Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi
Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan Setlementin ylläpitämä kansanopisto. Opisto on monikulttuurinen aikuisoppilaitos, jossa järjestetään erilaisia lyhyitä ja pitkiä koulutuksia. Opistolla on myös asumismahdollisuus. Opintotarjonta koostuu vapaan sivistystyön opinnoista, ammatillisesta koulutuksesta ja myyntipalvelukoulutuksesta. Rovala-Opisto on järjestänyt työvoimakoulutuksena kotoutumiskoulutusta vuodesta 1988 lähtien.
Rovalan maahanmuuttotyö Rovala-Opisto järjestää työvoimakoulutuksena kotoutumiskoulutusta (Rovala 5). MoniNet toimii monikulttuurisen tiedon ja toiminnan keskuksena (Kansankatu 8, 2.krs). Rovaniemen kansalaisopisto (Rovala 5)
Yleistä kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla, ELY-keskukset huolehtivat koulutuksen hankinnasta ja te-toimistot koordinoivat koulutuksia. Opiskelijat ohjautuvat koulutukseen TE-palvelujen (ja alkukartoituksen) kautta. Kohderyhmänä oppivelvollisuusiän ylittäneet työttömät tai työttömyysuhan alla olevat maahanmuuttajat. Kotoutumiskoulutus toteutuu Opetushallituksen määräysten mukaisesti (Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012 tai Aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012). Nyttemmin kotoutumiskoulutuksen perusteet ovat täydentyneet tukimateriaalilla liittyen vaihtoehtoisiin toteutusmalleihin.
Kotoutumiskoulutus Rovalassa Pitkät perinteet, suuria muutoksia ja kehittämistyötä. Tällä hetkellä opiskelijoita on 10 ryhmää: n.110 henkilöä. Opiskelijoita tällä hetkellä noin 35 eri maasta. Kotoutumiskoulutus toteutuu Opetushallituksen määräysten mukaisesti. Kototiimissä työskentelee noin 12 opettajaa erilaisissa rooleissa, mm. ohjaavana opettajana tai tietyn vastuuaineen opettajana ja ohjaana.
Koulutuspolut Opiskelijat ohjautuvat erilaisille poluille ja moduuleihin. Luku- ja kirjoitustaidon koulutus (n. 200pv) Hitaasti etenevä polku (n.1-2 vuotta) Perussuomen polku (n. 1-2 vuotta) Nopea polku (ei ole toteutunut sellaisenaan) Ohjaus ja henkilökohtaistaminen
Kotoutumiskoulutuksen tavoite ja keskeiset sisällöt Koulutuksen aikana opiskelijan tulee saavuttaa sellaiset suomen kielen valmiudet, joita hän tarvitsee toimiakseen arkielämässä, suomalaisessa yhteiskunnassa, työelämässä ja jatkokoulutuksessa. Suomen kielen tavoitteena on toimiva peruskielitaito (EVK B1.1) YKI:n keskitason testin suorittaminen. Keskeisinä sisältöinä ovat suomen kieli ja viestintätaidot, työelämä- ja yhteiskuntataidot ja valinnaiset opinnot. Huomaa kielitaidon tavoite molemmilla poluilla.
Mihin kotoutumiskoulutuksen jälkeen? Henkilökohtaisen opiskelupolun päättymisvaiheessa seuraa erilaisia jatkopolkuja, mm.: Työllistyminen Työnhaku Jatko-opinnot - Esim. ammatilliseen tai korkeakoulutukseen valmistavat/valmentavat opinnot - Ammatillinen lisäkoulutus / täydennyskoulutus - Aikuisten perusopetus - Oppisopimuskoulutus Yrittäjyys Työllistämistä tukevat palvelut, kuten työ-/koulutuskokeilu Työvoimakoulutukset ja -valmennukset Kuntouttavat palvelut Muut mahdolliset palvelut
Ajankohtaista Voimakas turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on pakottanut/pakottaa miettimään yhä taloudellisempia ja tehokkaampia toteuttamismalleja kotoutumiskoulutukseen. Lähtökohtana on myös nopeuttaa työelämään ja jatko-opintoihin johtavaa polkua, johon liitetään mukaan vahvemmin ammatillisia opintoja, yrittäjyyttä, vapaaehtoistyötä, verkko- ja etäopiskelua sekä muuta omaehtoista opiskelua tai toimintaa lähiopetusjaksojen välillä. Myös mahdollinen orientoiva moduuli vastaanottokeskuksiin. Koulutuksen enimmäiskesto pysynee samana, huomioiden kuitenkin paremmin henkilökohtaiset tarpeet. Kielitaitotavoite pysyy myös samana.
Pohdittavaa Koulutettavien määrän kasvu suhteessa resursseihin, koulutukseen pääsy. Opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutuminen. Vakiintumaton rahoitus, vaikka kotoutumiskoulutus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa koulutuskentässä Milloin pysyväksi osaksi Suomen koulutusjärjestelmää? Laadukkaan koulutuksen ylläpitäminen, pitkäjänteisen kehittämistyön jatkuminen ja ammattitaitoisen henkilökunnan pysyvyys organisaatioissa.
Kotoutumisen prosessin onnistuminen Tehokas kotouttamistyö Yksilökohtainen kotoutuminen, perheen kotoutuminen Kotoutuminen on aina henkilökohtainen prosessi. Kotoutumisen onnistumiseen vaikuttavat monet asiat (esim. motivaatio, lähtötilanne saapuessa maahan, kotoutumisen vaihe, kielitaito, sosiaaliset suhteet, terveydentilanne, ohjauksen ja opetuksen määrä/laatu, vastaanottavan maan/paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet). Kielen oppimista tapahtuu joka päivä erilaisissa oppimistilanteissa kieli on mukana koko ajan arjessa. Kaksisuuntainen kotoutuminen. Inhimillisyys tuloksia odottaessa.
Voimakasta suvaitsevaisuuden ja kotoutumisen edistämisen työtä tarvitaan Miten otamme paremmin huomioon ohjaus- ja opetustyössä kotoutumisprosessiin liittyvät paineet ja haastekohdat? Entä koko perheen kotoutumisen huomioiminen? Miten edistämme ymmärrystä ja vuorovaikutusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilöä tavatessamme? Olemmeko valmiita tekemään työtä yhteisen ymmärryksen löytämiseksi olemmeko valmiita muuttamaan omia toimintatapoja ja helpottamaan esim. kieliongelmista johtuvia haasteita? Mikä auttaa solmukohtien avaamiseen? Milloin kielitaito on riittävä? Vaikuttaako kielitaito tasapuolisen kohtelun tai asioiden hoitamisen sujumiseen arjessa? Milloin henkilö on tarpeeksi kotoutunut ja miten se mitataan? Milloin kotoutuja on valmis ja olemmeko me valmiita - entä yhteiskuntamme? Yhteisen kotoutumisen haasteen edessä: verkostoitumisen merkitys!
Kotoutujan näkökulma Maria Htaw Rovala-Opistossa opiskelijana 2008-2011 välillä hitaasti etenevällä polulla.
Kiitos!