PIENI KUNNALLISVAALIOPAS 2012
Vaikuttaminen Vuosi 2012 on Suomen CP-liiton vaikuttamisen teemavuosi. Vuonna 2012 pidetään myös Kunnallisvaalit joten meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa! Tästä pienestä Kunnallisvaalioppaasta löydät tietoa kunnallisvaaleista sekä Suomen CP-liiton esittämiä teemoja Kunnallisvaaleihin. Yleistä Kunnallisvaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Valittavien valtuutettujen lukumäärä riippuu kunnan asukasmäärästä (vaalivuoden toukokuun lopun tilanne). Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina. Kunnallisvaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana. Kunnallisvaalien varsinainen äänestyspäivä on tänä vuonna sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 17.-23.10. ja ulkomailla 17.-20.10. Äänioikeus kunnallisvaaleissa Äänioikeutettu on jokainen asianomaisessa kunnassa asuva Suomen kansalainen, Islannin ja Norjan kansalainen, EU:n muun jäsen valtion kansalainen, muun valtion kansalainen, joka on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta (laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää), joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on sidottu asianomaisessa kunnassa asumiseen. Siten esimerkiksi pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset (ulkosuomalaiset) eivät ole äänioikeutettuja kunnallisvaaleissa, vaikka ovatkin Suomen kansalaisia. Kunnallisvaalien äänioikeutta ei voi menettää muutoin kuin muuttamalla pysyvästi ulkomaille.
Kotiäänestys Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Mikäli äänioikeutettu voi mennä äänestyspaikalle tai ennakkoäänestyspaikalle kuljetuspalveluita ja äänestysavustajaa hyväksikäyttäen, kotiäänestystä ei järjestetä. Äänestäjän on ilmoitettava oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle siitä, että hän haluaa äänestää kotonaan. Ilmoitus voidaan tehdä joko puhelimitse tai kirjallisesti. Kirjallisen tai puhelimitse tehdyn ilmoituksen tulee olla perillä kunnan keskusvaalilautakunnassa viimeistään tiistaina 16.10. kello 16 mennessä. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään. Kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestysaikana eli 17.- 23.10. Äänestäjälle ilmoitetaan etukäteen kahden tunnin tarkkuudella se ajankohta, jolloin vaalitoimitsija saapuu äänestäjän luo toimittamaan äänestyksen. Kotiäänestyksessä on oltava läsnä äänestäjän ja vaalitoimitsijan lisäksi äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 täyttänyt henkilö. Äänestäjällä on oikeus käyttää äänestystoimituksessa avustajaa. Äänestäjän avustaminen Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Avustaja voi olla joko vaalivirkailija tai äänestäjän itsensä valitsema henkilö. Vaalipäivän äänestyksessä äänestyspaikoilla on erityiset vaaliavustajat. Sen lisäksi äänestäjä saa käyttää apunaan myös vaalilautakunnan jäsentä, jos se ei viivytä vaalitoimitusta.
Ennakkoäänestyksessä äänestäjiä avustavat vaalitoimitsijat ja laitosäänestyksessä vaalitoimikunnan jäsenet. Äänestäjällä on kuitenkin aina oikeus käyttää apunaan myös itse valitsemaansa henkilöä, esimerkiksi lähiomaistaan. Äänestäjän valitsemana avustajana ei kuitenkaan saa olla vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö. Avustaja on velvollinen tunnollisesti täyttämään sen, mitä äänestäjä osoittaa ja pitämään salassa äänestystoimituksessa saamansa tiedot. Avustaja ei missään tapauksessa saa suositella äänestäjälle, ketä ehdokasta tämän olisi äänestettävä. Äänestysohjeet selkokielellä Vaaleissa äänestämisestä on tehty ensimmäiset selkokieliset videot. Selkovaalivideoilla kerrotaan perusohjeet äänestämisestä kuntavaaleissa. Selkovaalivideoita pääset katsomaan osoitteessa: http://papunet.net/selko/tietoa/lait-jasaannot/kunnallisvaalit/ Lähde: www.vaalit.fi
Kunnallisvaaliteemat Kunnalliset luottamushenkilöt tekevät haastavaa ja vastuullista työtä kunnan ja kuntalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi. Päätöksenteon tueksi kunnalliset luottamushenkilöt tarvitsevat tietoa kuntalaisten arjen sujumisesta ja haasteista. Suomen CP-liitto on kerännyt yhteen muutamia kunnallisvaaliteemoja, joiden pohjalta äänestäjä voi pohtia vammaisille henkilöille tärkeiden asioiden toteutumista omassa kunnassaan. Kunnallisvaaliteemoja voit hyödyntää oman päätöksenteon tukena tutkiessasi oman kuntasi kunnallisvaaliehdokkaita. Teemat voivat auttaa sinua myös kysymysten asettelussa tavatessasi kunnallisvaaliehdokkaita. Teemoja kunnallisvaaleihin: 1. Vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kuuleminen ja osallisuus kunnalliseen suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksen tekoon o paikallisyhdistysten toiminnan turvaaminen, vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä osallisuuden turvaaminen o vammaisneuvoston aseman turvaaminen ja vammaisneuvoston rooli kunnassa yli hallintorajojen asiantuntijuus suunnitelmien ja päätösten vaikutuksista vammaisten ihmisten elämään 2. Vammaisia ihmisiä ja heidän perheitään koskevien sosiaalipalvelujen järjestäminen muuttuvassa kuntarakenteessa ja kuntayhteistyössä o palvelujen saavutettavuus, läheisyys (miten suurkunnissa tai kuntayhteistyörakenteissa kaukana kuntakeskuksesta asuvien vammaisten ihmisten ja perheiden on mahdollisuus käyttää palveluja, tavata työntekijöitä jne. > palvelujen hajauttaminen, työntekijöiden jalkauttaminen) o yksilölliseen tarpeeseen perustuva harkinta kuntien yhteistoimintaalueilla palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnittelu > resurssit ja asiantuntijuus
3. Terveydenhuoltolain toteutuminen ja terveydenhuollon järjestäminen kunnissa uuden terveydenhuoltolain mukaisesti o Kelan kuntoutuksen ulkopuolella olevien vammaisten henkilöiden kuntoutuksen järjestäminen o riittävä asiantuntemus CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten ihmisten kuntoutuksen suunnitteluun perusterveydenhuollossa o perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako > erityisosaamisen ja asiantuntijuuden saaminen, konsultointi jne. vammaisten henkilöiden osalta o apuvälinehuollon järjestäminen kunnassa, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, asiantuntijuus o hoitotarvikkeet > hoitotarvikkeiden saatavuus, kriteerit, maksuttomuus 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun varmistaminen, asiakkaan asema neuvonta ja ohjaus o palvelujen järjestäminen ja hankinta palvelujen kilpailuttaminen tulee järjestää niin, että tuotetut palvelut vastaavat asiakkaan tarpeisiin ja asiakkaan maksamat kustannukset tulee säilyä kohtuullisina palveluja tulee järjestää yksilöllisen tarpeen mukaan sosiaalipalvelujen hankinta muin menettelyin kuin kilpailutuksella kuntoutus- ja apuvälinepalvelujen yksilöllisen tarpeen toteutuminen miten kunta varmistaa palvelun laadun ja yksilöllisen tarpeen mukaisen palvelun toteutumisen ostamalla hankituissa palveluissa (yksityisen palveluntuottajan tuottamissa palveluissa) Kuntaliitokset ja uudet yhteistoiminta-alueet ovat aiheuttaneet sen, että kuntalaisen on voi olla vaikeaa selvittää, kenelle kuuluu hänen tarvitsemansa palvelun järjestäminen. Tiettyä palvelua ei saakaan enää omasta kunnasta, vaan se tuotetaan toisessa kunnassa tai ostopalveluna yksityisesti. Monien sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kunta voi järjestää palvelut omana toimintana tai yksityisen tahon järjestämänä tai asiakas voi ostaa palvelun tai kunnan järjestämää palvelua täydentävän palvelun suoraan yksityiseltä tai hän on saanut palvelun hankkimiseen palvelusetelin. Näissä tilanteissa asiakkaan on mahdoton tietää keneen hänen tulee ottaa yhteyttä, jos hänen saamansa palvelu ei vastaa sitä mitä sen pitäisi olla. Asiakkaan asema on erilainen riippuen siitä kuka palvelun järjestää ja kuka rahoittaa. Se miten palvelu on järjestetty vaikuttaa myös siihen miten päätöksistä tai palvelusta voi valittaa ja millainen asiakkaan saama oikeussuoja
on. Miten kunnissa toteutetaan neuvontaa ja ohjausta sekä tuetaan niitä vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään, joiden on vaikea tehdä valintoja monimutkaisessa järjestelmässä. 5. Perusopetus o miten kunta turvaa vammaisille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin, miten tuetaan inkluusion toteutumista ja kaikkien mahdollisuutta yhteiseen kouluun tarvittavien tukipalvelujen kuten avustajien, puhevammaisten tulkkauksen, kuljetusten jne. järjestäminen lähikoulujen esteettömyys aamu- ja iltapäivätoiminta myös vammaisille koululaisille aamu- ja iltapäivän avustaminen eri ikäisille vammaisille koululaisille Koulutuksellinen tasa-arvo nähdään usein suomalaisen hyvinvoinnin kulmakivenä. Koulutus vahvistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Yhtenä koulutuspolitiikan ohjenuorana on 1980- luvun alkupuolelta lähtien ollut lähikouluperiaate. Perusopetuksen jälkeen jokaisella nuorella on yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua ja valmistua ammattiin tai suorittaa tutkinto. Hyvistä tavoitteista huolimatta vammaisten lasten ja nuorten perusopetuksen järjestämisessä on ongelmia ja esim. opetukseen osallistumiseksi tarvittavat palvelut ja tukitoimet eivät toteudu riittävän hyvin. Vammaisen lapsen ja nuoren perusopetus on järjestettävä lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä aina, kun se on mahdollista ja oppilaan edun mukaista. Tarvittaessa vammaisella oppilaalla tulee olla oikeus myös erityiskouluun tai luokkaan, jos se on hänen etunsa mukaista. Vammaisen oppilaan ja opiskelijan tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien tosiasiallinen saatavuus on varmistettava. Perusopetuksessa on taattava oppilaan tarvitsemien apuvälineiden, koulunkäyntiavustajan, koulukuljetusten ja muiden perusopetuslaissa säädettyjen tukitoimien toteutuminen oppilaan ja opettajan tarpeen mukaan. Toisella asteella, korkea-asteella ja aikuiskoulutuksessa opiskelijan tulee saada apuvälineet, henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, tulkkauspalvelu ym. opiskelujen kannalta välttämätön tuki. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytettäessä on huolehdittava sen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Oppimisympäristöiltä ym. verkkopalveluilta on
vaadittava esteettömyyttä, jotta kaikki opiskelijat voivat käyttää niitä yhdenvertaisesti. 6. Kunnan palvelujen saavutettavuus (sekä fyysinen esteettömyys että kaikkien kuntalaisten saavutettavissa oleva tieto ja informaatio sekä asenteellisten esteiden poistaminen) o liikuntatoimi o nuorisotoimi o kulttuuritoimi jne. o kaavoitus ja esteetön rakentaminen / esteiden poisto Lisätietoja: palvelupäällikkö Ilona Toljamo, puh. 040 7578223, sähköposti ilona.toljamo@cp-liitto.fi Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407 5480, fax. 09-5407 5460 gsm 040 7578223 ilona.toljamo@cp-liitto.fi