PÖYTÄKIRJA MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2015 Kokoustiedot Aika Tiistai 12.5.2015 klo 17.35 20.10 Paikka Läsnä Uudenmaan TE-toimisto, Upseerinkatu 3 B, Espoo Luottamushenkilöjäsenet Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Veronica Kalhori Astrit Hasan Babuna saapui klo 17.53 asian 6 esittelyn aikana Kristiina Drotár Ibrahim Sayilir Christian Tudose Yhteisöjen asiantuntijajäsenet Melissa Arni-Hardén Mohammed El Amri Stanislav Marinets Doinita Negruti Matti Peiponen Mariam Varjonen Sirkka Wiman Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat Teemu Haapalehto, maahanmuuttoasioiden päällikkö Annika Forstén, erityissuunnittelija Terhi Pippuri, erityissuunnittelija, kokouksen sihteeri Vieraat Tuija Soininen Poissa Ali Abdirahman Ahmed Goshnaw Anne-Maj Mäenpää ESPOON KAUPUNKI SIVISTYSTOIMI PL 30 02070 ESPOON KAUPUNKI MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD BILDNINGSSEKTORN PB 30 02070 ESBO STAD DELEGATIONEN FÖR MÅNGKULTURELLA FRÅGOR
Allekirjoitukset Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Terhi Pippuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 4.6.2015 Matti Peiponen
Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat 6 1, 2 Maahanmuuttajien työllisyystilanne ja työllisyyden edistäminen 7 3, 4 TalentMatch ja yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen 8 Muut asiat 9 Kokouksen päättäminen
1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.35 2) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3) Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valitti Matti Peiponen. 4) Esityslistan hyväksyminen Päätös Esityslista hyväksyttiin. 5) Ilmoitusasiat Neuvottelukunnan uutena sihteerinä on aloittanut erityissuunnittelija Terhi Pippuri. Puheenjohtaja kiitti Annika Forsténia aikaisemmasta sihteerinä toimimisesta. Puheenjohtaja muistutti neuvottelukuntaa siitä, että ryhmä voisi esimerkiksi blogikirjoittamisella tiedottaa näkemyksistään. 6) Maahanmuuttajien työllisyystilanne ja työllisyyden edistäminen Maahanmuuttajien työllisyystilanne Uudenmaan TE-toimiston maahanmuuttopäällikkö Tuija Soininen esitteli maahanmuuttajien työllisyystilannetta ja työllisyyden edistämistä (liite 1). Tilastotiedot ovat maaliskuulta 2015. Tällä hetkellä Espoossa on vieraskielisiä työnhakijoita noin 6993, joista 51,4 % on työttömänä tai lomautettuna. Loput työnhakijat ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi vaikka ovat tällä hetkellä esimerkiksi työssä tai koulutuksessa. Työttömänä työnhakijana oli siis 3592 vieraskielistä henkilöä, mikä on 24,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vieraskielisistä työttömistä pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden työttömänä olleita) oli 977 henkilöä eli 27,2 %. Vieraskielisten osuus kaikista Espoon työttömistä on 26,9 %.
Kokonaisuudessaan työmarkkinoilla on tapahtunut isoja muutoksia. Espoossa työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla, koska täällä lähtötaso on ollut parempi (työttömyyttä vähemmän) kuin naapurikunnissa. Vieraskielisten työttömyys on Espoossa kasvanut yhtäjaksoisesti lokakuusta 2011, ja se on kasvanut enemmän kuin kantaväestön työttömyys. Espoolaisista vieraskielisistä työttömistä viidesosa on 15 29 -vuotiaita, ja yleisin koulutusaste on keskiasteen koulutus (25,0 %). Vieraskielisten työttömien yleisimmät ammatit ovat siivooja, myyjä ja talonrakentaja. Keskustelussa nousi esille maahan muuttavien henkilöiden lähtömaassaan saaman koulutuksen hyväksyminen Suomessa. Teemu Haapalehto kertoi, että TE-toimistoissa on ollut aukkoja maahanmuuttajatyönhakijoiden taustatiedoissa. Soininen kertoi, että TE-toimiston toiminta ei ole aukotonta, mutta koulutusten vastaavuuspäätöksiä on haettu erityisesti akateemisen koulutuksen osalta. Soininen kertoi, että tällä hetkellä TE-toimistoissa panostetaan erityisesti siihen, että työntekijöillä olisi osaamista tulkita eri maiden tutkintotodistuksia. Opetushallitus on järjestänyt aiheesta koulutusta. Ongelmana on kuitenkin se, että tutkintojärjestelmät eivät ole täysin vertailukelpoisia eri maissa. Puheenjohtaja kysyi, mikä on tällä hetkellä maahanmuuttajien työllisyysasioissa asia, johon tulisi ensisijaisesti paneutua. Soininen vastasi, että kokonaistyöttömyyden nousu on tällä hetkellä keskeisin asia, mitä vastaan taistellaan. Tärkeää olisi työpaikkojen luominen ja sitä kautta työllisyyden kasvattamien. Doinita Negruti kertoi, että hänen mielestään työllistymistä edistäisi se, että käytettäisiin enemmän rahaa kotoutumiseen ja suomenkielen oppimiseen. Ibrahim Sayilirin mielestä valtiovallan tulisi alentaa työllistämisen kuluja, jotta saataisiin lisää työpaikkoja. Soininen kertoi, että kotoutumiskoulutus ei ole ratkaisu ihan kaikkeen, ja koulutusta ollaan parhaillaan kehittämässä toimivammaksi. Keskustelussa nousi esille työn merkitys suomenkielen oppimisessa ja kotoutumisessa. Soininen kertoi, että TE-toimistossa kehitetään nyt erityisesti maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tätä on pilotoitu rakennusalalla, hoito- ja hoiva-alalla sekä ravintolaalalla. Eli sellaisilla aloilla, joissa ei heti tarvitse välttämättä osata suomea kovin hyvin. Työtä tekemällä maahanmuuttajien kielitaito kohenee ja mahdollistuu sosiaalisten kontaktien luominen. Ajankohtaista TE-toimistossa on myös yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien, SAK:n, Monihelin ja Helsingin seudun kauppakamarin kanssa tehty ESR-hankehakemus Töissä Suomessa -hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on luoda alkuvaiheen kotoutumista tukevista palveluista verkostomaisiin kumppanuuksiin perustuva kokonaisuus, joka tuo keskeiset kotoutumiseen liittyvät palvelut kaikkien aikuisten maahanmuuttajien saataville ja kehittää pilottien kautta työvoiman kysyntään nojaavia siirtymiä erityisesti osaaville maahanmuuttajille. Kotoutumiskoulutukset on kilpailutettu, ja jatkossa Espoossa toimijoina ovat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Luksia Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Arffman Consulting Oy. Moduulien kesken ei ku-
kaan oppilas siirry toiselle koulutuksen järjestäjälle, mutta moduulien välillä voi tapahtua siirtymisiä. Kotoutumiskoulutuksissa kokeillaan jatkossa verkkoopetusta. Kun aikaisemmin lähiopetuspäivä kesti 5 tuntia, nyt mallinnetaan 4 tunnin mittaista päivää niin, että osa opetuksesta siirtyy internetiin. Keskustelussa nousi esille maahanmuuttajien erilaiset valmiudet käyttää internetpalveluita. Soininen kertoi, että muutoksilla tavoitellaan sitä, että yhä useammat pääsevät koulutukseen. Tällä hetkellä Espoossa on jonossa noin 400 henkilöä, mutta jono saataneen purettua kesän ja syksyn kuluessa. Keskustelussa nousi esille huoli pitkästä odotusajasta ennen kuin pääsee kielikoulutukseen. Soininen kertoi, että keskimääräinen odotusaika on tällä hetkellä 6 kuukautta, mutta tuota aikaa voitaisiin lyhentää, jos koulutusta järjestettäisiin joustavammin koko Uudenmaan alueella. Eli ihmisten tulisi liikkua kauemmaksikin koulutukseen. TE-palveluiden kotoutumispalvelut Mohammed El Amri esitteli TE-palveluiden kotoutumispalvelujen prosessia, kotoutumista edistäviä toimintoja sekä ajankohtaisia asioita Espoon tilanteesta (liite 2). TE-toimistojen palvelut on jaettu erilaisiin palvelulinjoihin. Palvelulinja 1 on tarkoitettu niille, joilla on riittävä kielitaito ja jotka pystyvät hyvin itsekin löytämään uuden työn. Palvelulinja 2 on niille, joiden työllistyminen edellyttää ammatillisen osaamisen lisäämistä ja/tai kotoutumista. Palvelulinjalla 3 työnhakija saa henkilökohtaista apua ja tukea koko prosessin ajan. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja/tai moniammatillista palvelua. Jako erilaisiin palvelulinjoihin on TE-toimistojen sisäistä organisoitumista, jonka tavoitteena on, että ne jotka tarvitsevat eniten henkilökohtaista apua työllistymiseen sitä myös saavat. Kotoutumista tukevia toimenpiteitä ovat alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus. Alkukartoituksella tarkoitetaan toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien palvelujen ja toimenpiteiden tarve. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan palvelut ja toimenpiteet, jotka edistävät maahanmuuttajan kotoutumista (mm. suomenkielen oppiminen ja työelämässä tarvittava osaaminen). Kotoutumiskoulutuksena järjestetään suomen- ja ruotsinkielen sekä luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Lisäksi tuetaan muuta opetusta, joka edistää työelämään tai jatkokoulutukseen pääsyä. Kotoutumiskoulutuksen aikana tuetaan myös aikaisemmin hankitun osaamisen/tutkinnon tunnistamista. Maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvät kehityskohteet liittyvät kotoutumiskoulutukseen. Tällä hetkellä asiakasmäärä lisääntyy mutta kurssimäärät pysyvät samoina. Asiakkaat odottavat keskimäärin 6 kuukautta kurssille pääsyä. Maahanmuuttajan yrittäjyydelle olisi annettava lisää tukea. Heikosti koulutetuille maahanmuuttajille tulisi järjestää erilaisia vaihtoehtoja koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen (esim. oppisopimus). Tuija Soininen kertoi, että TE-toimistoissa ei ole päivystyspalvelua, vaan kaikki asiakaspalvelu tapahtuu ajanvarauksella. Näin hallitaan asiakasvirtoja ja. Tiedotusta on paljon netissä, mutta se ei tavoita kaikkia. Nyt kehitellään
myös ryhmäpalveluja, joissa nuorille uusille työnhakijoille kerrotaan perusasiat työnhausta. Liitteet: 1 Vieraskieliset työttömät Espoossa (Tuija Soininen) 2 Kotoutumispalvelut TE-toimistossa (Mohammed El Amri) 7) TalentMatch ja yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Melissa Arni-Hardén esitteli TalentMatch rekrytointi- ja matchingpalvelua (liite 3). Hän kertoi osallistuneensa samana päivänä Työ- ja elinkeinoministeriön Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka -julkaisun (linkki liitteenä 3) julkistamistilaisuuteen. Julkaisussa tarkastellaan maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotoutumista innovaatiopoliittisten mahdollisuuksien kautta. Yhteiskunta on muuttunut niin, että maahanmuutto nähdään enemmän elinkeino- ja kilpailukykytekijänä kuin aikaisemmin. Tähän liittyy myös TalentMatch, joka auttaa yrityksiä ja kansainvälisiä osaajia löytämään toisensa. TalentMatch tarjoaa rekrytointipalvelun, jossa työnhakijat ja työnantajat voivat löytää toisensa verkkoyhteisön ja tapahtumien avulla. Tähän mennessä on ollut 2500 TalentMatch käyttäjää, yhteensä 14 tapahtumaa (723 kontaktia) ja 54 sopimusta saatu aikaan. Sopimus voi tarkoittaa toistaiseksi voimassaolevaa tai määräaikaista työsuhdetta, työharjoittelua tms. Vuonna 2009 käynnistyi ESR-rahoitteinen pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen NEO-SEUTU -hanke, jossa kehitettiin maahan muuttaneiden yleisneuvontaa. Tavoitteena oli varmistaa tulijalle oikea tieto oikeaan aikaan. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi vuonna 2011. Sosiaaliset kontaktit ja ammatilliset verkostot ovat niitä asioita, joihin maahan muuttavat henkilöt itse toivoivat saavansa apua. Tähän tarpeeseen pilotoitiin TalentMatchia. Ajatuksena on saada työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaamaan toisensa sekä internetissä että kasvotusten eri tapahtumissa. Muualta Suomeen tulleiden työnhakijoiden mielestä keskeistä olisi saada oma osaaminen näkyväksi ja luotua verkostoja, jotta ura pääsisi Suomessa eteenpäin. Lisäksi suomalaisten yritysten tietoisuutta pitäisi lisätä siitä, että maahanmuuttajilla on paljon osaamista. Yritysten mielestä maahanmuuttajien rekrytoinnissa keskeisin tekijä on osaaminen. Työnhakijalla tulee olla sellaista osaamista, jota yritys tarvitsee. Keskustelussa nousi esille, millaista osaamista Suomessa tarvitaan vuonna 2020. Arni-Hardén kertoi, että yrityksillä on tarvetta hyvin spesifiin osaamiseen. Tarve erilaiseen osaamiseen muuttuu nopeasti. Keskeinen asia on se, miten nopeasti yliopistot ja ammattikorkeakoulut pystyvät reagoimaan koulutuksella yritysmaailmasta nouseviin osaamistarpeisiin. Maahan muuttajien huippuammattilaisten tilanteessa tärkeää on myös se, miten puoliso saadaan myös pysymään Suomessa. Myös puolisolle tulee järjestää työtä, jota kautta on mahdollisuus saada sosiaalisia verkostoja ja osallisuuden kokemuksia.
TalentMatchin rahoitus päättyy 30.6.2015. Tarve tällaiselle toiminnalle ei kuitenkaan ole vähenemässä. Arni-Hardén kertoi, että tällaista työtä ei olisi ollut mahdollista tehdä ilman Espoon kaupungin vahvaa mukanaoloa. Se on mahdollistanut muita kumppanuuksia. Nyt ei vielä tiedetä millä tavoin TalentMatchin toiminta jatkuu. TalentMatchista saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää Töissä Suomessa -hankkeessa, jonka hankehakemus on tehty Euroopan sosiaalirahastolle. Haapalehto kertoi, että ko. hankkeessa on tarkoitus käynnistää myös mittava mentorointiohjelma osaaville maahanmuuttajille. Liitteet: 3 TalentMatch - Kansainvälisten osaajien ja suomalaisten kasvuyritysten kohtaamispaikka 4 Innovaatiotalouden maailmanpolitiikka. Kansainvälinen muuttoliike, maahanmuuttajat ja innovaatiopolitiikka. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 33/2015 https://www.tem.fi/files/42834/temjul_33_2015_web_12052015.pdf 8) Muut asiat Ei muita asioita. 9) Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.10.