tulee suorittaa hyväksyttävästi. Liikunnan oppimäärästä voidaan antaa pyynnöstä suoritusmerkintä. Pakolliset kurssit Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa huomioidaan vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa korostuu liikunnan vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa. 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista, saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan, saa myönteisiä liikuntakokemuksia, tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin, ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi. Keskeiset sisällöt: Fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi. Lihashuolto ja rentoutus. Sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit. Voimistelu eri muodoissaan. Tanssi eri muodoissaan. Talviliikunta. Uinti ja vesipelastus. Yleisurheilu. Suunnistus ja luontoliikunta. 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja tietojaan, saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen, saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen, oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä, oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä sekä kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä. Keskeiset sisällöt: Fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus. Sisäja ulkopalloilu, mailapelit. Voimistelu eri muodoissaan. Tanssi eri muodoissaan. Talviliikunta. Kuntouinti ja vesiliikunta. Luontoliikunta. Jokin uusi liikuntalaji. Valtakunnalliset syventävät kurssit Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssien sisällöt tarkennetaan opiskelijoiden kanssa yhdessä. 85

3. Virkisty liikunnasta (LI3) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. 4. Yhdessä liikkuen (LI4) Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit ja vanhojen päivän tanssiesityksen toteutus. 5. Kuntoliikunta (LI5) Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Koulukohtaiset syventävät kurssit 6. Pesäpallo (LI6) Kurssin tavoitteena on pesäpallopelitaitojen ja pelikunnon kehittyminen sekä virkistäytyminen kansallispelin parissa. Sisältöinä pelin sääntöjen kertaaminen, pesäpalloharjoituksia ja peliä, tuomaritoimintaa ja pelikuntoon liittyviä liikkuvuus ja kuntoharjoituksia. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssin suoritus edellyttää aktiivista ja peliä myönteisesti edistävää osallistumista kaikkeen toimintaan. 7. Salibandy (LI7) Kurssin tavoitteena on salibandytaitojen ja pelikunnon kehittyminen. Sisältöinä salibandyharjoituksia ja peliä, tuomaritoimintaa. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssin suoritus edellyttää aktiivista ja peliä myönteisesti edistävää osallistumista kaikkeen toimintaan. 8. Veny vanu kiinteydy (LI8) Kurssin tavoitteena on lihaskunnon kohentaminen, lihashuolto- ja rentoutumistaitojen kehittäminen sekä virkistäytyminen monipuolisen kuntovoimistelun parissa. Sisältöinä kiinteytysjumppa, venytysjumppa, vesijumppa, aerobic, step-aerobic, circuit training, kuntosaliharjoittelu ym. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssin suoritus edellyttää innokasta osallistumista erilaisiin harjoituksiin. Toteutetaan vuorovuosina 9. kurssin kanssa. 9. Showtanssi (LI9) Kurssin tavoitteena on tuottaa yksi tai useampi esitettävä tanssi johonkin liikuntatapahtumaan tai näytelmään. Sisältöinä tutustuminen tanssin eri lajei- 86

hin, ilmaisuliikunta, erilaisten liike- ja askelsarjojen suunnittelu, harjoittelu, yhdistely tansseiksi ja hiominen esityskuntoon. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssin suoritus edellyttää tavoitteellista ja yhteistoimintaa edistävää osallistumista suunnitteluun, harjoitteluun sekä esiintymiseen. Toteutetaan vuorovuosina 8. kurssin kanssa. 10. Vesiliikunta (LI10) Kurssin tavoitteena on uimataidon, uintikunnon ja vesipelastustaitojen kehittyminen, erilaisiin vesiliikuntamuotoihin tutustuminen sekä virkistäytyminen vedessä. Sisältöinä eri uintitekniikoiden ja pelastustapojen kertaaminen, sukellus- ja hyppyharjoituksia, palloilua, vesijuoksua ja jumppaa ym. hauskanpitoa vedessä. Mahdollisuus suorittaa uintimerkkejä. Uimahallimaksu 1 / kerta. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssin suoritus edellyttää tavoitteellista osallistumista harjoituksiin ja myönteistä suhtautumista kaikkeen toimintaan. 11. Vaellus (LI11) Kurssin tavoitteena on kehittää retkeilytaitoja ja omatoimista luonnossa liikkumista sekä kykyä toimia yhdessä. Sisältöinä varustautuminen kolmen päivän vaellukselle, Trangian tai vastaavan keittimen käyttö, nuotion teko, ruuan valmistus tulella, suunnistaminen, yöpyminen laavulla, teltassa tai autiotuvassa, patikointi helpolla reitillä. Matka-, varuste- ja ruokakustannuksia. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssin suoritus edellyttää aktiivista ja omatoimista osallistumista ennakkovalmisteluihin, varsinaiseen vaellukseen tai retkiin ja loppupalaveriin sekä retkiraportointiin (suullinen, kirjallinen, video, kuvakertomus, PowerPoint-esitys tms.) joko yksin tai pienissä ryhmissä. Soveltavat kurssit Opiskelijan tulee pitää osallistumisestaan kurssipäiväkirjaa, jonka pohjalta kurssin lopussa käydään arviointikeskustelu. Arviointi suoritusmerkinnällä. 12. Vireyttä abeille (LI12) Kurssin tavoitteena on tukea abien jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä virkistävien ja rentouttavien liikuntakokemusten avulla. Sisältöinä yhdessä valitut monipuoliset liikuntalajit. 13. Eräkurssi (LI13) Kurssin tavoitteena on kehittää luonnossa selviytymistaitoja ja kykyä huolehtia itsestä ja ryhmästä. Sisältöinä vähintään kolmen päivän patikka-, kanootti-, soutuvene- tai maastopyöräretken tai näiden yhdistelmän tai talvella hiihto- tai lumikenkävaelluksen valmistelu, toteutus ja loppuarviointi kirjallisesti ja/tai suullisesti tai muulla sovitulla tavalla. Matka-, varuste- ja ruokakustannuksia. 87

14. Talviliikunta (LI14) 15. Palloilu (LI15) Kurssin tavoitteena on lumellaliikkumistaitojen kehittäminen, yhdessäolo ja virkistäytyminen. Sisältöinä laskettelu eri välineillä, hiihto, lumikenkäily ym. lumiliikunta ryhmän valinnan mukaan. Väline- ja matkakustannuksia. Kurssin tavoitteena on olla yhdessä ja kehittää monipuolisia palloilutaitoja. Sisältöinä yhdessä valitut sosiaaliset pallopelit. Toteutus lukujärjestyksen ulkopuolella hajautetusti kerran viikossa. 16. Kovaan kuntoon itsenäisesti (LI16) Opiskelija asettaa itselleen konkreettisen tavoitteen, esim. Naisten Kymppi (aikatavoite), Maraton (läpipääseminen), Umpihankihiihto (läpipääseminen), lihasten kiinteytys/rasvan poltto, lihasmassan / voiman lisäys (cm/kg), ponnistusvoiman kasvu jne. Tutustuminen oman tavoitteen mukaisiin kunnonmittausmenetelmiin. Alkutesti. Ohjelman suunnittelu. Kuntoharjoittelua vähintään kolme kertaa viikossa ja harjoituspäiväkirjan pito. Lopputesti. Kirjallinen raportti koko prosessista. Kurssi suoritetaan itsenäisesti liikunnanopettajan kanssa sovittuna aikana. Myös alku- ja lopputesteistä sovitaan yhdessä. LIIKUNNAN LUKIODIPLOMI Opetushallitus vahvistaa oppiaineittain valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Lukiodiplomin suorittamiseen liittyy pitkäkestoinen näyttö. Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite. Liikunnan lukiodiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja yhteistyötaidoista. Arviointikohteina ovat myös opiskelijan liikuntatiedot sekä hänen kykynsä arvioida omien liikunnan oppimisprosessiensa lisäksi liikunnan merkitystä. Opiskelijan tulee suorittaa vähintään viisi liikunnan kurssia, antaa näytöt liikuntakykyisyydestä ja erityisosaamisesta, tehdä valitsemaansa erityisosaamisalueeseen läheisesti liittyvä tutkielma ja laatia portfolio, jossa hän kuvaa liikuntaharrastustaan sekä osallistumistaan koulun liikuntatoimintaan. Opiskelijan tulee osoittaa harrastuneisuutta ja yhteistyötaitoja niin koulussa kuin vapaa-ajan harjoituksissakin. Liikunnan lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1-5. Yleisarvosana muodostuu liikuntakykyisyyden, erityisosaamisen, liikuntatietojen (tutkielma) sekä harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen arvosanojen aritmeettisesta keskiarvosta. Laadukkaalla portfoliolla voi vaikuttaa yleisarvosanaan korottavasti. Liikunnan lukiodiplomin valtakunnalliset ehdot löytyvät Pudasjärven lukion kotisivun linkeistä kohdasta lukiodiplomit. Koulukohtaiset suoritusohjeet antaa liikunnanopettaja. 88

5.20 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Opetuksen tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää kansalaistoimintaa perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä. Arviointi Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä. Pakollinen ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvostellaan numeroin, koulukohtainen syventävä kurssi suoritusmerkinnällä. Kurssit 1. - 3. voi suorittaa itsenäisesti. Itsenäiseen suoritukseen voi kuuluu tutkielma, kurssikoe sekä opettajan kanssa sovittuja muita tehtäviä. 89

Pakollinen kurssi 1. Terveyden perusteet (TE1) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään. Opiskelija tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa. Opiskelija tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta. Opiskelija tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut. Keskeiset sisällöt: Työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys. Seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö. Kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen. Sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen. Terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen. Terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta. Terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä. Kurssi liittyy erityisesti aihekokonaisuuksiin hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä ja mediaosaaminen. Valtakunnalliset syventävät kurssit 2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu- ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot. Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta sekä osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia. Opiskelija osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille. Opiskelija osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja. 90

Keskeiset sisällöt: Itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä. Vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen. Elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen. Ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt. Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä. Seksuaaliterveys. Terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana. Tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan että globaalisesta näkökulmasta. Kurssi liittyy erityisesti aihekokonaisuuteen hyvinvointi ja turvallisuus sekä osittain aihekokonaisuuksiin kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja teknologia ja yhteiskunta 3. Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettavia tavallisimpia tutkimuksia, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti. Opiskelija osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa sekä toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympäristössään. Opiskelija osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet. Opiskelija osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Keskeiset sisällöt: Terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä. Terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät. Terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet. Tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio. Terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen. Kurssi liittyy erityisesti aihekokonaisuuksiin hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä ja mediaosaaminen sekä osittain aihekokonaisuuksiin aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kestävä kehitys ja teknologia ja yhteiskunta. 91

Koulukohtainen syventävä kurssi 4. Ensiapu (TE4) ½ kurssia Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii antamaan ensiapua, ja tietää, mitä on kriisityö. Keskeiset sisällöt: Fyysinen ensiapu, teoriaa ja käytännön harjoituksia. Henkinen ensiapu maallikon näkökulmasta. Tutustuminen paikalliseen kriisityöhön. Arviointi: Suoritusmerkintä. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista ja asiallista osallistumista sekä teoriaan että käytännön harjoituksiin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, mutta korvaavana voi suorittaa SPR:n ensiapukurssin I. Kurssin käyminen on edellytys liikennekasvatuskurssin hyväksymiselle lukion kurssisuoritukseksi. Kurssi liittyy erityisesti aihekokonaisuuteen hyvinvointi ja turvallisuus. 5.21 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa lukio-opinnoissa ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatkoopintoihin ja työelämään. Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa he voivat suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijat saavat henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijat voivat keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman opiskelunsa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään opiskelutaitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opiskelijaa ohjataan hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa lukion jälkeisistä vaihtoehdoista: toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukion jälkeen. 92

Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa ohjataan etsimään tietoa myös muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa, suunnittelemaan opintojaan ja tekemään valintojaan tarkoituksenmukaisesti ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa. Opiskelussaan erityistukea tarvitsevat opiskelijat pyritään löytämään heti lukion alussa ja laatimaan heille henkilökohtaiset suunnitelmat. Ohjauksen työnjako Lukion opinto-ohjaus jakaantuu luokkamuotoiseen (oppitunnit) ja muuhun ohjaukseen (henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus, tiedotus, yhteydenpito). Rehtori luo ohjaukselle toimintamahdollisuudet. Päävastuu ohjauksen järjestämisestä ja toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla. Kullakin opiskelijaryhmällä on lisäksi ryhmänohjaaja, joka seuraa oman ryhmänsä opiskelua. Jokainen opettaja on ohjaaja oman aineensa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjauksen toteutuminen edellyttää yhteistyötä sekä koulun sisällä että työ- ja elinkeinoelämän, työvoimaviranomaisten ja muiden oppilaitosten ja kanssa. Rehtorin tehtävät: vastaa koulun toiminnasta luo ohjaukselle toimintamahdollisuudet kurssitarjotin muualla suoritettujen opintojen hyväksyminen ylioppilaskirjoitukset opiskelijahuoltoryhmä tiedottaminen Opon tehtävät: ohjuksen kokonaisuuden suunnittelu luokkamuotoisen ohjauksen hoitaminen henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen antaminen opinto-ohjelman laadinnassa ja muuttamisessa auttaminen oppilaiden edistymisen seuraaminen jatkokoulutuksen ja uranvalinnan ohjaajana toimiminen yhteydenpito muihin oppilaitoksiin, työelämään ja työvoimaviranomaisiin opiskelijahuoltoryhmässä toimiminen tiedottaminen Ryhmänohjaajan tehtävät: toimiminen lähiohjaajana, joka perehdyttää oppilaat lukion käytänteisiin, sosiaalistaa heitä lukioon ja ohjaa ryhmässä työskentelyyn opinto-ohjelman laadinnassa ja muuttamisessa auttaminen 93

ryhmänsä toiminnan ja oppilaiden edistymisen seuraaminen henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen antaminen poissaolojen seuranta tiedottaminen yhteydenpito koteihin Aineenopettajan tehtävät: oman aineensa opiskeluun ja yo-kirjoituksiin liittyvä ohjaus poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen opiskeluvaikeuksiin puuttuminen opiskelijan käyttäytymisessä tai opiskelumenestyksessä tapahtuviin muutoksiin puuttuminen Aihekokonaisuudet: Opinto-ohjauksessa tulevat välillisesti esiin kaikki aihekokonaisuudet. Erityisesti opinto-ohjauksen tavoitteisiin ja sisältöihin liittyvät aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta. Arviointi: Sekä opinto-ohjauksen pakollinen, syventävä että soveltava kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssimerkinnän saamisen ehtona on aktiivinen osallistuminen kurssille. Pakollinen kurssi 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssilla järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukioopintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Keskeisinä sisältöinä ovat opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen, itsetuntemus, omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen, työelämätietous, ylioppilastutkinto, ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen ja niihin hakeutuminen sekä työelämään siirtyminen. Toteutus: Kurssi jaetaan kolmelle vuodelle seuraavasti: Ensimmäisen vuoden alussa ½ kurssia, toisena vuonna 1/4 kurssia ja kolmantena vuonna loput 1/4 kurssia. Ensimmäisenä vuonna keskitytään lukio-opiskelun käytänteisiin, oman opiskeluohjelman laatimiseen, omien opiskelutaitojen ja asenteiden tarkasteluun ja kehittämiseen, itsetuntemuksen lisäämiseen sekä omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistamiseen. 2. vuoden aikana perehdytään ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintojen eri vaihtoehtoihin. 94

Syventävä kurssi 3. vuonna jatketaan jatko-opintoväylien käsittelyä ja perehdytään tarkemmin haku- ja valintamenettelyihin. Kaikkiin vuosiin liittyy myös ajankohtaisten asioiden käsittely ja tiedottaminen, ja jatkuvasti tarkistetaan myös omaa opinto-ohjelmaa. 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. Kurssin sisällöissä painotetaan paikallisia työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta, opiskelutaitoja sekä ammatti- ja urasuunnittelua opiskelijoiden tarpeiden pohjalta. Toteutus: Syventävästä kurssista toteutetaan lukion ensimmäisessä jaksossa ½ kurssia. Tällöin perehdytään opiskelumenetelmiin eri oppiaineissa, erilaisiin oppimistyyleihin, tiedonhakuun ja -käsittelyyn sekä tutkielman laatimisen perusteisiin. Loput kurssista pidetään toisena ja kolmantena vuonna tutustuen jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin mm. vierailijoiden ja vierailujen kautta (esim. TET-käynnit, ABI-päivät ja muut oppilaitosvierailut). Koulukohtainen syventävä kurssi 3. Iloa ja älyä oppimiseen (OP3) Soveltava kurssi Kurssia suositellaan kaikille lukion aloittaville opiskelijoille, ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä. Koska kurssi suurelta osin toteutuu käytännön harjoitusten avulla, kurssilla on läsnäolovelvoite, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Kurssilla perehdytään lukion työtapoihin sekä opetellaan mm. hyviä opiskelutekniikoita, ajankäytön hallintaa sekä itseohjautuvuuden tehostamista. Opiskelijaa autetaan tavoitteiden asettamisessa sekä motivaation vahvistamisessa. Kurssilla puhutaan myös stressistä ja jännityksen vähentämisestä sekä tehdään rentoutumisharjoituksia. Lisäksi harjoitellaan käytännössä eri oppimis- ja muististrategioiden käyttöä ja muistiinpanotekniikoita sekä pidetään henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa. Kurssi toteutetaan eri aineiden opettajien sekä kaupungin eri hallintokuntien yhteistyönä. 4. Oppilaskuntatyö (OP4) Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan kokous- ja neuvottelutaitoja, antaa tietoja järjestötoiminnasta ja harjoitella yhdistyksessä toimimista. 95

Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista lukion oppilaskunnan hallitustyöskentelyyn. Kurssi on laajuudeltaan ½ kurssin mittainen. 5.22 Koulukohtaiset soveltavat kurssit 5.22.1 Tietotekniikka Lukion opetussuunnitelman opetuksen yleisten tavoitteiden mukaan huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Vaikka tietotekniikka ei ole virallinen oppiaine, on tietotekniikkaa kuitenkin tarpeen opettaa, jotta saavutettaisiin lukion opetussuunnitelmassa määritetyt tavoitteet. Tietokone on väline, jota tarvitaan kaikkien aineiden opetuksessa. Opetuksen tavoitteet Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tuntee Pudasjärven lukiossa käytettävän ATK-järjestelmän hallitsee tietotekniikan perusteet ja työvälineohjelmien käytön osaa käyttää hyödyksi verkkoa ja erilaisia oppimisalustoja saa tuntumaa ATK-ammateista jatkokoulutusta ja tulevaa ammattia varten saavuttaa tietokoneen A-ajokortissa (TIEKE ry.) vaadittavat taidot Kaikki opiskelijat tutustuvat Pudasjärven lukiossa käytettävään ATK-järjestelmään (luokat, koneet, lähiverkko jne.) opinto-ohjauksen kurssilla 2 (OP2) ensimmäisen kouluvuoden syksyllä. Muita tavoitteita pyritään täyttämään tietotekniikan kursseilla, jotka ovat koulukohtaisia soveltavia kursseja. Osa kursseista syventää peruskoulussa opittuja taitoja ja osa tarjoaa uusia haasteita. Kurssien suoritusjärjestys on muuten vapaa, mutta ohjelmointikurssit on käytävä numerojärjestyksessä. A-ajokorttitutkinnossa tarvittavat taidot saavutetaan osallistumalla kursseille OP2, AT1, AT2, AT3, AT4 ja AT6. Kurssit ovat soveltavia kursseja, ja ne arvioidaan suoritusmerkinnällä. 1. Työvälineohjelmat (AT1) Kurssin tavoitteena on tutustuttaa oppilaat yleisimpiin työkaluohjelmiin. Aihepiirejä ovat mm. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja kuvankäsittely. Tästä kurssista on hyötyä mm. erilaisten tutkielmien tekemisessä. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen. 2. Multimedia (AT2) Kurssin tavoitteena on tutustuttaa oppilaat multimediasovellusten tekoon. Multimediaohjelmana on MultiMaker. Kurssin aikana tutustutaan mm. digitaalikameran käyttöön ja kuvien muokkaukseen. Kurssilla käytetään myös digitaalista videokameraa ja opetellaan yksinkertaisimmat videoeditoinnin perusteet. Kurssin aikana tehty projektityö voidaan kopioida omaksi CDlevyksi. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen. 96

3. Internet-kurssi (AT3) Kurssilla perehdytään Internetin eri osa-alueisiin: sähköpostiin, uutisryhmiin (News), FTP-tiedostonsiirtoon, www-sivujen lukemiseen ja tekemiseen, hakupalveluihin sekä muihin ajankohtaisiin aiheeseen liittyviin asioihin. Tehdään omat kotisivut FrontPage-sivunteko-ohjelmalla. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen. 4. Ohjelmointi I (AT4) Tämä on ohjelmoinnin alkeiskurssi. Kurssin alkuosassa tutustutaan ohjelmointitekniikkaan. Kurssin loppuosassa aloitetaan varsinainen ohjelmointi. Työvälineenä on Visual Basic. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti teknologia ja yhteiskunta. 5. Ohjelmointi II (AT5) Tämä on ohjelmoinnin jatkokurssi, johon osallistuminen vaatii ohjelmoinnin alkeiskurssin suorituksen. Kurssilla käytettävä ohjelmointiväline on Visual Basic. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti teknologia ja yhteiskunta. 6. Kuvan- ja videonkäsittely (AT6) Kurssilla syvennetään tarkemmin digitaalisen kuvan käsittelyyn sekä opetellaan digitaalisen videon leikkauksen alkeet. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen. 5.22.2 Lentopallolinja Linjan kurssit on tarkoitettu lentopallon seuratoiminnassa aktiivisesti mukana oleville tytöille ja pojille. 1.vuosikurssi (LE1, LE2, LE3,LE4 ja LE5) Tavoite: Tavoitteellisen lentopallovalmennuksen oppiminen ja sisäistäminen sekä sen niveltäminen muuhun opiskeluun. Perustekniikan kehittyminen. Harjoitteluasenteen omaksuminen. Sisältö:Yksilötekniikan kehittäminen, sormi- ja hihalyönti, aloitus, vastaanotto, kenttäpuolustustek- niikat sekä (hyökkäys ja torjunta). Fyysisen valmennuksen perusteet, voimaharjoittelun rytmittäminen, oikeat suoritustekniikat kuntosaliharjoittelussa. lihaskestävyyden kohottaminen kuntopiireillä ja lajikuntopiireillä. Koordinaatioharjoittelu. Lihaskunnon testaus ja seuranta. Lihashuollon ja ravintotietouden perusteet. Yhteisten toimintaperiaatteiden suunnittelu tulevan harjoittelun tausta-ajatuksiksi. 97

2. vuosikurssi (LE6, LE7, LE8,LE9 ja LE10) Tavoite: Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun laadun nostaminen ja harjoittelun selkeämpi rytmittäminen. Perustekniikan kehittyminen. Vastuun lisääminen omasta harjoittelusta ja sen seuraamisesta. Sisältö: Yksilötekniikan kehittäminen, omien vahvuuksien korostaminen lajiharjoittelussa (erilaiset pelaajatyypit). Yksilö- ja joukkuetaktisen osaamisen kehittäminen. Lajikuntopiirit lihaskestävyysharjoittelussa. Koordinaatioharjoittelu. Voima- ja nopeusominaisuuksien jalostaminen. Lihaskunnon testaus ja seuranta. 3. vuosikurssi (LE11, LE12 ja LE13) Tavoite: Taito- ja voimaominaisuuksien kehittäminen kaikilla osa-alueilla. Perustekniikan kehittyminen. Oppia ohjaajatoiminnan perusteet. Sisältö: Monipuolinen tekniikkaharjoittelu. Voimaharjoittelun laadun lisääminen erikoisvoimaharjoittelulla. Harjoittelun yksilöiminen pelaajatyypeittäin. Lihaskunnon testaus ja seuranta. Ohjaajakoulutus. 5.22.3. Kotitalous Kotitalouskursseilla opiskellaan käytännön työtapoja, yhteistyö -ja vuorovaikutustaitoja sekä tiedonhankinta- ja käsittelytaitoja. Kotitalous on taitoaine, joka perustuu moneen tieteenalaan. Keskeistä on tiedon soveltaminen käytännön toimintaan. Lukion kurssit on suunniteltu tukemaan opiskelijan arkea ja juhlaa. Työtavat ovat käytännönläheisiä, yhteistoiminnallisia ja opiskelijalähtöisiä. Mahdollisuuksien mukaan kurssien sisällöt pyritään yhdistämään lukion (juhla, tapahtumat) ja ympäröivän yhteisön toimintaan. Kurssien suunnittelussa otetaan opiskelijoiden omat tarpeet huomioon. Kotitalouden kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin. 1. Kohti itsenäistä elämää (KO1) Kurssin tavoitteena on kehittää ja varmentaa opiskelijatalouden hoitamisessa tarvittavia tietoja taitoja. Kurssilla kiinnitetään huomiota kotitaloustaitojen lisäksi taloudellisuuteen (sekä ajan- että rahan käytössä), ekologisuuteen ja tiedon merkitykseen taitamisen taustalla. Kurssilla suunnitellaan ja valmistetaan edullisia, maukkaita ja monipuolisia aterioita sekä kerrataan leivontaan, ruoanvalmistukseen, tekstiilien hoitoon sekä kodin puhtauteen liittyviä asioita. Ryhmä- ja parityöskentelynä tehdään vertailuja opiskelijan arkeen liittyvistä menoista sekä tehdään viisaita valintoja ruokakaupassa. 2. Arjesta juhlaan (KO2) Kurssin tavoitteena on oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia perhe- ja kalenterivuoden juhlia sekä perehtyä suomalaiseen tapa- ja juhlakult- 98

tuuriin. Tavoitteena on myös syventää ruoanvalmistuksen ja leivonnan perustaitoja. Kurssilla tehdään juhlasuunnitelma tarjoiluineen ryhmä- tai parityönä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia pöydänkattamismalleja, kukka-asetelmien tekemistä, tarjoilemista ja juhlakäyttäytymistä. Kurssilla tehdään myös laskelmia ja vertailuja juhlien kustannuksista. Suunnitellut juhlat toteutetaan kurssin aikana. 3. Vieraana monikulttuurisessa maailmassa (KO3) Kurssin tavoitteena on tutustua eri maiden ruoka ja tapakulttuuriin sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Eri kulttuurien vaikutus pyritään huomioimaan ruoanvalmistuksessa, kattamisessa ja ruokailutavoissa. Kurssilla valmistetaan ja nautitaan eri maiden ja maanosien tyypillisiä ruokia ja leivonnaisia unohtamatta oman maamme ruokakulttuuria. Kirjallisessa osuudessa opiskelijat tutustuvat yksilö- tai parityönä valitsemansa maan tai maanosan ruoka- ja tapakulttuurin taustoihin. Matkareitti maapallon ympäri suunnitellaan yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. 4. Lukiodiplomi (KO4) Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kotitalouden lukiodiplomi, mikäli hän on suorittanut kaksi kotitalouskurssia. Kurssin tavoitteena on tehdä lukiodiplomityö. Lukiodiplomia varten opiskelija suorittaa itsenäistä työskentelyä edellyttävän erityistyön, johon liittyy työsuunnitelma, työpäiväkirja sekä esseen kirjoittaminen. Opiskelija kerää Port-folioon prosessiin liittyvän aineiston sekä edeltävät kotitalouden lukioopinnot. 5. Hygieniaosaaminen (KO5) Kurssilla perehdytään elintarvikehygienian keskeisimpiin asioihin. Kurssin jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa HYGIENIAPASSI. Hygieniapassi-testiin voivat osallistua myös omatoimisesti opiskelleet (ei kurssimerkintää). Hygieniapassin tilauskulut maksaa opiskelija itse. Kurssi suoritetaan pääasiassa teoriaopiskeluna. Kurssilla tehdään pieniä harjoitustöitä ja käydään vierailulla elintarvikealan yrityksessä. 5.22.4. Tekstiilityö 1. Oma-asu kurssi (KÄ1) Tavoitteet: Kurssi on ns. vaatteiden tuunauspaja. Kurssilla tehdään oppilaiden mielenkiinnon mukaan muodikkaita, oman näköisiä, omaperäisiä ja yksilöllisiä asuja, joissa hyödynnetään vanhaa ja tehdään uutta. Asuissa käytetään uuden materiaalin lisäksi jo olemassa olevia valmiita vaatteita tai muita tekstiilejä tai materiaaleja tai niiden osia. Saadaan valmistettua käyttökelpoisia, toimivia ja uniikkeja asuja. 99

Sisältö: Tutustutaan muotiin ja materiaaleihin. Kerätään kierrätysmateriaaleja ja vanhoja ja uusia vaatteita, joita kurssilla sitten käsitellään. Kurssilla ommellaan, korjataan, puretaan ja värjätään sekä koristellaan vaatteita. Arvioinnin perusteet: Jatkuva näyttö, tuntityöskentely ja aktiivisuus, käytetyt työmenetelmät sekä tunneilla tehtävät työsuunnitelmat, työkokeilut ja työt. 2. Vanhojenpäivänpuku / juhlavaatekurssi (KÄ2) Tavoitteet: Tutustutaan juhlapukeutumiseen; siihen liittyviin tapoihin ja sääntöihin sekä puvuissa käytettyihin materiaaleihin jne. Vanhojenpäivänpukukurssilla tehdään katsaus pukuhistoriaan eri tyylikausiin Millaisia ovat ns. vanhat puvut. Hyödynnetään tietoja oman asun suunnittelussa ja valmistetaan toimiva juhla-asu vanhojenpäiviin tai päättäjäisiin. Sisältö: Suunnittelu, juhlaetikettiin tutustuminen, pukuhistoriaan ja eri tyylikausiin tutustuminen, juhlakangas materiaalit; liukkaiden, ohuiden yms. vaikeiden materiaalien ompelu, juhlavaatteen valmistus Arvioinnin perusteet: Jatkuva näyttö; tuntityöskentely ja aktiivisuus, käytetyt työmenetelmät, työkokeilut ja varsinaiset työt. 3. Sisustustekstiilikurssi (KÄ3) Tavoitteet: Tutustutaan sisustuksessa käytettäviin keskeisiin elementteihin; väreihin, valaistukseen, sommitteluun jne. Valmistetaan erilaisia sisustustekstiilejä vapaavalintaisella tekniikalla valitsemaansa tilaan. Sisältö: suunnittelu, sisustuksen elementit, sisustustekstiilin valmistaminen Arvioinnin perusteet: Jatkuva näyttö; tuntityöskentely ja aktiivisuus, käytetyt työmenetelmät sekä tunneilla tehtävät suunnitelmat, työkokeilut ja työt. 4. Asu harrastukseen (KÄ4) Tavoitteet: Tutustutaan asujen materiaaleihin ja erilaisiin käytön asettamiin vaatimuksiin. Osaa valmistaa itselleen asun, joka on tarkoitukseen sopiva, käyttökelpoinen ja toimiva. Sisältö: suunnittelu, harrastus- ja vapaa-ajan asujen vaatimukset ja materiaalit, asun valmistus omien mittojen mukaan. Arvioinnin perusteet: Jatkuva näyttö, tuntityöskentely ja aktiivisuus, käytetyt työmenetelmät, työkokeilut ja lopullinen työ. 5. Erikoistekniikat (KÄ5) Tavoitteet: Tutustutaan erilaisiin käsityötapoihin ja perinnekäsityöhön, valmistetaan pieniä tai suurempia töitä eri tekniikoin. Sisältö: Oppilaiden mielenkiinnon mukaan esim. kirjonnat, korut, silkkimaalaus, huovutus, nahkatyöt, massatyöt, pitsit, nauhat ja nyörit. Neulontaa käsin / koneella. Arvioinnin perusteet: Jatkuva näyttö; tuntityöskentely ja aktiivisuus, käytetyt työmenetelmät sekä tunneilla tehtävät suunnitelmat, työkokeilut ja työt. 100

5.22.5. Tekninen työ 1. Tekninen työ 1 (TEK1) Tavoitteet: kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä, harjaannuttaa ja kehittää käsityötaitoja, tarjota käsityötaitojen tuomaa mielihyvää, kehittää teoreettisen tiedon muuttumista tuotesuunnitelmaksi ja valmiiksi tuotteeksi, lisätä käsityökulttuurin tuntemusta, harjaannuttaa havaintokykyä ja esteettistä tajua Keskeiset sisällöt: Opiskelijat tutustuvat teknisen työn eri osa-alueisiin ja suunnittelevat itse valmistettavan tuotteen ja toteuttavat sen tilojen ja taitojensa puitteissa. 2. Tekninen työ 2 (TEK2) Tavoitteet: kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä, harjaannuttaa ja kehittää käsityötaitoja, tarjota käsityötaitojen tuomaa mielihyvää, kehittää teoreettisen tiedon muuttumista tuotesuunnitelmaksi ja valmiiksi tuotteeksi, lisätä käsityökulttuurin tuntemusta, harjaannuttaa havaintokykyä ja esteettistä tajua Keskeiset sisällöt: Opiskelijat tutustuvat teknisen työn eri osa-alueisiin ja suunnittelevat itse valmistettavan tuotteen ja toteuttavat sen tilojen ja taitojensa puitteissa. 3. Tuotesuunnittelu (TEK3) Tavoitteet: harjaannuttaa ja kehittää tuotesuunnittelu- ja käsityötaitoja, tutustua tuotesuunnittelun perusteisiin, antaa ideoita ja valmiuksia tuotteiden kehittelyyn, lisätä käsityökulttuurin tuntemusta, harjaannuttaa havaintokykyä ja esteettistä tajua. Keskeiset sisällöt: Opiskelijat tutustuvat tuotesuunnitteluun osana tuotteen valmistusta. Oppilaat suunnittelevat ja valmistavat designtuotteen ja toteuttavat sen tuotesuunnittelun teorioiden mukaisesti tilojen ja taitojensa puitteissa. 101

6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että opiskelun päättyessä. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa sekä kehittämään hänen edellytyksiään itsearviointiin. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle, jatko-opintojen järjestäjille, työelämän edustajille ja muille vastaaville tahoille. 6.2 Kurssin arviointi Kurssin arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja opettajalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun edistymisestä. Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Opiskelijan itsearviointi voidaan huomioida käyttäen kirjallisia tai suullisia arviointikeskusteluja. Kurssi arvostellaan numeroin tai muulla tässä opetussuunnitelmassa kyseisen kurssin kohdalla määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen). Muita arviointitapoja voivat olla suoritusmerkintä (S=suoritettu, H=hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Mikäli kurssin suoritus on keskeytynyt siitä voidaan antaa merkintä K=keskeyttänyt. Kurssin näytöt tulee suorittaa seuraavan jakson loppuun mennessä. Asiaton poissaolo kurssikokeesta johtaa hylättyyn arvosanaan. Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin, riippumatta siitä, annetaanko kurssista tai oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä tai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen. Diagnosoidut vammat ja vaikeudet, kuten puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Opiskelijan arvioinnista päättää kurssin opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arvosteluperusteet selvitetään opiskelijoille kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan työskentelystä, edistymisestä ja kurssin arvioinnista annetaan tietoa hänen huoltajalleen. Alle 18-vuotiailta voidaan vaatia todistukseen huoltajan allekirjoitus. Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. 102

Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Osittain tai kokonaan itsenäisesti opiskeltujen kurssien arviointi tapahtuu soveltuvin osin samoin periaattein kuin kyseisillä kursseilla muutenkin. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja edistymistä arvioidaan riittävän laaja-alaisesti. Itsenäiseen suorittamiseen liittyy kurssikokeen lisäksi myös muita näyttöjä. Kurssisuorituksen tulee kestää vähintään yhden jakson ajan. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Kurssin suorittaminen uudelleen Mikäli opiskelijan kurssisuoritus hylätään (arvosana 4 tai H), on hänelle annettava mahdollisuus osallistua yhden kerran uusintakuulusteluun tai kurssikokeeseen, kun kurssi on tarjolla. Jos opiskelija saa uusintakuulustelustakin heikon arvosanan, on hänen, paremman arvosanan saadakseen, suoritettava kurssi uudelleen opetukseen osallistumalla. Myös hyväksytty kurssi on mahdollista uusia kerran uusintakuulustelussa tai kurssikokeessa. Hyväksytynkin kurssin voi käydä uudelleen. Uusinnassa parempi arvosana jää voimaan. Etenemiseste Jos opiskelijalla on kahdesta peräkkäin opiskelemastaan saman oppiaineen kurssista hylätty suoritus (4 tai h), keskeytyy kyseisen aineen opiskelu. Etenemiseste poistuu suorittamalla toinen peräkkäisistä hylätyistä kurssisuorituksista hyväksytysti. Etenemisesteen poistuttua saa kyseisen oppiaineen opiskelua jatkaa. Muiden aineiden opiskeluun etenemiseste ei vaikuta. Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot Opiskelijalla on oikeus hyväksilukea lukion oppimäärään muualla suoritettuja opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Arvioinnissa pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukiossa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan taulukon mukaisesti: asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko 1-3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Etälukio Pudasjärven lukio on aktiivisesti mukana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostossa, joka noudattaa Oulun aikuislukion opetussuunnitelmaa. Lukion opiskelija voi ilmoittautua etälukion aineopiskelijaksi ja suorittaa haluamiaan kursseja tai oppimääriä esim. 103

lyhyissä kielissä (ranska, italia, espanja, venäjä) etälukioverkoston kautta. Kyseiset kurssit hyväksytään osaksi lukion oppimäärää. Muut oppilaitokset Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit hyväksytään osaksi lukion oppimäärää, mikäli ne vastaavat lukiolain määrittelyä. Lukion oppimäärään voi sisältyä myös ammatillisia opintoja ja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Tässä momentissa tarkoitetut opinnot ovat osittain tai kokonaan vapaaehtoisia tai valinnaisia. (Lukiolaki 629/1998, 7 ) Pudasjärven ammattioppilaitos tarjoaa vuosittain vaihtelevasti erilaisia ammatillisia kursseja (ruuanlaitto, sähkötekniikka ym.), jotka toteutuvat, mikäli niihin ilmoittautuu tarpeellinen määrä opiskelijoita. Ammattioppilaitos tarjoaa myös mahdollisuuden suorittaa 10 kurssin kokonaisuuden hevostaloutta. Pudasjärven kansalaisopiston tarjonta mm. musiikin, liikunnan ja taiteen aloilla on vuosittain laaja. Pelkästään lukiolaisille kansalaisopisto on tarjonnut elokuisia kielten abikursseja sekä lukuvuoden aikana suoritettavia abikuuntelukursseja ruotsissa ja englannissa. Kansalaisopiston kautta voi myös lukion opiskelija suorittaa avoimen yliopiston opintoja. Pudasjärven lukio tekee yhteistyötä myös muiden alueen lukioiden kanssa. Harvinaisempia kursseja voi lukion opiskelija valita esimerkiksi Taivalkosken ja Kuusamon lukioista erillisen kurssitarjottimen mukaan. Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit hyväksyy rehtori. Hyväksymisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: kurssin suorittamisesta ja laajuudesta tulee olla asianmukainen kirjallinen todistus ½ kurssin laajuus on 18 oppituntia, 1 kurssin 36 oppituntia kurssin suorittamisesta ei ole maksettu opiskelijalle palkkaa sekä kurssin tulee sisällöltään olla lukio-opiskelun luonteeseen sopivaa. 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi Opiskelijan laatima opinto-ohjelma määrittää hänen oppiaineensa ja niiden oppimäärät. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijalla on oikeus muuttaa opinto-ohjelmaansa tarvittaessa. Lupa siihen anotaan kirjallisesti. Oppiaineen oppimäärä on suoritettu, kun kaikki aineen pakolliset kurssit ja opiskelijan valitsemat syventävät ja soveltavat kurssit on opiskeltu. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvona. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä arvosanoja enintään 1 2 kurssia 0 3 5 kurssia 1 6 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 104

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien koulukohtaisten syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa kyseisten oppiaineiden kohdalla. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, annetaan mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua erilliseen arvosanan korotuskuulusteluun. Kuulustelun laajuus vastaa opiskelijan opinto-ohjelmaa. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Näiden kuulustelujen tehtävänä on myös valmistautuminen ylioppilastutkinnon kokeisiin. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa: edellä mainitulla erillisellä kuulustelulla koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Oppiaineen oppimäärän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Numeroarvosanoin (4-10) arvioidaan kaikki pakolliset oppiaineet sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Liikunnasta ja yhden kurssin käsittävistä pakollisista oppiaineista ja yhden tai kaksi kurssia käsittävistä valinnaisista vieraista kielistä annetaan pyynnöstä suoritusmerkintä. 6.4 Lukion oppimäärän suoritus Lukion oppimäärä on suoritettu, kun kaikkien opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti. Opinto-ohjelman tulee käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Kurssimäärään lasketaan mukaan kaikki arvioidut kurssit. Mitään opiskeltua kurssia ei voi jälkikäteen poistaa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista kurssimäärään lasketaan mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tulee tehdä kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat. Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, voi hän pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. 105

6.5 Todistukset Lukion koko oppimäärän suorittaneelle annetaan päättötodistus. Kesken lukion suorituksen eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta. Todistukseen merkittävistä tiedoista päättää Opetushallitus. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistuksen ulkoasusta. 106

Liite 1: Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) N:o 955 Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 :n 1 momentin ja 39 :n nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 :n 1 momentti laissa 1184/1998: 1 luku Yleistä 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista samoin kuin opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako). 2 luku Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet 2 Lukio opiskeluympäristönä Lukion tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön. Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi lukiossa korostetaan opiskelijan asemaa osana opiskeluyhteisöä. 3 Opetuksen tavoitteet Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa 107

perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään. Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa. 4 Tarpeelliset tiedot ja taidot Opiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaan ja viestintään, hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opiskelijalle opetetaan yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen itsenäisesti ja ryhmässä. Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri taidemuodoista. 5 Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä. 6 Aikuisille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet Aikuisille annettavaa opetusta kehitetään yleissivistävänä opetuksena. Opetuksen tulee tarjota monipuoliset edellytykset perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä opiskelijan elinikäiseen itsensä kehittämiseen osana aikuiskoulutusta. Aikuisille annettavassa opetuksessa tulee antaa tutkintotavoitteisen opetuksen lisäksi suoritustavoitteisesti opiskelevien aineopiskelijoiden sekä muiden erityisryhmien opetusta, joissa otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa yleissivistävän tiedon lisäksi sellaisia opiskelu-, kieli- ja viestintätaitoja sekä tietoteknisiä taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua. 108

3 luku Lukio-opetuksen tuntijako 7 Nuorille annettavien opintojen rakenne Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. Oppiaine tai aineryhmä 8 Nuorille annettavan opetuksen tuntijako Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava: Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 6 2 1-6 alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 109

Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki 1-2 3 Kuvataide 1-2 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi. Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena. Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää. Oppiaineet 9 Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako on seuraava: Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärä Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 Kielet A-oppimäärä 6 2 B1-oppimäärä 5 2 Muut oppimäärät (B2, B3) 6 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet 6 110

Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 Historia 3 Yhteiskuntaoppi 1 Filosofia 1 Luonnontieteelliset aineet 7 Fysiikka 1 Kemia 1 Biologia 2 Maantiede 1 Psykologia 2 Muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia Yhteensä vähintään 44 Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä. Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan, kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana tulee opiskella 1 momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. Oppiaineiden opetuksen lisäksi opiskelijoille annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista. Mitä 8 :n 4 6 momentissa säädetään koskee myös aikuisille annettavan opetuksen tuntijakoa. 10 Erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamaa opetusta koskeva erityissäännös Lukiolain 3 ja 4 :n mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamassa opetuksessa voidaan poiketa 7 tai 8 :stä sen mukaan kuin koulutuksen järjestämistä koskevassa luvassa määrätään. 4 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 11 111

Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003. Tällä asetuksella kumotaan lukion tuntijaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös (835/1993) ja aikuislukion tuntijaosta 26 päivänä syyskuuta 1994 annettu opetusministeriön päätös (873/1994) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. 12 Siirtymäsäännökset Edellä 11 :n 2 momentissa mainitun päätöksen mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa, kunnes opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaisten opetussuunnitelmien perusteista ja niiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelmien perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2005. Erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen järjestäjälle 11 :n 2 momentissa mainittujen päätösten nojalla annetut määräykset raukeavat viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2005. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Opetusministeri Maija Rask Hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen 112

Liite 2: Opetushallituksen suositus lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Äidinkieli ja kirjallisuus, muu opiskelijan äidinkieli -opetuksen perustehtävänä on tukea opiskelijan kasvamista sekä oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Yhdessä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen tai suomi/ruotsi äidinkielenä -opetuksen kanssa opiskelijan oman äidinkielen opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Äidinkielen opetuksessa luodaan perusta, jonka varassa opiskelija voi ymmärtää eri oppiaineissa tarpeellisia käsitteitä. Sisältöalueita painotetaan suhteessa käytettävissä olevaan tuntimäärään, opiskelijoiden kielitaitoprofiiliin, opetusryhmän kokoon ja opetettavan kielen ominaisuuksiin. Opetus lähtee opiskelijoiden kielellisistä ja kulttuurisista kokemuksista. Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijat ovat lähtökohdiltaan erilaisia ja että ympäristön tuki vieraskielisen opiskelijan oman äidinkielen oppimiselle on vähäinen. Opetuksessa hyödynnetään paljon vertaisryhmää, ja opiskelijalle tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia kuunnella ja puhua äidinkieltään koulussa. Opiskelijaa rohkaistaan ja tuetaan sekä ajattelun kehittämiseen että persoonalliseen kielenkäyttöön. Tavoitteellista äidinkielen opetusta tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä. Opetuksen tavoitteet Opetuksen suunnittelussa on otettava huomioon, että äidinkielen hallinnan tavoitteita ei voida asettaa samalle tasolle kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tulee tietoiseksi äidinkielensä rakenteesta ja käytöstä laajentaa sanavarastoaan ja parantaa tekstinlukutaitoaan osaa hyödyntää monipuolisesti omakielisiä puhuttuja tai kirjoitettuja tekstejä pystyy ilmaisemaan itseänsä äidinkielellään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa puhetilanteissa pystyy kirjoittamaan erilaisia tarkoituksia varten syventää oman kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemustaan osoittaa oman kielen ja kulttuurin arvostusta ja on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen. Arviointi Arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti kielitaidon ja -tiedon eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, osallistumisaktiivisuus ja harrastuneisuus. Kurssit Puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen ja kielen havainnointi kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. 113

1. Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion äidinkielen opetusta ja vahvistaa sanavaraston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssin aluksi eritellään opiskelijoiden äidinkielen osaamista sekä heidän aikaisempia tietojaan ja tietoisuuttaan omasta äidinkielestään ja kulttuuristaan. Tutustutaan oman äidinkielen käyttöön ja kielen vaihteluun asianomaisella kielialueella. Kuunnellaan äidinkieltä eri tilanteissa sekä keskustellaan opiskelijan perinteistä, lukioopinnoista ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Kartutetaan sanastoa ja määritellään eri alojen peruskäsitteitä omalla äidinkielellä. 2. Kielitieto ja oikeakielisyys (ÄIM2) Perehdytään tarkemmin oman kielen rakenteeseen ja erityispiirteisiin suomen/ruotsin kieleen verrattuna. Harjoitellaan oman kielen kirjallista käyttöä. Edetään ensin henkilökohtaisista tarkoituksista vaativampiin viestintätehtäviin. Muissa kuin latinalaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä varmistetaan kunkin kielen kirjoitustekniikka, mahdollisesti myös tietokoneen avulla. 3. Kielialueen kulttuuri (ÄIM3) Tutustutaan asianomaisen kieli- ja kulttuurialueen kulttuuriperinteisiin, myös suulliseen kansanperinteeseen, uskontoon ja uskomuksiin sen mukaan, mikä merkitys niillä on kyseisessä kulttuurissa. Verrataan oman kulttuurin piirteitä suomalaiseen kulttuuriin. Aihealueisiin tutustutaan monipuolisesti niistä lukien, puhuen ja kirjoittaen. 4. Viestintä ja yhteiskunta (ÄIM4) Perehdytään mahdollisuuksien mukaan asianomaisen kielialueen ajankohtaisiin mediateksteihin kuten uutisiin, mainoksiin, artikkeleihin ja reportaaseihin sekä keskustellaan ja kirjoitetaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista. Syvennytään oman kielialueen nykyisiin oloihin. Opiskelija voi suullisesti tai kirjallisesti esitellä ja eritellä valitsemaansa lehtiartikkelia, radio- tai televisioohjelmaa. 5. Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (ÄIM5) Tutustutaan oman kielen tai kielialueen joihinkin tunnettuihin kirjailijoihin ja taiteilijoihin. Luetaan yhdessä jotakin kaunokirjallista teosta ja pohditaan sen sisältöä ja kieltä. Opiskelijat voivat lukea ja referoida haluamansa teoksen tai syventyä johonkin taidelajiin ja kertoa siitä. Opiskelijat voivat esitellä sopivissa tilaisuuksissa oman kielialueensa kulttuuria, taidetta ja kirjallisuutta. 6. Tiedon maailma (ÄIM6) Perehdytään koulun muihin oppiaineisiin liittyviin eri tieteenalojen teksteihin sanavaraston laajentamiseksi ja eri tieteenalojen nykykäsitteiden oppimiseksi. Keskustellaan eri alojen ajankohtaisista asioista. Kirjoitetaan ja esitellään oma artikkeli tai asiateksti. Voidaan toteuttaa myös laajempi yhtä alaa käsittelevä projekti. 114

Liite 3: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmär- Puhuminen Luetun ymmärtä- Kirjoittaminen täminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. minen *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 115

Taitotaso A1 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti * Pystyy lukemaan lausumia itsestään ja lähipiiris- tuttuja ja joitakin (henkilökohtaisia tään. Selviytyy kaikkein tuntemattomia sano- kysymyksiä ja jokapäiväisiä yksinkertaisimmisja. Ymmärtää hyvin ohjeita, ta vuoropuheluista ja lyhyitä viestejä, pyyntöjä ja kieltoja) palvelutilanteista. Tarvitsee joissa käsitellään rutiinimaisissa keskusteluissa joskus puhe- arkielämää ja rutii- tilanneyhteyden kumppanin apua. nitapahtumia tai tuke- * Kaikkein tutuimmat annetaan yksinkerkumppanin mana. jaksot sujuvat, muualla taisia ohjeita. * Pystyy seuraamaan tauot ja katkokset ovat * Pystyy löytämään yksinkertai- hyvin ilmeisiä. tarvitsemansa yksit- sia, välittömiin *Ääntäminen voi joskus täisen tiedon lyhyes- tilanteisiin tai tuottaa ymmärtätä tekstistä (postitäisen omaan kokemukseensa misongelmia. kortit, säätiedotuk- liittyviä *Osaa rajallisen joukon set). keskusteluja. lyhyitä, ulkoa opeteltuja * Yksinkertaisenkin ilmauksia, keskeisin- * Lyhyenkin teksti- viestin ymmärtäminen tä sanastoa ja perustapätkän lukeminen ja edellyttää norson lauserakenteita. ymmärtäminen on maalia hitaampaa ja * Alkeellisessakin puheessa hyvin hidasta. kuulijalle kohdennettua esiintyy paljon yleiskielistä peruskielioppivirheitä. puhetta. Kirjoittaminen *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 116

Taitotaso A2 A2.1 Peruskieli-taidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksin- * Selviytyy kirjoitta- yksinkertaista kertaisia ja kaikkein malla kaikkein rutii- puhetta tai seuraamaan tavanomaisinta saninomaisimmista keskustelua nastoa sisältäviä arkitilanteista. aiheista, jotka ovat tekstejä (yksityiskirjeitä, hänelle välittömän pikku-uutisia, tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 117

Taitotaso A2 A2.2 Kehittyvä peruskieli-taito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 118

Taitotaso B1 B1.1 Toimiva peruskieli-taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen *Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tvohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. * Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. * Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. *Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. *Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. *Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. Luetun ymmärtäminen *Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. * Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. * Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Kirjoittaminen * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 119

Taitotaso B1 B1.2 Sujuva peruskieli-taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen * Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisis- asiatietoa, ta, konkreeteista aiheis- joka liittyy tuttuihin ta kuvaillen, eritellen ja ja melko yleisiin vertaillen ja selostaa aiheisiin jonkin myös muita aiheita, verran vaativissa kuten elokuvia, kirjoja yhteyksissä (epäsuora tai musiikkia. Osaa tiedustelu, viestiä varmasti työkeskustelut, useimmissa tavallisissa ennakoitavissa olevat tilanteissa. Kielellinen puhelinviestit). ilmaisu ei ehkä ole * Ymmärtää pääkohdat kovin tarkkaa. ja tärkeim- *Osaa ilmaista itseään mät yksityiskohdat suhteellisen vaivattomasti. ympärillään käytävästä Vaikka taukoja laajemmasta ja katkoksia esiintyy, muodollisesta ja puhe jatkuu ja viesti epämuodollisesta välittyy. keskustelusta. *Ääntäminen on hyvin * Ymmärtäminen ymmärrettävää, vaikka edellyttää yleiskieltä intonaatio ja painotus tai melko tuttua eivät ole aivan kohde- aksenttia sekä satunnaisia kielen mukaisia. toistoja ja *Osaa käyttää kohtalaikielen uudelleenmuotoiluja. sen laajaa sanastoa ja Nopea syntype- tavallisia idiomeja. räisten välinen keskustelu Käyttää myös monen- ja vieraiden laisia rakenteita ja mut- aiheiden tuntemattomat kikkaitakin lauseita. yksityiskoh- * Kielioppivirheitä dat tuottavat vaikeuksia. esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Luetun ymmärtäminen * Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. * Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän. * Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi. Kirjoittaminen *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 120

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtämineminen Puhuminen Luetun ymmärtä- Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso * Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). * Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. *Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. *Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. *Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. *Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. *Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. * Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). *Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. 121

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito * Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). * Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. * Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. *Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. *Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. *Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. * Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. * Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. *Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. * Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. *Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. *Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. * Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 122

Taitotasot C1-C2 C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen *Ymmärtää *Osaa pitää pitkähkön, *Ymmärtää yksityiskohtaisesti suhteellisen valmistellun muodollisenkin pit- vaivattomasti esityksen. Pyskähköjä, kompleksi- pitempääkin tyy ottamaan aktiivisesti sia tekstejä eri aloil- puhetta tai esitystä osaa monimutkaisiin ta. (elokuvia, käsitteellisiä ja yksityiskohtia *Pystyy vaihtele- luentoja, keskusteluja, sisältäviin maan lukutapaansa väittelyjä) tilanteisiin ja johtaa tarpeen mukaan. erilaisista rutiiniluonteisia ko- Osaa lukea kriitti- tutuista ja yleisistä kouksia ja pienryhmiä. sesti ja tyylillisiä aiheista Osaa käyttää kieltä vivahteita arvioiden myös silloin, monenlaiseen sosiaaliseen sekä tunnistaa kir- kun puhe ei ole vuorovaikutukjoittajan asennoitu- selkeästi jäsenneltyä seen. Tyylilajien ja misen ja tekstin ja sisältää kielimuotojen vaihtelu piilomerkityksiä. idiomaattisia tuottaa vaikeuksia. Pystyy paikantamaan ilmauksia ja *Osaa viestiä sujuvasti, ja yhdistä- rekisterinvaihdoksia. spontaanisti ja lähes mään useita käsit- vaivattomasti. teellisiä tietoja mo- *Ymmärtää *Osaa vaihdella intonaatiota nimutkaisista teks- hyvin erilaisia ja sijoittaa teistä, tiivistämään äänitemateriaaleja lausepainot oikein il- ne ja tekemään niiskohtaisesti yksityismaistakseen kaikkein tä vaativia johtopää- ja hienoimpiakin merkitysvivahteita. töksiä. puhujien välisiä *Vaativimmat yksitöksiä. suhteita ja tarkoituksia *Sanasto ja rakenteisto tyiskohdat ja tunnis- ovat hyvin laajat ja idiomaattiset teksti- taen. rajoittavat ilmaisua kohdat saattavat *Vieras aksentti erittäin harvoin. Osaa vaatia useamman tai hyvin murteellinen ilmaista itseään var- lukukerran tai apukieli puhemasti, selkeästi ja kohvälineiden käyttöä. tuottavat teliaasti tilanteen vaatimalla vaikeuksia. tavalla. *Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. Kirjoittaminen *Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. *Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. *Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat. * Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 123

Liite 4: Arviointisuunnitelma I Opiskelijan oppimisen arviointi 1. Kurssisuorituksen arviointi 1.1. Numeroarvostelu Pakolliset ja ops:n perusteissa valtakunnallisesti määritellyt syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muut kurssit ops:ssa oppiaineen kohdalla määritellyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4 10. 1.2. Suoritusmerkintä Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voidaan arvioida suoritusmerkinnällä. S = suoritettu, H = hylätty 1.3. Sanallinen arviointi Numero- tai suoritusmerkintäarviointia voidaan täydentää ja täsmentää kirjallisesti annetulla sanallisella arviolla tai suullisella arviointikeskustelulla. Oppilaalla on mahdollisuus itsearviointiin. 6 kertaa vuodessa, jokaisen jakson päättyessä opiskeltavan jakson aikana tai sen päättyessä 2. Oppiaineen oppimäärän arviointi 2.1. Oppiaineen arvosana määräytyy numerolla arvioitujen kurssien keskiarvona. 2.2. Hylättyjä kursseja saa olla 0 3 oppimäärän laajuuden mukaan. 2.3. Opiskelijalla on oikeus korottaa arvosanaa erillisessä korotuskuulustelussa. 2.4. Opettajalla on oikeus korottaa numeroa päättötodistukseen harkintansa mukaan. opiskeltujen kurssien päättyessä 3. Lukion oppimäärän suoritus 3.1. Vähintään 75 kurssia suoritettuaan oppilas on oikeutettu saamaan päättötodistuksen. Kurssimäärään tulee sisältyä kaikki pakolliset (47-51) ja vähintään 10 syventävää kurssia. päättöarvostelu keväällä ja syksyllä YTL:n määräämänä aikana 4. Ylioppilastutkinto Tutkinto mittaa opiskelijoiden saavuttamia tietoja ja taitoja sekä lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaista riittävää kypsyyttä. kaksi kertaa vuodessa YTL:n määräämänä aikana 124

II Yhteisön arviointi 1. Opettajien suorittama arviointi Kurssin onnistumisen kannalta Ylioppilaskirjoitusten tulosten kannalta Opettajat arvioivat yhteisön toimivuuden 3. Opiskelijat arvioivat yhteisöä ja sen toimivuutta omasta näkökulmastaan. 4. Opetussuunnitelman arviointi. Arviointien perusteella suunnitellaan ja kehitetään ops:aa ja sen mukaista koulun toimintaa seuraavaa lukuvuotta varten. kurssin päättyessä keväällä ja syksyllä arviointikeskusteluissa ja keväällä kirjallisesti 2. Henkilökunta arvioi yhteisön toimivuutta omasta näkökulmastaan. arviointikeskusteluissa ja keväällä kirjallisesti keväällä kirjallisesti jatkuva prosessi III Yhteisön ulkopuolinen arviointi 1. Opiskelijahuoltotyöryhmä Terveydenhuollon ja sosiaalialan henkilöstön kanssa tehtävä yhteistyö Syrjäytymisen ehkäisyn työryhmä 2. Johtokunta Johtokunta kohdistaa arviointinsa lukion työsuunnitelmaan, talousarvioon ja toimivuuteen. 3. Vanhemmat Vanhemmat antavat palautetta koulutyön sujuvuudesta, oppilaiden ongelmista ja kotien odotuksista koulua kohtaan. 4. Kaupungin koulutoimi Kaupungin arviointi kohdistuu kouluviranomaisten päättämiin kohteisiin. Se voi olla laadun, tehokkuuden tai taloudellisuuden arviointia. Ops:n hyväksyntä ja sen mukaiset resurssit 5. Muut tahot Tilastokeskus kyselee päättötodistusten perusteella ylioppilaiden lukiokoulutuksen ainevalinnat Lääninhallitus Opetushallituksen määräykset kokoontuu tarvittaessa keskustelut, seuranta 2-4 kertaa vuodessa ja tarvittaessa vanhempainillat ja tarvittaessa valitsee aikavälit ja arviointitavat kerran vuodessa 125

Liite 5: Pudasjärven lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia PUDASJÄRVEN LUKION TIETO- JA VIESTINTÄTEK- NIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 126

Johdanto Tieto- ja viestintätekniikka on oleellinen osa nykyistä elämää. Yhä useampi työskentelee tiedon parissa. Näistä syistä on tärkeää, että koulutuksessa mietitään, miten tietoon, tiedonkäsittelyyn ja kommunikointiin liittyvät tiedot, taidot, valmiudet ja välineet otetaan käyttöön ja hallintaan opetuksessa ja opiskelussa. Opetushallitus on kirjeessään 20.4.2001 suositellut, että kaikki koulutuksen järjestäjät laativat opetusalan tietostrategian ja kaikki oppilaitokset laativat omat tietostrategiansa osana oppilaitoksissa tapahtuvaa jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Myös lukion uusissa valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa edellytetään paikalliseen opetussuunnitelmaan liitettäväksi koulukohtainen tietostrategia. Tietostrategiassa kiinnitetään erityistä huomiota opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen, oppilaiden tietoyhteiskuntavalmiuksiin, tieto- ja viestintätekniikan käytön pedagogiseen ja tekniseen tukeen ja ylläpitoon sekä tietoliikenneyhteyksien ja laitevarustuksen ajantasaisuuteen. Opetusministeriössä on laadittu Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma vuosille 2004-2006 jatkamaan ministeriön edellisiä tietostrategioita (1995-1999, 2000-2004). Ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2007 mennessä: - Suomi on avoin ja tietoturvallinen verkostoyhteiskunta, jossa tietoyhteiskuntaosaaminen on korkeatasoista - kaikilla kansalaisilla on perusvalmiudet ja mahdollisuudet käyttää sähköisiä asiointi- ja sisältöpalveluja - tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukainen käyttö oppimisessa ja opetuksessa on osa oppilaitosten arkea - tutkimustyössä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa laajasti ja osaavasti - sähköinen oppimateriaali on laadukasta, pedagogisesti perusteltua ja palvelee eri käyttäjäryhmiä laajasti ja sitä on saatavissa riittävästi - tutkimuksen sähköisiä aineistoja on tarjolla kattavasti - tietoyhteiskuntaohjelman toimintoja on arvioitu jatkuvasti, kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Osaamisen osalta strategia suosittelee, että tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään laajasti opiskelussa ja opetuksessa kaikilla koulutuksen asteilla. Opetushenkilöstön koulutusta jatketaan niin, että vuoteen 2007 mennessä vähintään 75 prosenttia opettajista on saavuttanut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot. Riittävät tietoliikenneyhteydet, asianmukaiset laitteistot ja ohjelmistot sekä taito käyttää niitä ovat sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon että menestyksellisen toiminnan yksi perusehto. Opetuskäytön valtakunnallisten verkostojen toiminta saatetaan pysyväksi osaksi perustoimintaa. Sähköisten materiaalien tuotantoa opetus- ja opiskelukäyttöön edistetään. Kirjastojen ja arkistojen aineistojen, verkkojulkaisujen sekä muun sähköisessä muodossa olevan tutkimusaineiston käyttöä pyritään lisäämään. 127

Visio Opettajat: Opettajan ammattitaitoon kuuluu nykyään tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmien käytön hallinta. Pudasjärvellä kunnan tvt-strategiassa asetettiin tavoitteeksi 2004 vuoden loppuun mennessä OPE.FI I -tason valmiudet kaikille opettajille, OPE.FI II -tason valmiudet 50 60 %:lle ja OPE.FI III -tason valmiudet 10 %:lle opettajista. Kaikilla lukion opettajilla tulisi olla vähintään OPE.FI II -tason taidot. Opiskelijat: Opiskelijat osaavat hyödyntää monipuolisesti oppimisympäristöjä opiskelussa. Verkkoopiskelusta tulee osa koulun normaalia toimintaa. Tietotekniikan käyttö muuttaa perinteisiä oppimis- ja opiskelukäsityksiä, oppiminen muuttuu monimuotoisemmaksi ja osittain ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Laitteet: Jokaisella opettajalla on mahdollisuus ja valmius hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan, koska jokaisessa luokassa on verkkoon liitetty tietokone ja dataprojektori. Myös opiskelijoiden käytössä on koululla tietokoneita ja jokin oppimisympäristö. Jatketaan etälukion ja muiden toisen asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä lisäämällä etäopetusmahdollisuuksia ja kehittämällä verkkokursseja. Nykytila Opettajien osaaminen Pudasjärvellä tehtiin keväällä 2001 SWOT-analyysin avulla arvio opettajien tieto- ja viestintäteknisestä osaamisesta ja käytöstä omassa työssään. Lukion opettajien henkilökohtaisen osaamisen kartoituksessa tuli esille seuraavaa: Sovelluspuolen osaamisessa tekstinkäsittely koettiin suurimpana vahvuutena. Taulukkolaskenta-, tietokanta- ja kuvankäsittelysovellusten osaamisessa koettiin eniten heikkoutta. Sähköpostin ja Internetin käyttö koettiin hallittavan hyvin. Windowsin yleiskäyttö koettiin tasaisesti vahvuutena ja heikkoutena. Koneitten teknisessä hallinnassa tarvittiin lisää opetusta. Työyhteisön puolella ajankäyttö ja atk-tuki koettiin suurimpana puutteena. Perehdyttämisessä asia koettiin kohtalaisen hyväksi. Vuorovaikutteisuus ja tuki, silloin kun sitä on saatu, koettiin hyväksi. Tietotekniikan käyttö opetustoiminnassa osoitti, että ajankäyttö ja mahdollisuus kouluttautua koettiin suurimpana heikkoutena. Opetuskäyttöön soveltuvien ohjelmien sopivuus käyttöön todettiin huonoksi. Tukea opetukseen on saatu, ja se on koettu riittäväksi. Etä- ja verkko-opetuksen mahdollisuus koettiin hyväksi. Kevääseen 2005 mennessä osaamisessa ei todennäköisesti ole tapahtunut suuria muutoksia. Opettajat, joilla on tietokone ja Internet-yhteydet kotona, pysyvät taidoissaan edes samalla tasolla. Vain työpaikalla ja työaikana tietokonetta käyttävät eivät pysty ylläpitämään riittävää taitotasoa ajoittaisesta koulutuksesta huolimatta. 128

Opiskelijat Tietotekniikan kurssien tarkoituksena on antaa perustietoa yleisempien ohjelmien käytöstä. Osa kursseista syventää peruskoulussa opittuja taitoja ja osa tarjoaa uusia haasteita. Pudasjärven lukiossa tietotekniikkaa opetetaan kuudella koulukohtaisella soveltavalla kurssilla. 1. Työvälineohjelmat Kurssin tavoitteena on tutustuttaa oppilaat yleisimpiin työkaluohjelmiin. Aihepiirejä ovat mm. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja kuvankäsittely. Kurssista on hyötyä mm. erilaisten tutkielmien tekemisessä. 2. Multimedia Kurssin tavoitteena on tutustuttaa oppilaat multimediasovellusten tekoon MultiMakerohjelmalla. Kurssin aikana tutustutaan digikameran käyttöön ja kuvien muokkaukseen. Käytetään myös digitaalista videokameraa ja opetellaan videoeditoinnin perusteet. Kurssilla tehdään projektityö. 3. Internet-kurssi Kurssilla perehdytään Internetin eri osa-alueisiin: sähköpostiin, uutisryhmiin (News), Chatiin, www-sivujen lukemiseen ja niiden tekemiseen, hakupalveluihin sekä muihin ajankohtaisiin aiheeseen liittyviin asioihin. Kurssilla tehdään kotisivut FrontPage-editorilla. 4. Ohjelmointi I Ohjelmoinnin alkeiskurssi. Kurssin aluksi tutustutaan ohjelmointitekniikkaan. Loppuosassa aloitetaan varsinainen ohjelmointi. Työvälineenä on Visual Basic. 5. Ohjelmointi II Ohjelmoinnin jatkokurssi, johon osallistuminen vaatii ohjelmoinnin alkeiskurssin suorituksen. Kurssilla käytettävä ohjelmointiväline on Visual Basic. 6. Kuvan- ja videonkäsittely Kurssilla syvennytään digitaalisen kuvan käsittelyyn ja opetellaan digitaalisen videon leikkauksen alkeet. Kurssia suositellaan pohjakurssiksi kuvataiteen Videokuvaus ja editointi kurssille. Syksystä 2005 alkaen ollaan käynnistämässä yhteistyötä Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen ja avoimen yliopiston kanssa Learn+ -projektissa. Oppilailla on mahdollisuus suorittaa 15 opintoviikon eli 27 opintopisteen opintokokonaisuus tietojenkäsittelytieteitä tai osia siitä. Opetuksessa käytetään verkkotyökaluja sekä digitaalista oppimateriaalia lähiopetuksen lisäksi. Lukiolla on tuutori-opettaja, joka vastaa lähiopetuksesta. Lisäksi opinto-ohjaukseen sisältyy ensimmäisen vuoden opiskelijoille tiedonhakuun ja tiedonkäsittelyyn liittyviä harjoituksia. Niillä käsitellään tiedon hakua kirjallisuudesta ja Internetistä, perehdytään tekstinkäsittelyyn ja luodaan valmiuksia tehdä erilaisia kirjallisia näyttöjä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö vaihtelee aine- ja kurssikohtaisesti paljon. Syynä tähän ovat tämänhetkiset koneresurssit ja pedagoginen mielekkyys. Tiloja, joissa tietokoneita voi käyttää vapaasti, kaivataan lisää. Isojen ryhmien saaminen tunnin aikana koneille on melko vaikeaa. Tietokoneita käytetään muissa aineissa seuraavasti: - opiskelijat tekevät eri aineiden kirjallisia töitä tietokoneella - opettajat ohjaavat omien taitojensa puitteissa oppilaita tiedonhakuun Internetistä - osa opiskelijoista suorittaa itsenäisiä kursseja Opetushallituksen ja Yleisradion kehittämän 129

Etälukion ja Internetixin verkkokurssien avulla - maantiedon kurssilla Toimivat alueet ja uuden opetussuunnitelman Aluetutkimus-kurssilla on keskeistä omakohtainen työskentely ja tietotekniikan hyväksikäyttö - kuvataiteen Valokuvaus-kurssilla perehdytään digitaaliseen kuvaukseen ja kuvankäsittelyyn. - videokuvaus ja editointi kurssilla tehdään kuvatun materiaalin editointi tietokoneohjelmilla - tukioppilaat tekevät keväisin koulun lehden Läpyskän tietokoneella - äidinkieleen tulee koulukohtainen soveltava (verkko)kurssi - penkkareissa ja potkijaisissa ohjelma on pitkälti tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvaa - kuvankäsittelyä ja digitaalikameroita hyödynnetään joissain aineissa - sähköpostia ja Internet-puhelinta Skypeä käytetään yhteydenottoon sekä opettajien ja opiskelijoiden että opettajien ja kodin välillä - sähköpostia ja keskustelufoorumia käytetään viestintään saksalaisen ystävyyskoulun kanssa. Laitteet Pudasjärven kaupungin sisäiseen palveluun perustettu informaatioteknologiayksikkö (IT) vastaa kaupungin tietotekniikan perustoiminnoista: palvelimista, verkoista, työasemista ja yhteisistä sovelluksista. Lukio siirtyy tässä suhteessa IT-yksikön alaisuuteen lukuvuoden 2005-2006 alusta. Pudasjärven lukion tietokonetarve ja koneiden taso Oppilaskäyttöön tulevat koneet: määrä koneiden taso Uusi Atk-luokka 19 perustaso Vanha Atk-luokka 15 multimediataso Luokat 9 perustaso Lukusali 4 perustaso Etäopetus 5 kannettavia, perustaso Yhteensä 52 Hallintoon ja opettajille: määrä koneiden taso Rehtori 1 perustaso Kanslisti 1 perustaso Opettajat, työtilat 3 perustaso Opettajat, kannettavat 5 multimediataso 4 ja perustaso 1 Yhteensä 10 Kokonaistarve 61 Laitteiden ja ohjelmistojen tekninen tuki ja ylläpito on järjestetty kevääseen 2005 asti atyhdysopettajien työnä. Lukuvuoden 2005-2006 alusta nämä tehtävät siirtyvät kaupungin ityksikölle. Videoneuvottelulaite on hankittu vuonna 1999. Se on sijoitettu syksyllä 2004 remontoituun, uusilla av-välineillä varustettuun luokkaan. Koululla on lisäksi jonkin verran muuta tieto- ja viestintätekniikan välineistöä, josta osa on vanhenemassa. Opettajilla ja oppilailla on käytössään maksuton sähköposti (TeamWare). Koululla on kotisivut. 130

Strategia Opettajat Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma vuosille 2004-2006 suosittelee, että tietoja viestintätekniikkaa käytetään laajasti opiskelussa ja opetuksessa kaikilla koulutuksen asteilla. Oppilaitosten henkilöstön pedagoginen ja hyvä tietotekninen osaaminen mahdollistavat oman työn kehittämisen ja opetusmenetelmien uudistamisen. Opetushenkilöstön koulutusta jatketaan niin, että vuoteen 2007 mennessä vähintään 75 prosenttia opettajista on saavuttanut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot. Valtion rahoittamalla opetustoimen henkilöstökoulutuksella tuetaan alueellisia ja kansallisia kehittämishankkeita, erityisesti otetaan huomioon virtuaalikoulu ja etälukio. Pudasjärven lukiossa opettajien osallistumista tietokoneen @-ajokortin suorittamiseen ja Ope.fi koulutukseen pitäisi olla tavoitteena. Lisäksi koulun sisällä tulisi järjestää lisää koulutusta erilaisten tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja ohjelmien käytöstä. Opettajien tietojen ja taitojen jatkuvaan kehittämiseen ja päivittämiseen tulee panostaa, sillä ilman syvällistä osaamista jää osa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista hyödyntämättä. Kuten muillakin ammattiryhmillä, koulutuksen tulisi tapahtua työaikana. Opiskelijat Kunnan tvt-strategian mukaan tietoverkkopedagogiikka on opetuksen muoto, jossa niin oppiminen kuin opetuskin suuntautuvat kohti konstruktiivista oppimistapahtumaa. Siinä opiskelija on aktiivinen tiedon etsijä, muokkaaja ja omaksuja. Opiskelijat syventyvät itsenäisesti opiskeltaviin asioihin, joten opiskelun ei tarvitse olla luokkatilaan, oppikirjaan eikä opettajaan sidottua. Opettajan rooli tiedonhaun ohjaajana korostuu. Yhteistyössä muiden oppilaitosten ja kuntien kanssa luodaan edellytykset tietoverkkojen ja videoneuvottelujen järkevälle käytölle. Tietoverkot mahdollistavat etäopiskelun ja sitä kautta harvinaisten kurssien suorittamisen. Internetissä tarjottavat etäkurssit antavat kiinnostavan ja vaihtelevan tavan suorittaa opintoja. Siinä tapauksessa oppilaille tulee tarjota Internet-yhteyksin varustettuja valvottuja työskentelytiloja myös kouluajan jälkeen. Tietoyhteiskuntaohjelman mukaan opetuksessa tulee käyttää joustavasti sähköisiä palveluja kuten kirjastojen ja arkistojen aineistoja, verkkojulkaisuja sekä muuta sähköisessä muodossa olevaa tutkimusaineistoa. Tämä edellyttää, että opiskelijoille on luotu pääsy digitaalisiin maksullisiin tietovarantoihin mm. yliopistokirjastojen Linda-tietokantaan sekä Aleksi-artikkelitietokantaan. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen approbatur-arvosana (27 opintopistettä) ja tietokoneen A-ajokorttitutkinto tai osia niistä. Laitteet Tietokonelaitteistojen ja ohjelmistojen suhteen tavoitteet löytyvät kunnallisesta tvt-strategiasta: Jokaisessa luokassa on ainakin yksi verkossa oleva tietokone. Pienryhmätyöskentelyä varten tulee olla koneita, esim. kannettavia mikroja perinteisen atk-luokan ulkopuolellakin. Jokaisessa tietokoneella varustetussa luokassa on myös kiinteästi sijoitettu dataprojektori (videotykki), sillä huono näkyvyys estää tietokoneiden käytön esitysvälineinä. 131

Lisäksi oheislaitteet (tulostimet, skannerit, digitaalikamerat ym.) on saatettava vastaamaan lukion tarpeita. Osa koneista varustetaan verkkomateriaalin tuottamiseen tarvittavilla ohjelmistoilla, joiden käyttöä myös opetetaan opettajille. Käyttökelpoista digitaalista opetusmateriaalia hankitaan lisää ja tehdään itse. Koululla tulee olla kannettavia mikroja oppilaille lainattavaksi. Oppilailla ja opettajilla tulee olla tietokonetyöskentelyä varten oma oppimisalusta, jota voi käyttää koulussa ja kotona. Tunnilla kesken jääneitä töitä voisi jatkaa ja parantaa kotona edellyttäen, että kotona on kone ja yhteydet. Oppimisalusta on paikka läksyille, kokeille, keskeneräisille ja valmiille koulutöille, eräänlainen sähköinen portfolio. Opetusministeriön muistion 13:2001 suosituksen mukaan 50 tietokonetta kohden tulisi olla yksi kokopäivätoiminen tekninen tukihenkilö. Kun lukion laitteiden ja ohjelmistojen tekninen tuki siirtyy kesällä 2005 it-yksikölle, tulee palkata yksi tukihenkilö lisää. Joku tai jotkut lukion opettajat toimivat silti pedagogisina tukihenkilöinä, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijoina. Myös lukion www-sivujen uusiminen ja päivittäminen tarvitsee resursseja. Lähdeluettelo Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004 2006, Opetusministeriön julkaisuja 2004:12, http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/opm12/opm12.pdf Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laatiminen, Opetushallitus, Suositus 3/420/2001, www.oph.fi/attachment.asp?path=1,442,12324,12326,14812 Koli, H., Kylämä M. 2000. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia välineitä kehittämistyöhön. Opetushallitus. Helsinki Pudasjärven kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2003-2005, http://edu.pudasjarvi.fi/virtuaalikoulu/tekstit/tietostrategia.doc Tietokoneen ajokortti-perhe, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus http://www.tieke.fi/tuotteet_ja_palvelut/tietokoneen_ajokortti/ OPE.fi-koulutus, Opetushallitus, http://www.edu.fi/subpage.asp?path=498,3293,2019 Learn+, Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, http://www.tol.oulu.fi/learn+/ Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, Opetushallitus, http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ops/ops_uusi.pdf Pudasjärven lukion opetussuunnitelma 2005 132