Pudasjärven lukion opetussuunnitelma
Sisällysluettelo 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 6 2.1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 6 2.2 ARVOPERUSTA... 6 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 3.1 OPPIMISKÄSITYS... 8 3.2 OPISKELUYMPÄRISTÖ JA OPETUSMENETELMÄT... 8 3.3 TOIMINTAKULTTUURI... 8 3.4 OPINTOJEN RAKENNE... 9 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 10 4.1 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ... 10 4.2 TUKI JA OHJAUS... 10 4.3 OPISKELIJAHUOLTO... 11 4.4 OPISKELUN ERITYINEN TUKI... 11 4.5 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 11 4.6 ERI HALLINTOKUNTIEN YHTEISTYÖ... 12 4.7 PUDASJÄRVEN LUKION SUUNNITELMIA... 12 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 13 5.1 OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET... 13 5.2 AIHEKOKONAISUUDET... 13 5.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 18 5.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI... 27 5.5 VIERAAT KIELET... 30 5.5.1 A-KIELI: ENGLANTI, SAKSA... 32 5.5.2 B2-KIELI: SAKSA... 33 5.5.3 B3-KIELI: SAKSA, RANSKA... 35 5.6 MATEMATIIKKA... 38 5.6.1 MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ... 39 5.6.2 MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ... 43 5.7 BIOLOGIA... 45 5.8 MAANTIEDE... 49 5.9 FYSIIKKA... 52 5.10 KEMIA... 56 5.11 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO... 59 5.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 61 5.13 FILOSOFIA... 64 5.14 HISTORIA... 67 5.15 YHTEISKUNTAOPPI... 71 5.16 PSYKOLOGIA... 73 5.17 MUSIIKKI... 78 5.18 KUVATAIDE... 81 5.19 LIIKUNTA... 84 5.20 TERVEYSTIETO... 89 5.21 OPINTO-OHJAUS... 92 5.22 KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT... 96 5.22.1 TIETOTEKNIIKKA... 96 5.22.2 LENTOPALLOLINJA... 97 5.22.3. KOTITALOUS... 98 5.22.4. TEKSTIILITYÖ... 99 5.22.5. TEKNINEN TYÖ... 101 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI... 102 6.1 ARVIOINNIN TAVOITTEET... 102 2
6.2 KURSSIN ARVIOINTI... 102 6.3 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI... 104 6.4 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS... 105 6.5 TODISTUKSET... 106 LIITE 1: VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOKOULUTUKSEN YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (955/2002)... 107 LIITE 2: OPETUSHALLITUKSEN SUOSITUS LUKIOKOULUTUKSESSA OPISKELEVIEN MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN PERUSTEIKSI... 113 LIITE 3: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO... 115 LIITE 4: ARVIOINTISUUNNITELMA... 124 LIITE 5: PUDASJÄRVEN LUKION TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA... 126 3
1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Pudasjärven lukio on perustettu 5.5.1960 valtioneuvoston päätöksellä. Kunnallisneuvos Veikko Honkanen on ollut edistämässä aikanaan Pudasjärven koululaitosta. Vuonna 1950 kuntaan saatiin kunnallinen keskikoulu. Samoihin aikoihin keskusteltiin ensimmäisen kerran lukion perustamisesta. Lukiokoulutuksen tarve tuli todelliseksi vuodesta 1958 lähtien. Näin ollen perustettiin Kannatusyhdistys 2.11.1959 ja valtioneuvoston päätös saatiin 5.5.1960. Lukusuunnitelma vahvistettiin 29.6.1960 ja ohjesääntö 28.7.1960. Lukio aloitti koulutyönsä 1.9.1960 Poroputaan talossa. Kannatusyhdistyksen varassa toiminut koulu oli jatkuvassa rahapulassa, eikä aina opettajienkaan palkanmaksu ollut päivälleen varmaa. Opetustiloista olisi ollut pula jo seuraavana vuonna (1961-1962). Kannatusyhdistys hankki varat rakennukseen varmistamalla tarvikkeensaannin puutavarakeräyksellä. Syksyn 1961 koulutyön alkuun mennessä oli valmistunut 7-luokkainen koulurakennus. Naistoimikunta hankki merkittäviä summia rahaa. Koulu toimi yksityisenä, suomenkielisenä lukiona 5.5.1960-9.5.1962. Valtioneuvoston päätöksellä rinnalle yhdistettiin keskikoululuokkia, jolloin koulu toimi yhteiskouluna 10.5.1962-31.7.1969. Kunnanvaltuuston päätöksellä 14.8.1967 kannatusyhdistyksen tukema koulu muuttui kunnalliseksi kouluksi. Yksityinen yhteiskoulu muuttui kunnalliseksi yhteiskouluksi. Valtioneuvoston päätöksellä 1.8.1969 kunnallinen yhteiskoulu jaettiin niin, että keskikoululuokat muuttuivat Kurenalan kunnalliseksi keskikouluksi ja lukioluokat Pudasjärven lukioksi. Koulun ylläpitäjänä on toiminut 1.8.1969 lähtien Pudasjärven kunta, joka muuttui kaupungiksi 1.1.2004. Hallinnosta vastaavat lukion johtokunta ja Pudasjärven kaupungin koulutuslautakunta. Koulurakennus II valmistui helmikuussa 1974. Vuonna 1982 annettiin uusi tuntijako. Oppiaineet pilkottiin kursseiksi ja lukuvuosi jaksoiksi. Koulun sisällä on tapahtunut kaiken aikaa muutosta nykyaikaan. Koulutuslautakunnan päätöksellä siirryttiin 1.8.1995 uuteen tuntijakoon, opetussuunnitelmaan sekä luokattomaan lukioon. Tämä opetussuunnitelma korvattiin vaiheittain syksystä 2005 alkaen uudella opetussuunnitelmalla. Uuden opetussuunnitelman taustalla on valtioneuvoston 14.11.2002 antama asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002). Kuntaan perustettiin kevättalvella 2003 rehtorien muodostama opetussuunnitelmatyöryhmä. Syksyllä (koulutuslautakunnan päätös 30.9.2003) kokoonpanoa muutettiin ja työryhmän tehtäväksi tuli ohjeistaa ja edistää op:n prosessia. Työ käynnistyi kaikilla opettajilla yhteisissä veso-päivissä (½-veso 20.10 ja 27.11.2003). Lukion opetussuunnitelmatyö alkoi samaan aikaan perusopetuksen opetussuunnitelman työstämisen kanssa. Vanhat opetussuunnitelmat otettiin tarkasteluun ja niistä nostettiin esille hyväksi havaitut asiat. Selvitettiin, mitä säilytetään ja mitä olisi syytä muuttaa. Periaatteena oli entisen hyvän säilyttäminen ja sen pohjalta uusien sisältöjen päivitys. Samalla kartoitettiin lukion nykyistä oppimisympäristöä ja opetusmenetelmiä. 4
Opetushallituksen johtokunta oli hyväksynyt kokouksessaan 15.8.2003 Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Tästä alkoi uusiin opetussuunnitelman perusteisiin tutustumisen. Sen jälkeen tarkennettiin suunnittelutyötä ja työlle sovittiin tavoitteellinen aikataulu. Aloitettiin aine- ja aihekohtaisiin perusteisiin tutustumiset ja työstämiset. Vanhempainillassa käytiin arvokeskustelua. Kevään 2004 aikana jatkettiin opetussuunnitelman työstämistä opettajien kokouksissa. Lukion sidosryhmiä esiteltiin 11.3.2004 kunnan järjestämässä tilaisuudessa. Syötteen vesossa 24.4.2004 sovittiin yleisten osioiden työnjaosta ryhmille. Syksyllä 2004 käynnistyi ainekohtaisten opetussuunnitelmien kirjoittaminen. Vesossa (13.11.) työstettiin ja tarkastettiin tuloksia. Ainekohtaiset suunnitelmat laati jokainen opettaja omasta opettamastaan aineesta sovitun korvauksen mukaisesti. Työryhmät pitivät palavereitaan, joista korvattiin enintään 3 kokoontumista. Opetussuunnitelma päätettiin koota lukion omin voimin. Lukion johtokunnan ja kaupungin koulutuslautakunnan käsittelyn jälkeen uusi opetussuunnitelma tuli voimaan 1.8.2005. Syksyllä 2007 lukio muutti Rimminkankaalle. Opetussuunnitelma ymmärretään nykyään prosessina. Näin ollen opetussuunnitelmaa päivitettiin jälleen keväällä 2010. 5
2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPE- RUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Pudasjärven lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tavoitteena on taata riittävä yleissivistys ja tarjota valmiudet jatko-opinnoille. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen - itsensä kehittämisen ja oppimisen hyvän elämän perustana. Pudasjärvellä lukio tarjoaa turvallisen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävän oppimisympäristön. Itsensä ilmaiseminen suullisesti, kirjallisesti tai kuvallisesti on tärkeässä asemassa. Luonto ja sen kestävä kehitys kuuluu olennaisena osana kouluumme, sanotaanhan kaupunkimme visiossakin, että Pudasjärvi tunnetaan karhun, kotkan, suon ja Syötteen kaupunkina. 2.2 Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. 6
Koulumme logo kuvaa lukiotamme Iijoen varrella. Nuoret opiskelevat lukiossa kolme vuotta, ja kehitys on aaltoilevaa. Ensimmäisenä vuonna edessä on uuden koulun ja opiskelun motivoivat haasteet. Kehitys on nopeaa ja ilmapiiri myönteistä. Oppilaiden ajatusmaailma on selkeästi kotiseudun kulttuurista nousevaa. Rehellisyys on se kasvatuksellinen maaperä, jolle lukiolaisen työskentely perustuu. Toisena vuonna vaatimustaso kasvaa ja nuoruus tuo joillekin ristiriitoja. Aikuistuminen ja ympäröivän yhteiskunnan monet haasteet on sovitettava koulunkäyntiin. Sitä kuvastaa aaltoilu logon keskimmäisessä osassa. Vastuuntunto ja opiskeluun sitoutuminen lisääntyy. Tietoa haetaan monipuolisesti ja sitä muokataan omaan ajatteluun sopivaksi. Aktiivisuus ja yritteliäisyys kasvavat sekä kriittisyys kehittyy. Kaverisuhteet ovat tärkeitä, ja yhteistyö erilaisten työskentelymuotojen kautta kasvattaa sosiaalisuutta. Kolmantena opiskeluvuonna lukion päättäminen ja ylioppilastutkinto motivoivat uuteen ponnisteluun. Nuoret alkavat suuntautua jatko-opintoihin. Koko maailma on avoin. Kansainvälisyys avautuu hankitun kielitaidon ja tieto- ja viestintätekniikan taitojen kautta. Logo symboloi myös mahdollisuutta paluuseen kotipaikkakunnalle. Lukiomme antaa nuorille laajan yleissivistyksen ja monipuolisen tarjonnan ihmisläheisellä ja kannustavalla toiminnallaan. 7
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppimiskäsityksen mukaan oppiminen syntyy opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Opiskelija käsittelee ja tulkitsee saamaansa informaatiota vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa aiempien tietorakenteidensa pohjalta. Opittu riippuu yksilön aikaisemmista tiedoista ja käytetystä strategiasta, mikä tulee opetuksessa ottaa huomioon. 3.2 Opiskeluympäristö ja opetusmenetelmät Pudasjärven lukio on kaupungin koululaitokseen kuuluva lukio. Kaukaisimmat oppilaat tulevat lähes 80 kilometrin päästä. Lukiomme sijaitsee Rimminkankaalla yhteisissä rakennuksissa perusopetuksen 7 9 luokkien kanssa. Läheisyydessä on urheilukentät, ja kävelymatkan päässä uimahalli, liikuntahalli ja kirjasto. Lukiomme tarjoaa opiskeluympäristön, jossa opiskelija voi asettaa omat tavoitteensa ja oppii työskentelemään itsenäisesti ja erilaisten ryhmien ja verkostojen osana kokeillen ja löytäen omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja ja oppien tiedostamaan, arvioimaan ja korjaamaan työskentelytapojaan. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetuksen ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijaa ohjataan soveltamaan kullekin tiedon alalle luonteenomaisia tiedon ja taidon hankkimistapoja ja tuottamistapoja antamalla hänelle välineitä tähän ja myös arviointiin. Opiskelutilanne suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella ja pystyy käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastoja. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkon kautta sekä itsenäisenä ja vieraskielisenä opiskeluna opetussuunnitelman mukaan. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintamallit ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Se tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla ja korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan kasvatustyön ja opetustyön tavoitteita. Aihekokonaisuudet konkretisoidaan lukion toimintakulttuurissa. Tavoitteiden ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion kehittämiselle. Toimintakulttuuri määrittyy opetussuunnitelmassa olevien lukion toiminnan periaatteiden ja arvojen, oppilaille jaettavan opinto-oppaan, järjestyssääntöjen, työpäivään 8
liittyvien asioiden ja oppilaskuntatoiminnan kautta. Hyvät tavat käydään läpi ryhmänohjaajan pitämillä tunneilla. Vuotuinen työsuunnitelma määrittää käytännön työn ja toiminnan. 3.4 Opintojen rakenne Lukion oppimäärä sisältää lukiolain (629/1998) ja valtioneuvoston asetuksen (955/2002) mukaisesti äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineiden opintoja sekä terveystietoa. Lukion oppimäärään voi sisältyä myös osittain tai kokonaan vapaaehtoisia tai valinnaisia ammatillisia opintoja ja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Opiskelijalle annetaan myös opinto-ohjausta. Lukion oppiaineet jakautuvat kursseihin. Oppiaineen oppimäärä koostuu pakollisista kursseista ja niitä täydentävistä valinnaisista syventävistä kursseista sekä mahdollisista soveltavista kursseista. Valinnaisiin vieraisiin kieliin sisältyy vain syventäviä ja mahdollisesti soveltavia kursseja. Muut valinnaisaineet sisältävät vain soveltavia kursseja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Kaikki opetussuunnitelmassa mainitut kurssit sisältyvät johonkin oppiaineeseen. Kunkin kurssin laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Opiskelijalle vapaaehtoiset kurssit voivat olla laajuudeltaan muutakin. Opiskelijan opinto-ohjelmaan tulee kuulua kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. 9
4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja koulun yhteistyö Lukion opiskelijan huoltajalla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Pudasjärven lukiossa kodin ja koulun yhteistyö toteutuu monella tapaa. Koska oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi, järjestetään vanhempainiltoja vuosittain, ja tarvittaessa erikseen esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhemmille tai abiturienttien vanhemmille tai kaikkien koulun oppilaiden vanhemmille. Vanhempainillassa huoltajat sekä ryhmänohjaaja sopivat niistä yhteydenpitomuodoista, joita he pitävät tarpeellisina. Molemminpuoliset yhteydenotot sekä koululta että kotoa ovat suotavia. Vanhempien joukosta valitaan kahden vuoden välein myös koulun johtokunnan jäsenet, jotka koulutuslautakunta vahvistaa. Vanhemmat voivat osallistua myös koulun juhliin kuten wanhojen tanssiesitykseen. Kotiin jaetaan tiedotteita tarpeen mukaan, esimerkiksi ylioppilaskirjoituksista ja niihin liittyvistä järjestelyistä, ilmoittautumisesta jne. Opiskelijoiden mukana jaetaan koteihin vuosittain myös opinto-opas sekä lukuvuoden toimintasuunnitelma. Opintomenestyksen seuraamista varten jaksotodistuksiin vaaditaan alaikäisen opiskelijan huoltajan allekirjoitus. Pudasjärven lukiossa pyritään ottamaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysiikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Rehtori, opettaja tai koulun henkilökuntaan kuuluva saa antaa opiskelijaa koskevia tietoja ainoastaan opiskelijalle itselleen, alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle tai viranomaiselle, jolla on lakiin perustuva oikeus tiedon saamiseen. 4.2 Tuki ja ohjaus Lukio-opinnoista ja niihin hakeutumisesta tiedotetaan ja niihin ohjataan peruskoulun päättövaiheessa olevia oppilaita, heidän huoltajiaan, oppilaanohjaajia sekä opettajia. Kevätlukukaudella pidetään lukion opinto-ohjaajan sekä perusopetuksen oppilaanohjaajien palaveri, jossa käydään läpi lukiotulokkaiden tilannetta. Heti syyslukukauden alussa kokoontuvat uusien lukiolaisten ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja ja rehtori sekä peruskoulun oppilaanohjaajat vielä palaveriin, jonka avulla pyritään niveltämään perusopetuksen ja lukio-opintojen aloittamista. Apuna voidaan käyttää opiskelijan täyttämää kyselylomaketta. Pudasjärven lukion aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan, ohjeisiin sekä menettelytapoihin ensimmäisten koulupäivien aikana rehtorin, opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien sekä tukioppilaiden opastamana. Lukiomme opiskelijaa tukevat ja ohjaavat kaikki kouluyhteisön jäsenet. Rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja ja kuraattori tukevat opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta, kun taas aineenopettajan tehtävänä on ohjata opettamansa aineen opiskelussa sekä auttaa opiskelijaa kehittämään opiskelutaitojaan ja -valmiuksiaan. Opiskelija saa ohjausta siten, että hän itse pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. 10
Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, ja sen tehtävänä on edistää tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukiossa kehitetään ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä, sekä huolehditaan opiskelijan hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on oppilaan fyysisestä, psyykkisestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista, jossa tavoitteena on luoda turvallinen opiskeluympäristö ja ehkäistä syrjäytymistä. Se on myös hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuollon osuus on laadittu yhdessä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. 4.4 Opiskelun erityinen tuki Pudasjärven lukiossa pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan erityistä tukea sellaisille opiskelijoille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajauksen vuoksi tai jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvä tuen tarve. Tarkoitus on tukea lukiomme opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Opiskelija voi itse hakeutua tai opintoohjaaja tai aineenopettajat voivat ohjata opiskelijan tukiopetukseen. Jos opiskelijalla on kielenkehityshäiriö, joka on todettu ennen lukioon siirtymistä, tulee hänen esittää erityisopettajan tai muun asiantuntijan laatima todistus lukioon tullessaan. Todistus edistää opiskelijan tukitoimia lukioaikana, ja se käy myös todistukseksi ylioppilastutkintolautakunnalle, joka voi myöntää opiskelijalle erivapauksia kokeen suorittamiseksi (esim. pidennetty vastausaika kielten kuuntelukokeissa). Jos kielenkehityshäiriö tulee ilmi vasta lukioaikana, ryhdytään tarpeellisiin tukitoimiin asiantuntijoiden avulla. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan, miten häiriö otetaan huomioon sekä opiskelun aikana että ylioppilaskirjoituksissa. Lukiolain mukaan opiskelu voidaan tarvittaessa järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja lukioasetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään, mutta kurssien vähimmäismäärän täyttymisestä tulee huolehtia. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijoiden yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon, ja tarvittaessa voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan näiden toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Pudasjärven lukion opetuskieli on suomi. Viittomakieltä voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää apukielenä. Vieraskielisille opiskelijoille opetetaan suomea joko äidinkielenä tai toisena kielenä. Romaniopiskelijoiden opetuksessa otetaan huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Viittomakielisten opetuksessa käytetään suomen kieltä luku- ja kirjoituskielenä. 11
Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alkuvaiheessa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä ja heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 4.6 Eri hallintokuntien yhteistyö Pudasjärven lukiossa kaupungin eri hallintokuntien yhteistyö toteutuu opiskelijahuoltoryhmän sekä opiskelijaterveydenhuollon kautta. Opiskelijahuoltoryhmä turvaa opiskelijan mahdollisuudet saada paikallisen tukiverkon tarjoamia tukitoimia. Ryhmän pysyviä jäseniä ovat rehtori, vararehtori, opintoohjaaja, terveydenhoitaja sekä kuraattori. Tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmään voidaan kutsua myös opiskelija ja hänen huoltajansa, ryhmänohjaaja, mielenterveystoimiston edustaja (psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, psykiatri), kasvatus- ja perheneuvolan edustaja, sosiaalityöntekijä tai poliisi. Muitakin erikoisasiantuntijoita voidaan tarpeen mukaan kutsua opiskelijahuoltoryhmän kokoukseen. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa tai erikseen tarpeen mukaan, kokoonkutsujana toimii yleensä rehtori. Kaikkia opiskelijahuoltoryhmän jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus. Opiskelijaterveydenhuolto toteutuu Pudasjärven lukiolla siten, että terveydenhoitajan vastaanotto on avoinna säännöllisesti. Opiskelija voi itse hakeutua vastaanotolle. Lisäksi 1. vuoden opiskelijoille kuuluvat sekä terveydenhoitajan- että lääkärintarkastukset. Kuraattorin vastaanotto järjestetään tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija voi itse hakeutua tai opiskelijahuoltoryhmän aloitteesta häntä voidaan pyytää hakeutumaan kuraattorin vastaanotolle. Tarvittaessa terveydenhuollon ja perheneuvolan henkilökunta ohjaa opiskelijan lääkärin tai psykologin hoitoon. Opiskelijoille tiedotetaan vastaanottojen ajankohdista aina lukukauden alussa. 4.7 Pudasjärven lukion suunnitelmia Pudasjärven lukiolla on oma kriisisuunnitelma, jossa määritellään lukion toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- tai kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, päihteiden ja huumeiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Lukiolle on laadittu keväällä 2010 myös tasa-arvosuunnitelma. Tasaarvosuunnitelma tulee päivittää vähintään kolmen vuoden välein. 12
5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa 955/2002 (Liite 1) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta 13
arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen ja globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä ja niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. 14
Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla ja käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä ja ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat ja osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta ja rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen mutta sen perusta yhteisöllinen. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta ja ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä ja keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä ja opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, 15
joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin ja opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuriidentiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää, mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua, ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä ja osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa 16
vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan ja osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia ja ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta ja osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen ja osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvin vointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan, valmiutta vuorovaikutukseen ja yhteistyötä paikallisen tai alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään median vaikutusta, roolia viihdyttäjänä, elämysten antajana, tiedon välittäjänä, yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja 17
osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällön tuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessä saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että opiskeluväline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näke- 18
mys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä ja lukiodiplomit arvosana-asteikolla 1-5. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 19
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Tavoitteet: Opiskelija syventää tekstikäsitystään ja oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista. Hän ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta. Opiskelija oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin ja tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua. Hän syventää tietojaan ryhmäviestinnästä; kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. Keskeiset sisällöt: Viestien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi. Viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin. Tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit. Erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys. Tekstien referointi ja kommentointi. Omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta. Vuorovaikutustaidot ryhmässä. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Tavoitteet: Opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä. Opiskelija tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta. Hän oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti. Opiskelija oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. Keskeiset sisällöt: Tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta. Informatiivinen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi. Kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä 20
tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta sekä syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä. Hän kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen. Opiskelija oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti. Hän harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. Keskeiset sisällöt: Kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen. Proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi. Lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus. Draama kirjallisuudenlajina. Novellien, runojen ja draaman erittelyä. Kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. Aihekokonaisuuksista toteutuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Tavoitteet: Opiskelija syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan. Opiskelija osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta. Hän osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta sekä oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Keskeiset sisällöt: Suora ja epäsuora vaikuttaminen, esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia. Vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos. Argumentointitavat ja retoriset keinot. Kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä. Tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä. Tekstien ideologisuus sekä lähde- ja mediakritiikki. Viestijän vastuu, mediavalinnat ja verkkoetiikka. 21