YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko 22.9.2016 Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
YK:n vammaissopimus Sopimus ratifioitu 10.6.2016 - laillisesti sitova. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea. Komitea seuraa, kuinka uudistusten toimeenpano on vaikuttanut vammaisten ihmisten jokapäiväiseen elämään. Keinoina raportointi ja yksilövalitukset (erillinen pöytäkirja) 2
YK:n vammaissopimus Vammaissopimus toi ihmisoikeusnäkökulman vammaisten ihmisten kohteluun ja palveluihin. Sopimus edellyttää suuria muutoksia asenteisiin ja siihen tapaan, kuinka vammaisten ihmisten tarpeisiin vastataan. Lääketieteellisestä mallista kohti ihmisoikeudellista mallia Ihmisoikeudellisessa mallissa yksilöitä tuetaan, jotta heistä tulee yhteisöidensä aktiivisia kansalaisia. 3
YK:n vammaissopimus Sopimuksen 3 ydinkohtaa (Gerald Quinn 2012) 1) Objektiivisesti määriteltyjen tarpeiden täyttämisestä kohti subjektiivisten oikeuksien käyttämistä 2) Holhoavasta toimintatavasta vuorovaikutteiseen toimintamalliin, jossa vammainen ihminen tekee itse päätöksiä 3) Voimaantuminen kohti yksilön valinnanvapautta, itsenäisyyttä ja osallisuutta (ei vain suojaa, ruokaa, hoitoa) 4
YK:n vammaissopimus Sopimus käsittelee monia aiheita eri elämänalueilta. Sen alussa (2. artikla) on määritelty käsitteet, joiden samanlainen ymmärtäminen helpottaa sopimuksen tulkintaa. Käsitteitä: kieli, syrjintä, kohtuullinen mukauttaminen, kaikille sopiva suunnittelu Sopimusta tulee lukea ja tulkita kokonaisuutena, koska oikeudet ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa. 5
YK:n vammaissopimus Yhdenvertaisuus lain edessä (12. artikla) Oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat oikeussubjekteille. Oikeussubjekti on se, jolle voi kuulua oikeuksia (omistusoikeus, perintöoikeus) tai velvollisuuksia (vahingonkorvausvelvollisuus). Tällaisten henkilöiden sanotaan olevan oikeuskelpoisia. Suomessa jokainen ihminen on oikeuskelpoinen. Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön mahdollisuutta määrätä itse oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ts. tehdä oikeustoimia. Tuki oikeustoimikelpoisuuden käyttämiseen = Tuettu päätöksenteko Suoja väärinkäytöksiä vastaan - Henkilön tahdon, oikeuksien ja mieltymyksien kunnioittaminen Ei eturistiriitoja eikä asiatonta vaikuttamista 6
Tuettu päätöksenteko Henkilön kyky tehdä päätöksiä vaihtelee sosiaalisten, ympäristön ja henkilökohtaisten tekijöiden vuoksi. Tuettu päätöksenteko on yksi tapa tukea oikeustoimikelpoisuuden toteutumista. Tuetussa päätöksenteossa henkilö tekee aina itse päätöksen, mutta saa tarvitsemansa/haluamansa tuen päätöksentekoon toiselta/toisilta henkilöiltä. Tuki on vapaaehtoista ja perustuu luottamukseen. Ratkaisevaa on henkilön oma tahto ja mieltymykset eivät hänen objektiiviset etunsa. 7
Tuettu päätöksenteko Sopimus ei määrittele tarkkaan, mitä tuettu päätöksenteko on. Sen muodot voivat vaihdella. Se rakentuu luottamukseen perustuvaan suhteeseen tuettavan ja tukihenkilön välillä. Tuettu päätöksenteko lisää itsemääräämisoikeutta. Tarkoituksena on tukea henkilöä tekemään oman tahtonsa ja mieltymystensä mukaisia päätöksiä. Tukihenkilön oma mielipide tai objektiivisesti ajatellen paras mahdollinen ratkaisu eivät saa vaikuttaa asiaan. Henkilön pitää saada valita, kuka häntä tukee sekä missä ja milloin hän haluaa tukea. 8
Tuettu päätöksenteko Tuettu päätöksenteko käytännössä Vaikeiden asioiden selventämistä, motivointia päätöksentekoon, erilaisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen ja niiden seurausten selvittämistä, tukea oman tahdon muodostamisessa ja ilmaisemisessa, tukea päätösten toteuttamisessa, tukea tunteiden käsittelemisessä ja ilmaisemisessa. 9
Tuettu päätöksenteko Tuen toteuttamistapoja Henkilökohtainen läsnäolo, Neuvonta, Neuvottelu muiden asianosaisten kanssa, Tiedonhaku ja tulkinta, Tekninen apu (esim. IT-asiat, liikkuminen) 10
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS KÄYTÄNNÖSSÄ STM uutinen 21.9.2016: http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/itsemaaraamisoikeuslainsaadannon -valmistelu-jatkuu-tana-syksyna 11
Perusoikeudet Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen (fyysinen vapaus, tahdonvapaus, itsemääräämisoikeus), koskemattomuuteen ja turvallisuuteen (7 ) Liikkumisvapaus (9 ) Yksityiselämän suoja (10 ) Oikeus sosiaaliturvaan (19 ) Perusoikeuksien turvaaminen (22 ) 12
IHMISARVO JA YKSILÖLLISYYS Kehitysvammaisten ihmisten hyvä kohtelu edellyttää vastuullista vallankäyttöä. Suomen perustuslain 1.2 : Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. 13
MITÄ ITSEMÄÄRÄÄMIS- OIKEUS TARKOITTAA? Itsemääräämisoikeus tarkoittaa oikeutta tehdä valintoja ja päättää omasta elämästään. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös Oikeus hallittuihin riskeihin ja Oikeus tehdä huonojakin valintoja. 14
PERUSOIKEUKSIEN RAJOITTA- MISEN EDELLYTYKSET Määritellyt eduskunnan perustuslakivaliokunta. Rajoitusten tulee perustua lakiin. Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä. Laista on ilmettävä rajoituksen keskeinen sisältö: Kuka on oikeutettu käyttämään rajoitusvaltuuksia, mitä saa tehdä ja miten on meneteltävä. Rajoitusperusteiden tulee olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä, painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia. Yhdenmukainen tulkinta ihmisoikeussopimusten kanssa. (esim. oma tai toisen henkilön turvallisuus) 15
Mikä voi rajoittaa imoa? Omat perusoikeudet Toisen perusoikeudet Lait liikennesäännöt liikkumisvapaus Järjestyssäännöt Kaupunki Taloyhtiö Käytössäännöt ts. hyvät tavat Etiikka 16
Perusoikeuksien turvaaminen PL 22 Oma / toisen 17
Tärkeitä kysymyksiä Yksityisyydensuoja / vaitiolovelvollisuus Kaikkea ei pidä tai saa kertoa. Arkaluonteiset asiat tai asiat, joista henkilö ei halua kerrottavan. Kuitenkin normaali vuorovaikutus kuuluu elämään. Holhoustoimilaki Korostetun henkilökohtaisista asioista ei voi kukaan muu päättää puolesta (esim. seurustelu) Rahankäyttö käyttövarat oman elämänlaadun parantamiseen. Potilas- ja asiakaslait Läheisiä tulee kuulla oman tahdon, toiveiden ja tarpeiden selvittämiseksi. 18
Henkilö - ympäristö Henkilö. 19
RAJOITTAMINEN IMON VAHVISTAMINEN 20
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS KÄYTÄNNÖSSÄ Vastuu Rohkeus Itsemääräämisoikeus Velvollisuus Osallisuus Riski Pelko Turvallisuus Valinnanvapaus 21
Tärkeitä kysymyksiä 1. Mikä pelottaa itsemääräämisoikeudessa, mitä käytännön riskejä näette? 2. Kuinka voin tukea itsemääräämisoikeutta? 3. Palvelut itsemääräämisoikeuden tukena 4. Raha vallankäytön välineenä? 5. Oikeus saada tietoa? 6. Elintavat 7. Aikataulut itsemääräämisoikeuden esteenä Etsikää avoimin ja rohkein mielin ratkaisuja riskeihin, pelkoihin, vaikeisiin tilanteisiin 22
Käytännön tilanteissa (ryhmätyönä) Aktiviteetit Rutiinit ja säännöt Asenteet Elinympäristö Yksilölliset tarpeet Resurssit Työtavat 23
Lisätietoa mm: YK sopimus sivut (tukiliiton sivuilla) http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/ykn-vammaissopimus/ Sivuilla mm. katso ja kuuntele luento Artikloista arkitodellisuuteen (9.2.2016) em sivuilta Videosarja unelmista ja artikloista YK sopimus (kirjanen) http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeud et_2016_net.pdf Blogi kirjoitus (Tukiliiton johtava lakimies Sirkka Sivula) http://www.kvtl.fi/blogi/kvtl/mita-itsemaaraamisoikeustarkoittaa/ 24
Mietittäväksi: Oletko antanut minulle parhaan mahdollisuuden tehdä tämä päätös itse? Kaikki tieto, minkä varassa päätöstä tehdään? Mitkä ovat vaihtoehdot? Hallitut riskit?
Kiitos! Yhteistyö terveisin Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Aluekoordinaattori Salla.pyykkonen@kvtl.fi Puh. 050 5288 392 26