Mikael Kauppila. Teräshallin rungon mitoitus

Mikael Kauppila Teräshallin rungon mitoitus Opinnäytetyö Kevät 013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu tekniikan yksikkö Rakennustekniikka koulutusohjelma

1(53) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Tekniikka Koulutusohjelma: Rakennustekniikka Suuntautumisvaihtoehto: Talonrakennustekniikka Tekijä: Mikael Kauppila Työn nimi: Teräshallin rungon mitoitus Ohjaaja: Martti Perälä Vuosi: 013 Sivumäärä: 53 Liitteiden lukumäärä: 1 Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli mitoittaa teräshalli Oy SanCon Finland Ab:lle ja mitoituksesta saataisiin alustavia profiilikokoja. Halli, jota on käytetty mitoituspohjana, tulisi yrityksen omaan käyttöön varastona tai vuokralle. Halli piti suunnitella sillä tavalla, että sitä pystyisi laajentamaan molempiin suuntiin ja siltanosturi pystyisi asentamaan siihen. Työ sisältää ristikkosauvojen, pilarien, siltanosturin ratapalkkien ja anturoiden mitoituksen. Työstä on jätetty pois liitos-, värähtely- ja palomitoitus. Suurin osa mitoituksista tehtiin Excelissä. Sen avulla kokoja ja laskelmat pystyisi helposti muuttamaan. Jos hallikokoa halutaan muuttaa myöhemmin, vain lähtöarvoja tarvitsee muuttaa ja uudet mitoitukset pystyy helposti hakemaan Excelistä. Mitoitukset tarkastettiin Autodesk Robot Structural Analysis-ohjelmassa. Piirustukset tehtiin CADS Planner-ohjelmalla. Avainsanat: Hallit, teräsrakentaminen, nosturit, mitoitus, Excel

(53) SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Thesis abstract Faculty: School of Technology Degree programme: Construction Engineering Specialisation: Building Construction Author: Mikael Kauppila Title of thesis: Design of a steel constructed hall Supervisor: Martti Perälä Year: 013 Number of pages: 53 Number of appendices: 1 The subject of the thesis was to design a steel constructed hall for Oy SanCon Finland Ab and to get preliminary profile sizes from the dimensioning. The company s intention is to build a hall for their own use, or which can be rented. The plan was to make the dimensioning so that it would be able to extend the building with boat gables. The company also wanted the possibility of installing a crane into the hall. The work includes the dimensioning of the truss bars, columns, the crane rail beam and the foundation. The work does not include connections, vibration and fire dimensioning. Most of the calculations for the hall were made with an Excel program made especially for the thesis. The program is useful for the company if they later want to make changes in the hall size. The calculations were checked with Autodesk Robot Structural Analysis and the drawings were made with CADS Planner. Keywords: Hall, steel construction, crane, dimensioning, Excel

3(53) SISÄLTÖ Opinnäytetyön tiivistelmä... 1 Thesis abstract... SISÄLTÖ... 3 Kuvio- ja taulukkoluettelo... 5 Käytetyt termit ja lyhenteet... 6 1 JOHDANTO... 13 TYÖN KUVAUS... 14.1 Tilaaja... 14. Työn tavoitteet... 14.3 Työn rajaukset ja menetelmät... 14 3 KUORMITUKSET... 17 3.1 Omapainot... 17 3. Lumikuorma... 17 3.3 Tuulikuorma... 19 3.4 Ratapalkki... 1 3.5 Nosturin kuormat... 1 3.6 Kuormitusyhdistelmät... 6 3.7 Jäykisteet... 7 3.8 Antura... 7 4 RAKENTEIDEN MITOITUS... 9 4.1 Kevytorret... 9 4. Ristikot... 30 4.3 Nosturirata... 36 4.4 Kehän voimasuureet... 36 4.5 Pilarit... 38 4.6 Jäykisteet... 44 4.7 Pilariantura... 47 5 YHTEENVETO... 51 LÄHTEET... 5

4(53) LIITTEET... 53

5(53) Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuvio 1. Periaatekuva hallista.... 13 Kuvio. Periaatekuva kehästä... 13 Kuvio 3. Lumen ominaisarvo maan pinnalla Suomessa.... 18 Kuvio 4. Nosturin vaakavoimat... 1 Kuvio 5. Nosturin pyöräkuormat... 4 Kuvio 6. Z-50 orren mitoituskäyrä.... 30 Kuvio 7. Ideaaliristikon nivel.... 30 Kuvio 8. Ristikon rautalanka malli.... 31 Kuvio 9. Esimerkki ristikkosauvojen laskemisesta Excelissä... 35 Kuvio 10. Kehään kohdistavat voimat... 36 Kuvio 11. Esimerkki kuormituksesta tulevat voimasuureet... 37 Kuvio 1. Katon jäykistysjärjestelmän staattinen malli... 44 Kuvio 13. Seinän vinojäykisteiden staattinen malli... 45 Kuvio 14. Periaatekuvio katon jäykistysjärjestelmästä... 45 Taulukko 1. Nopeuspaineen ominaisarvo q p0 (z) kn/m, eri maastoluokissa (=q p (z) tasaisessa maastossa)... 0 Taulukko. Voimakerroin c f... 0 Taulukko 3 Nosturin kuormitusryhmät... 6 Taulukko 4 Kuormitus ryhmien dynaamiset kertoimet... 6 Taulukko 5. Nurjahduskäyrän valinta... 33 Taulukko 6. Epätarkkuustekijän arvo... 33 Taulukko 7 Kuormitustapaukset ja niitten laskenta elementtimenetelmässä... 37 Taulukko 8. Kiepahduskäyrän määrittäminen... 41 Taulukko 9. Kiepahduskäyrän epätarkkuustekijän arvot... 41 Taulukko 10. Ekvivalentin momentin kertoimet... 43

6(53) Käytetyt termit ja lyhenteet sleeve-jatkettu Tukikappaleella jatkettu orsi Latinalaiset isot ja pienet kirjaimet a k Anturan sivumitat, jos on epäkeskisesti kuormitettu antura, se on lyhemmän sivumitan vähimmäisvaatimus A Poikkileikkauksen pinta ala A k Anturan pohja pinta-ala jos on neliömuotoinen A Tuulen vaikutusala, leveys * korkeus ref A, Tuulen vaikutus-ala päätyä vasten ref pääty A s Raudoituksen poikki pinta-ala A v Poikkileikkauksen leikkauspinta-ala B 1 Anturan lyhyempi sivu B Anturan pitempi sivu c 1 Mitta pilarin reunasta anturaan ulkoreunaan B 1 suunnassa c Mitta pilarin reunasta anturaan ulkoreunaan B suunnassa c f Tuulen voimakerroin c nom Raudoituksen suojakerroksen vähimmäisvaatimus c c Rakennekerroin, voidaan käyttää arvo 1 kun korkeus alle s d 15m C 1 Kiepahduksen liittyvä taulukkoarvo

7(53) C Kiepahduksen liittyvä taulukkoarvo C Tuulensuojaus kerroin (1,0 tai 0,8) e C mi Ekvivalentin momentin kertoimet C t Lämpökerroin d Anturan tehollinen korkeus e d Kuorman epäkeskisyys e 0 Jäykistysjärjestelmän epätarkkuus E Sauvan kimmokerroin f cd Betonin mitoituslujuus f ck Betonin ominaislujuus f yd Raudoituksen mitoituslujuus f yk Raudoituksen ominaislujuus f y Teräksen myötölujuus F Pistekuorman mitoitusarvo F w Kokonaistuulivoima F Wd Tukireaktio F, Tuulen ominaiskuorma päätyä vasten W pääty G Teräksen liukumoduuli G Pysyvien kuormien mitoitusarvo

8(53) G k, j Pysyvät kuormat H B,1 Nosturin ajovoima puskimeen ajosta H B, Nostovaunun ajovoima puskimeen ajosta H, H Nosturin poikittaiset vaakavoimat T, 1 T, I Sauvan jäyhyysmomentti I t Bruttopoikkileikkauksen vääntövakio I w Bruttopoikkileikkauksen käyristymisvakio I z Jäyhyysmomentti z-akselin suhteen K Nosturin ajovoima K FI Maankohtainen varmuuskerroin seuraamusluokkien mukaan l s Nosturin ajosta aiheutuva momentti akseli L cr Sauvan nurjahduspituus L k,max Nosturin hyötykuorman suurin etäisyys tuesta L k,min Nosturin hyötykuorman minimi etäisyys tuesta L N Siltanosturin jänneväli m Jäykistettävien sauvojen lukumäärä m c Nosturin ja hyötykuorman massa m w Erillisten ajokoneistojen määrä M Nosturin ajosta aiheuttava momentti

9(53) M, Mitoitusmomentti anturan pidemmässä suunnassa I M, Mitoitusmomentti anturan lyhyemmässä suunnassa II M, Kiepahduskestävyyden mitoitusarvo b Rd M cr Sauvan kriittinen momentti kiepahduksen suhteen M c,rd Taivutuskestävyyden mitoitusarvo M Taivutusmomentin mitoitusarvo M, Poikkileikkauksen plastinen taivutuskestävyys pl Rd N Jäykistysjärjestelmään tuleva normaalivoima N, Nurjahduskestävyyden mitoitusarvo b Rd N cr Nurjahduskuorma N c,rd Puristuskestävyyden mitoitusarvo N Normaalivoiman mitoitusarvo N nosturi Nosturin vaakavoima pl Rd N, Plastisuusteorian mukainen poikkileikkauksen normaalivoimakestävyys N, Poikkileikkauksen vetokestävyys t Rd P G Maanpohjan kantavuus P Mitoituskuorma q d Ekvivalentti stabiloiva voima pituusyksikköä kohti

10(53) q frd Tuulen aiheuttama kitka q p (h) Nopeuspaine harjan korkeudella (h) maastoluokan mukaan Q c1 Nosturin sillan omapaino Q c Nostovaunun omapaino Q 1 Nosturin sillan mitoituskuorma c,k Q Nostovaunun mitoituskuorma c,k Q Muuttuvan kuorman mitoituskuorma Q Määräävä muuttuva kuorma k,1 Q k,i Määräävän kuorman kanssa samanaikainen muuttuva kuorma Q r,max Hyötykuormasta ja omasta painosta aiheutuva maksimi pyöräkuorma Q r,(max) Hyötykuormasta ja omasta painosta aiheutuva minimi pyöräkuorma Q r,min Omasta painosta aiheutuva maksimi pyöräkuorma Q r,(min) Omasta painosta aiheutuva minimi pyöräkuorma s Lumikuorman ominaisarvo katolla s k Maassa oleva lumikuorman ominaisarvo (kn/m) S B Puskimen jousivakio v 1 70% nosturin ajonopeudesta

11(53) V, Leikkauskestävyyden mitoitusarvo c Rd V Leikkausvoiman mitoitusarvo V pl,rd Poikkileikkauksen plastinen leikkauskestävyys W pl Poikkileikkauksen plastinen taivutusvastus W pl,y Poikkileikkauksen plastinen taivutusvastus y-akselin suhteen z g Kuormituksen vaikutusetäisyys kuorman vaikutus pisteestä z Sisäinen momenttivarsi Kreikkalaiset isot ja pienet kirjaimet Nurjahduskäyrän epätarkkuustekijä m Jäykistysjärjestelmän pienennystekijä LT Kiepahduksen epätarkkuustekijä Suhteellinen korkeus anturan lävistystarkastelussa M 0 Teräksen osavarmuusluku kestävyystarkastelussa M 1 Teräksen osavarmuusluku stabiiliuden menetyksen suhteen q Jäykistysjärjestelmän taipuma tasossaan Tehollinen hoikkuus Muunnettu hoikkuus nurjahduksessa LT Muunnettu hoikkuus kiepahduksessa

1(53) Suhteellinen momentti Kitkakerroin pyörien ja radan väliin i Lumikuorman muotokerroin N Tuulipilarien tukireaktioiden summa tuulipilarit r, max r,(max) Q Hyötykuormasta ja omasta painosta maksimi mitoituskuormat radalle r, min Q Hyötykuormasta ja omasta painosta minimi mitoituskuormat radalle Q Omasta painosta maksimi mitoituskuorma radalle Q Omasta painosta minimi mitoituskuorma radalle r,(min) LT Kiepahduksen apusuure Apusuure i Dynaamisuuskertoimet Pienennystekijä LT Kiepahduksen pienennystekijä 0,i Kuormayhdistelyn osavarmuusluku 1 Raudoituksen halkaisija

13(53) 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli saada teräshallin rungon profiilikoot (Kuvio 1.) Oy SanCon Finland Ab:lle suunniteltuun halliin. Suurin osa mitoituksesta tehtiin Excelissä, että laskelmia pystyisi helposti muuttamaan ja saamaan uudet profiilikoot, koska hallin käyttötarkoitus ja koko on vielä kehitysasteella. Mitoituksessa on otettu huomioon myös siltanosturin käyttö (Kuvio ). Excelin mitoitustyökalua voi hyödyntää kehälaskelmissa ja kuormitusyhdistel, jos joskus haluaa mitoittaa puu- tai betonikehiä. Ohjelma on hyvä tehdä käyttäjäystävälliseksi että lisäämällä vain alkutiedot saisi heti tulokset näkyviin. Kuvio 1. Periaatekuva hallista. Työn alkupuolella käsitellään eri kuormitukset ja mistä eri osille syntyy kuormat. Työn loppupuolella käsitellään mitoitusteoriaa ja ehdot. Liitteenä on otteita Exceliin tehdyistä mitoitustyökaluista. Mitoituksessa on jätetty pois värähtely-, liitos- ja palomitoitus. Kuvio. Periaatekuva kehästä.

14(53) TYÖN KUVAUS.1 Tilaaja Oy SanCon Finland Ab on yritys, joka sijaitsee Närpiössä. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat kosteusmittaus, vahinkojen saneeraus, rakentaminen ja suunnittelu. Yrityksellä on tarkoitus rakentaa halli omaan käyttöön tai vuokrattavaksi eteenpäin. Yrityksellä on samalla tontilla vanhempi halli jossa on tällä hetkellä meneillään peruskorjaus. Tontin vieressä kulkeva junarata aiheuttaa tärinää maaperään ja on huomattu, että alueen kantavuus ei ole kovin hyvä. Piha-alueella on tehty massanvaihto. Pohjatutkimuksen avulla saadaan selville, kuinka syvää olisi kantava maaperä tai olisiko paaluantura ainoa vaihtoehto.. Työn tavoitteet Työn tavoitteina oli saada teräshallin rungon alustavat profiilikoot ja anturakoko. Halli piti suunnitella siten, että sitä pystyisi laajentamaan molempiin suuntiin ja toivomus oli myös ottaa huomioon siltanosturi, jos sellainen haluttaisiin sinne joskus asentaa. Laskelmat piti tehdä Excelissä ja saada sellainen mitoitustyökalu, että arvoja muuttamalla pystysi helposti saada uudet profiilikoot. Sen avulla voisi sitten verrata eri rakenneratkaisuja ja hallikokoja, koska hallin käyttötarkoitus ja koko on vielä kehitysasteella..3 Työn rajaukset ja menetelmät Alustavaan suunnitteluun on käytetty runkokokoa, joka on 0 m leveä, 60 m pitkä ja 9 m harjalle. Kattorakenteeksi tulisi EPS-kattoelementtejä tai vastaavanlaisia elementtejä. Pilarit tulisivat HEB-profiilina ja vapaa korkeus nosturiradan alla on 5 m. Sokkeli tulisi olla vähintään 1, m korkeampi kuin lattia.

15(53) Tässä vaiheessa päätettiin jättää pois liitoksien mitoitukset ja palomitoitus. Junan aiheuttava värähtely ja tärinä on myös jätetty pois, mutta sen tutkiminen olisi syytä tehdä, ennen kuin hallia ruvetaan rakentamaan. Opinnäytetyössä laadittiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla laskentapohja, jolla ristikon sauvavoimien arvot voitiin nopeasti laskea eri kuormitustapauksille. Ristikon sauvavoimat on laskettu nivelpistemenetelmällä ja tarkistettu Autodesk Robot Structural Analysisin ohjelmassa. Sauvojen nurjahdus- ja vetokestävyys on laskettu Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus (010) mukaan. Laadittiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla myös laskentapohja, jolla kehän voimasuureita voitiin nopeasti laskea eri kuormitustapauksille. Kehän voimasuureet on laskentapohjassa laskettu elementtimenetelmän avulla. Laskelmat on tarkistettu Autodesk Robot Structural Analysisin ohjelmassa. Eri kuormien voimasuureet on laskettu lähteen (Perälä 010) mukaan. Laadittiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla myös laskentapohja, jolla pilarien voimasuureita voitiin nopeasti laskea eri kuormitustapauksille. Pilarien voimasuureita on laskentapohjassa laskettu Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus (010) mukaan ja tarkistettu Autodesk Robot Structural Analysisin ohjelmassa. Maksimi voimasuureet on saatu kehän laskennasta. Laadittiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla myös laskentapohja, jolla voimasuureet anturassa voitiin nopeasti laskea eri kuormitustapauksille. Anturan voimasuureita on laskentapohjassa laskettu lähteen (Perälä 01) mukaan. Maksimi kuormat on saatu kehän laskennasta. Siltanosturin mittatiedot ja kuormat on saatu Demag Crane Designerin ohjelmasta. Kuormituksia RIL 01--011 mukaan voidaan käyttää, jos nosturin valmistajasta ei ole tietoja suunnitteluvaiheessa. Ratapalkin mitoitukseen on käytetty Ruukin ohjelma Ratapalkki 3.0.

16(53) Kuormitukset on saatu kertomalla kuormien ominaisarvo osavarmuusluvulla ja laskettu yhteen eri kuormitustapaukset. Kuormitusyhdistelmät ja osavarmuusluvut on laskettu RIL 01-1-011 mukaan.

17(53) 3 KUORMITUKSET 3.1 Omapainot Omapainojen määrittäminen alussa voi olla vaikeaa, kun eri rakenteiden suuruudet on vielä tuntemattomana. Kokenut suunnittelija pystyy arvaamaan omapainojen suuruudet alussa riittävä lähellä eikä tarvitsee aina lähteä laskemaan uudestaan, kun on saanut selville rakenteiden kestävyydet. Omapainot, joita on käytetty alustavissa mitoituksissa ovat: Kattorakenteet 0,3 kn/m (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus 010, liite L10.1) Ristikko 1 kn/m (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus 010, liite L10.1) Pilarit ja ratapalkki 1,5 kn/m (Tekniikan taulukkokirja 01, 79) Ulkoseinärakenne 0, kn/m (RT G-37655 008, 5) Sokkeli 6 kn/m (RIL 01-1-011 011, 75) 3. Lumikuorma Katolla oleva lumikuorman ominaisarvon määrittäminen Lumikuorman kinostuminen voi olla määräävää jos on eri korkuiset rakenteet vierekkäin tai paikkoja, mihin lumi pääsee kasaantumaan. Tässä työssä oli katon muoto tavallinen harjakatto eikä ollut tiedossa, että katolle tulisi suurempia esteitä. Katon lumikuorma määritetään siten seuraavasti: s C C s (1) i e t k

18(53) on lumikuorman muotokerroin i s on paikkakunnan maassa oleva lumikuorman ominaisarvo (kn/m ) k (kuvio 3) C on tuulensuojaisuus kerroin (1,0 tai 0,8) e C on lämpökerroin, yleensä 1,0. t (RIL 01-1-011 011. 94.) Kuvio 3. Lumen ominaisarvo maan pinnalla Suomessa (RIL 01-1-011 11). Katolla oleva lumikuorman ominaisarvon laskeminen Närpiössä maanpinnan lumikuorman ominaisarvo on,1 kn/m. Lumen ominaiskuormaksi katolla tulee täten s = 0,8*,1 kn/m *1*1 1,68 kn/m

19(53) 3.3 Tuulikuorma Tuulikuorman ominaisarvon määrittäminen Tuulikuorman vaikutus voidaan olettaa olevan sama kaikissa korkeusasemissa, kun on matala rakennus (h < b). Kokonaiskuorman laskemiseen voidaan silloin käyttää kaava F w c c c q ( h) A () s d f p ref F on kokonaistuulivoima (kn) w c c on rakennekerroin, voidaan käyttää arvo 1, kun korkeus s d alle 15 m c on voimakerroin (taulukko ) f q p (h) on nopeuspaine harjan korkeudella (h), maastoluokan mukaan (taulukko 1) A on vaikutusala, leveys * korkeus ref (RIL 01-1-011. 011, 136.) Maastoluokkana on käytetty luokkaa I, koska halli sijaitsee tuulisella paikalla, on vähän kasvillisuutta.

0(53) Taulukko 1. Nopeuspaineen ominaisarvo q p0 (z) kn/m, eri maastoluokissa (=q p (z) tasaisessa maastossa) (RIL 01-1-011, 133). Rakennuksen sivusuhde tuulen suuntaan tarvitaan voimakerroin määrittämiseen. Sivusuhde d / b (3) d on rakennuksen tuulen suuntainen pituus b on kohtisuoraan tuulen suuntaan oleva leveys (RIL 01-1-011 011, 137.) Taulukko. Voimakerroin c f (RIL 01-1-011, 137). Lisäksi tarvitaan tehollinen hoikkuus () h/b (4) kun h < 15, on tehollinen hoikkuus h on rakennuksen korkeus

1(53) (RIL 01-1-011 011, 136.) Tuulikuorman ominaisarvon laskeminen Päätyä vasten tuulen ominaiskuorma, kun d/b = 3 ja λ = 0,9 F w = 1 * 0,86 * 0,75 * 0 m * 9 m 116,1 kn Pitkää sivua vasten tuulen ominaiskuorma, kun d/b = 0,33 ja λ = 0,3 F w = 1 * 1,7 * 0,75 * 60 m * 9 m 514,35 kn 3.4 Ratapalkki Ratapalkin mitoituksessa käytetään ensisijaisesti nosturin valmistajan määrittämiä pyöräkuormia, jos ne ovat suunnitteluvaiheessa tiedossa. Nosturi aiheuttaa palkkiin pystykuormia omapainosta ja hyötykuormasta. Vaakakuormia tulee kiihdytyksestä, hidastuksesta, vinoajosta, taakan heilumisesta ja vinoon nostamisesta (RIL 01--011, 178). 3.5 Nosturin kuormat Nostureiden kuormat määritetään staattisista pyöräkuormista kertomalla ne eri tilanteissa syntyvillä dynaamisilla kertoimilla (RIL 01--011, 179). Nosturin kuormien määrittäminen Kuvio 4. Nosturin vaakavoimat (RIL 01--011 011, 184).

(53) M H T, 1 5 * * a (5) M H T, 5 * 1 * a (6) H H ovat poikittaiset vaakavoimat (kuvio 4) T, 1, T, 5 on dynaamisuuskerroin (1,0 3,0, ajokoneistosta riippuen) 1 on on 1-1 M on K * ls Q / r,max Q a on nosturin pyörien väli r Q Q Q (7) r r, max r,(max) K m w * Q (8) * r, min l ( 1 0,5) * (9) s L N Q Q k h, r,max Q Q Q k h, r,(max) L k,max r,(min) * (10) LN Q L k,min r,min * (11) LN Q L c1, k k,min Q * L r N Q,min c, k * (1) LN Q L c1, k k,max Q * L r N Q,(min) c, k * (13) LN

3(53) Q * Q (14) h, k i h Q Q (15) c 1, k i * c 1 Q Q (16) c, k i * c K on ajovoima l s on nosturin ajosta aiheutuva momentti akseli on kitkakerroin pyörien ja radan väliin (0, teräspyörille) m w on erillisten ajokoneistojen määrä L k,max on hyötykuorma suurin etäisyys tuesta L k,min on hyötykuorman minimi etäisyys tuesta L N on siltanosturin jänneväli Q c1 on nosturin sillan paino Q c on nostovaunun paino Q c, k Q c, k 1 on nosturin sillan mitoituskuorma on nostovaunun mitoituskuorma i on dynaamisuuskerroin Pyöriin tulevat kuormat saadaan sitten Qr,max Q r,max (17) Qr,(max) Q r,(max) (18) Qr,min Q r,min (19) Qr,(min) Q r,(min) (0)

4(53) Q r, max kuorma (kuvio 5) Q r, (max) kuorma (kuvio 5) r, min on radalle tuleva hyötykuorma ja omapainon maksimi on radalle tuleva hyötykuorma ja omapainon minimi Q on radalle tuleva omapainon maksimi kuorma (kuvio 5) Q radalle tuleva omapainon minimi kuorma (kuvio 5) r, (min) Q r,max on pyörille tuleva hyötykuorma ja omapainon maksimi kuorma (kuvio 5) Q r,(max) on pyörille tuleva hyötykuorma ja omapainon minimi kuorma (kuvio 5) Q r,min pyörille tuleva omapainon maksimi kuorma (kuvio 5) Q r,(min) pyörille tuleva omapainon minimi kuorma (kuvio 5) (RIL 01--011 011, 195) Kuvio 5. Nosturin pyöräkuormat (RIL 01--011 011, 18)

5(53) Onnettomuuskuormat Nosturin puskimeen ajosta aiheutuva ajovoima lasketaan kaavasta H * m * S (1) B, 1 7 * v 1 c B H B,1 on ajovoima puskimeen ajosta 7 on dynaamisuuskerroin (taulukko 4) v 1 on 70% nosturin ajonopeudesta m c on nosturin ja hyötykuorman massa S B on puskimen jousivakio Nostovaunun puskimeen ajosta aiheutuva ajovoima, jos taakka pääsee vapaasti heilumaan, lasketaan kaavasta H ( Q Q )*0,1 () B, c1 c H B, on ajovoima nostovaunun puskimeen ajosta (RIL 01--011, 185)

6(53) Nosturin kuormitusyhdistelmät Taulukko 3. Nosturin kuormitusryhmät (RIL 01--011 011, 180). Taulukko 4. Kuormitus ryhmien dynaamiset kertoimet (RIL 01--011 011, 180). 3.6 Kuormitusyhdistelmät Rakenteet pitää mitoittaa niin, että niiden kestävyys eri kuormitustapauksissa murtorajatilassa on vähintään 1,35* K FI 0,9 j1 G k, j (3)

7(53) K FI on 1 kun seuraamusluokka on CC G, on pysyvät kuormat (epäedullisen tai edullisen k j vaikutuksen aiheuttavat) tai 1,15* K 0,9 FI j1 G k, j 1,5* K FI * Q k,1 1,5* K FI i1 0, i * Q k, i (4) Q on määräävä muuttuva kuorma k,1 0,i k i (RIL 01-1-011, 38.) on kuormayhdistelyn osavarmuusluku Q, on muiden samanaikaisten muuttuvia kuormia on tässä kuorman vaikutus samanaikaisesti kun muut (Kuormitusyhdistelmät, LIITE 1) 3.7 Jäykisteet Jäykisteiden tarkoitus on siirtyä vaakavoimat anturaan ja maaperään. Jäykisteiden pitää pystyä ottamaan vastaan vaakavoimat, että runko pysyy stabiilina. Jäykisteet voi mitoittaa pelkkänä vetosauvana tai veto- ja puristussauvana. 3.8 Antura Anturan pinta-ala tulee olla niin suuri, että maanpohjan kantavuus kestää sen kuormat. Jos ei ole olemassa riittävän luotettavia tietoja maan kantokyvystä, rakennuspaikalle pitää tehdä pohjatutkimus. Oy KS Geokonsult Ab:n pohjatutkimuk-

8(53) sen mukaan massanvaihto olisi yksi vaihtoehto ja sallituksi paineeksi tulisi 00 kn/m. Anturaan tulevat kuormitukset ovat kattorakenteen omapaino ristikon omapaino pilarin omapaino nosturin omapaino nosturiradan omapaino ulkoseinärakenteen omapaino sokkelin omapaino lumikuorma nosturin hyötykuorma niiden edelliset aiheuttavat momentit tuulen aiheuttava momentti.

9(53) 4 RAKENTEIDEN MITOITUS 4.1 Kevytorret Orret kannattaa sijoittaa ristikon nivelien päälle, jolloin nivelessä ei synny mitään teoreettista momenttia. Orsien jakovälinä on käytetty alustavasti m, orsille tuleva määräävä kuormitus on saatu, kun lumi on määräävä muuttuva kuorma. 1,15* (5) K FI * Gk, katto 1,5* K FI * Qk, lumi Orsille tuleva kuorma on siten G,katto 1,15 * 1,0 * 0,3 kn/m * m 0,69 kn/m Q,lumi 1,5 * 1,0 * 1,68 kn/m * m 5,04 kn/m Kuormat voidaan yhdistää, kun niiden vaikutussuunta on sama. Lopputulos saadaan siten P 0,69 kn/m + 5,04 kn/m 5,73 kn/m Z-50/,5 orsi kestää 6,3 kn/m, kun jänneväli on 6 m ja palkki on moniaukkoinen sleeve-jatkettu palkki. (Kuvio 6.) (Mitoituskäyrät ja suunnitteluohjeet 010, 57).

30(53) Kuvio 6. Z-50 orren mitoituskäyrä (Mitoituskäyrät ja suunnitteluohjeet 010, 57). Tarkistetaan, riittävätkö alustavassa mitoituksessa käytetyt omapainot. Thermisol 00-kattoelementin omapaino on 0,1 kn/m (RT G-37655, 008, 5) ja Z-50/,5 orren joka omapaino on 0,086 kn/m (Mitoituskäyrät ja suunnitteluohjeet 010, 3). Lisäksi tulevat kiinnitysmateriaalit, joten 0,3 kn/m, jota käytettiin alustavasti, on varmalla puolella oleva arvo. 4. Ristikot Ristikon nivelien jako on alustavasti laskettu niin, että ne ovat kymmenesosa kehän ulkomitasta (Kuvio 8). Jänneväliä on muutettu, kun on saatu selville pilareitten koko. Ristikon omapaino on oletettu vaikuttavan diagonaalien ja yläparren nivelissä (Kuvio 7). Nivelien päälle tuleva määräävä kuormitus on saatu, kun lumi on määräävä muuttuva kuorma. Kuvio 7. Ideaaliristikon nivel (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, 77).

31(53) Kuvio 8. Ristikon rautalanka malli. Yläpaarteen ja diagonaalien niveliin tuleva pistekuormitus, kun kehäjako on 6 m, on siten G,katto 1,15 * 1,0 * 0,3 kn/m * m * 6 m 4,14 kn G,ristikko 1,15 * 1,0 * 1,0 kn/m * m,3 kn Q,lumi 1,5 * 1,0 * 1,68 kn/m * m * 6 m 30,4 kn Kuormat voidaan yhdistää, kun niiden vaikutussuunta on sama. Lopputulokseksi saadaan siten F 4,14 kn +,3 kn + 30,4 kn 36,68 kn Sauvojen voimasuureet laskettiin Excelissä niveltasapainon menetelmän mukaan ja laskelmat tarkastettiin Autodesk Robot Structural Analysisin ohjelmassa. Niveltasapaino-menetelmä voidaan käyttää Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus (010, 77) mukaan, kun on staattisesti määritetty ristikko (sauvojen määrä tulee olla * solmujen määrä miinus 3). Sauvat pitää myös kuulua poikkileikkausluokkaan 1 (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, sähköiset liitteet, liite L10.1) Käsikirjan Rakenneputket (01) mukaan suositus on, että paarteiden ja diagonaalien leveyssuhde on 0,7 0,8. Valittiin ylä- ja alaparteeksi CFRHS-S355JH- 10x10x5 ja diagonaaliksi CFRHS-S355JH-100x100x5. 100/10=0,83 OK

3(53) Poikkileikkaus luokka 1 OK 1 kpl nivelet * 3 on 39, sauvat 39 kpl OK Nurjahduskestävyyden tarkastelu pitää tehdä puristussauvoille ja vetokestävyys tarkastelu vetosauvoille. Nurjahduskestävyys, kun sauva kuluu poikkileikkausluokkaan 1, tai 3, saadaan kaavasta N A* f y N b, Rd (6) M1 N, on nurjahduskestävyyden mitoitusarvo b Rd on nurjahduksen pienennystekijä A on sauvan poikkileikkaus pinta-ala f y on teräksen myötölujuus M 1 on teräksen osavarmuusluku stabiiliuden menetyksen suhteen Pienennystekijä lasketaan kaavasta 1 1 (7) on sauvan muunnettu hoikkuus nurjahduksessa on apusuure nurjahduksessa Apusuure lasketaan kaavasta 0,51 ( 0,) (8) on nurjahduskäyrän epätarkkuustekijä taulukosta 5 ja 6

33(53) Taulukko 5. Nurjahduskäyrän valinta (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, 55) Taulukko 6. Epätarkkuustekijän arvo (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, 55) Sauvan muunnettu hoikkuus lasketaan kaavasta A* f y (9) N cr

34(53) N cr * E * I (30) L cr N cr on nurjahduskuorma E on sauvan kimmokerroin I on sauvan jäyhyysmomentti L cr on sauvan nurjahduspituus, tässä 0,9 * solmuväli (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, 54 55) Vetokestävyys ja mitoitusehto saadaan kaavasta N A* f y Nt, Rd N pl, Rd (31) M0 N, on poikkileikkauksen vetokestävyys t Rd N pl, Rd on plastisuusteorian mukainen poikkileikkauksen normaalivoimakestävyys M 0 on poikkileikkauksen kestävyyden osavarmuusluku (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, 48) Excelissä tehtiin laskelmat ja kaavat sillä tavalla, että nurjahdus- ja vetokestävyydet jokaiselle sauvalle saatiin suoraan ohjelmasta. Kaavat tehtiin niin, että ne ottavat huomioon myös sitä, onko veto- tai puristuskuorma. Muuttamalla putkiprofiilit saadaan sitten sopivat kokot (Kuvio 9).

Kuvio 9. Esimerkki ristikkosauvojen laskemisesta Excelissä 35(53)

36(53) 4.3 Nosturirata Nosturiradan kestävyys mitoitettiin Ruukin ohjelmalla Ratapalkki 3.0. Tarvittavat mitat saatiin Demag Crane Designerin ohjelmasta. Ratapalkin mitoitusohjelmasta saadaan pilarille tuleva kuormitukset. 4.4 Kehän voimasuureet Kehän suunnittelussa ja mitoituksessa liitoksien valinta on yksi tärkeä asiaa. Jäykkä-liitos toimii eri tavalla kuin nivel-liitos ja voimat siirtyvät siten eri tavalla kehässä. Ristikon ja pilarin väliin valittiin nivel-liitos ja pilarien alapäässä jäykkä-liitos (Kuvio 10). Voimasuureet on laskettu Excelissä elementtimenetelmän mukaan (Taulukko 7). Menetelmän mukaan saadaan helposti sauvojen voimapääsuureet, kun on staattisesti määräämätön rakenne. Kuvio 10. Kehään kohdistavat voimat.

37(53) Taulukko 7. Kuormitustapaukset ja niitten laskenta elementtimenetelmässä (Perälä 010). Kuvio 11. Esimerkkikuormituksesta tulevat voimasuureet.

38(53) Kehän pilareiden määrääviä kuormitukset on saatu, kun tuuli on määräävä muuttuva kuorma, kaavasta 1,15* K FI 1,5* K FI * G * k, katto 0, lumi 1,15* G * Q k, lumi k, ristikko 1,35* K 1,5* K FI * FI * Q 0, nosturi k, tuuli * Q k, nosturi (3) 4.5 Pilarit Pilarien mitoituksessa on monia eri kuormia ja kestävyystarkasteluita jotka pitää ottaa huomioon. Pystykuormat tulevat kattorakenteen omapainosta, lumikuormasta, nosturin omapainosta, ratapalkin omapainosta ja nosturin hyötykuormasta. Vaakakuormia tulee tuulikuormasta ja nosturin vaakakuormasta. Momentteja tulee kuormien epäkeskisyydestä ja nosturista. Pilaripäiden määrääviä mitoitusarvot on saatu kehän laskennasta. Puristuskestävyyden määrittäminen Puristuskestävyys ja mitoitusehto, kun poikkileikkausluokka on 1, tai 3, saadaan kaavasta N A* f y Nc, Rd (33) M 0 N on puristusvoiman mitoitusarvo N c, Rd on puristuskestävyyden mitoitusarvo Taivutuskestävyyden määrittäminen Taivutuskestävyys ja mitoitusehto, kun poikkileikkausluokka on 1 tai, saadaan kaavasta

39(53) M Wpl * f y M c, Rd M pl, Rd (34) M0 M on taivutusmomentin mitoitusarvo M c, Rd on taivutuskestävyyden mitoitusarvo M pl, Rd on poikkileikkauksen plastinen taivutuskestävyys W pl on poikkileikkauksen plastinen taivutusvastus, jonka arvo löytyy taulukosta jos on valssattu teräsprofiili (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus 010, 49). Leikkauskestävyyden määrittäminen Leikkauskestävyys ja mitoitusehto, kaikissa poikkileikkausluokissa, saadaan kaavasta V f y Av * V 3 c, Rd Vpl, Rd (35) M 0 V on leikkausvoiman mitoitusarvo V c, Rd on leikkauskestävyyden mitoitusarvo V pl, Rd on poikkileikkauksen plastinen leikkauskestävyys A v on poikkileikkauksen leikkauspinta-ala, jonka arvo löytyy taulukosta jos on valssattu teräsprofiili (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus 010, 49).

40(53) Taivutuksen ja leikkauksen yhteisvaikutuksen määrittäminen Yhteisvaikutusta ei oteta huomioon, jos V 0,5* V pl, Rd (36) (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, 51) Nurjahduskestävyyden määrittäminen Nurjahduskestävyys on myös käsitelty luvussa 4.. N A* f y Nb, Rd (37) M1 (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, 54) Kiepahduskestävyyden määrittäminen Kiepahduskestävyys ja mitoitusehto, kun poikkileikkausluokka on 1 tai, saadaan kaavasta M f y M b, Rd LT * Wpl, y (38) M1 M b, Rd on kiepahduskestävyyden mitoitusarvo LT on kiepahduksen pienennystekijä pl y W, on poikkileikkauksen taivutusvastus, jonka arvo löytyy taulukosta jos on valssattu teräsprofiili Pienennystekijä LT lasketaan kaavasta 1 LT 1 (39) LT LT LT

41(53) Apusuure LT LT on kiepahduksen apusuure LT on sauvan muunnettu hoikkuus kiepahduksessa LT lasketaan kaavasta 0,51 LT ( LT 0,) LT (40) LT on kiepahduksen epätarkkuustekijä joka saadaan taulukosta 8 9 Taulukko 8. Kiepahduskäyrän määrittäminen (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, 58). Taulukko 9. Kiepahduskäyrän epätarkkuustekijän arvot (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, 010, 58). Sauvan muunnettu hoikkuus LT lasketaan kaavasta W * f pl, y y LT (41) M cr M cr on sauva kriittinen momentti kiepahduksen suhteen M cr lasketaan kaavasta

4(53) M cr * E * I z Iw Lcr G * It C1 * ( C * z ) ( * ) g C zg L I * cr z E I z (4) C 1 on taulukkoarvo, joka riippuu kuormituksesta ja tukiehdot C on taulukkoarvo, joka riippuu kuormituksesta ja tukiehdot I z on jäyhyysmomentti z-akselin suhteen Lcr on nurjahduspituus I w on bruttopoikkileikkauksen vääntövakio G on teräksen liukumoduuli, 81000 N/mm I t on bruttopoikkileikkauksen käyristymisvakio z g on kuormituksen vaikutusetäisyys kuorman vaikutus pisteestä, h / jos profiili on symmetrinen (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus 010, 57). Taivutuksen ja puristuksen yhteiskestävyyden määrittäminen Kestävyys ja mitoitusehto, kun poikkileikkausluokka on 1 tai ja kiepahdusalttiit sauvat, saadaan kaavasta kun nurjahdus y-akselin suhteen + taivutus y-akselin suhteen N M y, k yy * y * Nc, Rd LT * M y, Rd 1 (43) k yy C C my my N *(1 ( 0,)* * N N *(1 0,8* * N y y c, Rd c, Rd ) kun kun 1 1 (44)

43(53) C my on ekvivalentti momentti kerroin joka saadaan taulukosta 10 ja kun nurjahdus z-akselin suhteen + taivutus y-akselin suhteen N M y, kzy * z * Nc, Rd LT * M y, Rd 1 (45) jos 0,1* z N 0,4 : kzy 0,6 z 1 * (46) CmLT 0,5 z * Nc, Rd jos 0,4 : k zy 0,1* z N 1 * CmLT 0,5 z * Nc, 0,1 N 1 * CmLT 0,5 z * Nc Rd, Rd kun kun 1 1 (47) C mlt on ekvivalentti momentti kerroin joka saadaan taulukosta 10 (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus 010, 60). Taulukko 10. Ekvivalentin momentin kertoimet (Hitsatut profiilit 010, 00)

44(53) 4.6 Jäykisteet Tuulipilareiden tukireaktiot yläpäässä saadaan kaavasta F 3 Fw, pääty * * k L (48) 8 A Wd * ref, pääty F Wd on tukireaktio F, on tuulen ominaiskuorma päätyä vasten W pääty A, on tuulen vaikutus-ala päätyä vasten ref pääty k on kuormitusleveys joka vaikuttaa pilariin L on pilarin pituus Jäykisteristikon sauvavoimat saadaan kaavasta qd * L L N FWd q frd (49) 4 4 N on jäykistysjärjestelmään tuleva normaalivoima (kuvio 1) q d on ekvivalentti stabiloiva voima pituusyksikköä kohti q frd on tuulen aiheutuva kitka Kuvio 1. Katon jäykistysjärjestelmän staattinen malli.

45(53) Nosturin vaakavoima Kuvio 13. Seinän vinojäykisteiden staattinen malli. q d lasketaan kaavasta q d e0 q N *8* (50) L N on jäykistysjärjestelmään tuleva normaalivoima (kuvio 14) e 0 on jäykistysjärjestelmän epätarkkuus q on jäykistysjärjestelmän taipumaa tasossaan Kuvio 14. Periaatekuvio katon jäykistysjärjestelmästä.

46(53) e 0 lasketaan kaavasta e 0 L m * (51) 500 m on pienennystekijä L on jäykistejärjestelmän jänneväli m lasketaan kaavasta 1 m 0,5* 1 (5) m m on jäykistettävien sauvojen lukumäärä M N h (53) N on jäykistysjärjestelmään tuleva normaalivoima (kuvio 14) M on sauvan suurin momentti h on sauvan korkeus Seinän vinojäykisteiden normaalivoima saadaan kaavasta Ntuulipilar it Ntuulipilar it N *cos( ) Nnosturi *sin( ) Nnosturi (54)

47(53) N on sauvoihin kohdistuva normaalivoima N on tukireaktioiden summa tuulipilarit N nosturi on nosturin vaakavoima (Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus 010, liite L10.1) 4.7 Pilariantura Kuormitukset aiheuttavat momenttia anturaan ja sen takia antura pyrkii kiertymään. Pilarianturan sivumitan tulee olla pidempi momentin suunnassa. Jos anturaa tulee syvempään maanperään, anturankokoa momentin suunnassa voidaan pienentää. Anturan kestävyys on tarkistettu maksimi normaalivoimasta ja maksimi momentista. Maksimi normaalivoima on saatu, kun lumi on ollut määräävä muuttuva kuorma ja maksimi momentti, kun tuuli on ollut määräävä muuttuva kuorma. Anturan koon määrittäminen Kestävyys ja mitoitusehto N P G A (55) P G on maanpohjan kantavuus N on anturaan tuleva pystykuorma A on anturan pohja pinta-ala Anturan sivumitan määrittäminen N Ak (56) PG ak A k (57)

48(53) Ak on anturan pohja pinta-ala jos on neliömuotoinen. a k on sitten sivumitat, ja jos on epäkeskisesti kuormitettu antura se on lyhemmän sivumitan vähimmäisvaatimus Momentista aiheuttava epäkeskisyyden määrittäminen M ed (58) N e on kuorman epäkeskisyys d Pidemmän sivun pituuden määrittäminen a a k * e d (59) a on anturan pituuden vähimmäisvaatimus kuorman epäkeskisyyden suunnassa Pohjapaineen määrittäminen N P (60) ak * B P on kuormasta aiheuttava pohjapaine B on anturan käytetty pituus kuorman epäkeskisyyden suunnassa Mitoitusmomenttien määrittäminen P * c * B1 M I, (61)

49(53) P * c1 * B M II, (6) M, on anturan mitoitusmomentti pidemmässä suunnassa I M, on anturan mitoitusmomentti lyhyemmässä suunnassa II c 1 on mitta pilarin reunasta anturaan ulkoreunaan B 1 suunnassa c on mitta pilarin reunasta anturaan ulkoreunaan B suunnassa B 1 on anturan lyhyempi pituus B on anturan pitempi pituus Raudoituksen määrittäminen A s M i, (63) z * f yd z d(1 ) (64) 1 1 * (65) M (66) B * f i, j * d cd fck fcd 0,85* (67) 1,5 f yk f yd (68) 1,15 1 d 1 h cnom (69) d h cnom 1 (70)

50(53) A s on raudoituksen poikki pinta-ala M, on momenttien mitoituskuormat i z on sisäinen momenttivarsi d on anturan tehollinen korkeus on suhteellinen korkeus on suhteellinen momentti B j anturan pituus kohtisuora momenttilinja f cd on betonin mitoituslujuus f ck on betonin ominaislujuus f yd on raudoituksen mitoituslujuus f yk on raudoituksen ominaislujuus h on anturan korkeus c nom on raudoituksen suojakerroksen vähimmäisvaatimus 1 on pidempi suunnan raudoituksen halkaisija on lyhyempi suunnan raudoituksen halkaisija (Perälä 01).

51(53) 5 YHTEENVETO Lopputuloksena on saatu kun ristikon jänneväli on 0 m, nivelien 8 ja 10 välissä on yläpaarten määräävä sauva. Jos CFRHS 10x10x5 käytetään, sen käyttöaste on 73,1 %. Alapaarten määräävä sauva on nivelien 9 ja 11 välillä ja sen käyttöaste on 61,5 %. Diagonaalien määräävä sauva on nivelien 3 ja 4 välissä ja käyttöaste on 35,0 % jos käytetään CFRHS 100x100x5. (liite ) Kehän sauvapäävoimat on laskettu kun tuuli on ollut määräävä muuttuva kuorma (liite 3), ja kun lumi on ollut määräävä muuttuva kuorma (liite 4). Nosturin aiheutuva momentti pilariin on saatu nosturin tukivoimien arvot kerrottuna momenttivarsi (pilarin keskivälistä radan keskiväliin). Nosturin mittatietoja on saatu Demag Crane Designerin ohjelmasta (http://cranedesigner.demagcranes.com) (liite 5) ja laskettu pyöräkuormat sen mukaan Excelissä (liite 6). Mittatiedot ja kuormitukset on syötetty Ruukin ohjelma Ratapalkki 3.0:aan sen jälkeen ja saatu ratapalkin kuormitukset ja tukien kuormat (liite 7). Pilariksi tulisi HEB 30, ja sen kestävyys on tarkistettu liitteessä 8. Maapohjan kantavuutena on käytetty 00 kn/m, vaihtoehto jos massanvaihto tehdään (liite 9). Anturan leveys olisi, m, pituus,5 m ja korkeus 0,4 m (liite 10). Vinojäykisteiden koko CFRHS 10x10x5 olisi riittävä (liite 11).

5(53) LÄHTEET Demag Crane designer.ei päiväystä.[verkkojulkaisu]. Demag Cranes & Components GmbH. [Viitattu 8.4.013].Saatavan: http://cranedesigner.demagcranes.com/cd/produktauswahl.jsp?sessionid=1b 0893C819C1773688DD59470D41C63&SetLanguageID=FI&SetCountry=03 Hitsatut profiilit. 010.EN 1993 -käsikirja. Hämeenlinna: Rautaruukki Oyj. Mitoituskäyrät ja suunnitteluohje. 010. EN-1993-1-3 mukaan kevytorret mallit Z ja C. [Verkkojulkaisu]. Weckman Steel Oy. [Viitattu 7.3.013]. Saatavana: http://www.weckmansteel.fi/fi/tuotteet/katto- _ja_seinatuotteet/ladattavat_tiedostot/kantavuustaulukot Rakenneputket. 01. EN 1993 -Käsikirja. [Verkkojulkaisu]. Keuruu: Rautaruukki Oyj. [Viitattu 14.4.013]. Saatavana: http://www.ruukki.fi/rakenneputket Perälä M. 01. Betoni ja muuratut rakenteet, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tekniikka yksikkö, talonrakennustekniikka. Opetusmateriaali. Julkaisematon. Perälä M. 010. Elementtimenetelmän perusteet, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tekniikka yksikkö, talonrakennustekniikka. Opetusmateriaali. Julkaisematon. RIL 01-1-011 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. 011. Eurokoodit EN 1990, EN 1991-1-1, EN 1991-1-3, EN 1991-1-4. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. RIL 01--011. Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. 011. Eurokoodit EN 1991-1-, EN 1991-1-5, EN 1991-1-6, EN 1991-1-7, EN 1991-3, EN 1991-4. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus. 010. Eurocode 3 -oppikirja. Helsinki: Teräsrakenneyhdistys ry. Thermisol-elementit. 008. RT G-37655. [Verkkojulkaisu]. ThermiSol Oy. [Viittattu 14.4.013]. Saatavana: http://www.thermisol.fi/media/elementti/rt-kortit Valtanen, E. 01. Tekniikan taulukkokirja. Mikkeli: Genesis-Kirjat Oy.

53(53) LIITTEET LIITE 1. Kuormitusyhdistelmät LIITE. Ristikon sauvavoimat LIITE 3. Ote ristikon sauvavoimasta Autodesk Robot Structure:sta LIITE 4. Kehän sauvapäävoimat kun tuuli on määräävä muuttuva kuorma LIITE 5. Kehän sauvapäävoimat kun lumi on määräävä muuttuva kuorma LIITE 6. Ote Demag Crane Designerin ohjelmasta LIITE 7. Nosturin pyöräkuormat LIITE 8. Ote Ruukin ohjelmasta Ratapalkki 3.0 LIITE 9. Pilarin kestävyys tarkastelu LIITE 10. Pohjatutkimus LIITE 11. Anturan kestävyys mitoitus LIITE 1. Vinojäykisteiden kestävyys tarkastelu

LIITE 1. Kuormitusyhdistelmät 1(1)

LIITE. Ristikon sauvavoimat 1(1)

LIITE 3. Ote ristikon sauvavoimasta Autodesk Robot Structure:sta 1(1)

1(1) LIITE 4. Kehän sauvapäävoimat kun tuuli on määräävä muuttuva kuorma

1(1) LIITE 5. Kehän sauvapäävoimat kun lumi on määräävä muuttuva kuorma

LIITE 6. Ote Demag Crane Designerin ohjelmasta 1(3)

LIITE 7. Nosturin pyöräkuormat 1(1)

LIITE 8. Ote Ruukin ohjelmasta Ratapalkki 3.0 1(5)

LIITE 9. Pilarin kestävyys tarkastelu 1(1)

LIITE 10. Pohjatutkimus 1(6)

LIITE 11. Anturan kestävyys mitoitus 1(1)

LIITE 1. Vinojäykisteiden kestävyys tarkastelu 1(1)