Rakennerahastopäivät Ohjelmakausi Leif Ehrstén, TEM

Transkriptio

1 Rakennerahastopäivät Ohjelmakausi Leif Ehrstén, TEM 1

2 Neuvotteluaikataulu Puolan pj kausi 2011/II, Tanskan pj kausi 2012/I Rahoituskehykset 30.6 Asetusesitykset 6.10 Suomen alustava kannanmuodostus (hallitus, eduskunta) Epävirallinen aluekehityksestä vastaavien ministereiden kokous YAN virallinen aluekehityksestä vastaavat ministerit Asetusten käsittely neuvoston rakennetyöryhmässä Rahoituskehysten käsittely puheenjohtajan ystävät kokoonpanossa Kyproksen, Irlannin, Liettuan pj-kaudet 2012/II 2013/II Julkinen keskustelu Eurooppa 2020 strategiaan perustuvasta yhteisöstrategiasta (CSF) Helmi-maaliskuu Bilateraaliset keskustelut komission ja jäsenmaiden välillä investointija kumppanuussopimusten sisältöperiaatteista Poliittinen rahoitusratkaisu huippukokouksessa kesäkuussa 2013 CSF hyväksyntä, Kumppanuussopimusten ja ohjelmien hyväksyntä 2

3 Kansallinen valmistelu - tiekartta Syyskausi 2011; sovitaan Ohjelmarakenne (Ohjelma-alueet ja rahastot) Ohjelmien sisällöllinen viitekehys (hallitusohjelma-rahastot) Rahastojen alustavat osuudet ja keskinäinen suhde Ohjelmavalmistelun vastuutahojen määrittely Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Kevätkausi 2012 Valmistelun pohjana komission strateginen viitekehys esitys (CSF); lisäksi pohjana asetusehdotukset ja hallitusohjelma Ohjelma-alueet käynnistävät ohjelmien sisällöllisen pohdinnan ja tekevät tarvittavat ennakkoselvitykset, joilla prioriteettivalinnat voidaan perustella; Luonnos yhteisestä strategiakehyksestä, jossa huomioidaan erityisesti keskittämisen ja fokusoinnin periaatteet; 3

4 Kansallinen valmistelutyöryhmä ohjaa sisällöllistä valmistelua ja vastaa hallintojärjestelmästä; Syyskausi 2012; Ohjelma-alueet viimeistelevät prioriteetit; Kansallinen valmistelutyöryhmä tarkastelee prioriteettiesitykset keskittämisen, fokusoinnin ja kansallisten tavoitteiden/strategioiden osalta; Laaditaan kumppanuussopimuksen ensimmäinen luonnos Ja viimeistellään hallintojärjestelmä Kevätkausi 2013; Rahoituskehykset ja asetukset hyväksytään; Yhteinen strategiakehys (CSF) hyväksytään; Ohjelmaesitykset ja kumppanuussopimus viimeistellään valtioneuvostolle. 4

5 KOHEESIOPOLITIIKAN RAHOITUS Komissio tavoittelee koheesiopolitiikalle samaa rahoitustasoa kuin tällä kaudella. Rahoituskausi on 7 vuotta. Lainsäädäntöpaketti 10 vuodeksi? Komissio esittää kolmea jakoluokkaa nykyisen neljän sijaan 1. Vähemmän kehittyneet alueet (BKT/asukas alle 75%) Väestöpeitto pienisi nykyiseen verrattuna 2. Siirtymäalueet (BKT/asukas vaihteluväli 75-90%) Väestöpeitto suurenisi verrattuna phasing out ja in 3. Kehittyneet alueet (BKT/asukas yli 90 %) väestö peitto ennallaan verrattuna työllisyys- ja kilpailukykytavoitteeseen 5

6 EU:n rahoituskehysesitys koheesiopolitiikan kannalta mrd. euroa Vähemmän kehittyneet alueet Siirtymäalueet Kehittyneet alueet Alueellinen yhteistyö Koheesiorahasto merentakaiset alueet ja pohjoiset harvaan asutut alueet YHTEENSÄ: Rahastojen välinen suhde: EAKR ESR koheesiorahasto YHTEENSÄ: 162,4 39,0 53,1 11,7 68,7 0,9 335,8 182,1 85,0 68,7 335,8 6

7 Vähemmän kehittyneet alueet NUTS2-alueet, joissa BKT/ henkilö (ostovoimakerroin, PPS) on alle 75 % EU27:n keskiarvosta Tiedot ajalta: Tuen kokonaismäärä 162,59 mrd Alueiden lukumäärä 64 aluetta Asukasmäärä 119,2 milj. as. 7

8 8

9 Siirtymäalueet NUTS2-alueet, joissa BKT/ henkilö (ostovoimakerroin, PPS) on % EU27:n keskiarvosta Tiedot ajalta: Tuen kokonaismäärä Alueita Asukasmäärä 38,95 mrd 51 72,4 milj. as. Joista 17 entistä konvergenssialuetta (31,8 milj. asukasta) 9

10 10

11 Kehittyneimmät alueet NUTS-2 alueet, joiden BKT/asukas (PPS) on vähintään 90 % EU27:n keskiarvosta Tiedot ajalta: Tuen kokonaismäärä Alueita Asukasmäärä 53,14 mrd ,1 milj. as. Joista 3 entistä konvergenssialuetta (3,8 milj. asukasta) 11

12 12

13 Koheesiorahasto Jäsenmaat, joiden bruttokansantulo/asukas (ostovoimakerroin, PPS) on alle 90 % EU27:n keskiarvosta Tiedot ajalta Siirtymäajan tuki entisille koheesiorahastomaille Tuen kokonaismäärä Jäsenmaita Asukasmäärä 68,71 mrd ,2 milj. as. Joista kahdella jäsenmaalla siirtymäajan tuki (12 milj. asukasta) 13

14 14

15 Raja-alueet NUTS3-alueita Raja-alueet määritelty ohjelmakauden mukaan Asukasmäärä: 196,8 miljoonaa asukasta 15

16 EU:n alueellinen yhteistyö Rajat ylittävä yhteistyö Valtioiden välinen yhteistyö A 8,57 mrd 2,43 mrd 0,70 mrd 16

17 17

18 Merentakaiset alueet ja pohjoiset harvaan asutut alueet Merentakaiset alueet ja pohjoiset harvaan asutut NUTS2-alueet Erityisrahoitus Alueita Asukasmäärä 0,9 mrd 11 6,6 milj. as. 18

19 19

20 Yleiset rahoitusehdot ESR:n roolin vahvistaminen Kullekin aluekategorialle määritelty ESR:n minimiosuus: 25 % vähemmän kehittyneillä alueilla 40 % siirtymäluokan alueilla 52 % kehittyneimmillä alueilla ESR:n osuus koheesiobudjetista tulevalla kaudella 25 %, kun ohjelmakaudella se on ollut 22 % Tuen enimmäismäärä eli capping Tuen enimmäismäärä rahastoista (EAKR + ESR + koheesiorahasto) kullekin yksittäiselle jäsenmaalle on 2,5 % jäsenmaan BKT:sta Jäsenmaiden turvaverkko Kokonaistuen (EAKR + ESR + koheesiorahasto) vähimmäismäärä kullekin jäsenmaalle = 55 % sen nykyisestä kokonaisallokaatiosta 20

21 5 % kasvuun ja työllisyyteen osoitetuista varoista muodostaa suoritusvarauksen, josta osoitetaan varoja jokaisen jäsenmaan tavoitteet toteuttaneille ohjelmille. Lisäysperiaatteen todentaminen (additionality) säilyy ainoastaan jäsenmaissa, joissa vähemmän kehittyneiden alueiden ja siirtymäalueiden osuus ylittää 15 % väestöstä. Tavoiteohjelmiin on sisällyttävä yksityiskohtaiset toimet ennakkoehdollisuuksien täyttämiseksi. Elleivät ehdot täyty, voidaan maksatukset keskeyttää. Lisäksi makrotaloudelliset ehdollisuudet Jäsenmaiden tulee määritellä miten paikallinen kehittäminen järjestetään tavoiteohjelmien ja maaseudun kehittämisen osalta 4 euroa/vuosi/asukas yli asukkaan kaupunkeihin 21

22 Hyväksyttävät kustannukset voidaan edelleen määritellä joko kokonaiskustannuksilla tai julkisilla kustannuksilla Yhteisön osarahoitusprosentti olisi enintään 85 vähemmän kehittyneillä alueilla, 60 siirtymäalueilla ja 50 kehittyneillä alueilla. EU rahoituksen minimiosuus toimintalinjatasolla olisi 20 prosenttia Yleiskustannukset olisi prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista riippuen rahoituskohteesta ja rahastosta Suhteellisuutta toteutetaan mm. vähentämällä tarkastuksia ja raportointia sekä suhteuttamalla riskit tarkastuskustannuksiin. Automaattinen maksunpalautussääntö säilyy 22

23 ALUEKEHITYSRAHASTON TAVOITTEET Kehittyneillä alueilla varojen keskittäminen suppeampaan määrään prioriteetteja, jotka linkitetään EU2020-strategiaan; vähintään 80 % innovaatioihin, yritysten kilpailukykyyn ja vähähiiliseen talouteen, johon vähintään 20 % 5 % korvamerkittäisiin kestävään kaupunkialueiden kehittämiseen kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai terveyden aloilla lisääntyvä tulossuuntautuneisuus määrittämällä yhteiset indikaattorit (common indicators) 23

24 SOSIAALIRAHASTON TAVOITTEET Komission sosiaalirahaston (ESR) asetusesityksen mukaan ESRtavoitteet toteutettaisiin kehittyneissä jäsenmaissa pääasiassa kolmen temaattisen tavoitteen kautta: (1) Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen, (2) Koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (3) Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta. Viimeksi mainittuun ehdotetaan 20 prosentin korvamerkintää 24

25 Yhteinen strategiakehys YHTEISÖSTRATEGIA, CSF Jäsenmaat toteuttavat yhteisöstrategiaa (luonnos vuoden lopulla), joka annetaan kommunikeana Horisontaaliset periaatteet ja politiikkatavoitteet kaikille rahastoille (EAKR, ESR, koheesio, maaseutu, kalatalous): Keskittäminen ja fokusointi sekä kytkentä EU 2020 strategian toteuttamiseen (esim. ilmastomuutoksen torjunta); Koordinaatiomekanismit (rahastot sekä muut relevantit Unionin politiikat); Alueellisen koheesion haasteet mm. maaseutu- ja kaupunkipolitiikka (paikallinen kehittäminen) Alueellisen yhteistyön strategiset tavoitteet 25

26 INVESTOINTI- JA KUMPPANUUSSOPIMUS Sisältö jäsenmaan hallinnollisen valmiuden mukaan - laaditaan yhdessä partnereiden kanssa Käsittää kaikki viisi rahastoa eli myös maaseutu/kalatalous Kumppanuussopimuksen ja ohjelmien valmistelu rinnakkain syksystä 2012 alkaen Sopimuksen sisältörunko Jäsenmaa toimittaa komissiolle kolmen kuukauden kuluessa CSF:n hyväksymisestä; sopimuksessa varmistetaan yhdenmukaisuus Unionin kolmen pääprioriteetin kanssa (Smart, sustainable and inclusive growth); analyysi kehityseroista ja tarpeista; ex-ante arviointien yhteenveto; yhteenveto horisontaalisista politiikkatavoitteista ja keskeisistä odotetuista tuloksista kullekin teematavoitteelle (kaikki rahastot); 26

27 alueellisen yhteistyö tavoitteen keskeiset prioriteetit; rahoituksen indikatiivinen jako kullekin teematavoitteelle jäsenmaan tasolla (koskee kaikkia rahastoja); listaus toimenpideohjelmista mukaan lukien rahoituksen alustava jako kullekin rahastolle vuosittain). Järjestelyt, joilla varmistetaan tehokas toimeenpano; yhteenveto välitavoitteista toimenpideohjelmille liittyen suoritusvaraukseen; yhteenveto ennakkoehdollisuuksien täyttymisestä; kumppanuus-kuvaus. toimet tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi (hallinnointijärjestelyt) 27

28 ALUEELLISET OHJELMAT Ohjelmarakenne suppeampi ei sosioekonomista osiota, ei hallintojärjestelmien kuvausta Tietyt elementit yhteisiä kaikille temaattinen keskittäminen ja toimien fokusointi (selkeät tavoitteet) Yhtäläiset vaatimukset kaikissa ohjelmissa samat säännöt Ohjelmat hyväksytään komissiossa 28

29 Arvio Suomen rahoituksesta kaudelle Komission rahoituskehysesityksen ja asetusesitysten pohjalta ei voida vielä tarkasti ennakoida Suomen saamaa rahoitusta. Erittäin alustavien arvioiden mukaan komission esitys tarkoittaisi tuen huomattavaa pienentymistä nykyisestä 1,7 mrd. eurosta Suomen suuralueet: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja PohjoisSuomi kuuluvat kehittyneiden alueiden luokkaan, jossa tukitasot määritellään kuudella kriteerillä: väkiluku (25%), matala väestöntiheys (2,5%), työttömyys (20%), työllisyysaste (20%), koulutusaste (12,5%), alueellinen hyvinvointi (12,5%). Arvio tuen pienentymisestä perustuu siihen, että Suomelle erittäin tärkeä väestötiheyteen perustuvan kriteerin painoarvo on puolittunut 2,5 prosenttiin. 29

30 Komissio esittää lisäksi merentakaisille sekä pohjoisille harvaan asutuille alueille 20 euron /as./vuosi erityistukea. Kuluvalla kaudelle tuki on 35 euroa (yhteensä 320 milj.euroa), joten pudotus on lähes 43 prosenttia. Kuluvalla kaudella väestötiheys ja harva asutus muodostavat 40 % Suomen kokonaisrahoituksesta Muut kriteerit eivät ole Suomelle niin merkittäviä. Suomen tavoitteena on taata Suomelle reilu rahoitusasema suhteessa muihin jäsenmaihin. Harvaan asuttujen alueiden erityistuen riittävä taso on Suomelle avainkysymys 30