Mikä on puhtaan veden arvo? Antton Keto Suomen ympäristökeskus Puheenvuoro Puula Forum 6.7.2012
Esitelmän sisältö Suomen vesivaroista Puulasta Vesienhoidosta ja vesienhoidon tavoitteista Vesien tilan parantamisen hyödyistä Puhtaan veden arvosta ja sen merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa
Suomi on vesien maa 187 888 järveä 314 000 km rantaviivaa 178 947 saarta 22 085 lähdettä 647 jokea Vesivarat: 21 000 m 3 /as vuosi Esko Kuusisto, SYKE
EU-maiden vesivarat (m 3 /as. vuosi) Suomi 22000 Ruotsi 20000 Slovenia 16100 Irlanti 13000 Viro 8000 Itävalta 6900 Latvia 6100 Kreikka 4200 Liettua 4100 Portugal 3900 Ranska 3100 Espanja 2800 Esko Kuusisto, SYKE Italia 2800 Slovakia 2600 Luxemburg 2200 Tanska 2100 Tsekki 1500 Puola 1400 Saksa 1200 Iso-Britannia 1200 Kypros 1100 Belgia 800 Unkari 600 Alankomaat 600 Malta 130
Puulan ominaispiirteistä Puulavesi on laajoista selistä muodostuva monimuotoinen ja suuri järvi, jolle ovat tunnusomaisia jylhät, karut ja kallioiset rannat Valuma-alue 3436 km 2 Pinta-ala on 330 km² Suurin syvyys 69 m (Pauninselkä) ja keskisyvyys 9,2 m Saaria 1659 kpl, joiden yhteispinta-ala on 123 km 2 Puula on jaettu pääaltaaseen, Kotalahteen, Lihavanselkä-Kaiskonselkään, Ruovedenselkä- Vuojaselkään sekä Siikaveteen Puula vastaanottaa koillisesta Läsäkosken kautta Kyyveden alueen vedet ja lisäksi siihen laskee useita Puulan lähialueen järviä
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 10.7.2012 6
Puulan luontoarvoista Puulavesi kuuluu vedenlaatunsa, monipuolisen luontonsa ja monin paikoin myös vähäisen asutuksensa vuoksi tärkeimpiin Mikkelin läänin kohteisiin Rikkonainen ja karu saaristoluonto on omaleimaista ja alue on myös maisemaltaan erittäin arvokas Suuret selkävedet suovat mereisen luonteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet runsaan kuikkakannan ja melko runsaan selkälokkikannan esiintymiselle Purotierasammalen kasvupaikka on ainoa tunnettu Etelä-Savossa
Puulan veden laadusta Suurin osa Puulasta on kirkasvetistä Vesi on väriltään vain hieman ruskeahkoa, suurin osa järvestä on tyypiltään niukkahumuksista Happitilanne on järvessä hyvä ja rehevyystasoltaan järvi on karu Ekologinen tila on hyvä/erinomainen samoin virkistyskäyttö- ja yleinen käyttökelpoisuusluokitus Puulan läntinen Lihavanselkä-Kaiskonselkä ja Siikavesi poikkeavat vedenlaadultaan pääaltaasta ja Kälkänjoen valuma-alueelta tulevan kuormituksen vaikutukset näkyvät veden laadussa
Puula ja ihmistoiminta Puulan pintaa on säännöstelty vuodesta 1955 lähtien Kissakosken voimalaitoksen kautta Ruovedenselkään lasketaan Kangasniemen puhdistetut jätevedet. Muita kuormittajia ovat muun muassa latvavalumaalueiden maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä haja-asutus Puulan pohjoisosassa runsaammin ihmistoimintaa käsittävillä alueilla on havaittu vedenlaatuongelmia, jotka ovat ilmenneet muun muassa verkkojen limoittumisena sekä kalaston yksipuolistumisena Tekopohjaveden muodostamiseen otetaan vettä 400 m 3 /d, vastaa noin 1600 ihmisen vedenottoa
10.7.2012 Suomessa on kahdeksan vesienhoitoaluetta Vesienhoitoalueet 1 Vuoksen vesienhoitoalue 2 Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalue 3 Kokemäenjoen Saaristomeren- Puula kuuluu Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueeseen Selkämeren vesienhoitoalue 4 Oulujoen Iijoen vesienhoitoalue 5 Kemijoen vesienhoitoalue Kansainväliset vesienhoitoalueet 6 Tornionjoen alue (yhdessä Ruotsin kanssa) 7 Tenon Näätämöjoen Paatsjoen alue (yhdessä Norjan kanssa) 8 Ahvenanmaa huolehtii itse vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.
Suomen vesien ekologinen tila 10.7.2012
10.7.2012 NYKYKÄYTÄNNÖN MUKAISET TOIMENPITEET LISÄTOIMENPITEET YHTEENSÄ SEKTORI (1000 /vuosi) (1000 /vuosi) (1000 /vuosi) Yhdyskunnat 652 000 12 000 664 000 Haja- ja loma-asutus 240 000 5 000 245 000 Teollisuus 194 000 194 000 Kalankasvatus 17 100 17 100 Turvetuotanto 12 500 400 12 900 Turkistuotanto 10 200 300 10 500 Maatalous, julkiset kustannukset 316 000 70 000 386 000 Maatalous, toiminnanharjoittajan kustannukset - 101 000 101 000 Metsätalous 8 300 3 900 12 200 Happamuuden torjunta - 24 800 24 800 Liikenne 3 600 4 600 8 200 Maa-ainesten otto 4 200 800 5 000 Pilaantuneet alueet 4 000 3 700 7 700 Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen 11 700 6 900 18 600 Pohjaveden suojelusuunnitelmat, seuranta ja tutkimus 540 1 700 2 240 YHTEENSÄ (pyöristetty) 1 474 000 235 000 1 709 000
Hyödyt eri tahoille (1) Rannan omistaja ja vesialueen omistaja omistuksen arvo kasvaa hoitotarve vähentyy Virkistyskäyttäjä (kalastus, veneily, uinti) käyttömahdollisuudet parantuvat Kalastaja ammattimaisen kalastuksen edellytykset parantuvat (sekä hoitokalastus että perinteinen ruokakalastus)
Hyödyt eri tahoille (2) Yritykset puhdas ympäristö on rekrytointivaltti osallistuminen kunnostushankkeisiin vahvistaa asemaa yrityskansalaisina ja parantaa imagoa Kunta ja kuntalaiset puhdas vesi keskeinen vetovoimatekijä kilpailussa asukkaista (pysyvät ja vapaa-ajan asukkaat) osallistuminen kunnostustoimenpiteisiin helppoa ja konkreettista, lisää yhteisöllisyyttä ja kykyä toimia yhdessä muissakin asioissa
Miten euromääräisiä hyötyjä arvioidaan? Virkistysarvo Kalastus Käyttöveden laatu Luonnon olemassaoloarvot Suositeltu menetelmä taloudelliseen arvottamiseen Arvottaminen Kalastomuutosten arviointi markkinaarvon muuttumisen kautta Vältetyt puhdistuskustannukset Vaikea arvottaa
6 000 000 Rantakiinteistöjen vedenlaadusta johtuva arvo [ /v] VIRVA-mallin perusteella 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 Käyttökelpoisuusluokitukse n erinomainen tila Erinomainen ekologinen tila Hyvä ekologinen tila Nykytila 0 Karvianjärvi Karhijärvi Isojärvi Suomen ympäristö 15/2012, kuva 36
Hyöty alueella [ /v] esimerkkejä taloudellisista arvottamistutkimuksista Hiidenveden kunnostus* Helsingin purojen tilan paraneminen* Pielisen alhaisten vedenkorkeuksie n nosto* v. 2009-2013 v. 2011-2015 2012-2016 Vihti, Lohja, Nummi-Pusula, Karkkila Helsinki Nurmes, Lieksa, Eno, Juuka 0,6 1,1 milj. /v 1,4 milj. /v 0,2 milj. /v *) Tarkkaan kuvattu ympäristömuutos Huom! Rahallinen arvo sidoksissa mm. kuvattuun muutokseen, paikkaan, aikaan ja hyötyvien tahojen lukumäärään!
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 10.7.2012 Vesistön rantakiinteistöjen arvon muutos vesistön tilan muuttuessa Aineistona kiinteistöjen kauppahintarekisteristä poimittu otanta rakentamattomien rantakiinteistöjen (mökki-) kaupoista vuonna 2004 Aineiston rakentamaton rantakiinteistö maksoi v. 2004 keskimäärin 32 000 euroa (N=300) Rantakiinteistöjen läheisen vesistön vedenlaatutiedot paikkatietona ympäristöhallinnon viisiportaisesta käyttökelpoisuustiedoista vuosilta 2000 2003 Veden käyttökelpoisuusluokan parantuminen tyydyttävästä hyvään nosti rakentamattoman rantakiinteistön hintaa noin 9,0 % ja vastaavasti muutos tyydyttävästä erinomaiseen käyttökelpoisuusluokkaan nosti mökkitontin hintaa noin 31 % (Artell ym. 2011) 18
Vedenkorkeuden vaikutus virkistyskäyttöarvoon Vesiraja siirtynyt järvelle päin Vesiraja siirtynyt maalle päin Vesirajan optimivyöhyke Täysi haitta Vesiraja siirtyy järvelle päin Ei haittaa Vesiraja optimivyöhykkeessä Täysi haitta Vesiraja siirtyy maalle päin
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 10.7.2012 Puulan vedenkorkeuden vaihtelu Keskivedenkorkeus N60+ 94,71 m Vuotuinen vedenkorkeuden vaihtelu 46 cm Aikaisempia havaintoja ennen nyk. säännöstelyä: N60+ 95,73 m (1924) N60+ 93,89 m (1942) Ylin vedenkorkeus N60+ 95,30 m (1975) Alin vedenkorkeus N60+ 94,33 m (1964) 20
Mikä on puhtaan veden merkitys? Globaalisti taistellaan puhtaasta juomavedestä ja veden kautta leviävien sairauksien torjunnassa Ennuste: 15 vuoden kuluttua vesi on ongelma lähes kahdessa kolmasosassa maailman maista Veteen liittyvien tautien tai puutteellisen sanitaation johdosta kuolee arviolta viidestä kymmeneen miljoonaa ihmistä vuosittain. Puolelta maapallon asukkaista puuttuu mahdollisuus puhtaanapitoon, perushygieniaan ja viemäröintiin. 80 % köyhien maiden taudeista leviää saastuneen veden käyttämisen johdosta. Puhdas vesi on elinehto!
Suomessa vuosina 1975-2009 raportoidut ruokamyrkytysepidemioissa sairastuneet Jarkko Rapala, STM
Veden merkitys näkyy sananlaskuissa Ves on vanahin voitehista, Jumala parantajista (Suomi ) Vesi on ruuan kuningas (Afrikka ) Ei vettä hylätä, vaikka se hukutti lapsesi (Afrikka) Kaivon hyvyys ymmärretään vasta, kun se on tyhjä (Unkari) Älä viskaa kiveä lähteeseen, josta juot (Egypti) Tiikeri ja puhveli juovat samasta järvestä (Intia ) Maailman sananlaskuviisaus, Matti Kuusi, Outi Lauhakangas, toim.
Puhtaan veden arvo? Kukaan ei pysty sanomaan, miten kallista puhdas vesi tulevaisuudessa on Ainoastaan se tiedetään, että veden hinta nousee koko ajan Puhdas vesi on Suomelle tulevaisuudessa yksi vaurauden ja hyvinvoinnin lähde Puhtaan veden arvo ymmärretään vasta kun sitä ei ole
Puhtaan veden arvo? Kukaan ei pysty sanomaan, miten kallista puhdas vesi tulevaisuudessa on Ainoastaan se tiedetään, että veden hinta nousee koko ajan Kiitos! Puhdas vesi on Suomelle tulevaisuudessa yksi vaurauden ja hyvinvoinnin lähde Puhtaan veden arvo ymmärretään vasta kun sitä ei ole Kuva: Puula /Pekka Väisänen