S e l v i t y s o s a : Toimialan toimintaympäristö Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat tällä hetkellä suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen sekä elintarvike- että metsäsektorilla samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristöongelmista, joiden ratkaisemisessa maa-, metsä- ja kalatalouden menetelmien kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Toimialan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen ja säädösvalmistelun yhteydessä. Vuonna 2009 muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa: EU:n maatalouspolitiikassa (ns. terveystarkastus) ja kansallisen maatalouden pohjoisen tuen kehittämisessä. Määrärahat politiikkasektoreittain Maa- ja metsätalousministeriön toimialan jakautuminen politiikkasektoreihin sekä niiden menot, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa määrärahat on budjetoitu) 2008 varsinainen talousarvio 2009 varsinainen talousarvio Muutos 2008/2009 Hallinto ja muut (30.01) 103,071 110,810 7,739 Maaseudun kehittäminen (30.10) 121,495 118,245-3,250 Maatalous (30.20) 2 229,964 2 234,404 4,440 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (30.30) 44,471 46,638 2,167 Kala-, riista- ja porotalous (30.40) 59,997 59,989-0,008 Vesitalous (30.50) 29,682 33,540 3,858 Metsätalous (30.60 ja 63) 164,071 175,024 10,953 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri (30.70) 60,224 65,873 5,649 Yhteensä 2 812,975 2 844,523 31,548 Vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain Maaseudun kehittäminen Maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla, maaseudun säilyminen kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä ja harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden parantuminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tunnusluvut 2003 2004 2005 2006 2007 1) 2008 2009 Arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,16-1,05-1,09-1,23-1,18 Hidastuu Ydinmaaseutu -0,30-0,10-0,20-0,17-0,11 Hidastuu Määrärahojen muutokset Määrärahat supistuvat 3,3 milj. euroa (-3 %), mikä johtuu pääosin EU-osarahoitteisen hanketoiminnan ohjelmakauden vaihtumisesta. Uuden kauden maksatukset eivät ole vielä päässeet täyteen vauhtiin. Maaseutuneuvonnan määrärahat kasvavat 2 %. Maatalous Maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa, kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen ja suomalaisen ruoan arvostuksen lisääminen, maatalouden kannattavuuden turvaaminen, maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen ja maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Tunnusluvut 2004 2005 2006 2007 arvio 2008 arvio 2009 arvio 1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa 1 068 975 900 988 988 ennallaan Maataloustulo euroa/tila 20 350 18 700 20 300 23 600 23 600 nousee Kirjanpitotilojen työansio euroa/ tunti 2) 3,4 3,4 3,7 4,8 4,8 nousee Kannattavuuskerroin 3) 25 %:lla tiloista yli 0,72 0,67 0,73 0,73 0,73 nousee 25 %:lla tiloista alle 0,20 0,09 0,24 0,24 0,24 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste 109 106 105 105 105 105 liha 105 105 105 105 105 105 kananmunat 119 119 116 114 112 112 ruis 62 32 48 94 80 80 3. Ravinnekuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 4) 53 <47 <54 <52 <50 <48 1) Arvio. 2) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2006 ja 2007. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 7,5 <6,7 <6,8 <5,9 <5,9 <5,8 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidia/ ekvivalenttia <7,4 <7,4 <7,3 <7,3 <7,2 <7,1 4. Bioenergiatuotannon lisääminen Energiakasveilla % pellosta 0,2 0,4 0,7 0,8 1,3 1,3 Määrärahojen muutokset Määrärahat kasvavat hieman (4,4 milj. euroa 0 %). Vienti- ja sisämarkkinatuki supistuu 14,2 milj. euroa (-2 %) markkinoiden edullisen hintakehityksen johdosta. Korkotukilainojen korkotukimenot kasvavat 4,9 milj. euroa (+9 %) lainakannan kasvaessa. Puutarhatalouden ja sokerituotannon erityistoimenpiteisiin osoitetaan lisävaroja 9,7 milj. euroa (40 %). Maatilatalouden kehittämisrahastoon siirretään 6,9 milj. euroa enemmän (+30 %) kuin vuonna 2008. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, eläinten hyvinvointi paranee, elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee ja muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso kasvaa hieman palkkatason nousun johdosta. Kala-, riista- ja porotalous kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti, elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee, vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa, kalavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista, rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja porotalouden kannattavuutta parannetaan ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. Määrärahojen muutokset Läänikohtaista kalenterivuodeksi tarkoitettua viehekalastusmaksua on tarkoitus korottaa kahdella eurolla ja seitsemän vuorokauden maksua yhdellä eurolla elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Määrärahan mitoituksessa on uuden riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvina lisämenoina otettu huomioon 0,450 milj. euroa. Vesitalous Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesistöjen ja niiden valuma-alueiden hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi parannetaan tulvariskien hallintaa ja varautumista pitkäaikaiseen kuivuuteen. 3) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. vuonna 2006 oman työn palkkavaatimus oli 12,4 euroa tunnilta ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 prosenttia. Seurataan kannattavuuskirjanpitotilojen osalta. 4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso laskee. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden, kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta) ja paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee maanmittaustehtävien johdosta. Metsätalous metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea, metsien puuntuotannollinen tila on hyvä, metsien monimuotoisuus säilyy ja metsätalouden kannattavuus säilyy korkealla tasolla. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Lisäksi kotimaisen puun saatavuutta edistetään puun myyntitulojen väliaikaisella verohuojennuksella, ensiharvennushakkuiden väliaikaisella verovapaudella sekä korotetulla metsävähennyksellä. Tunnusluvut 2005 2006 2007 2008 2009 2015 toteutuma toteutuma toteutuma tavoite tavoite tavoite 5) 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 6) 53,5 51,7 58,7 60 63 65 70 2) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pintaalasta on laadultaan hyviä tai tyydyttäviä, % 7) - 69,3 71,0 72 74 80 85 Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v 8) 219 218 248 250 250 265 Kunnostusojitusten määrä, 1 000 ha/v 69 72 67 72 75 100 3) Metsien monimuotoisuus Solmittujen metsätalouden ympäristötukisopimusten määrä, ha 2 997 6 118 7 364 7 700 8 100 14 000 5) Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteet. 6) Sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun. 7) Perustuu valtakunnan metsien 10. inventoinnin tietoihin. Tiedot on laskettu kahden vuoden liukuvana keskiarvona ja ne ovat saatavilla vuodesta 2006 lähtien. 8) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
4) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden liiketuloksen säilyminen korkealla tasolla, euroa/ha (vuoden 2007 rahanarvossa) 97,6 88,0 135,8 120 120 120 Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008 2016 (METSO) toteuttamisen johdosta. Hallinto ja muut Kasvu aiheutuu lähinnä Maaseutuviraston alueellistamisesta ja tietojärjestelmistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2009 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin, joiden sisältö tarkentuu esiselvitysten pohjalta vuoden 2008 loppuun mennessä. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista. Hallinnonalan henkilöstökiintiö supistuu 80 henkilötyövuodella vuonna 2009. Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan vuoden 2009 aikana 13.3.2008 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen johdosta. Hallinnonalan virastot ja laitokset siirtyvät vuoden 2009 loppuun mennessä käyttämään Valtiokonttorin palvelukeskuksen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Osallistutaan valtion aluehallinnon kehittämiseen. Hallinnonalan virastot ja laitokset ottavat huomioon valtion tietohallinnon kehittämisen periaatteet ja hankkivat IT-palvelukeskuksen palveluja. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat tai määrärahan osat ovat seuraavat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuoksiksi 2007 2013 eräiltä osin (30.10.61 ja 62). Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Kainuun hallintokokeilun osalta (30.40.62). Metsäluonnon hoidon edistäminen (30.60.45). Sukupuolten välinen tasa-arvo Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli. Tuottavuusohjelman vaikutukset Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 83 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain, milj. euroa 2008 2009 varsinainen varsinainen talousarvio talousarvio 30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 63,300 63,300 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 69,400 69,400 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 92,094 86,494 30.20.43 Maatalouden ympäristötuki ja tuotantoeläinten hyvinvointituki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 90,000 30,000 30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 25,000 8,000 30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) korkotukivaltuus 285,000 300,000 30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 68,900 72,430 Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007 2009 v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 01. Hallinto 93 347 103 071 110 810 7 739 8 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 947 26 692 27 162 470 2 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 186 13 360 13 727 367 3 03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 529 19 292 25 396 6 104 32 04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 736 819 846 27 3 20. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 4 172 3 652 5 123 1 471 40 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 729 729 729 22. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) 3 328 4 613 3 813-800 - 17 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 26 383 25 200 25 300 100 0 40. Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 337 3 714 3 714 10. Maaseudun kehittäminen 74 670 121 495 118 245-3 250-3 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 10 159 10 590 10 820 230 2 54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) 8 339 8 832 9 032 200 2 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) 4 820 4 870 5 000 130 3 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 32 916 53 000 43 500-9 500-18 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 15 914 41 600 47 200 5 600 13 63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 523 2 603 2 693 90 3 20. Maatalous 2 146 254 2 229 964 2 234 404 4 440 0 01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 492 32 665 32 733 68 0 40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 566 165 566 165 559 365-6 800-1 41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 542 245 607 138 592 987-14 151-2 42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 3 400 43. Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) 268 996 344 647 348 915 4 268 1 44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 409 673 422 673 422 673 45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) 125 900 144 480 143 400-1 080-1 46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 3 942 5 171 5 861 690 13 47. Laatujärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 213 1 913 1 873-40 - 2 48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 31 852 23 902 33 557 9 655 40 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 42 376 53 700 58 600 4 900 9 60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 2 000 1 000 1 000 61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) 115 000 23 110 30 040 6 930 30 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 43 634 44 471 46 638 2 167 5 01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 669 40 253 42 420 2 167 5 (02.) Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 500 20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 1 607 1 650 1 650 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 1 858 2 568 2 568 40. Kala-, riista- ja porotalous 59 169 59 997 59 989-8 - 0 01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 168 16 636 17 245 609 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) 2 300 2 300 2 300 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) 4 608 5 400 4 250-1 150-21 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 3 430 2 550 2 750 200 8 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 814 1 867 1 845-22 - 1 50. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 7 194 8 456 8 538 82 1 51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 5 849 5 636 5 666 30 1 52. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha) 2 353 2 760 2 760 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 397 13 635 13 878 243 2 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 1 057 757 757 50. Vesitalous 26 743 29 682 33 540 3 858 13 20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 6 498 6 700 13 371 6 671 100 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) 1 031 800 650-150 - 19 31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 5 927 7 763 18 258 10 495 135 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) 688 420 420 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841 (77.) Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) 11 758 13 158-13 158-100 60. Metsätalous 153 720 158 305 168 522 10 217 6 01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 234 41 436 42 600 1 164 3 41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) 903 1 169 1 063-106 - 9 42. Valtionapu metsätalouden edistämisja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) 44 173 42 909 47 518 4 609 11 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 40 50 50 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 59 579 63 780 67 480 3 700 6 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 965 6 965 7 965 1 000 14 50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 726 1 796 1 746-50 - 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 100 200 100-100 - 50 63. Metsähallitus 5 790 5 766 6 502 736 13 50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 5 790 5 766 6 502 736 13 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 55 471 60 224 65 873 5 649 9 01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 114 50 645 54 707 4 062 8 02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 357 3 579 3 716 137 4 40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 4 000 6 000 7 450 1 450 24 Yhteensä 2 658 799 2 812 975 2 844 523 31 548 1 Henkilöstön kokonaismäärä 9) 5 450 5 350 5 270 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee ja seuraa. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön toimialan hallinnosta maa- ja metsätalousministeriön, Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ja Maaseutuviraston (Mavi) sekä valituslautakuntien menot. Osana valtion palvelukeskushanketta mainitut virastot hankkivat talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalvelut Valtiokonttorin palvelukeskukselta. Maatalous- ja maaseutupolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskukset. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Lääninhallitukset vastaavat eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden valvonnasta (toimintamenot momentilla 28.01.10). Tullilaitos suorittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämiä tarkastustehtäviä (toimintamenot momentilla 28.10.02). Maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitaloustehtäviä varten on voimavaroja ympäristöministeriön pääluokassa. 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 162 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten sekä eläinkoelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista johtamalla ja ohjaamalla maatalous- ja kalastuspolitiikan toimeenpanoa, varmistamalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, määrittelemällä metsäpolitiikan ja maaseudun kehittämisen suuntaviivat sekä huolehtimalla 9) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.01.40, 30.10.61, 62 ja 63, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 591 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM, TE-keskukset: noin 705 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 234 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: 40 läänineläinlääkäriä, UM: 6 erityisasiantuntijaa, VM: noin 50 tullilaitoksessa tarkastustehtävissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
vesitalouden ja kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnan tuloksellisuus Valtionhallinnon rakennemuutoksiin, tuottavuuteen ja tehtävien alueellistamiseen liittyen ministeriön konserniohjausta kehitetään. Taloudellisuus Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön jakautuminen tehtävittäin vuosina 2007, 2008 ja 2009 (varsinaiset talousarviot) 2007 2008 2009 htv milj. htv milj. htv milj. Maaseudun kehittäminen ja maatalous 130 7,2 85 5,4 94 6,2 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 50 3,2 56 3,9 54 4,0 Kala-, riista- ja porotalous 40 3,3 38 4,5 37 5,2 Vesitalous ja maanmittaus 25 1,7 25 1,7 26 1,8 Metsätalous 28 2,2 29 2,1 29 2,2 Keskitetyt tukitehtävät 77 8,9 68 9,1 56 7,8 Yhteensä 350 26,5 301 26,7 296 27,2 Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 6 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi ja yhden henkilötyövuoden siirtyminen momentilta 30.01.02. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot 29 705 27 183 27 754 Bruttotulot 789 592 592 Nettomenot 28 916 26 591 27 162 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 829 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 860 Kalataloustietojen keruun ja kalastuksen valvonnan menot ovat yhteensä 2 013 000 euroa, missä lisäystä on 53 000 euroa. Vastaavasti EU-osuuksien tuloutuksia on otettu huomioon momentilla 12.30.04. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kertamenona 300 000 euroa lohiasetuksen toimeenpanon edellyttämän lohien laskentalaitteen hankkimista varten. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2008 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon 140 000 euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2009 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Muutosten tukeminen vuodelta 2008-2 340 Siirto momentilta 30.01.02 (1 htv) 45 Tuottavuustoimet -240 Palkkojen tarkistukset 93 Kalatalouden valvontamenojen lisäys ja lohilaskuri (kertameno 300 000 euroa) 353 Ahvenanmaan maakunnan tukitehtävien hoitomenojen siirto momentille 30.01.03-50 Muutosten tukeminen tuottavuustoimenpiteiden säästöistä vuonna 2009 2 660 Tasomuutos -111 Siirto momentilta 28.20.02 60 Yhteensä 470 2009 talousarvio 27 162 000 2008 II lisätalousarvio -101 000 2008 talousarvio 26 692 000 2007 tilinpäätös 26 947 000 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 727 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan tukitehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt. Tike tukee vuodelle 2009 maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa maatalouden, maaseudun ja maaseutuympäristön tilasta ja muutoksista sekä tarjoamalla hallinnon käyttöön tehokkaita ja luotettavia tietojärjestelmäpalveluita. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Tikelle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toimintamenot palvelukokonaisuuksittain 2007 tilinpäätös 2008 budjetoitu 2009 talousarvio Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot 1 000 Htv 1 000 1 000 Htv 1 000 1 000 Htv 1 000 Tilastoviranomaistehtävät 1 644 25-1 994 25-1 814 24 - Palvelutehtävät 9 425 135 1 397 8 936 145 1 198 9 418 145 1 200 Maksullinen toiminta 3 933 14 4 011 3 092 10 3 074 3 090 9 3 072 Yleishallinto 3 657 47 43 3 694 38-3 677 33 - Yhteensä 18 659 221 5 451 17 716 218 4 272 17 999 211 4 272 Tulossopimuksessa määritetään tarkemmin voimavarojen jakaminen Tiken toiminnoille. Talousarvioesityksen valmistelussa on perustana seuraava voimavarojen jakautuminen tietotekniikkapalveluille vuonna 2009: Tietotekniikkapalvelut 1 000 euroa Htv MMM 363 5 Mavi 3 494 44 Evira 906 12 Yhteinen 3 183 22 Yhteensä 7 946 83 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Tuottavuuden tunnuslukuja Toteutuma Arvio Tavoite Tuottavuus 2007 2008 2009 HTP/raportti 0,51 0,60 0,60 Suoran tiedonkeruun osuus tietomäärästä, % 31 35 35 HTP/1 000 solua 0,29 0,25 0,29 Tiken hallinnon osuus, % kokonaiskustannuksista 21 21 21 Tiken kehittämisen osuus, % kokonaiskustannuksista 1 1,5 1,5 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 6 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot 18 658 17 716 17 999 Bruttotulot 5 451 4 272 4 272 Nettomenot 13 207 13 444 13 727 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 365 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 344 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -276 Palkkojen tarkistukset 372 Siirto momentille 30.01.01 (1 htv) -45 Tietojärjestelmien ostopalveluiden lisäys 316 Yhteensä 367 2009 talousarvio 13 727 000 2008 II lisätalousarvio 84 000 2008 talousarvio 13 360 000 2007 tilinpäätös 14 186 000 03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 396 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Mavi tukee osaltaan pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti vuonna 2009. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Maville seuraavat tulostavoitteet: CAP:in terveystarkastuksen muutosten toimeenpano (muutokset tilatukeen ja muihin suoriin tukiin, täydentäviin ehtoihin, modulaatioon ja tukirajoitteisiin sekä maitokiintiöiden siirtymäkauden vaikutus). 141-ratkaisun sika- ja siipikarjatukien tuotannosta irrottamisen sekä rakennemuutoskorvauksen toimeenpano. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Pohjoisen tuen muutosten toimeenpano. Valmistautuminen LFA-alueiden uudelleenmäärittelyyn toimeenpanon osalta. Tuotokset ja laadunhallinta Tietoturvajärjestelmät sertifioidaan vuonna 2009. Maaseutuvirasto kehittää sähköisiä asiointipalveluja vaiheittain tarjoamalla viljelijöille pinta-alatukien sähköisiä hakupalveluja. Kun määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 4 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimenpiteiden johdosta, yhden henkilötyövuoden siirto momentilta 26.10.01, yhden henkilötyövuoden siirto momentilta 32.01.01 ja yhden henkilötyövuoden siirto momentille 32.30.01, Maaseutuviraston henkilöstökiintiö on 207 henkilötyövuotta. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot 10 701 19 705 25 479 Bruttotulot 47 83 83 Nettomenot 10 654 19 622 25 396 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta - siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 875 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimenpiteet -160 Palkkojen tarkistukset -246 Siirto momentilta 26.10.01 (1 htv) 37 Siirto momentilta 32.01.01 (1 htv) 65 Siirto momentille 32.30.01 (-1 htv) -46 Siirto momentilta 30.01.01 50 Siirto momentilta 28.40.21 (sähköinen asiointi) 600 Muutosten tukeminen tuottavuustoimenpiteiden säästöistä vuonna 2009 540 Kertamenon poistaminen -1 650 Alueellistaminen 2 475 Ostopalvelujen laajeneminen ja kustannusten nousu 1 660 Tietojärjestelmien kehittäminen 3 319 Tason muutos -540 Yhteensä 6 104 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 9 9 / 2 0 0 8 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen 25 377 000 euroon nähden on 19 000 euroa, missä on otettu vähennyksenä huomioon 46 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 32.30.01 sekä lisäyksenä 65 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 32.01.01. 2009 talousarvio 25 396 000 2008 II lisätalousarvio 330 000 2008 talousarvio 19 292 000 2007 tilinpäätös 13 529 000 04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 846 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Valituslautakunta on antanut päätöksiä seuraavasti: 315 kpl v. 2004, 410 kpl v. 2005, 359 kpl v. 2006 ja 378 kpl v. 2007. Jaksolla 1997 2007 valitusasian keskimääräinen käsittelyaika valituslautakunnassa on ollut 5,6 kk. Tavoitteena on myös jatkossa pitää tämä käsittelyaika noin 6 kuukaudessa. EU:n ja kansallisten maatalousoikeudellisten säädösten määrällä ja moniportaisuudella sekä tiheällä muuttuvuudella on kuitenkin vaikutuksensa valitusasioiden vaikeusasteeseen ja käsittelyaikaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Valituslautakunnan päätöksistä voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, kuitenkin tukiasioissa yleensä vain valitusluvalla. Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä hoitovirhekysymyksissä. Arviolautakunta antoi vuonna 2007 yhteensä 26 lausuntoa. Määrärahan arvioitu käyttö Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 802 000 Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta 44 000 Yhteensä 846 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 27 000 euroa palkkojen tarkistuksina. 2009 talousarvio 846 000 2008 II lisätalousarvio 2 000 2008 talousarvio 819 000 2007 tilinpäätös 736 000 20. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 123 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä tietohallinnon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen ja enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Maataloushallinnon järjestelmät 1 200 000 Elintarvike- ja terveyshallinnon järjestelmät 1 200 000 Yhteiset järjestelmät ja hallinnonalan yhteiset tietohallintohankkeet 232 000 Mavin ja Eviran yhteinen IT-infrastruktuuri 400 000 Muutosten tukeminen tuottavuustoimenpiteiden säästöistä vuonna 2009 2 091 000 Yhteensä 5 123 000 Määrärahan käyttö kohdistuu pääosin käynnissä oleviin hankkeisiin. Maataloushallinnon hankkeet koskevat ensisijaisesti EU-säädösmuutosten vaatimia järjestelmämuutoksia. Elintarvikehallinnon hankkeet painottuvat yleisen eläinrekisterikokonaisuuden ja elintarvikkeiden valvontatietojen hallintajärjestelmän kehittämiseen. Yhteinen ITinfrastruktuuri tukee maataloushallinnon ja elintarvikehallinnon prosessien, palveluiden ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tuottavuusohjelman edellyttämiä vaikutuksia on mahdollista saada aikaan tietojärjestelmiä kehittämällä, tarkoitukseen osoitettavien varojen kohdentamisesta päätetään erikseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomiooon 400 000 euroa siirtona momentilta 28.40.21 ja vähennyksenä 270 000 euroa siirtona momentille 28.20.06 (Valtion IT-palvelukeskus). 2009 talousarvio 5 123 000 2008 talousarvio 3 652 000 2007 tilinpäätös 4 172 000 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 729 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä 2) maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen 3) kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin ja 4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta myöntöpäätösperusteisena. 2009 talousarvio 729 000 2008 talousarvio 729 000 2007 tilinpäätös 729 000 22. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 813 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevasta tutkimuksesta sekä organisaatioiden arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen 2) tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
3) valtionapuihin ja menoihin, jotka aiheutuvat määräaikaisen enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa pääluokkaperusteluissa todettuja vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita tukevan päätöksenteon tueksi. Määrärahalla rahoitetaan hallitusohjelman perusteella uudistettavan sektoritutkimuksen ohjausjärjestelmän mukaisia, valtioneuvoston määrittämien aihepiirien tutkimusohjelmia. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1 000 000 euroa maatalouden vesiensuojelua tehostavan pilottihankkeen kertaluonteisena menona ja lisäyksenä 200 000 euroa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008 2016 (METSO) tutkimus- ja selvitystarpeista aiheutuvina menoina. 2009 talousarvio 3 813 000 2008 talousarvio 4 613 000 2007 tilinpäätös 3 328 000 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 25 300 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 900 000 euroa siirtona momentille 30.50.31. 2009 talousarvio 25 300 000 2008 talousarvio 25 200 000 2007 tilinpäätös 26 383 277 40. Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) bioenergiaa tuottavien laitosten perustamista edistäviin soveltaviin tutkimus-, selvitys-, koulutus- ja tiedotushankkeisiin ja uutta tutkimustietoa ja teknologiaa soveltaviin pilottihankkeisiin 2) maatilakokoluokkaa suurempien keskitettyjen biomassasta, lannasta, elintarviketeollisuuden ja kaupan eloperäisistä jätteistä ja sivutuotteista sekä haja-asutuksen ja yhdyskuntien lietteistä bioenergiaa tuottavien laitosten investointien tukemiseen sekä EU:n energiapalveludirektiivin toteuttamiseen maatilasektorilla 3) valtakunnallisen bioenergiakoordinaation ja -neuvonnan järjestämiseen ja 4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisena maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärää lisäämättä ja muihin kulutusmenoihin. Avustusta voidaan myöntää yrityksille, valtion laitoksille, kunnille ja muille yhteisöille. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Avustuksen tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten bioenergian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden ja kaupan eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden sekä haja-asutuksesta peräisin olevien lietteiden sekä yhdyskuntalietteiden käyttöä bioenergian tuotannossa. Bioenergian tuottamisen ja käytön edistämiseksi käynnistetään pilottihankkeita, joiden tuloksena lähivuosina arvioidaan syntyvän 6 10 suurehkoa biokaasulaitosta erityisesti alueilla, joissa on kotieläinkeskittymiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Avustusta myönnetään myös muuta bioenergiaa tuottaville maatilakokoluokkaa suuremmille investoinneille ja EU:n energiapalveludirektiivin mukaisten energiansäästötoimien toteuttamiseen maatiloilla. Bioenergiaan liittyvän toiminnan lisääntyessä korostuu valtakunnallisen koordinaation ja neuvonnan tarve kokonaiskuvan saamiseksi bioenergiasektorista ja toiminnan ohjaamiseksi tavoitteiden suuntaan. 2009 talousarvio 5 000 000 2008 II lisätalousarvio 2008 talousarvio 5 000 000 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 714 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. 2009 talousarvio 3 714 000 2008 talousarvio 3 714 000 2007 tilinpäätös 3 337 050 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä 2003 2004 2005 2006 arvio 2007 2009 arvio/v Harvaan asuttu maaseutu 10,9 10,7 10,6 10,4-0,2 Ydinmaaseutu 15,2 15,2 15,1 15,0-0,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 15,2 15,4 15,5 15,6 +0,2 Maaseutu yhteensä 41,3 41,3 41,2 41,0-0,1 Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja maaseudun neuvonnan avulla. Tavoitteena on, että maaseutumaisilla seutukunnilla tarjotaan kattavat, maaseutuyritysten tarpeita vastaavat neuvontapalvelut (ml. bioenergianeuvonta) kansallisin tai EU:n osarahoittamin toimin. Näin luodaan maaseudun kehittämiselle vankka osaamispohja. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakaudella 2007 2013 luodaan vähintään 4 000 uutta yritystä, ohjelmakaudella 2007 2013 luodaan vähintään 10 000 uutta työpaikkaa, ohjelmakaudella 2007 2013 koulutetaan vähintään 165 000 henkilöä ja vuoden 2009 loppuun mennessä on laadittu tai päivitetty vähintään n. 2 000 kyläsuunnitelmaa. Ohjelmakaudelle 2000 2006 asetetut tavoitteet ylitettiin, kun on vaikutettu yli 6 000 uuden yrityksen perustamiseen, yli 20 000 uuden työpaikan luomiseen sekä yli 250 000 koulutetun osaamisen lisääntymiseen. Yli puolet uusista yrityksistä ja uusista työpaikoista sijaitsee harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla. Ohjelmien toteuttaminen päättyi tavoite 1- ohjelmien ja Leader+-yhteisöaloiteohjelman osalta vuoden 2008 lopussa. Lisäksi on laadittu lähes 1 900 kyläsuunnitelmaa. Suomessa harjoitettu maaseutupolitiikka on OECD:n maatutkinnan mukaan onnistunut melko hyvin yhdenmukaistamaan maaseutualueita koskevia sektoripolitiikkoja ja toisaalta kohdistamaan erityisiä ohjelmia edistämään maaseudun kehittämistä ja kilpailukykyä. Näissä ohjelmissa on onnistuttu myös antamaan paikallista sisältöä EU:n maaseudun kehittämisvaroille. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään kaudella 2007 2013 maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun 30.20 määrärahoin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Kansallisen maaseutupolitiikan tavoitteeksi on vuosien 2007 2010 maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa asetettu elinkeinojen ja työn uudistaminen, osaamisen tason nostaminen, peruspalvelujen ja asumisen kehittäminen sekä maaseudun toimintarakenteiden vahvistaminen. Kansallisesti rahoitetaan muun muassa valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita, erityisesti laajoja toimialakohtaisia verkostohankkeita sekä maaseutuprofessuureja. Kansallisen maaseutupolitiikan pidemmän aikavälin linjaukset sisällytetään vuonna 2008 laadittavaan maaseutupoliittiseen selontekoon ja viidenteen kokonaisohjelmaan. Neuvontajärjestöjen yritysneuvonnalla kehitetään maaseudun yrittäjyyttä, lisätään liiketoimintaosaamista sekä sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 4H-toiminta vahvistaa erityisesti maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta lisäämällä lasten ja nuorten kiinnostusta maaseutuun sekä maaseudun ammatteihin ja metsään. Toiminnassa toteutuvat myös uuden nuorisolain edellyttämän ja valtioneuvoston v. 2007 hyväksymän lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämissuunnitelman vuosille 2007 2011 asetetut tavoitteet erityisesti yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistämisen osalta. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 820 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena 2) vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään 802 000 euroa. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajärjestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä). Valtionavun käytön alustavat tavoitteet: 1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palvelujen laadun parantaminen keskitytään asiantuntija-avun antamiseen taloudellisten laskelmien ja taloussuunnitelmien tekemisessä sekä analysoinnissa, yrityskokonaisuuden johtamisessa ja maatilojen omistajanvaihdossuunnitelmissa. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdään viljelysuunnitelmia tiloille sekä keskitytään hyvien viljelymenetelmien neuvontaan. 3. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen neuvonnan painopistealueina ovat energiantuotanto, maaseutumatkailu, urakointi ja muu palveluyrittäjyys. Neuvonta kattaa yrityksen elinkaaren perustamisesta sukupolvenvaihdokseen. maatalouden energiatuotannon lisäämiseksi neuvonnassa keskitytään tuotantotekniikoiden sekä tuotannon kannattavuuden, tukimahdollisuuksien ja markkinointikanavien esittelyyn sekä energiakartoituksiin, joissa selvitetään tilatason mahdollisuudet sekä bioenergian tuotantoon että energian säästöön. Määrärahan käyttöön liittyvät tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille on esitetty 9 840 000 euron määrärahaa, joka on 750 000 euroa pienempi kuin viime vuonna. Maaseudun elinkeinojen neuvontaa tekevät pääasiassa suomen- ja ruotsinkieliset maaseutukeskukset sekä erikoisneuvontajärjestöt. Neuvontajärjestöt ovat yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa edistäneet elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoiminnan monipuolistumista maaseudulla. Maaseutukeskusten palveluista ovat hyötyneet vuosittain yli 32 000 tilaa ja 3 500 maaseutuyritystä. Valiokunta pitää tärkeänä valtion nykyisen rahoitusosuuden (noin 20 prosenttia) säilymistä. Sen tarkoituksena on turvata kattavat neuvontapalvelut koko maassa. Erityisesti maatilat tarvitsevat tulevaisuutensa suunnitteluun, osaamisen kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen keskittyviä palveluja. Näin voidaan myös valmistautua paremmin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tuomiin uusiin vaikeisiinkin haasteisiin. Valiokunta pitää merkittävänä neuvontajärjestöjen roolia EU:n osaksi rahoittaman Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanossa. Kansallisin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
toimin voidaan vaikuttaa ohjelman täysimääräiseen hyödyntämiseen. Erittäin tärkeää on nuorten viljelijöiden neuvonta ja tukeminen yritystoiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä. Toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa myös viljelijöiden jaksamiseen tulee kiinnittää entistäkin enemmän huomiota. Valiokunta nostaa lisäksi esiin hevostalouden, joka on maaseudun ja kaupunkitaajamien kehittyvä elinkeino. Suomen Hevostietokeskus ry edistää hevosalan kehittymistä sekä tuottaa neuvonta- ja siihen liittyviä tukipalveluja sekä yrittäjille ja harrastajille että alan neuvonta- ja koulutusorganisaatioille. Valiokunta lisää edellä olevan perusteella momentille 850 000 euroa maaseudun neuvontajärjestöille neuvonnan rahoittamiseen, josta osoitetaan 70 000 euroa Pro Agrialle kohdennettuna Suomen Hevostietokeskus ry:lle. S u o m e n m a a t a l o u s m u s e o. Momentin määrärahasta esitetään käytettäväksi enintään 672 000 euroa vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseo Saran vuokra- ja muihin toimintamenoihin. Valtiovarainvaliokunta on vuosittain lisännyt määrärahaa siten, että se on ollut yhteensä 852 000 euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kustannustason nousun vuoksi valtionavun tarve olisi kuitenkin 902 000 euroa vuonna 2009. Opetusministeriön asettama työryhmä on valiokunnan toiveen mukaisesti selvittänyt mahdollisuudet maatalousmuseon siirtämiseen opetusministeriön alaisuuteen, johon museotoiminta on muutenkin pääosin sijoitettu. Työryhmä ehdotti maatalousmuseon nimeämistä valtakunnalliseksi erikoismuseoksi ja siirtämistä opetusministeriön hallinonalalle vuoden 2011 alusta. Valiokunta lisää momentille 130 000 euroa maatalousmuseon vuokra- ja muihin menoihin. 2009 talousarvio 10 820 000 2008 talousarvio 10 590 000 2007 tilinpäätös 10 159 000 54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 032 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti ja 2) hevostalousneuvottelukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän 9 200 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla 30.20.01 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 9 032 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Määrärahan arvioitu käyttö Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen 520 000 Avustus totopelilaitteiden linja-, huolto- ja asennuskuluihin 673 000 Avustus hevoskasvatukseen 2 750 000 Palkintotuki ja muut avustukset 4 788 000 Avustus raviratojen korjaus- ja korvausinvestointeihin 300 000 Hevostalousneuvottelukunnan menot 1 000 Yhteensä 9 032 000 2009 talousarvio 9 032 000 2008 talousarvio 8 832 000 2007 tilinpäätös 8 338 796 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erilaiset käytännön taitoja edellyttävät metsä-, luonto- ja ympäristöasiat ovat toiminnan painopistealueita. Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2009 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. 4H-neuvontajärjestössä on yhteensä yli 300 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : 4H-järjestön ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista vastuuseen edistämällä nuorten omatoimisuutta ja arjen taitoja, yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia, yhteistyötaitoja, kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioittamista. Toiminnassa on mukana 72 000 nuorisojäsentä ja 12 000 aikuisjäsentä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18