KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2007 vp Vammaisen lapsen hoitotuen ja kuntoutuksen käsittelyn nopeuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisten lasten seurantakäynnit keskussairaaloissa sijoittuvat yleensä loppuvuoteen lähelle sitä aikaa, jolloin voimassa oleva kuntoutussuunnitelma ja hoitotukijakso ovat päättymässä. Asiantuntijalausuntoja ei saa sairaalasta mukaan, vaan nykyisin lausunnon saamiseen menee kohtuuttomasti aikaa. Asiantuntijalääkärilausunnon viipyminen voi pysäyttää kehitysvammaisen lapsen terapiahoidot usean kuukauden ajaksi. Hoitosuunnitelman jatkuminen ilman viiveitä voitaisiin turvata antamalla Kelan toimistoille valtuudet jatkaa hoitotukea ja terapioita edelleen kuntoutussuunnitelman mukaisesti, kunnes asiantuntijalääkärin uusi lausunto saadaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että vammaisen lapsen hoitotuen ja kuntoutuksen käsittely ei pitkity eikä hoitosuunnitelman noudattaminen katkea asiantuntijalausuntojen viivästymisen takia? Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2007 Tuula Peltonen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Peltosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 281/2007 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että vammaisen lapsen hoitotuen ja kuntoutuksen käsittely ei pitkity eikä hoitosuunnitelman noudattaminen katkea asiantuntijalausuntojen viivästymisen takia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lapsen hoitotuesta säädetään lapsen hoitotuesta annetussa laissa (444/1969) ja asetuksessa (632/1969). Vuoden 2008 alusta tulee voimaan laki vammaisetuuksista (570/2007), johon on siirretty myös nykyistä lapsen hoitotukea koskevat säännökset. Samalla etuuden nimi muuttuu alle 16-vuotiaan vammaistueksi. Lapsen hoitotukihakemuksen ratkaiseminen perustuu kokonaisarvioon lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvasta rasituksesta. Hoitotuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Kansaneläkelaitoksen mukaan hoitotuen myöntämisedellytysten arviointi edellyttää lääkärinlausuntoa, jotta lapsen hoidon ja kuntoutuksen aiheuttaman rasituksen jatkumista voidaan arvioida. Lapsen hoitotuen hakemisesta ja hakijan velvollisuudesta antaa hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellisia tietoja säädetään vielä lapsen hoitotuesta annetun asetuksen 2 :ssä. Asetuksessa, joka perustuu vanhaan lainsäädäntöön, viitataan kansaneläkeasetuksen (594/1956) 5 lukuun, jonka työkyvyttömyyseläkehakemusta koskevia edellytyksiä sovelletaan lapsen hoitotukeen soveltuvin osin. Uudessa vammaisetuuslaissa on lain tasolla säädetty etuuden hakemista varten tarvittavista selvityksistä. Lain 20 :n mukaan vammaisetuuden hakijan edellytetään toimittavan terveydentilastaan lääkärinlausunnon. Kansaneläkelaitos on ilmoituksensa mukaan lain sallimissa puitteissa ohjeistanut, että lapsen hoitotukihakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto C, joka ei saa olla yhtä vuotta vanhempi. Myös B-lausunto tai muu perusteellinen selvitys lapsen terveydentilasta on riittävä, jos siinä on hoitotuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Lain kirjaimellisen tulkinnan mukaan hoitotuen jatkaminen ilman uutta lääkärinlausuntoa ei olisi mahdollista. Viime kädessä asian ratkaisee muutoksenhakujärjestelmä. Kansaneläkelaitos järjestää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 9 :ssä säädetyillä edellytyksillä. Lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämiseksi hakijalla tulee olla voimassa oleva päätös korotetusta hoitotuesta. Hoitotuen lisäksi lääkinnällisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on julkisessa terveydenhuollossa laadittu voimassa oleva kuntoutussuunnitelma. Kuntoutushakemusta ratkaistaessa Kansaneläkelaitos katsoo, ettei sillä ole mahdollisuutta joustaa näistä lain vaatimuksista, koska kyseessä ovat laissa säädetyt edellytykset kuntoutuksen myöntämiselle. Vaikeavammaisen lapsen kuntoutussuunnitelma tehdään julkisessa terveydenhuollossa vähintään vuodeksi, enintään kuitenkin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lapsen hoitotukea koskevaan hakemukseen tulisi saada tarvittava lääkärintodistus riittävän ajoissa ennen etuuksien ja kuntoutussuunnitelmakauden päättymistä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2
Ministerin vastaus KK 281/2007 vp Tuula Peltonen /sd (599/1994) mukaisesti lääkärin tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnastaan potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Sairaanhoitopiirit ovat ohjeistaneet ja asettaneet määräaikoja epikriisien ja lääkärintodistusten kirjoittamiselle. Vaikka määräaikoja seurataan osana terveydenhuollon toimintaa, henkilöstöpula saattaa käytännössä aiheuttaa viivettä joillakin terveydenhuollon erikoisaloilla. Hyvä hoitokäytäntö kuitenkin edellyttää, että potilas saa tarvitsemansa asiakirjat viivytyksettä. Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 281/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Peltonen /sd: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att behandlingen av vårdbidrag och rehabilitering för barn med funktionshinder inte ska dra ut på tiden och för att följandet av vårdplanerna inte ska avbrytas på grund av att expertutlåtanden fördöjs? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om vårdbidrag för barn ingår i lagen (444/1969) och förordningen (632/1969) om vårdbidrag för barn. I början av 2008 träder en lag om handikappförmåner (570/2007) i kraft, och till den har även bestämmelser som gäller det nuvarande vårdbidraget för barn överförts. Samtidigt har benämningen på förmånen ändrats till handikappbidrag för barn under 16 år. Avgörandet av en ansökan om vårdbidrag för barn baserar sig på en helhetsbedömning av den belastning som vården och rehabiliteringen av barnet medför. Vårdbidrag kan beviljas antingen för viss tid eller tillsvidare. Enligt Folkpensionsanstalten förutsätter en uppskattning av förutsättningarna för att vårdbidrag ska beviljas ett läkarintyg så att den fortsatta belastning som vården och rehabiliteringen av barnet medför ska kunna bedömas. Även i 2 i förordningen om vårdbidrag för barn bestäms om ansökan om vårdbidrag och sökandens skyldighet att lämna de uppgifter som är nödvändiga för att ansökan ska kunna avgöras. I förordningen, som grundar sig på gammal lagstiftning, hänvisas till 5 kap. i folkpensionsförordningen (594/1956), och de förutsättningar i kapitlet som gäller ansökan om sjukpension tillämpas på vårdbidrag för barn i tillämpliga delar. I den nya lagen om handikappförmåner regleras på lagnivå de utredningar som behövs för att förmånen ska kunna sökas. I 20 i lagen förutsätts att den som ansöker om en handikappförmån ska lämna in ett läkarintyg om sitt hälsotillstånd. Folkpensionsanstalten har enligt ett meddelande i ärendet gett anvisningar inom lagens ramar om att ett läkarutlåtande C, som inte får vara äldre än ett år, ska fogas till ansökan om vårdbidrag för barn. Även ett B-intyg eller en annan grundlig utredning om barnets hälsotillstånd är tillräckligt om intyget eller utredningen innehåller de uppgifter som behövs för att avgöra om vårdbidrag ska beviljas. Enligt bokstavliga tolkningen av lagen en fortsättning på vårdbidraget är inte möjlig utan ett nytt läkarutlåtande. Ärendet avgörs i sista hand av besvärssystemet. Folkpensionsanstalten ordnar medicinsk rehabilitering för gravt handikappade i enlighet med förutsättningarna i 9 i lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner (566/2005). För att medicinsk rehabilitering ska beviljas fordras att sökanden har ett giltigt beslut om förhöjt vårdbidrag. Förutom vårdbidraget förutsätts för beviljandet av medicinsk rehabilitering att sökanden har en giltig rehabiliteringsplan som gjorts upp inom den offentliga hälso- och sjukvården. När det gäller avgörandet av en ansökan om rehabilitering anser Folkpensionsanstalten att den inte kan göra avkall på dessa krav i lagen, eftersom det är fråga om sådana förutsättningar för beviljandet av rehabilitering som det bestäms om i lag. 4
Ministerns svar KK 281/2007 vp Tuula Peltonen /sd En rehabiliteringsplan för ett gravt handikappat barn görs upp inom den offentliga hälso- och sjukvården för minst ett år men dock för högst tre år åt gången. Läkarutlåtandet bör bifogas till ansökan om vårdbidrag för barn i tillräckligt god tid innan förmånerna och perioden för rehabiliteringsplanen upphör. Enligt lagen om yrkesutbildade personer inom sjuk- och hälsovården (559/1994) ska en läkare i samband med yrkesutövningen opartiskt beakta den nytta och de eventuella olägenheter den medför för patienten. Sjukvårdsdistrikten har gett anvisningar och ställt tidsfrister när det gäller att skriva epikriser och läkarutlåtanden. Även om tidsfristerna iakttas som en del av sjuk- och hälsovårdens verksamhet kan personalbristen i praktiken orsaka dröjsmål inom vissa av sjuk- och hälsovårdens specialområden. En god vårdpraxis förutsätter dock att patienterna utan dröjsmål får de handlingar som de behöver. Helsingfors den 4 oktober 2007 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5