VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Samankaltaiset tiedostot
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Pyhäjärven kalataloudelliset velvoitetarkkailut + muita selvityksiä

Karhijärven kalaston nykytila

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit


KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Kuhajärvien kalastusselvitys ja Pyhäjärven täplärapuselvitys

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Meritaimen Suomenlahdella

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

KUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

kalakannan kehittäminen

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Puula-forum Kalevi Puukko

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Suomenlahden uistelijat ry:n vastaus kalastusasetukseen

Kalaveden arvottaminen

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA Ari Westermark Kirjenumero 972/13

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2010

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Kalastuksen muutokset Koitereella

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Transkriptio:

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014

MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita negatiivisia vaikutuksia kuhakantojen kokorakenteeseen ja tuottoon? Aivan varmasti on Kutupyynnin haittavaikutus: liikaa saalista vai lisääntymisen häirintä? Haitalliset paineen vaihtelut syvältä kalastettaessa Läänilupakalastajien kalastuksesta tarvitaan lisää tietoa!

SUOMEN KUHAONGELMAT AIKAJANALLA Padot, tehtaat, taajamat Päästöt ja kiintoaine Pelto-, metsä- ja suo-ojitukset Kylmät kesät Monofiiliverkot jne.. 1800 1850 1900 1950 2000 X 2014

KANSALLISEN KALASTUKSEN ERITYISPIIRTEITÄ X 0 Harrastajakalastaja Ammattikalastaja (myy saaliinsa) kalamyynti % tuloista 100 % tuloista

MITEN KUHANKALASTUS MUUTTUU? Verkkokalastajien määrä: vähenee Vapakalastajien määrä: vähenee Kokemuksen tuoma tieto: vähenee Pyyntimenetelmät: kehittyvät Kalastajien määrä ei ratkaise, vaan pyynnin määrä ja laatu Murto-osa kalastajista saa huomattavan osan saaliista? Kalastuksen kokonaisvaikutus johtaa ± 40 cm saaliskuhiin Montako kuhaa on jigikalastajalle tarpeeksi? (kiintiö?)

g / pyydysvrk Onko jigikalastus vaikuttanut kuhakantoihin..jos kuhasaaliit ovat parempia kuin aiemmin? Vuosiluokkavaihtelut! Hellekesät - suuri merkitys Huippusaaliit muutamia vuosia sitten > sittemmin saaliin notkahdus > uusi nousu lähellä? 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Säijän- ja Sorvanselkä 2011 2009 2007 2005 2003 2001 1999 1997 1995 1993 1991 1989 1987 1985 1983 1981 1979 1977 1975 Nykytilanne kilpajuoksua juuri mitan täyttävistä kuhista, kalastustavasta riippumatta usein hyväkin vuosiluokka päätyy saaliiksi jo 2 vuodessa alamitan ylitettyään

Kuhan kalastuksessa on pullonkauloja: Mikä on pelkän kutupyynnin rajoituksen merkitys (Kesälomakalastajan kuhasesonki ehkä 3 kk)..kun kuhan kalastus on tehokasta muulloinkin? (syvännepyynnin sesonki ainakin 6 kk)

LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN MERKITYSTÄ VAI MUOTI-ILMIÖ?

KALASTUKSENSÄÄTELYN KAKSI KORJAUSLIIKETTÄ (MIHIN HALUTAAN PYRKIÄ?) 1) Alamittojen korotus 2) Unelmakalat Eikö tuhansista järvistämme löytyisi kohteita molempiin tavoitteisiin?

1) Alamitat - eli taistelu muutamasta sentistä ja tuhansista kiloista Kuha harvoja menestyjiä - pitäisi syödä jopa nykyistä enemmän 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Vanajanselkä 45 mm verkkojen saaliskuhien ikäjakauma 10 + > 9 + 8 + 7 + 6 + 5 + 4 + 3 + Suuria alueellisia eroja kasvussa 0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2 + Saaliskuhien ikä 45 mm verkoilla Vanajanselän 3+ saaliskuhat keskipituus jo 40,2 cm Alamitan noston myötä kilomääräisesti enemmän saalista Enemmän lisääntyviä kaloja, vähemmän tarvetta istutuksille? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pyhäjärvi (Tre) 45 mm verkkojen saaliskuhien ikäjakauma 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 10 + > 9 + 8 + 7 + 6 + 5 + 4 + 3 + 2 +

2) Unelmakalat haaveissa vainko oot mun? Suuret kalat kalastusharrastuksen kantava voima Alamittasäätely ei pelkästään riitä, saalismääriä olisi rajoitettava Pieniä tuli paljon, mutta isot ei syöneet On niitä siellä! (Suurten vapakuhien määrä suhteessa kalastuspäiviin?) Kasvaa myös meillä 10 14 kg= Suomen kalastusmedia täynnä 0,5 1 kg kuhia > vastaa totuutta saaliin kokojakaumasta Eikö kukaan haluisi profiloitua unelmakalapaikkakuntana tai -järvenä?

Kuinka suuri osa kuhista ehtii kasvaa edes 40 cm 60 cm jos: 1. 3. 2. 1. kalastus kutupaikoilla 2. kalastus kutuvaellukselta 3. keskikesällä järvien virtapaikat ja öinen uistelu pintavesissä 4. kylmä vesi kasaa kuhat syvänteeseen 4.

Hjälmaren (alamittakorotus) Klassikkoesimerkki alamitan noston vaikutuksista Vuodesta 2001 alkaen alamitta 45 cm, solmuväli 60 mm Kilomääräinen kuhasaalis nousi 170 % (samaan aikaan Mälarenissa 7 %) Suuresta kuhasta hyvä hinta (ravintoloiden tarjoama fileepala) 2013: Hjälmarenin ammattikalastajat (n. 30 kpl) esittivät alamitaksi 50 cm Storsjön ( unelmakalat ) 7500 ha rehevä humusjärvi Riihimäen korkeudella Suomalaisittain uskomaton kuhakanta Ei mitään istutuksia, ei hoitokalastusta > suuret petokalat pitävät särkikalat kurissa Kuhan alamitta 45 cm, ylämitta 65 cm Vapapyynnin kuhakiintiö 3 kpl Kuturauhoitusalueita Ei talviverkkoja, vähäinen verkkopyynti sallittu syys-lokakuussa vain viikonloput Saaliin myyntikielto

KIITOS!