Kasvatus- ja opetuslautakunta 46 27.04.2016 Kaupunginhallitus 198 16.05.2016 Aloite Maksjoen koulun lakkauttamisen uudesta valtuustokäsittelystä 125/00.01.02/2015 KOPLK 27.04.2016 46 Maksjoki-Seura ry:n puheenjohtaja Reijo Perkiömäki ja Etelä-Lohjan aluetoimikunnan puheenjohtaja Kalevi Heino esittävät aloitteessaan 2.2.2016 seuraavaa: Äänestyksen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti 28.10.2015 linjauspäätöksellä lakkauttaa Maksjoen koulun. Me alueen asukkaat emme voi hyväksyä tätä linjauspäätöstä, koska päätöksen perustelut ovat olleet puutteellisia. Emme ole saaneet käyttöömme laskelmia, joilla Maksjoen koulun toiminta olisi kaupungin ja alueen asukkaitten kokonaisedun perusteella lakkautettava. Koulun tavoitettavuus on hyvä. Toimitilat ovat moitteettomassa kunnossa ja lisätilaa voidaan vähin kustannuksin saada ottamalla nykyisten rakennusten käyttämättömiä tiloja tehokkaaseen toimintaan. Oppilaskohtaiset menot ovat tietomme mukaan keskinkertaiset, verrattuina muiden koulujen menoihin. Nuorten perheitten muuttoa paikkakunnalle edistävät rauhallinen, viihtyisä ympäristö ja turvalliset ja tarkoituksenmukaiset koulunkäyntiolosuhteet. Käsittelyssä on merkittävää se, että käsitellään asiat kokonaisuutena myös siltä osin, jota ei voida rahassa arvioida. Linjauspäätösten jälkeen on esitetty mittavia ketjutettuja toimienpiteitä, mitkä tuntuvat Lohjan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yli varojen elämiseltä, olkoonkin kuntatalouden investointeja. Ehdotettujen investointien vuosikustannukset ovat suuremmat kuin esitetyt koulun lakkauttamisen säästöarviot. Yksityiskohtaisemmin perustelut on esitetty liitteessä. Edellä ja liitteessä esitettyihin perusteisiin viitaten vaadimme, että Maksjoen koulun lakkauttaminen otetaan valtuustossa uudelleen käsiteltäväksi. Käsittelyn perusteena tulee olla selkeät, kaikki kuluerät kattavasti huomioivat laskelmat. Liite aloitteeseen: Koulurakennus Maksjoki Terve koulu, ei sisäilmaongelmia ja kuntoisuusluokka korkeampi kuin vastaanottavien koulujen. Rakennus on peruskorjattu, ulkomaalattu ja keittiö on kokenut suuren remontin kesällä 2015. Rakennuksen koko kapasiteetti ei ole koulun käytössä, yläkerrassa runsaasti käyttämätöntä tilaa. Koulu on toiminut 90 vuotta ja on perinteikäs kyläkoulu kaupungissa, alueen valttikortti.
Rakennukset Rauhala - Järnefelt Rauhalan koulu vastaanottavan kouluna huonossa kunnossa, vaatii mittavat investoinnit. Rauhalan koulu ei ole turvallinen ja rakennettu yhteiskouluksi vanhemmille oppilaille. Järnefeltin yläkoulussa sisäilmaongelmia, joita on kosmeettisesti hoidettu vuosia. Rauhalan investointipäätösten sisältö hämärän peitossa. Tilanahtaus kummassakin koulussa, onko tilaa todella suuremmille oppilasmäärille. Liikenne, sijainti ja koulukuljetukset Koulukuljetukset tulevat lisääntymään aiheuttaen lisäkustannuksia. Helsingiuksentie ei ole koulureittinä turvallinen. Liikennejärjestelyt Rauhala/Järnefeltillä vaativat investointeja kasvavan liikenteen myötä. Maksjoen koulu on sijainniltaan ihanteellisesti alueen keskiössä, jolloin kuljetuksia ei ole nykyisellään juuri tarvittu. Väestö/lapsimäärät Maksjoen koulussa suuret oppilasmäärät, luokkien koko vaihtelee 20-26 välillä. Etelä-Lohjan väestönkasvu on Lohjalla suurinta. Alueelle on rakennettu runsaasti, sekä houkuteltu lapsiperheitä nimenomaan vedoten koulun läheisyyteen. Opetus/sosiaaliset asiat Rauhalan 5.-6 - luokkalaisten opetuksen järjestäminen yläkoulussa käytännössä suunnittelematta. Mikä on opettajien tuleva kotikoulu, entä oppilaiden? Joutuvatko oppilaat kulkemaan Rauhalan - Järnefeltin väliä? Esikoululaisten tilanne, ryhmäkokojen kasvu jos esikoulut yhdistetään. Rakennetaanko alueelle uusi esikoulu, minne, aikataulu? 5. - 6.- luokkalaisten siirtäminen yläkouluun haasteellista. Turvattomuuden tunne ja käytösongelmat, levottomuus lisääntyvät isompien seassa, yläkoulussa yläkoululaisten ongelmat. Vanhemmat kautta linjan tyytyväisiä nykyiseen opetukseen ja koulurakennukseen. Henkilökunta 100 % pätevää ja sitoutunutta. Koululla toimii aktiivinen vanhempien verkosto ja vanhempainyhdistys sekä Maksjoki-Seura. Monissa perheissä pienet koululaiset tarvitsisivat jatkossa vanhempien apua koulumatkalle, varsinkin 1. luokalla. Kustannukset/säästöt Maksjoen koulun käyttökustannukset per oppilas ovat Lohjan alhaisimpien joukossa (4773,10 e/vuosi/oppilas) Mikä on koulun lakkautuksesta saatava säästö? Kuinka paljon parakkien käyttö lisää kustannuksia? Tyhjilleen jäävän rakennuksen ylläpito kallista, mitkä ovat kaupungin suunnitelmat sen suhteen? Rakennuksessa ei ole tiedossa välittömiä remontointitarpeita Rauhalassa mittavat remontointitarpeet, Järnefeltin sisäilmaongelmat kaipaavat lisärahaa. Koulun tontti Tontti on iso ja laajennustilaa runsaasti. Lammentien ja Maksjoentien välissä.nykyisin siitä käytetty noin puolet, kun urheilukenttäkin lasketaan mukaan."
Valtuuston periaatepäätös lakkauttaa Maksjoen koulu, perustuu siihen, että pitkällä aikavälillä vähennetään kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisessa toiminnassa olevien yksikköjen sekä käytössä olevien kiinteistöjen määrää. Järnefeltin, Rauhalan ja Maksjoen koulujen oppilaat mahtuvat käyttöön jääviin kahteen koulurakennukseen.näin vähennetään ylläpitomenoja, investointitarpeita ja myös keskitetään osaamista. Valtuuston päätös oli periaatepäätös. Varsinainen Maksjoen koulun lakkautus tullaan käsittelemään hallintolain edellyttämällä tavalla laajaa kuulemismenettelyä käyttäen erikseen. Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päätttää Päätös Hyväksyttiin. ----------------------------------- 2. todeta että aloitteen perusteella ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin; 3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. KOPLK 27.04.2016 46 Maksjoki-Seura ry:n puheenjohtaja Reijo Perkiömäki ja Etelä-Lohjan aluetoimikunnan puheenjohtaja Kalevi Heino esittävät aloitteessaan 2.2.2016 seuraavaa: Äänestyksen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti 28.10.2015 linjauspäätöksellä lakkauttaa Maksjoen koulun. Me alueen asukkaat emme voi hyväksyä tätä linjauspäätöstä, koska päätöksen perustelut ovat olleet puutteellisia. Emme ole saaneet käyttöömme laskelmia, joilla Maksjoen koulun toiminta olisi kaupungin ja alueen asukkaitten kokonaisedun perusteella lakkautettava. Koulun tavoitettavuus on hyvä. Toimitilat ovat moitteettomassa kunnossa ja lisätilaa voidaan vähin kustannuksin saada ottamalla nykyisten rakennusten käyttämättömiä tiloja tehokkaaseen toimintaan. Oppilaskohtaiset menot ovat tietomme mukaan keskinkertaiset, verrattuina muiden koulujen menoihin. Nuorten perheitten muuttoa paikkakunnalle edistävät rauhallinen, viihtyisä ympäristö ja turvalliset ja tarkoituksenmukaiset koulunkäyntiolosuhteet. Käsittelyssä on merkittävää se, että käsitellään asiat kokonaisuutena myös siltä osin, jota ei voida rahassa arvioida. Linjauspäätösten jälkeen on esitetty mittavia ketjutettuja toimienpiteitä, mitkä tuntuvat Lohjan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yli varojen elämiseltä, olkoonkin kuntatalouden investointeja. Ehdotettujen investointien vuosikustannukset ovat suuremmat kuin esitetyt koulun lakkauttamisen säästöarviot.
Yksityiskohtaisemmin perustelut on esitetty liitteessä. Edellä ja liitteessä esitettyihin perusteisiin viitaten vaadimme, että Maksjoen koulun lakkauttaminen otetaan valtuustossa uudelleen käsiteltäväksi. Käsittelyn perusteena tulee olla selkeät, kaikki kuluerät kattavasti huomioivat laskelmat. Liite aloitteeseen: Koulurakennus Maksjoki Terve koulu, ei sisäilmaongelmia ja kuntoisuusluokka korkeampi kuin vastaanottavien koulujen. Rakennus on peruskorjattu, ulkomaalattu ja keittiö on kokenut suuren remontin kesällä 2015. Rakennuksen koko kapasiteetti ei ole koulun käytössä, yläkerrassa runsaasti käyttämätöntä tilaa. Koulu on toiminut 90 vuotta ja on perinteikäs kyläkoulu kaupungissa, alueen valttikortti. Rakennukset Rauhala - Järnefelt Rauhalan koulu vastaanottavan kouluna huonossa kunnossa, vaatii mittavat investoinnit. Rauhalan koulu ei ole turvallinen ja rakennettu yhteiskouluksi vanhemmille oppilaille. Järnefeltin yläkoulussa sisäilmaongelmia, joita on kosmeettisesti hoidettu vuosia. Rauhalan investointipäätösten sisältö hämärän peitossa. Tilanahtaus kummassakin koulussa, onko tilaa todella suuremmille oppilasmäärille. Liikenne, sijainti ja koulukuljetukset Koulukuljetukset tulevat lisääntymään aiheuttaen lisäkustannuksia. Helsingiuksentie ei ole koulureittinä turvallinen. Liikennejärjestelyt Rauhala/Järnefeltillä vaativat investointeja kasvavan liikenteen myötä. Maksjoen koulu on sijainniltaan ihanteellisesti alueen keskiössä, jolloin kuljetuksia ei ole nykyisellään juuri tarvittu. Väestö/lapsimäärät Maksjoen koulussa suuret oppilasmäärät, luokkien koko vaihtelee 20-26 välillä. Etelä-Lohjan väestönkasvu on Lohjalla suurinta. Alueelle on rakennettu runsaasti, sekä houkuteltu lapsiperheitä nimenomaan vedoten koulun läheisyyteen. Opetus/sosiaaliset asiat Rauhalan 5.-6 - luokkalaisten opetuksen järjestäminen yläkoulussa käytännössä suunnittelematta. Mikä on opettajien tuleva kotikoulu, entä oppilaiden? Joutuvatko oppilaat kulkemaan Rauhalan - Järnefeltin väliä? Esikoululaisten tilanne, ryhmäkokojen kasvu jos esikoulut yhdistetään. Rakennetaanko alueelle uusi esikoulu, minne, aikataulu? 5. - 6.- luokkalaisten siirtäminen yläkouluun haasteellista. Turvattomuuden tunne ja käytösongelmat, levottomuus lisääntyvät isompien seassa, yläkoulussa yläkoululaisten ongelmat. Vanhemmat kautta linjan tyytyväisiä nykyiseen opetukseen ja koulurakennukseen. Henkilökunta 100 % pätevää ja sitoutunutta. Koululla toimii aktiivinen vanhempien verkosto ja vanhempainyhdistys sekä Maksjoki-Seura. Monissa perheissä pienet koululaiset tarvitsisivat jatkossa vanhempien apua koulumatkalle, varsinkin 1. luokalla.
Kustannukset/säästöt Maksjoen koulun käyttökustannukset per oppilas ovat Lohjan alhaisimpien joukossa (4773,10 e/vuosi/oppilas) Mikä on koulun lakkautuksesta saatava säästö? Kuinka paljon parakkien käyttö lisää kustannuksia? Tyhjilleen jäävän rakennuksen ylläpito kallista, mitkä ovat kaupungin suunnitelmat sen suhteen? Rakennuksessa ei ole tiedossa välittömiä remontointitarpeita Rauhalassa mittavat remontointitarpeet, Järnefeltin sisäilmaongelmat kaipaavat lisärahaa. Koulun tontti Tontti on iso ja laajennustilaa runsaasti. Lammentien ja Maksjoentien välissä.nykyisin siitä käytetty noin puolet, kun urheilukenttäkin lasketaan mukaan." Valtuuston periaatepäätös lakkauttaa Maksjoen koulu, perustuu siihen, että pitkällä aikavälillä vähennetään kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisessa toiminnassa olevien yksikköjen sekä käytössä olevien kiinteistöjen määrää. Järnefeltin, Rauhalan ja Maksjoen koulujen oppilaat mahtuvat käyttöön jääviin kahteen koulurakennukseen.näin vähennetään ylläpitomenoja, investointitarpeita ja myös keskitetään osaamista. Valtuuston päätös oli periaatepäätös. Varsinainen Maksjoen koulun lakkautus tullaan käsittelemään hallintolain edellyttämällä tavalla laajaa kuulemismenettelyä käyttäen erikseen. Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päätttää Päätös Hyväksyttiin. ----------------------------------- 2. todeta että aloitteen perusteella ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin; 3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. KH 16.05.2016 198 Esitys Esityslistan oheismateriaali: - Saate - Aloitteen alekirjoitukset Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä 2. todeta, että aloitteen perusteella ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin; Käsittely 3. todeta aloite loppuunkäsitellyksi.
Vastaesitys Toni Hägg teki päätösesitykseen Riikka Slunga-Poutsalon, Päivi Alanteen, Hannele Maittilan ja Jukka Sassin kannattamana seuraavan vastaesityksen: Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: Valtuusto päättää 2. todeta, että aloite on edelleen vireillä. Koska oli tehty kannatettu vastasesitys, totesi puheenjohtaja, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestys suoritetaan sähköisenä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösesitystä äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Toni Häggin vastaesitystä äänestävät EI. Äänestyksessä esittelijän päätösesitystä kannattivat Paula Nordström, Irene Äyräväinen, Tom Hillner, Aslak Palenius, Leo Rintanen ja Tuija Piekka. Häggin vastaesitystä kannattivat Nina Virtanen, Hannele Maittila, Toni Hägg, Riikka Slunga-Poutsalo, Päivi Alanne, Jukka Sassi ja Lassi Huhtala. Puheenjohtaja totesi Häggin vastaesityksen voittaneen äänestyksen äänin 7-6. Näin Häggin vastaehdotus, että aloite on edelleen vireillä tuli kaupunginhallituksen päätökseksi.
Päätös Kaupunginhallitus päätti tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä 2. todeta, että aloitte on edelleen vireillä. -----------------------------------