EU:n rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu luovan talouden ja kulttuurin näkökulmista Luova talous ja kulttuuri alueiden vetovoimana - tapahtuma Kaukametsä, Kajaani 30.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti
Puheenvuoron teemat Mitä EU:n rakennerahastoilla on tehty ja mitä on saatu aikaan? Mitä EU:n komissio esittää seuraavalle rahoitus- ja ohjelmakaudelle? Miltä näyttää Suomelle tulevan rahoituksen määrä ja laatu? Luovien alojen ja kulttuurin rooli koheesiopolitiikassa ja rahoituksen näkymät
EAKR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelmakausina kansallisen rakennerahastostrategian (2007-13) mukaisiin EAKR-painopisteisiin* 1995-1999 2000-2006 2007-2013 44 % 40 % 43 % 39 % 21 % 41 % 16 % Yritystoiminta 18 % Innovaatiotoiminta, verkostoituminen, osaamisrakenteet 38 % Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristöt *) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 5b ja 6 ohjelmien (1995-99) sekä tavoite 1 ja 2 ohjelmien (2000-2006) EAKRtoimenpidekokonaisuudet
ESR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelmakausina ESR-toiminnan menoluokituksen (2007-13) mukaisesti* 1995-1999 2000-2006 2007-2013 26 % 30 % 31 % 27 % 14 % 15 % 28 % 15 % 29 % 16 % 26 % 43 % Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi Inhimillisen pääoman kehittäminen *) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 3, 4, 5b ja 6 ohjelmien sekä Adapt ja Employment yhteisöaloitteiden (1995-99) sekä tavoite 1, 2 ja 3 ohjelmien sekä Equal yhteisöaloitteen (2000-2006) ESR-rahoitus
EU Structural Funds financing 2007-2013 Estimated total public financing 3 726 M (incl. EU, state, municipal, other public) * North Finland 821 M Most challenging areas Saarijärvi-viitasaari region Largest City areas Phasing in - area Siirtymäkauden alue West Finland - 536 M East Finland 904 M *) including also ESF nationwide section (545 M and E Territorial Co-operation and ENPI (203 M ) Åland 6 M South Finland 705 M..
Eurooppa 2020: 7 lippulaivahanketta Älykäs s kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Innovaatiot Innovaatiounioni Ilmasto, energia ja liikkuvuus Resurssitehokas Eurooppa Työllisyys ja ammattitaidot Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Koulutus Nuoret liikkeellä Tietoyhteiskunta Eurooppalainen digitaalistrategia Kilpailukyky Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Köyhyyden torjunta Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi
KOHEESIOPOLITIIKAN AIKATAULU UNKARIN PUHEENJOHTAJAKAUSI KEVÄT 2011 19.5. Aluesuunnitteluministerit keskustelivat alueellisen agendan uudistamisesta 20.5. Aluepolitiikkaministerit keskustelivat mm. varojen ehdollisuusperiaatteista koheesiopolitiikassa 29.6. Komissio antaa rahoituskehysesityksen PUOLAN PUHEENJOHTAJAKAUSI SYKSY 2011 Komissio antaa koheesiopolitiikan asetusesitykset syys lokakuussa Komissio antaa maaseutu/maatalouspoliittiset esitykset syksyllä Suomen näkemykset rahoitus- ja politiikan sisältöesityksiin lokakuussa - U-kirjelmä eduskunnalle Asetusten käsittely alkaa neuvoston rakennetyöryhmässä (politiikan sisältö) Neuvottelut alkavat puheenjohtajan ystävät -ryhmässä (rahoitus) Bilateraaliset keskustelut komission ja jäsenmaiden välillä investointi ja kumppanuussopimusten sisältöperiaatteista alkavat
KOHEESIOPOLITIIKAN AIKATAULU TANSKAN PUHEENJOHTAJAKAUSI KEVÄT 2012 Tanska pyrkii rahoitusratkaisuun huippukokouksessa kesäkuussa Ranskan vaaleista johtuen ratkaisu siirtynee syksyyn Asetusten yksityiskohtainen käsittely neuvostossa jatkuu KYPROKSEN, IRLANNIN, LIETTUAN PUHEENJOHTAJAKAUSI SYKSY 2012 - SYKSY 2013 Poliittinen rahoitusratkaisu huippukokouksessa joulukuussa 2012 Yksityiskohtaiset asetusneuvottelut jatkuvat neuvostossa Yhteispäätösmenettely - Euroopan Parlamentti, neuvosto ja komissio sekä rahoituksesta että asetuksista Komissio hyväksyy Eurooppa 2020 strategiaan perustuvan yhteisöstrategian (CSF) jonka jälkeen kumppanuussopimukset voidaan käsitellä loppuun ja allekirjoittaa
Maantieteellinen tuen keskittäminen Komissio esittää kolmea jakokriteeriä nykyisen neljän sijaan 1. Vähiten kehittyneet alueet (BKT/asukas alle 75%) Väestöpeitto vähenisi verrattuna konvergenssiin 2. Välialueet (BKT/asukas vaihteluväli 75-90%) Väestöpeitto suurenisi verrattuna phasing out ja in 3. Kehittyneet alueet (BKT/asukas yli 90 %) väestö peitto ennallaan verrattuna työllisyys- ja kilpailukykytavoitteeseen lisäkriteerit alhainen työllisyysaste/korkea työttömyysaste ja/tai korkea/matala koulutustaso Välialueet Välialueeseen kuuluisivat nykyiset konvergenssialueesta uloskasvavat alueet ja muutkin alueet, jotka täyttävät 75-90 % BKT kriteerin. Välialueella halutaan korjata nykyisten siirtymäaluejärjestelyjenepäkohtaa, jossa järjestelmä kohtelee saman BKT:n omaavia alueita eri lailla
Strateginen ohjelmointi Komissio laatii yhteisöstrategian (Common Strategic Framework, CSF), jossa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet muutetaan investointipainopisteiksi. Jäsenmaiden kanssa solmitaan investointi- ja kumppanuussopimus (Partnership Contract), joka perustuisi yhteisöstrategiaan. Siinä asetettaisiin jäsenmaan investointipainopisteet, kansallisten ja EU-varojen jako painopistealueiden ja ohjelmien kesken, hyväksytyt varojen ehdollisuudet ja saavutettavat tulostavoitteet. Komissio hyväksyy jäsenmaiden toimenpideohjelmat
Strateginen ohjelmointi Yhteisöstrategia kattaisi koheesiorahaston, EAKR:n, ESR:n, maaseutu rahaston ja kalastusrahaston. Tällä korvattaisiin nykyiset erilliset strategiset suuntaviivat ja varmistettaisiin parempi koordinaatio rahastojen kesken. Kumppanuussopimuksella toteutetaan Eurooppa 2020 - strategian painopisteitä integroitujen ohjelmien kautta. Sopimus olisi tulos jäsenmaan ja komission välisistä keskusteluista ja se kuvaisi myös koordinaation kansallisten ja EU-varojen välillä.
Strateginen ohjelmointi Tavoitteena lisätä varojen käytön tehokkuutta eurooppalaisiin prioriteetteihin kytketyllä temaattisella keskittämisellä edistää varojen tehokasta käyttöä, korjaamalla olemassa olevia puutteita ja tukemalla rakenteellisia uudistuksia jäsenmaissa sitouttaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita Eurooppa 2020 -strategian toimeenpanoon Jäsenmaiden määrällisiin ja taloudellisiin indikaattoreihin perustuva ja Eurooppa 2020 hallintosyklin mukainen vuosiraportti laaditaan huhtikuussa. Vuosiraportin perusteella käydään poliittinen keskustelu neuvostossa ja parlamentissa (yleisten asioiden neuvosto aluekehityksestä vastaavien ministereiden kokoonpanossa).
KOHEESIOPOLITIIKAN KEHIKKO 2013+ EU-taso Eurooppa 2020 -strategia Yhteisöstrategia (sisältää painopistealojen valikon) Suomen kansallinen Eurooppa 2020 -ohjelma Jäsenmaa / alueet Komissio Jäsenmaa Alueet Kumppanuussopimus (EAKR, ESR, mahd. myös maatalous- ja kalatalousrahastot) Suomen valitsemat painopistealat Alueelliset toimenpideohjelmat Toimenpiteet / hankkeet Ohjelmien tulostavoitteet Ehdollisuudet TEM/AKY/RAPO 18.5.2011
EU 2020 - temaattinen keskittäminen Eurooppa-neuvosto on määrittänyt EU:lle viisi tavoitetta, jotka saavutettava vuoteen 2020 mennessä Jäsenmaiden tulisi valita kumppanuussopimukseensa (ja toimenpideohjelmiinsa) rajallinen määrä painopisteitä Pääosa Eurooppa 2020 -strategian toteutuksesta tapahtuu Suomessa kansallisten politiikkojen kautta. Temaattiseen menun indikatiivinen sisältö Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu
Eurooppa 2020 Eurooppa 2020 - strategian prioriteetit Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Eurooppa 2020 - strategian lippulaivat Innovaatiounioni Digitaaliagenda Nuoret liikkeellä Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitii kka Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Komission ehdottama menu Tutkimuksen ja teknologisen kehityksen edistäminen Innovaatioiden ja älykkään erikoistumisen tukeminen PK-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Kommunikaatioteknologioiden käytön ja laadun parantaminen Koulutusjärjestelmien laadun parantaminen, kolmannen asteen koulutukseen osallistumisen lisääminen Matalahiiliseen, resurssitehokkaaseen ja ilmastoystävälliseen talouteen siirtyminen Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen Euroopan energiaverkkojen päivittäminen Kestävä liikenne Resurssien kestämättömän käytön estäminen Keskeisten infrastruktuuriverkkojen pullonkaulojen poistaminen Naisten ja miesten työmarkkinoille osallistumisen parantaminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työn laadun parantaminen Osaavan työvoiman kehittäminen työmarkkinoiden tarpeisiin
Ohjelmapolitiikan tulosperusteisuus Tuloksellisuuden osoittaminen varojen nopean käytön sijaan Ohjelmien tuloksellisuuden todentamisen helpottamiseksi on esitetty uutta kolmiportaista mallia "inputs - outputs - results Keskeisellä Results -indikaattorilla pyritään erityisesti kuvaamaan muutosta, joka on ohjelman toimenpiteiden aikaansaannosta. Results -indikaattorit olisivat ohjelmakohtaisia Ei tule sekoittaa ydinindikaattoreihin, joilla osoitetaan koheesiopolitiikan tuloksellisuutta unionin tasolla. Results -indikaattorit kirjattaisiin kumppanuussopimukseen. Niille ei välttämättä asetettaisi tavoitteita
Varojen ehdollisuus Tukien ehdollisuutta esitetään laajennettavaksi, jolloin määrärahoja voidaan keskeyttää väliaikaisesti tai peruttaa kokonaan. Sanktioihin ei liity varojen takaisinmaksua. Komissio on esittänyt keskustelujen pohjaksi neljää eri tyyppistä ehdollisuutta: 1) makrotaloudellinen ehdollisuus 2) 'ex-ante' ehdollisuus 3) suoritusperusteinen ehdollisuus sekä 4) rakenteellisten uudistusten ehdollisuus. Komissio on toistaiseksi linjannut tarkemmin 'ex-ante' ja rakenteellisten uudistusten ehdollisuuksia ja niistä on keskusteltu conditionality Task forcessa
Suomen pääviestit tulevan kauden valmistelussa 1. Koheesiopolitiikkaa tulee jatkaa koko unionin alueella uudistaen politiikan sisältöä siten, että sen tehokkuus ja vaikuttavuus lisääntyvät. Rahoituksen painopisteen tulee olla köyhimmillä alueilla sekä vakavista ja pysyvistä olosuhdehaitoista kärsivillä alueilla. 2. Maantieteellisistä olosuhdehaitoista kärsivien pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityiskohtelun jatko on varmistettava (Suomen liittymissopimus ja SEUT 174 artikla). Nykyisellä kaudella Suomen saamasta kokonaisrahoituksesta noin 40 % perustuu harvaan asutukseen.
Suomen pääviestit tulevan kauden valmistelussa 3. Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta tulee lisätä keskittymällä rajalliseen määrään prioriteetteja, joiden tulee olla yhdenmukaisia Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden kanssa. Ensisijassa tulee tukea toimia, joilla parannetaan: alueiden kilpailukykyä panostamalla alueellisesti toteutettuun osaamisperusteiseen yritystoimintaan ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan työllisyyttä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämistä ml. syrjäytyneiden väestöryhmien elinolojen parantaminen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamista
Suomen pääviestit tulevan kauden valmistelussa 4. Rajat ylittävää alueellista yhteistyötä tulee jatkaa ja uudistaa. Makroaluestrategioiden toimeenpanoa on tehostettava ja niille on osoitettava riittävästi EU:n rahoitusta. Itämeren alueen strategiassa tulee ottaa huomioon pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden edistäminen, mukaan lukien Venäjän kytkeminen mukaan alueen yhteistyöhön. 5. Koheesiopolitiikan hallintoa on kevennettävä ja yksinkertaistettava. Suomi tukee komission vuonna 2007 asettamaa tavoitetta hallinnollisen taakan vähentämisestä 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Suhteellisuusperiaatetta tulee noudattaa erityisesti pienten ohjelmien valvontamenettelyissä.