Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Valtiontalous Hallituksen talouspolitiikkaa tukemalla valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienee ja velkaantumisaste pienenee Kuntatalous Kuntatalouden rahoitusasema paranee Verotus Verovaje on alhainen Valtion alue- ja paikallishallinto Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen Hallinnon sisäiset palvelut Valtionhallinnon keskitettyjen palveluiden kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalveluiden sekä talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden osalta. Valtiovarainhallinto Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen toiminta ja talous Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen sekä julkisen talouden suunnitelman valmistelu. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen. EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut. Verotus ja tulli Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi. Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja. Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain edellyttämien julkisen hallinnon yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä, suunnittelusta ja kuvaamisesta, näiden ylläpidosta ja muiden tietohallintoon liittyvien yhteisten palvelujen, hankkeiden ja toimenpiteiden ohjauksesta. Vuonna 2016 jatketaan Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmaa, jossa luodaan arkkitehtuurin kannalta keskeisiä yhteentoimivuuden komponentteja kuten kansallinen palveluväylä, kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu, kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan, yhteiset palvelunäkymät (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille) sekä ohjaus- ja hallintamallit. Tavoitteena on, että palveluväylän valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus omien keskeisten tietojen tarkasteluun sähköisesti. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat, hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet. Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen. Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys 28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) sopimusvaltuus - 4,6 28.70.21 Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) - 24,2 hankesopimusvaltuus 28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) hankesopimusvaltuus 5,0-28.92.87 Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) sopimusvaltuus - 54,6 Hallinnonalan määrärahat TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 01. Hallinto 138 895 0-1 074 900 138 721 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 627-264 30 363 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 315 900 1 215 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 927-810 117 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 107 026 107 026 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 10. Verotus ja tulli 621 975 0 36 583 3 950 662 508 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 407 776 36 881 444 657 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 170 599-298 1 950 172 251 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 17 900 0 17 900 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 22 700 22 700 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 3 000 2 000 5 000 20. Palvelut valtioyhteisölle 44 929 920-37 400 46 212 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 253-37 3 400 28 616 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 1 1 06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 2 733 2 733 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 942 920 2 862 09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 10 000-5 000 5 000 11. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminnan turvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 2 000 2 000 88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0 0 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 61 934 0-418 0 61 516 01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 546-367 50 179 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 740-26 3 714 03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 648-25 7 623 40. Valtion alue- ja paikallishallinto 88 071 0-316 0 87 755 01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 361-339 56 022 02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 088 23 31 111 03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 622 622 50. Eläkkeet ja korvaukset 4 736 106 0 0-11 100 4 725 006 15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 471 106 4 471 106 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 2 146 2 146 17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 2 651 2 651 50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 39 949 39 949 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 186 154 186 154 95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 34 100-11 100 23 000 60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 12 155 0 0 4 500 16 655 02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 25 25 10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 900 12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 11 000 4 500 15 500 60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 230 230 70. Valtionhallinnon kehittäminen 108 459-9 870-17 050-4 150 77 389 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 000 800 3 800 02. Valtion talous-, henkilöstöja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 12 260 12 260 03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 27 500 0 27 500 20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 35 199-7 000-10 400 17 799 21. Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) 5 855 10 000 15 855 22. Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) 24 645-9 870-10 850-3 750 175 80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 247 768 45-4 400-3 026 240 387 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 220 768 45 1 000-2 136 219 677 31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 15 000-5 400 9 600 33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 12 000-890 11 110 90. Kuntien tukeminen 9 016 697 0 44 848 0 9 061 545 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 3 000 4 000 7 000 22. Itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 800 800 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 986 803 40 848 9 027 651 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 25 574 0 25 574 34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 520 0 520 91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 255 000 0 0 0 255 000 41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 255 000 255 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 977 640 0 2 400-450 1 979 590 03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 400-500 1 900 20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 500 1 500 40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 10 770 10 770 67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 951 000 0 1 951 000 87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) 11 000 11 000 95. Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 800 2 400 50 3 250 99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 7 450 38 000 0 0 45 450 95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 300 300 96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 150 150 98. Kassasijoitusten riskienhallinta (siirtomääräraha 3 v) 2 000 38 000 40 000 Yhteensä 17 317 079 29 095 60 536-8 976 17 397 734 Henkilöstön kokonaismäärä 11 945 12 768 12 149 01. (28.01 ja 20, osa) Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta julkisen talouden hyvästä hoidosta julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on julkisen talouden vakauttaminen ja talouden kestävän kasvun turvaaminen varmistaa julkisten palvelujen ja hallinnon vaikuttavuus ja tuloksellisuus taata henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisjärjestelmien kehittämisellä tehokas ja tuloksellinen työnteko siten, että valtiovarainministeriö on hyvä paikka työskennellä. Strategisten tavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden virastoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. 01. (28.01.01 ja 20.03) Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 520 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät tulostavoitteet: Tulostavoitteet Toimenpiteet Valtiovarainministeriö turvaa julkisen talouden kestävän rahoituksen Valtiovarainministeriö luo suotuisammat puitteet talouden kasvulle Valtiovarainministeriö vahvistaa finanssipolitiikan ohjausmekanismeja Valtionhallinto toimii joustavana verkostona Toteutetaan hallitusohjelmaan sisältyvät säästötavoitteet. Laaditaan toimenpideohjelma kuntien poistettavista tehtävistä ja velvoitteista. Toteutetaan työn tekemistä ja työllisyyttä tukevaa veropolitiikkaa. Hallituksen menokehyssääntöä toteutetaan osana talousarvio- ja kehysprosessia ja sen ohjausta. Keskushallinnon virastorakenteen uudistusta jatketaan tukeutuen Kehu- ja Virsu-hankkeissa omaksuttuihin kehittämisperiaatteisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
Tulostavoitteet Julkiset palvelut ja niiden asiakaslähtöisyys turvataan ja hallinnon rakenteita uudistetaan ICT on julkisten palvelujen strateginen voimavara ja tukee palveluja ja hallintoa Toimenpiteet Julkisen aluehallinnon järjestämistä yksinkertaistetaan. Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitoinnin periaatteet. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 2014 toteutuma 2015 arvio 2016 tavoite Henkilöstömäärä, htv 346 314 306 Sairauspoissaolot, pv/htv 5,8 6 6 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VM Baro - 3,6 3,6 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2014 toteutuma 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Bruttomenot 40 988 32 846 32 370 Bruttotulot 1 868 1 850 1 850 Nettomenot 39 120 30 996 30 520 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 797 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 539 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) HARE-järjestelmän uudistus -1 090 JHTT-lautakunta (siirto momentille 32.40.03) -125 JTS-analysoinnin resurssilisäys 500 Poliittinen toiminta (HO 2015) -65 Siirto momentille 23.01.02-150 Siirto momentilta 28.01.21 1 500 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-5 htv) -1 512 VN linna A ja B, peruskorjaus (siirto momentille 23.01.01) -200 Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -12 Palkkaliukumasäästö -174 Palkkausten tarkistukset 195 Toimintamenojen tuottavuussäästö -192 Toimintamenosäästö (HO 2015) -370 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01) 4 Tasomuutos 1 215 Yhteensä -476 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
2016 talousarvio 30 520 000 2015 I lisätalousarvio 2 400 000 2015 talousarvio 30 996 000 2014 tilinpäätös 40 862 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 627 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 107 000 euroa talousarvioesityksen 30 520 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 23.01.01 valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvista määrärahatarkistuksista johtuen. 2016 talousarvio 30 627 000 2015 IV lisätalousarvio 95 000 2015 I lisätalousarvio 2 400 000 2015 talousarvio 30 996 000 2014 tilinpäätös 40 862 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 627 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot. II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016) Momentilta vähennetään 264 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta. 2016 II lisätalousarvio -264 000 2016 talousarvio 30 627 000 2015 tilinpäätös 33 491 000 2014 tilinpäätös 40 862 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016) Momentilta vähennetään 264 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
(13.) Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2015 talousarvio 1 844 000 2014 tilinpäätös 3 031 000 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 315 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kiinteistöstrategian mukaisiin hallinnansiirtoihin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoista aiheutuvat menot sekä muut valtion kiinteistövarallisuuden hoidosta ja käytön tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuvat menot. Lisäksi mitoituksessa on otettu huomioon omistus- ja yritysjärjestelyjen toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvat kulut, kuten osakkeiden hallinnointi- ja valtion tarvitsemien asiantuntijapalvelujen kulut. Valtiovarainministeriön hallinnonalan omistajaohjauksessa on Fingrid Oyj, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Hansel Oy, HAUS Kehittämiskeskus Oy, Helsingin yliopistokiinteistöt Oy, Suomen yliopistokiinteistöt Oy sekä Tietokarhu Oy. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Kiinteistöstrategian toteuttaminen 215 000 Omistajaohjauksen menot 100 000 Yhteensä 315 000 2016 talousarvio 315 000 2015 I lisätalousarvio 800 000 2015 talousarvio 315 000 2014 tilinpäätös 415 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 315 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016) Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu Fingrid Oyj:n omistusjärjestelyistä aiheutuneiden menojen kattamisesta. 2016 III lisätalousarvio 900 000 2016 talousarvio 315 000 2015 tilinpäätös 1 115 000 2014 tilinpäätös 415 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016) Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa. 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 927 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Hallinnonalan virastot saavat rahoittaa määrärahalla hankkeita, joista valtiovarainministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 28.01.01-1 500 Siirto momentille 28.10.01-625 Siirto momentille 28.10.02-260 Siirto momentille 28.20.01-350 Siirto momentille 28.30.01-125 Siirto momentille 28.30.02-100 Siirto momentille 28.30.03-220 Siirto momentille 28.40.02-850 Tasomuutos 4 557 Yhteensä 527 2016 talousarvio 927 000 2015 I lisätalousarvio -400 000 2015 talousarvio 400 000 2014 tilinpäätös 30 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 927 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016) Momentilta vähennetään 810 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys on siirtoa momentille 32.20.43 vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumismenoihin. 2016 II lisätalousarvio -810 000 2016 talousarvio 927 000 2015 tilinpäätös 2014 tilinpäätös 30 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016) Momentilta vähennetään 810 000 euroa. 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 107 026 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 23.01.29-240 Tarkentunut arvio -430 Valtori (siirto momenteilta 26.01.29, 27.01.29, 29.01.29, 30.01.29, 32.01.29 ja 33.01.29 sekä momenteille 23.01.29, 24.01.29, 25.01.29, 31.01.29 ja 35.01.29) 4 771 Yhteensä 4 101 Määräraha on kehyksen ulkopuolinen. 2016 talousarvio 107 026 000 2015 talousarvio 102 925 000 2014 tilinpäätös 83 835 205 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 107 026 000 euroa. (69.) Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2015 talousarvio 27 000 000 2014 tilinpäätös 35 000 000 10. Verotus ja tulli S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja sen mukaan kuin erikseen säädetään toimittaa muuta verotusta ja suorittaa tullirikosten esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden, kantaa tehokkaasti tavaraverot, tarjoaa palveluitaan asiakaslähtöisesti ja suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia. Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti. Verotulojen kertymä turvataan helpottamalla asiointia, antamalla ennakoivaa ohjausta ja valvomalla, että verot tulevat maksetuiksi. Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa. Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 407 776 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin Verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan. Digitaaliset palvelut rakennetaan helppokäyttöisiksi ja ohjaamaan oikeaan toimintaan mahdollistaen mm. palveluverkoston supistamisen. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämä julkinen veronumerorekisteri, rakennusalalla käyttöönotettu työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus sekä verovelkatietojen julkistaminen verovelkarekisterin avulla. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella ja kehitetään viranomaisten välistä yhteistyötä edelleen. Asiointitarvetta vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti. Kehitetään valvonnan toimintamalleja ja toteutetaan tarvittavat teknologiauudistukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. Valtuus Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2015, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2016 enintään 19 260 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 2014 toteutuma 2015 tavoite 2016 tavoite Vaikuttavuus Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % 73 70 70 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä pimeän työn teettäminen ja kuitittomat ostokset ovat väärin, % 57 60 62 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % 79 80 80 Tuotokset ja laadunhallinta Asiakaskohtaisen perinnän kertymä, % 54 50 50 Suurten ja keskisuurten yritysten tarkastuskattavuus, % 15 15 15 Sähköisten alv-ilmoittajien osuus, % 86 85 85 Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 46 50 52 Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 48 49 50 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi, parivuosi 1) 103,1 99,9 103,1 Taloudellisuusindeksi, parivuosi 1) 98,6 104,3 101,4 Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 39 43 52 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus, % 34 30 30 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet yhteensä 4 865 4 980 4 865 Htv:t tehtävittäin Harmaan talouden torjunnan lisätehtävät (HO:n vaatimukset) 92 128 128 Hallinnon rakenneuudistukset; 87 henkilöstön siirtyminen Valtoriin -73-87 -87 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,6 9,0 8,0 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,50 3,50 3,52 1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Indeksikaavat: tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi ja taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi. 2) Henkilötyövuositasossa on huomioitu 87 henkilöstön siirtyminen Valtorin palvelukseen 1.3.2014 alkaen. Verohallinto on valmistellut kokonaisarkkitehtuurinsa uudistusta, joka kattaisi kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Tämän ns. valmisohjelmistouudistuksen arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän aikavälin häiriöttömän toiminnan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2016 2017 Yhteensä vuodesta 2016 lähtien Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 28 762 31 828 60 590 Vuoden 2016 sitoumukset 400 18 860 19 260 Menot yhteensä 29 162 50 688 79 850 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2014 toteutuma 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Bruttomenot 410 136 415 066 411 676 Bruttotulot 5 980 4 500 3 900 Nettomenot 404 156 410 566 407 776 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 61 722 siirtynyt seuraavalle vuodelle 120 689 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2016 3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa 4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Asiakirjahallinto 2018 (investointihanke) 880 Harmaan talouden torjunnan muiden tehtävien jatkorahoitus 3 465 Harmaan talouden torjunta 2 860 Kv. verotustietojen tietojenvaihdon uudet vaatimukset: tehtävän laajennus 700 Metsänhoitomaksun poistuminen 2016-540 Strategiset kehittämishankkeet (siirto momentilta 28.01.21) (investointihanke) 625 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momenteilta 25.10.03, 25.20.01, 26.10.01, 26.40.01, 28.30.01, 30.01.05 ja 32.20.06) 369 Toiminnan turvaaminen (v. 2015 rahoitus) -2 500 Toiminnan turvaaminen (v. 2016 rahoitus) 8 000 Vakiomuotoisten tietoluovutusten maksuttomuus 2016 (kompensaatio) 156 Valmisohjelmistouudistushanke (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) -13 900 Valmisohjelmistouudistushanke (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 18 700 Yritystietorajapinta viranomaiskäyttöön (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -62 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 731 Palkkaliukumasäästö -1 583 Palkkausten tarkistukset 2 018 Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 981 Toimintamenosäästö (HO 2015) -3 330 Vuokramenojen indeksikorotus 294 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -391 Tasomuutos -14 339 Yhteensä 2016 talousarvio 407 776 000 2015 I lisätalousarvio 2 500 000 2015 talousarvio 410 566 000 2014 tilinpäätös 463 123 000-2 790 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 407 776 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. Valtuus Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2015, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2016 enintään 19 260 000 eurolla. II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016) Momentille myönnetään lisäystä 36 881 000 euroa. Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 13 900 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon kertalisäyksenä 1 050 000 euroa tietojärjestelmiin tehtävistä muutoksista aiheutuviin investointeihin. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 29/2016) sisältäen apteekkiverolain, jolla korvattaisiin apteekkimaksusta annettu laki. Esityksen tavoitteena on korvata 1.1.2017 alkaen nykyinen apteekkimaksu apteekkiverolla ja siirtää apteekkiveroon liittyvät tehtävät Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta sekä aluehallintovirastoilta Verohallinnolle. Apteekkiveron käyttöönoton edellyttämistä välttämättömistä tietojärjestelmämuutoksista aiheutuviin menoihin on huomioitu määrärahan muutoksessa kertalisäyksenä 145 000 euroa. Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 64 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta sekä vähennyksenä 2 567 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä Valmis-hankkeeseen varattu, mutta vuodelta 2014 käyttämättä jäänyt 24 289 787 euron määräraha sekä vuodelta 2015 peruutettava 13 900 000 euron määräraha eli yhteensä 38 189 787 euroa. Määrärahojen käytön ajoituksen muutos aiheutuu Valmis-hankkeen toteutumisen myöhentymisestä. Edellä olevan johdosta hankkeen kokonaisrahoitus ei muutu. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa. 2016 II lisätalousarvio 36 881 000 2016 talousarvio 407 776 000 2015 tilinpäätös 413 066 000 2014 tilinpäätös 463 123 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016) Momentille myönnetään lisäystä 36 881 000 euroa. Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 13 900 000 euroa. 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 099 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 2014 toteutuma 2015 tavoite 2016 tavoite Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä (asteikko 1 5) 3,7 1) 4,0 4,0 Asiakastyytyväisyys valmisteverotuksessa (asteikko 1 5) 3,6 1) 4,0 4,0 Asiakastyytyväisyys autoselvityksessä (asteikko 1 5) 3,24 1) 4,0 4,0 Oikaistujen päätösten osuus tuonti-, valmiste- ja autoverotuksessa (%) 2,1 2,0 2,0 Tullirikosten selvittämistaso (%) 93 93 93 Takaisin saatu rikoshyöty (milj. euroa) 17,5 20 22 Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 19 23 23 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20
2014 toteutuma 2015 tavoite 2016 tavoite Verojäämä (%) 0,07 0,1 0,1 Tuottavuus Tuottavuusindeksi 100 102 104 Henkilöstövoimavarat Henkilötyövuodet (peruslaskelman mukaiset) 2 252 2 199 2 110 Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,4 11,0 10,5 Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 20, työterveyslaitoksen tutkimus) - 13,3 13,5 1) Vuoden 2013 toteutuma Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2014 toteutuma 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Bruttomenot 168 950 164 513 170 609 Bruttotulot 1 022 510 510 Nettomenot 167 928 164 003 170 099 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 799 siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 230 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toiminnan turvaaminen 2 500 Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 5 400 Valmisterverotusmuutokset (siirto momentilta 28.01.21) 260 Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -41 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 372 Palkkaliukumasäästö -528 Palkkausten tarkistukset 1 001 Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) 4 000 Toimintamenojen tuottavuussäästö -799 Toimintamenosäästö (HO 2015) -860 Vuokramenojen indeksikorotus 137 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -166 Tasomuutos -3 436 Yhteensä 6 096 2016 talousarvio 170 099 000 2015 I lisätalousarvio 310 000 2015 talousarvio 164 003 000 2014 tilinpäätös 166 359 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 599 000 euroa. Valtuus Mikäli tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2015, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2016 enintään 54 200 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi. Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 170 099 000 euroon nähden aiheutuu tehostetusta tullivalvonnasta Torniossa Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden virran hallitsemiseksi. 2016 talousarvio 170 599 000 2015 IV lisätalousarvio 6 463 000 2015 I lisätalousarvio 310 000 2015 talousarvio 164 003 000 2014 tilinpäätös 166 359 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015) Momentille ehdotetaan 170,599 milj. euron määrärahaa, joka on noin 6,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Määrärahan muutoksesta valtaosa eli 5,4 milj. euroa kohdistuu EU-lainsäädäntölähtöiseen tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistukseen. Tulliselvityksen tulee olla täysin sähköistä vuoteen 2020 mennessä koko EU:n alueella. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus ehdottaa talousarvioesityksessä sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon yhteensä 50 milj. euron lisäystä, josta 4 milj. euroa osoitetaan Tullin toimintamenoihin. Määrärahan lisäys mahdollistanee Tullin toiminnan sopeuttamisen vuonna 2016 ilman vakinaisen henkilökunnan vähentämistä. Määrärahalla on tarkoitus jatkaa ylisuurten alkoholijuomaerien maahantuonnin valvontaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tullivalvontaa on tarvetta tehostaa myös internetin kautta tapahtuvan alkoholijuomien tilaamisen osalta. Koko kansantalouden etu on, että alkoholiverotulot voidaan kerätä kattavasti ja hillitä tältäkin osin harmaata taloutta. Valiokunta korostaa, että tullin valvontaresurssien riittävyydestä on huolehdittava myös muun laittoman tuonnin, kuten tupakan, lääkkeiden ja huumeiden, osalta. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että myös Tullin tehtävät ovat lisääntyneet turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä. Valiokunta pitää hyvänä, että tehostetusta tullivalvonnasta aiheutuneet kustannukset sisältyvät talousarvioesitykseen, ja pitää tärkeänä, että kulut korvataan edelleen jatkossakin. Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 599 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 22
4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. Valtuus Mikäli tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2015, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2016 enintään 54 200 000 eurolla. II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016) Momentilta vähennetään 298 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 140 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 1 183 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen. Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon kertalisäyksenä 745 000 euroa tietojärjestelmiin tehtävistä muutoksista aiheutuviin investointeihin. 2016 II lisätalousarvio -298 000 2016 talousarvio 170 599 000 2015 tilinpäätös 170 776 000 2014 tilinpäätös 166 359 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016) Momentilta vähennetään 298 000 euroa. III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016) Momentille myönnetään lisäystä 1 950 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu tullilain muutoksesta johtuvista aiemmin ilmaisten valvontatilojen toimitilamenoista. 2016 III lisätalousarvio 1 950 000 2016 II lisätalousarvio -298 000 2016 talousarvio 170 599 000 2015 tilinpäätös 170 776 000 2014 tilinpäätös 166 359 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016) Momentille myönnetään lisäystä 1 950 000 euroa. 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 17 900 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 23