Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden 2016 alueluokituksen mukaisia. 2000-luvulla työpaikkojen määrä oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin työpaikkoja oli 53 705. Vuonna työpaikkoja oli 50 138. Työpaikkojen määrä pieneni vuosina 2008- yhteensä runsaalla 3 400 ja vuoden aikana 1 289 työpaikalla. (Kuva 1). Vuosina 2008- Lahden työpaikkojen määrän suhteellinen lasku oli kiivaampaa kuin muissa suurimmissa kaupungeissa lukuun ottamatta Kouvolaa. Näiden seitsemän vuoden aikana työpaikkojen määrä laski Lahdessa peräti 6,4 %. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten Vantaalla (4,0 %). Vuonna suurimpien kaupunkien työpaikkojen määrä pieneni lukuun ottamatta Vantaata, jossa kasvu oli 0,9 %. Työpaikat vähenivät eniten Lahdessa. (Kuva 2). 54000 53000 % -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Helsinki -0,7 52000 Espoo -1,8 Tampere -0,2 51000 50000 49000 53556 53705 52759 52065 51846 51228 50861 50028 5017550504 50191 50275 52202 51427 50138 Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti -2,5-1,3-0,5-0,3 0,9 Kuopio -2,0 48000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kouvola -1,8 Kuva 1. Lahden työpaikat vuosina 2000-. Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien työpaikkojen määrän muutosprosentti vuonna.
2 Teollisuustyöpaikoista lähes joka kolmas kadonnut vuoden 2007 jälkeen Toimialaluokitus 2008:lla (TOL 2008) on mahdollista tehdä aikasarjavertailuja vuodesta 2007 lähtien. Merkittävin muutos Lahden työpaikkarakenteessa tapahtui vuonna 2011, jolloin suurin osa työpaikoista ei ollut enää teollisuudessa vaan terveys- ja sosiaalipalveluissa. Vastaava tapahtuma sattui koko maassa pari vuotta aikaisemmin. Vuonna työpaikkoja oli terveys- ja sosiaalipalveluissa 9 568 eli 19,1 % kaikista työpaikoista. Teollisuustyöpaikkoja oli 8 053 (16,1 % työpaikoista) sekä tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja 6 523 (13,0 % työpaikoista). (Taulukko 1). Yhteensä terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa 48 % Lahden työpaikoista. Lisäksi Lahdessa työssäkäyviä työllistivät etenkin hallinto- ja tukipalvelutoiminta (3 781 työpaikkaa), koulutus (3 554 työpaikkaa) ja rakentaminen (3 481 työpaikkaa). Teollisuustyöpaikkoja oli vielä vuoden lopussa 2007 yli 11 500. Vuoden 2007 jälkeen teollisuudesta on kadonnut 3 500 työpaikkaa eli yli 30 %. Vuonna alalta hävisi 238 työpaikkaa. Vuosina 2008- tukku- ja vähittäiskauppa menetti yli 700 työpaikkaa eli liki 10 % työpaikoista. Vuonna työpaikkojen määrä laski eniten kaupan alalla, josta katosi 385 työpaikkaa. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työpaikkojen määrä kasvoi 1 340 eli 16,3 % vuosina 2008-. Tämänkin alan työpaikkojen määrä kääntyi laskuun vuonna, jolloin terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkavähennys oli 293. Vuosien 2008- aikana syntyi eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalialan jälkeen hallinto- ja tukipalveluihin, alan työpaikkalisäys oli liki 500. Rakennusalalta sen sijaan katosi yli 700 työpaikkaa samana ajanjaksona. Toimialaluokitusta käytetään yritysten ja muiden organisaatioiden tai yksittäisten toimipaikkojen luokitteluun niissä harjoitetun taloudellisen toiminnan perusteella. Vuodesta 2007 lähtien tilastot on julkaistu TOL 2008 - luokituksella, joka korvasi Toimialaluokitus 2002 - luokitusstandardin. muutos 2013- muutos 2008-2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 % lkm % lkm % yhteensä 53 556 53 705 51 228 52 065 52 759 52 202 51 427 50 138 100,0-1 289-2,5-3 418-6,4 A Maa-, metsä- ja kalatalous 286 332 305 298 286 273 295 273 0,5-22 -7,5-13 -4,5 B Kaivostoiminta 14 10 14 18 23 17 16 6 0,0-10 -62,5-8 -57,1 C Teollisuus 11 553 10 977 9 042 9 187 9 021 8 799 8 291 8 053 16,1-238 -2,9-3 500-30,3 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, 212 210 234 250 276 268 268 231 0,5-37 -13,8 19 9,0 E Vesihuolto ja jätehuolto 226 271 255 302 309 322 306 337 0,7 31 10,1 111 49,1 F Rakentaminen 4 216 4 072 3 575 3 928 3 833 3 728 3 586 3 481 6,9-105 -2,9-735 -17,4 G Tukku- ja vähittäiskauppa 7 231 7 422 7 413 7 180 7 343 7 108 6 908 6 523 13,0-385 -5,6-708 -9,8 H Kuljetus ja varastointi 2 782 2 758 2 697 2 674 2 600 2 549 2 429 2 472 4,9 43 1,8-310 -11,1 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 811 1 842 1 737 1 605 1 752 1 726 1 765 1 683 3,4-82 -4,6-128 -7,1 J Informaatio ja viestintä 1 533 1 436 1 362 1 345 1 369 1 306 1 266 1 317 2,6 51 4,0-216 -14,1 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 751 762 741 717 812 776 763 753 1,5-10 -1,3 2 0,3 L Kiinteistöalan toiminta 568 565 614 576 597 565 568 548 1,1-20 -3,5-20 -3,5 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toiminta 2 218 2 220 2 033 2 034 2 067 2 321 2 408 2 393 4,8-15 -0,6 175 7,9 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 3 283 3 432 3 541 3 982 3 845 3 695 3 598 3 781 7,5 183 5,1 498 15,2 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus 2 297 2 234 2 153 2 215 2 662 2 486 2 270 2 017 4,0-253 -11,1-280 -12,2 P Koulutus 3 532 3 641 3 737 3 685 3 761 3 904 3 693 3 554 7,1-139 -3,8 22 0,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 8 228 8 739 8 849 9 022 9 130 9 378 9 861 9 568 19,1-293 -3,0 1 340 16,3 R Taiteet, viihde ja virkistys 949 988 1 009 1 002 1 078 1 055 1 180 1 160 2,3-20 -1,7 211 22,2 S Muu palvelutoiminta 1 378 1 453 1 446 1 435 1 389 1 413 1 419 1 410 2,8-9 -0,6 32 2,3 T Kotitalouksien toiminta työnantajina 1 2 0 0 2 0 63 73 0,1 10 15,9 72 U Kansainvälisten organisaatioiden toiminta 0 0 0 0 1 0 2 1 0,0-1 -50,0 1 X Toimiala tuntematon 487 339 471 610 603 513 472 504 1,0 32 6,8 17 3,5 Taulukko 1. Lahden työpaikat toimialan mukaan vuosina 2007-.
3 Valtion työpaikkojen osuus alle 4 % Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli Lahtea suurempi vain pääkaupunkiseudun kunnissa ja Tampereella, joissa oli puolestaan suhteellisesti vähiten kuntasektorin työpaikkoja. Kunnan työpaikkojen osuus oli Lahtea suurempi vain Kuopiossa. (Kuva 3). Valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkojen osuus oli Lahdessa pienempi kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa keskimäärin. Suhteellisesti eniten valtion työpaikkoja oli Jyväskylässä ja Helsingissä, joissa osuus oli yli 10 %. Valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkojen osuus oli suurin Vantaalla (7,1 %). Lahti on tullut tunnetuksi yrittäjien kaupunki, mikä näkyy myös tilastoissa. Yrittäjien osuus Kouvolan ja Kuopion jälkeen oli suurin Lahdessa. Vuonna lukumääräisesti eniten Lahden työpaikkoja katosi kuntasektorilta (575 työpaikkaa) ja yksityiseltä sektorilta (549 työpaikkaa). Kuitenkin suhteellinen vähennys oli suurin eli 9,4 % valtioenemmistöisistä yhtiöissä (62 työpaikkaa). Kuntasektorin työpaikkojen määrä laski 4,2 % ja yksityissektorin työpaikkavähennys oli 1,8 %. Valtion työpaikat vähenivät 1,7 % (31 työpaikkaa). Yrittäjinä toimivien määrä laski 2,7 % (117 työpaikkaa). (Kuva 4). Yksityinen sektori Valtio Kunta 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 1785 1754 13581 13006 31040 30491 Valtioenemmistöinen Oy 659 597 Yrittäjät 4344 4227 2013 Kuva 4. Lahden työpaikat työnantajasektorin mukaan vuosina 2013 ja. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA 57,9 5,8 23,1 2,5 10,6 Helsinki 62,5 10,6 17,1 3,2 6,5 Espoo 67,4 6,3 16,1 3,0 6,9 Tampere 64,4 7,2 18,9 2,7 6,7 Vantaa 69,7 3,3 13,9 7,1 6,0 Oulu 57,8 7,6 25,5 1,9 7,0 Turku 58,6 9,6 23,0 1,7 6,9 Jyväskylä 56,7 10,8 22,5 2,0 7,9 Lahti 60,8 3,5 25,9 1,2 8,4 Kuopio 51,4 9,5 28,5 2,1 8,5 Kouvola 53,8 8,1 24,3 3,2 10,5 Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Kuva 3. Koko maan ja suurimpien kaupunkien työpaikat työnantajasektorin mukaan vuonna.
4 Työllisten määrä laski tuhannella Lahtelaisten työllisten eli työllisen työvoiman määrä oli suurimmillaan vuoden 2008 lopussa, jolloin heitä oli 49 977. Työllisen työvoiman määrä pieneni vuoden 2007 jälkeen yhteensä liki 3 700 ja vuoden aikana 1 007 henkilöllä. Vuoden lopussa työllisten määrä oli 46 238. (Kuva 5). Koko työvoiman määrän lisäys oli vain noin 600 vuoden 2007 jälkeen ja 170 vuonna. Työvoimaan kuuluvat kaikki 15-74-vuotiaat työlliset tai työttömät henkilöt. Työllisten määrän pienenemisen myötä työttömien ja eläkeläisten määrä lisääntyi. Työttömien määrä lisääntyi lähes 4 300 henkilöllä vuosina 2008- ja 1 177 henkilöllä vuonna. Vuosina 2008- Lahden työllisen työvoiman suhteellinen lasku oli kiivaampaa kuin muissa suurimmissa kaupungeissa lukuun ottamatta Kouvolaa. Näiden seitsemän vuoden aikana työllisten määrä laski Lahdessa peräti 7,4 %. Työllisten määrä kasvoi eniten Kuopiossa, jossa kasvu oli liki kolme prosenttia. Vuonna kaikissa suurissa kaupungeissa työllisen työvoiman määrä supistui. Työllisten määrä laski Lahtea (- 2,1 %) enemmän vain Kouvolassa (- 2,4 %). (Kuva 6). Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola % -2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0-2,4-2,1-1,3 Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien työllisen työvoiman määrän muutosprosentti vuonna. -0,9-0,7-0,5-0,6-0,2-0,2 0,0 51000 50000 49000 48000 47000 49917 49977 49068 48882 46000 45000 48056 47835 47299 47300 47069 46785 46859 47303 48228 47245 46238 44000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 5. Lahden työllinen työvoima vuosina 2000-.
5 Terveys- ja sosiaalipalvelut lahtelaisten suurin työllistäjä Vuonna 2013 terveys- ja sosiaalipalvelut oli ensimmäisen kerran lahtelaisten suurin työllistäjä. (Taulukko 2). Vuonna terveys- ja sosiaalipalvelut työllisti lahtelaisesta työllisestä työvoimasta 8 127 (17,6 %), teollisuus 7 716 (16,7 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa 5 931 henkilöä (12,8 %). Yhteensä näillä kolmella toimialalla työskenteli 47 % lahtelaisesta työllisestä työvoimasta. Muista suurista toimialoista hallinto- ja tukipalvelutoiminta työllisti 3 430, rakentaminen 3 217 ja koulutus 3 191 lahtelaista. Vuoden 2007 jälkeen lahtelaisia ovat työllistäneet entistä vähemmän etenkin teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen ja julkinen hallinto. Näillä toimialoilla lahtelaisten työllisten määrä väheni yli 5 000 henkilöllä vuosina 2008- ja 779 henkilöllä vuonna. Lahtelaisia työllisti entistä enemmän etenkin terveysja sosiaalipalvelut sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Lisäys oli vuosina 2008- terveys- ja sosiaalipalveluissa yli 850 sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa liki 400. Vuonna terveys- ja sosiaalipalvelut työllisti kuitenkin 198 lahtelaista vähemmän kuin edellisenä vuonna. muutos 2013- muutos 2008-2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 % lkm % lkm % yhteensä 49 917 49 977 47 303 48 228 49 068 48 882 47 245 46 238 100,0-1 007-2,1-3 679-7,4 A Maa-, metsä- ja kalatalous 346 358 336 335 327 308 310 290 0,6-20 -6,5-56 -16,2 B Kaivostoiminta 21 16 21 21 26 21 25 14 0,0-11 -44,0-7 -33,3 C Teollisuus 11 279 10 647 8 768 8 958 8 913 8 737 7 932 7 716 16,7-216 -2,7-3 563-31,6 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, 187 185 200 205 221 223 225 194 0,4-31 -13,8 7 3,7 E Vesihuolto ja jätehuolto 224 273 226 253 269 288 285 306 0,7 21 7,4 82 36,6 F Rakentaminen 3 752 3 610 3 107 3 406 3 419 3 373 3 344 3 217 7,0-127 -3,8-535 -14,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa 6 510 6 713 6 639 6 499 6 610 6 400 6 127 5 931 12,8-196 -3,2-579 -8,9 H Kuljetus ja varastointi 2 725 2 705 2 535 2 608 2 617 2 756 2 612 2 579 5,6-33 -1,3-146 -5,4 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 799 1 802 1 701 1 628 1 750 1 750 1 773 1 687 3,6-86 -4,9-112 -6,2 J Informaatio ja viestintä 1 360 1 298 1 254 1 296 1 307 1 272 1 209 1 253 2,7 44 3,6-107 -7,9 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 696 697 685 690 704 704 694 678 1,5-16 -2,3-18 -2,6 L Kiinteistöalan toiminta 496 499 520 494 503 498 482 459 1,0-23 -4,8-37 -7,5 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toiminta 2 177 2 205 2 019 2 076 2 088 2 191 2 141 2 157 4,7 16 0,7-20 -0,9 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 3 051 3 224 3 249 3 641 3 636 3 431 3 284 3 430 7,4 146 4,4 379 12,4 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus 2 222 2 163 2 115 2 105 2 433 2 363 2 122 1 882 4,1-240 -11,3-340 -15,3 P Koulutus 3 094 3 203 3 260 3 235 3 297 3 433 3 257 3 191 6,9-66 -2,0 97 3,1 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 7 270 7 688 7 771 7 791 7 882 8 166 8 325 8 127 17,6-198 -2,4 857 11,8 R Taiteet, viihde ja virkistys 860 924 982 954 1 014 1 010 1 130 1 094 2,4-36 -3,2 234 27,2 S Muu palvelutoiminta 1 358 1 425 1 442 1 421 1 445 1 445 1 431 1 455 3,1 24 1,7 97 7,1 T Kotitalouksien toiminta työnantajina 2 3 1 1 3 0 63 73 0,2 10 15,9 71 U Kansainvälisten organisaatioiden toiminta 0 0 0 0 1 0 2 1 0,0-1 -50,0 1 X Toimiala tuntematon 488 339 472 611 603 513 472 504 1,1 32 6,8 16 3,3 Taulukko 2. Lahden työllinen työvoima toimialan mukaan vuosina 2007-.
Indeksi 1999=100 6 Kotikunnan ulkopuolella työssäkäynti väheni Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta kunnan työlliseen työvoimaan nähden. Vuonna Lahden työpaikkaomavaraisuus oli 108,4. Kaupungissa oli siis enemmän työpaikkoja kuin kaupungissa asuvia työllisiä työntekijöitä. Tästä seuraa pendelöintiä, jolla tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan ulkopuolella. Yleisesti pendelöintiä tapahtuu eniten ympäryskunnista suuriin kaupunkeihin. 2000-luvulla Lahdessa työssäkäyvien lahtelaisten määrä pieneni lähes kuudella prosentilla eli liki 2 200 henkilöllä. Vuonna vähennys oli 2,3 % (855 työllistä). (Kuva 7). Pendelöinti lisääntyi 2000-luvulla, jolloin Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä kasvoi 37 % eli yli 3 700 henkilöllä. Ulkopaikkakunnalla töissä käyvien lahtelaisten määrä kasvoi puolestaan 40 % eli runsaalla 2 800 työllisellä. Pendelöinti väheni vuonna, jolloin Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä laski 3,1 % (434 työllistä) ja kotikuntansa ulkopuolella töissä käyvien lahtelaisten määrä laski 1,5 % (152 työllistä). Vuonna Lahden 46 238 työllisestä työvoimasta 9 875 (21 %) kävi töissä kotikuntansa ulkopuolella. Vuonna Lahdessa 50 138 työssäkäyvästä henkilöstä oli lahtelaisia 36 363 (73 %) ja ulkopaikkakuntalaisia 13 775. 155,0 150,0 145,0 140,0 135,0 130,0 Lahden työpaikat 125,0 120,0 Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset Lahdessa työssäkäyvät lahtelaiset 115,0 110,0 Lahden ulkopuolella työssä käyvät lahtelaiset 105,0 100,0 95,0 90,0 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Lähde: TIlastokeskus Kuva 7. Lahden työpaikat, alueella työssäkäyvät lahtelaiset ja ulkopaikkakuntalaiset sekä ulkopaikkakunnalla työssäkäyvät lahtelaiset. Indeksi 1999=100.
67 Puolet Hollolan työllisistä käy Lahdessa töissä Vuosien 2008- aikana Lahdessa työssäkäyvien kehyskuntien asukkaiden (Asikkala, Hollola ja Orimattila) määrä pieneni lähes 270 henkilöllä, mutta muista maakunnan kunnista työssäkäynti Lahteen kasvoi noin sadalla henkilöllä. Pääkaupunkiseudulta pendelöivien määrä kasvoi liki 180 henkilöllä. Vuonna Lahdessa 50 138 työssäkäyvästä henkilöstä oli ulkopaikkakuntalaisia 13 775. Heidän määränsä supistui vuoden aikana yhteensä 434 henkilöllä. Pendelöinti väheni kehyskunnista 288 henkilöllä, muualta Päijät-Hämeestä 57 henkilöllä ja pääkaupunkiseudulta kuudella henkilöllä. Lahteen pendelöitiin eniten sen kehyskunnista eli Hollolasta, Orimattilasta ja Asikkalasta. 15 % Lahdessa työssäkäyvistä asui naapurikunnassa. Kehyskunnista eniten Lahdessa työssäkäyviä oli Hollolasta. Heitä oli 4 888 henkilöä eli lähes joka kymmenes Lahdessa työssäkäyvästä oli hollolalainen. Lahti oli merkittävä työpaikkakunta myös orimattilalaisille, joista 1 840 henkilöä kävi Lahdessa töissä. Lahdessa työssäkäyvistä 1 138 oli Heinolasta ja 991 oli Asikkalasta. 927 työntekijää asui pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset työskentelivät yleisimmin terveys- ja sosiaalipalveluissa (2 604 henkilöä), teollisuudessa (2 351 henkilöä) sekä tukkuja vähittäiskaupassa (1 866 henkilöä). (Kuva 8). Ulkopaikkakuntalaisten osuus toimialan kaikista työntekijöistä oli suurin rakennusalalla (35 %) ja julkisessa hallinnossa (33 %). muutos muutos 2008-2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 % lkm % lkm % Työpaikat yhteensä 53 556 53 705 51 228 52 065 52 759 52 202 51 427 50 138 100,0-1 289-2,5-3 418-6,4 Lahti 39 854 39 911 37 869 38 389 38 770 38 409 37 218 36 363 72,5-855 -2,3-3 491-8,8 Kehyskunnat 7 987 8 088 7 747 7 923 8 003 7 975 8 007 7 719 15,4-288 -3,6-268 -3,4 Muu Päijät-Häme 1 635 1 717 1 602 1 825 1 801 1 816 1 795 1 738 3,5-57 -3,2 103 6,3 Pääkaupunkiseutu 752 790 780 786 841 873 933 927 1,8-6 -0,6 175 23,3 Muu Suomi 3 328 3 199 3 230 3 142 3 344 3 129 3 474 3 391 6,8-83 -2,4 63 1,9 Pendelöijät yhteensä 13 702 13 794 13 359 13 676 13 989 13 793 14 209 13 775 27,5-434 -3,1 73 0,5 Taulukko 3. Lahdessa työssäkäyvät asuinkunnan mukaan vuosina 2007-. Päijät-Hämeen 77 826 työllisestä työvoimasta 59 % eli 45 820 henkilöä kävi Lahdessa töissä. Lahtelaisista työllisistä 79 % ja Hollolan työllisistä joka toinen kävi Lahdessa töissä. Lahdessa työssäkäyvien osuus kunnan työllisestä työvoimasta oli korkea myös Asikkalassa (32 %) ja Orimattilassa (29 %). (Taulukko 4). omassa kunnassa työssäkäyvät Lahdessa työssäkäyvät kunta työlliset henkilöä % henkilöä % Asikkala 3 069 1 537 50,1 991 32,3 Hartola 1 052 769 73,1 33 3,1 Heinola 6 911 5 041 72,9 1 138 16,5 Hollola 9 826 3 300 33,6 4 888 49,7 Kärkölä 1 888 1 014 53,7 308 16,3 Lahti 46 238 36 363 78,6 36 363 78,6 Orimattila 6 437 3 167 49,2 1 840 28,6 Padasjoki 1 078 648 60,1 152 14,1 Sysmä 1 327 967 72,9 107 8,1 yhteensä 77 826 52 806 67,9 45 820 58,9 Taulukko 4. Päijät-Hämeen kuntien työllinen työvoima, asuinkunnassa ja Lahdessa työssäkäyvät vuonna.
68 Lahtelaisista yli 2 700 töissä pääkaupunkiseudulla Vuosien 2008- aikana kotikuntansa ulkopuolella työssäkäyvien lahtelaisten määrä kasvoi lähes 200 henkilöllä. Pendelöinti väheni kehyskuntiin noin 400 henkilöllä ja muihin maakunnan kuntiin liki 70 henkilöllä. Pääkaupunkiseudulla töissä käyvien lahtelaisten määrä sen sijaan kasvoi yli 80 henkilöllä. (Taulukko 5). Ulkopaikkakunnalla töissä käyvien lahtelaisten määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2013. Vuonna lahtelaisten pendelöijien määrä laski edellisvuodesta yhteensä 152 henkilöllä. Pendelöinti kehyskuntiin pieneni 32 henkilöllä, muuhun Päijät-Hämeeseen 59 henkilöllä ja pääkaupunkiseudulle myös 59 henkilöllä. Lahdessa asuva työllinen työvoima oli vuoden lopussa 46 238, joista 9 875 kävi töissä kotikaupunkinsa ulkopuolella. Lahtelaisista 3 200 pendelöi kaupunkiseudun muihin kuntiin, 1 056 muihin Päijät-Hämeen kuntiin ja 2 736 pääkaupunkiseudulle. Lahtelaiset pendelöivät yleisimmin Hollolaan (2 035) ja Helsinkiin (1 707). Lahden ulkopuolella työskentelevät lahtelaiset toimivat yleisimmin teollisuudessa (2 014 henkilöä), tukkuja vähittäiskaupassa (1 274 henkilöä) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (1 163 henkilöä). (Kuva 8). Lahtelaisista kuljetus- ja varastointitehtävissä olevista 32 % ja rakennustyöntekijöistä 30 % kävi töissä Lahden ulkopuolella. Julkisessa hallinnossa, informaation ja viestinnän toimialalla sekä teollisuudessa toimivista lahtelaisista lähes 30 % kävi töissä jossakin muussa kunnassa kuin Lahdessa. Taulukko 5. Lahden työllinen työvoima työssäkäyntikunnan mukaan vuosina 2007-. muutos muutos 2008-2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 % lkm % lkm % Työlliset yhteensä 49 917 49 977 47 303 48 228 49 068 48 882 47 245 46 238 100,0-1 007-2,1-3 679-7,4 Lahti 39 854 39 911 37 869 38 389 38 770 38 409 37 218 36 363 78,6-855 -2,3-3 491-8,8 Kehyskunnat 3 597 3 471 3 146 3 266 3 395 3 521 3 232 3 200 6,9-32 -1,0-397 -11,0 Muu Päijät-Häme 1 123 1 144 1 038 1 076 1 111 1 083 1 115 1 056 2,3-59 -5,3-67 -6,0 Pääkaupunkiseutu 2 654 2 689 2 636 2 764 2 888 2 885 2 795 2 736 5,9-59 -2,1 82 3,1 Muu Suomi 2 689 2 762 2 614 2 733 2 904 2 984 2 885 2 883 6,2-2 -0,1 194-7,4 Pendelöijät yhteensä 10 063 10 066 9 434 9 839 10 298 10 473 10 027 9 875 21,4-152 -1,5-188 -1,9 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset 49 66 1 9 2351 64 27 95 64 1218 954 1866 1274 713 820 326 330 418 354 221 146 141 52 777 541 639 288 670 535 1061 698 2604 1163 276 210 285 330 Ulkopaikkakunnalla työssä käyvät lahtelaiset Kuva 8. Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset sekä ulkopaikkakunnalla työssäkäyvät lahtelaiset toimialoittain vuonna.
69 Yhteenveto Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa, joiden määrä laski vuodessa 1 289 (- 2,5 %). Luvut ovat vuoden 2016 alueluokituksen mukaisia. Vuoden aikana eniten työpaikkoja katosi kaupan, terveys- ja sosiaalipalveluista, julkisen hallinnon ja teollisuuden toimialoilta. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Merkittävin muutos Lahden työpaikkarakenteessa tapahtui vuonna 2011, jolloin suurin osa työpaikoista ei ollut enää teollisuudessa vaan terveys- ja sosiaalipalveluissa. Vuoden lopussa Lahdessa oli eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, joita oli 19 % kaikista työpaikoista. Teollisuuden osuus oli 16 % ja tukku- ja vähittäiskaupan 13 %. Vuonna työllisiä oli 46 238. Vuodessa työllisten määrä pieneni 1 007 henkilöllä (- 2,1 %). Vuonna kaikissa suurimmissa kaupungeissa työllisen työvoiman määrä supistui. Eniten lahtelaisten työpaikkoja hävisi julkisesta hallinnosta, teollisuudesta sekä tukku- ja vähittäiskaupasta. Lahtelaisia työllisti edellisvuotta enemmän etenkin hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Terveys- ja sosiaalipalvelut oli ohittanut teollisuuden lahtelaisten suurimpana työllistäjänä jo vuonna 2013. Vuonna terveys- ja sosiaalipalvelut työllisti lahtelaisesta työllisestä työvoimasta 18 %, teollisuus 17 % ja tukku- ja vähittäiskauppa 13 %. Vuonna Lahden työpaikkaomavaraisuus oli 108,4. Kaupungissa oli siis enemmän työpaikkoja kuin kaupungissa asuvia työllisiä työntekijöitä. Lahdessa sijaitsevien työpaikkojen, työllisen työvoiman ja lahtelaisten omassa kunnassa työssäkäyvien määrät pienenivät. Myös pendelöijien määrä laski. Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan ulkopuolella. Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä laski 3,1 % ja ulkopaikkakunnalla työssä olevien lahtelaisten määrä laski 1,5 %. Lahteen pendelöitiin eniten sen kehyskunnista, joissa asui 15 % Lahdessa työssäkäyvistä. Naapurikunnan Hollolan työllisistä jopa puolet kävi Lahdessa töissä. Lahtelaiset puolestaan pendelöivät yleisimmin Hollolaan ja Helsinkiin. Lahden työpaikat vuonna Lahden työlliset vuonna Yhteensä 50 138 Yhteensä 50 138 Suurimmat toimialat: Suurimmat toimialat: terveys- ja sosiaalipalvelut 19 % terveys- ja sosiaalipalvelut 18 % tukku- ja vähittäiskauppa 16 % teollisuus 17 % teollisuus 13 % tukku- ja vähittäiskauppa 13 % Muutos toimialoittain: Muutos toimialoittain: yhteensä - 1 289 (-2,5 %) yhteensä - 1 065 (-2,3 %) tukku- ja vähittäiskauppa - 385 (-5,6 %) julkinen hallinto - 240 (-11,3) terveys- ja sosiaalipalvelut - 293 (-3,0 %) teollisuus - 216 (-2,7 %) Työntekijöiden asuinkunta: Työpaikan sijaintikunta: Lahti 336 363 (73 %) Lahti 36 363 (79 %) kehyskunnat 7 719 (15 %) kehyskunnat 3 200 (7 %) muut Päijät-Hämeen kunnat 1 738 (4 %) muut Päijät-Hämeen kunnat 1 056 (2 %) pääkaupunkiseudun kunnat 927 (2 %) Pääkaupunkiseudun kunnat 2 736 (6 %) muut kunnat 3 391 (7 %) muut kunnat 2 883 (6 %) Lähteet: Tilastokeskus Tilda-tilastotietokanta