MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio

Samankaltaiset tiedostot
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Kela kuntouttaja 2009

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Aktiivisen tuen avaimet

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Depression paikallinen hoitomalli Turku

KELAn tukema kuntoutus

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Masentuneen henkilön tarina toimistotyössä Vantaalla

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työhyvinvointia työpaikoille

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Työhön kuntoutumisen tuki -hanke Projektipäällikkö Ritva Teerimäki

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Korvaava työ kemian aloilla

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Transkriptio:

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio 09.09.09

1. TTL TOIMINTAYMPÄRISTÖT VAIHTELEVAT TERVEYSTALO: 4 toimipistettä, n. 15 ttl, 3 tpsy, yksit psyk kons (4) mahd. KALLAVEDEN TYÖTERVEYS: 1 toimipiste, n. 10 ttl, 2 tpsy, yksit psyk kons mahd usein MEHILÄINEN: 1 toimipiste, n. 5 ttl, tpsy, yksit psyk kons +. TYÖTERVEYS RY.: 1 toimipiste, n. 5 ttl, KYSIN TYÖTERVEYSHUOLTO: 1 toimipiste, 4 ttl, tpsy +, KPK OMA LÄÄKÄRI: 2 toimipistettä, n. 3 ttl, tpsy, yksit kons +. SOK: 1 toimipiste, 1 ttl, yksit psyk kons +. Kellään ei mielenterveyshoitajaa tai työterveyshoitajaa Pohjois Savon alueella yhteensä 7 työpsykologia Kaikilla mahdollisuus konsultoida tai lähettää KPK/KPK:en. Terveystalo 16.12.2009 2

2. TOIMINTATAPOJEN, LÄÄKÄRIN KÄSIALAN VAIHTELUA pienen kyselyn tuloksia 1. Arvioi, montako masentunutta potilasta sadasta masentuneesta hoidat pääosin itse? V: 90 95/100 Arvioi, montako potilasta sadasta masentuneesta lähetät yksityisen psykiatrin konsultaatioon? V: 1 10/100 Arvioi, moniko masentunut potilaasi menee KPKn tai muun eshyksikön hoitoon? V: 5 7/100 Arvioi, kuinka monen esh:on päätyneen potilaan kohdalla toteutuu hoitoneuvottelu työterveyshuollon ja/tai työpaikan edustajan kanssa? V: 30 100/100 Arvioi, kuinka monen esh:on päätyneen masentuneen potilaan epikriisi tulee ilman erillisiä karhuja lähettäneelle lääkärille? V: 0 20 30 50/100 Terveystalo 16.12.2009 3

Pienen kyselyn tuloksia 2. Arvioi, moniko masentunut potilaasi sadasta masentuneesta saa lääkehoitoa? V: 70 80 90 100/100 Arvioi, moniko heistä saa riittävän lääkehoidon? V: 65 70 80/100 Arvioi, moniko masentunut potilaasi sadasta masentuneesta kieltäytyy lääkehoidosta/jättää lääkityksen käytön ensiviikkojen aikana pois? V: 20/100 Arvioi, moniko masentunut potilaasi sadasta masentuneesta saa psykoterapiaa? V: 3 10 15/100 Arvioi, moniko masentunut potilaasi sadasta masentuneesta tarvitsisi psykoterapiaa? V: 50 80/100 Arvioi, moniko masentunut potilaasi sadasta masentuneesta saa riittävästi psykososiaalista tukea yksiköstäsi (eli että hoidossa mukana on myös tt hoitaja/psykologi/tft suunnitelmallisesti)? V: 0 30 100/100 Terveystalo 16.12.2009 4

Pienen kyselyn tuloksia, 3. Arvioi, moniko masentunut potilaasi saa lääkinnällistä kuntoutusta (lähinnä sopeutumisvalmennus)? V:? 1 3 5/100 Arvioi, monenko masentuneen potilaan kohdalla työpaikalla tehdään työjärjestelyjä/työhön liittyviä järjestelyjä? V: 2 5 10 20/100 Arvioi, kuinka moni hyötyisi työpaikalla tehtävistä työjärjestelyistä/työhön liittyvistä järjestelyistä? V: 20 40 50 60 80/100 Arvioi, monenko potilaan kohdalla masennusdiagnoosin esilletulo työpaikalla huonontaa hänen tilannettaan työpaikalla? V: 1 5 30/100 Arvioi, moniko masentunut potilas sadasta masentuneesta saa ammatillista kuntoutusta sairauteensa (TYK, työkokeilu, osa tke, uudelleenkoulutus, muu: mikä?)? V: 5 15 20/100 Arvioi, moniko masentunut tarvitsisi ammatillista kuntoutusta? V: 30 50/100 Terveystalo 16.12.2009 5

Pienen kyselyn tuloksia, 4. Mitkä ovat kokonaisuudessaan masennuksen hoidon sudenkuopiat/suurimmat ongelmat/varottavat asiat (3 tärkeintä)? Potilaan päihteitten liiallinen käyttö 4 Sairausloman pitkittyminen 3 Työpaikan reagointi/reagoimattomuus 3 Potilaan persoonallisuushäiriöt 1 Potilaan hoitomyöntyvyys 1 Psykoterapian saatavuus 1 Hoidon passiivisuus 1 Psykiatrin konsultaatio; Joutuminen erikoissairaanhoitoon; Lääkkeet; Ammattilaisten antaman psykososiaalisen tuen puute Terveystalo 16.12.2009 6

Pienen kyselyn tuloksia, 5. Mikä on mielestäsi kohtuullinen sairausloman pituus a. lievässä, V: 0, 0, 2x0 2 vk, 1 vk, 2 vk, b. keskivaikeassa, V: 2 4 vk, 1 2 kk, 1 vk 2 kk c. vaikeassa masennuksessa? V: 1 6 kk, 4 6 kk, 2 6 kk Oletko lukenut (Terveysportista tai muuten): Masennuksen hyvät hoitokäytännöt työterveyshuollossa? V: 4xK, 3xEi Käypä hoito suositus: Depressio? V: 5xK, 2xEi Arvioi, kuinka yhtenäiset ovat masennuksen hoitokäytännöt Kuopion alueella? (0 =mitä sattuu, 10 = niin yhtenäiset kuin mahdollista) V: 5 6 7 Terveystalo 16.12.2009 7

3. TYÖKALUJA, VAIHTOEHTOJA SAIRAUSLOMALLE, 1. TYÖPAIKKA: Hyvin suunniteltu työ edistää työntekijän terveyttä A. Ennaltaehkäisevästi mm.: Työ ja työaikajärjestelyt yleensä; joustot Tyky ja tyhytoiminta sekä kuntoutustoiminta: kuntoremonttikurssit, ASLAK Esimiestoiminta yleensä Kiusaamiseen puuttuminen Työterveyshuollon ja työsuojelun toiminta Päätösten arviointi: ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (IVA) B. Sairastumisen jälkeen mm.: Sairauspoissaolojen seuranta, puheeksiottokeskustelut, ohjaukset työkyvyn arvioon (hoitoon ja kuntoutukseen), 3 kantaneuvottelut Aktiivinen yhteydenpito sairauslomalla olijaan Pitkittyvältä sairauslomalta työhönpaluun tukemisen suunnitelmat ja valmiudet jo etukäteen, mm. ergonomia ja työvälineasiat, kevennetty työ, korvaava työ, uudelleensijoitus, uudelleenkoulutus Terveystalo 16.12.2009 8

TYÖKALUJA, VAIHTOEHTOJA SAIRAUSLOMILLE 2. TYÖTERVEYSHUOLLOSSA: Työkykyä ja hyvinvointia uhkaavien tekijöiden aktiivinen seulonta Riittävät lääketieteelliset selvitykset ja hoidot sekä Kuntoutus: kuntoremonttikurssit, ASLAK, yksilöjaksot, sopeutumisvalmennus, TYK Sairauspoissaolojen seuranta/seurantaan osallistuminen ja yhteistyö työpaikan/työnantajan kanssa Osa sairauspäiväraha Työkokeilu Osakuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osa aikaeläke: neuvonta ja ohjaus Terveystalo 16.12.2009 9

VAIHTOEHTOJA SAIRAUSLOMILLE, 3. AMMATILLINEN KUNTOUTUS Mikä on masentuneelle sopivaa ammatillista kuntoutusta? Toimijat: Eläkevakuutusyhtiö, KELA, Työvoimahallinto Muut vakuutusyhtiöt: liikenne, sotilasvamma VAKUUTUSYHTIÖIDEN AMMATILLINEN KUNTOUTUS (esimerkkinä KEVA) Kuntoutusneuvontaa Työpaikalla toteutettavaa työkokeilua ja työhön valmennusta Työhön ja ammattiin johtavaa koulutusta. Voi olla myös: Kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen liittyvää tukea Elinkeinotukea yritystoimintaa aloittavalle kuntoutujalle. Terveystalo 16.12.2009 10

KELAn ammatillinen kuntoutus: kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia työ ja koulutuskokeiluja ammatillista koulutusta ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta työhönvalmennusta työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (Tyk) ammatillisia kuntoutuskursseja vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön ja opiskeluun muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta elinkeinotukea yritystoimintaan. Terveystalo 16.12.2009 11

4. SOVITUT MASENNUKSEN HOIDON MALLIT VALTAKUNNALLISESTI: Käypä hoito suositus Tth:n hyvät käytännöt: depressio Terveysportti Peruskoulutus LÄÄKÄRIN MUKAAN: Lehdet, Kirjat Koulutukset Esittelyt Lääkärin persoona, lääkärin tapa tehdä työtä, lääkärin kyky saada kontakti = sitoutuminen aikaan ALUEELLISESTI: KPKn monopoli hyvä asia (?) lähetteeseen merkintä työsuhteesta ja tth:n valmiudesta verkostopalaveriin osallistumiseen PER POTILAS: Asuinpaikka Taloudellinen tilanne Muut sairaudet Potilasohjaus Sitoutuminen Kokemukset, ennakkokäsitykset Elämäntilanne Terveystalo 16.12.2009 12

ALUEMALLI VAI ERI MALLIEN ERI TASOT? Valtakunnallinen malli = peruskoulutus, toimipaikkakoulutus, täydennyskoulutus, käypä hoito ja vast. suositukset Aluemalli. Joitakin sovittuja käytäntöjä on. Hoitoketju polveileva. Lääkärikohtainen malli Potilaskohtainen malli: yhteistyö korostuu: pt kanssa (subjekti), tth:n sisällä, työpaikoille ja esh:on Työpaikkakohtainen malli Yhteiskunnallinen malli => SYNTEESI = ALUEMALLI? Tarvitaanko erillistä aluemallia? IHMEEN HYVIN HOITO VOI TOTEUTUA NYKYISELLÄKIN TAVALLA Terveystalo 16.12.2009 13

5. MITEN HOIDAN MASENNUSTA MENESTYKSELLISESTI? Sitoutumalla itse: Kaikki vastaanotolle tulijat ovat masentuneita, KTT! Hyvään potilaskontaktiin ja hoitoon sitoutumiseen pyrkien Yksilöllisesti, mutta hoitosuositukset tuntien ja niiden mukaan Aktiivisesti ja aktivoivasti, moniammatillisesti tukien Lääkehoito: riittävän aikaisin, riittävän paljon, riittävän pitkään Pyrkien lyhyisiin sairauslomiin, muitakin keinoja tuntien Psykiatrin hoidossa olevia erityisesti seuraten Psykoedukaatiota erityisesti uusiutuvien oireitten tunnistamisessa ja taudin uusiutuessa nopeaa hoitoon hakeutumista korostaen Varoen/huomioon ottaen: alkoholi ja tupakka, persoonallisuushäiriöt, potilaan unohtamista esh:on = pitkät sairauslomat = VARHAINEN JA TEHOKAS HOITO JA TYÖSSÄ JAKSAMISEN TUKI (TYÖTERVEYSHUOLLON TIIMIN) YHTEISTYÖNÄ Terveystalo 16.12.2009 14

KIITOS!