Urheilujärjestötoiminnan muutosprosessien vaikutukset käytäntöihin FT, LitL Arto Tiihonen
Tässä maistiaisia raportista, joka julkaistaan syksyn aikana OKM:n liikunnan vastuualueen julkaisusarjassa. Se perustuu Turun yliopistossa tehtyyn sektoritutkimukseen. Diasarjassa otsikot 20 suurimman lajiliiton toiminnanjohtajille tehtyjen haastattelujen sisällöistä ja Turun alueen urheiluseuratoimijoille tehdyn kyselyn sisällöistä. Tarkemmin yhteenvetoja kahden luvun vastauksista eli lajiliittoorganisaatioiden kehittämisestä ja talouden sekä toiminnan kivijaloista. Kuvioissa 15 lajiliiton erilliset vastaukset ko. kysymyksiin mm. avustuskriteereistä. Urheiluseurakyselystä diat joistakin vastauksista, joiden arvelen erityisesti kiinnostavan myös lajiliittojen johtoa ja hallintoa. Kyselyssä on myös runsaasti käytännöllistä tietoa seuroille ja seurakehittäjille. Raportin lisäksi kirjoitan (ja olen kirjoittanut) blogeja, joissa avaan laajemmin tätä (huippu)urheilun ja liikunnan edistämisen problematiikkaa suomalaisessa kontekstissa.
3.1. Piireistä vuorovaikutusverkkoihin - oman lajiliitto-organisaation toiminnan kuvaus, analyysi ja tulkinta 3.2. Toiminnan ja talouden kivijalkojen yhteispeli yhä tärkeämpää 3.3. Urheilujärjestelmän toimivuus paikallistasolta kansainväliselle tasolle: toimintapoja tulee kehittää, mutta tarvitaanko myös rakenteellisia uudistuksia? 3.4. Urheilijan polku lajissa ja urheilemisen/liikunnan harrastamisen mahdollisuudet liitossa. 3.5. Järjestö on media: viestintä ja vuorovaikutus liiton sisällä ja ulos. 3.6. Sisäistetty etiikka liikuntalain tavoitteet ja urheilutoiminta 3.7. Mitä urheiluelämässä pitäisi muuttaa lajiliittojen toimivan johdon näkemyksiä lähitulevaisuudesta 3.8. Pientä viilausta vai iso remontti miten suhtautua urheilun suurimpien lajiliittojen toiveisiin?
Urheilun lajiliitoissa on tehty ja tehdään koko ajan toimintapojen, rakenteiden ja mm. viestinnän kehittämistyötä. Seurojen (varsinkin kehittyvien) ääni kuulumaan liiton toiminnassa mm. piiri- ja alueorganisaatioiden purkamisella tai niiden valtaa vähentämällä. Lajiliittojen hallituksiin tulisi saada monenlaista osaamista lajituntemusta vähentämättä ja jäsendemokratiaa vaarantamatta.
Laadukas toiminta ei kaipaa entisenkaltaisia raskaita luottamushenkilöjärjestelmiä ja organisaatiorakenteita. Yhteenhiileen puhaltamisen meininki, jossa unohdetaan itsekäs edunvalvontaeetos takaalalle ja keskitytään yhdessä oppimiseen ja positiivisen joukkovoiman hyödyntämiseen. Lajiliittojen toimintaa voisi kehittää paremmin, jos niillä olisi oikeus kerätä taloudellisia puskureita vaikeiden vuosien varalle.
Oman organisaation kehitys lähitulevaisuudessa Toimintasuunnitelma- ja liittokokousperiodit on pidennetty 2-3 vuoteen Piirien ja liittovaltuustojen merkitys liiton päätöksenteossa vähenee tulevaisuudessa Hallituksissa on enemmän eri ikäpolvien ja sukupuolten edustajia Hallituksissa on monipuolisempaa asiantuntemusta myös liiton ulkopuolelta Hyvin toimivien seurojen ääni kuuluu paremmin liiton toiminnassa Liiton päätöksenteko mm. liittokokouksissa on muuttunut lajiväkeä yhdistäviksi vuorovaikutuksellisiksi ja yhteistoiminnallisiksi tapahtumiksi 0 1 2 3 4 5
Valtion tuen suhteen monet esittivät kriteerien selventämistä, hakemisprosessin keventämistä ja läpinäkyvyyttä sekä erityisesti pitkäjänteisyyttä. Moni jopa toivoi, että valtion tuki annettaisiin yhdellä haulla useammaksi vuodeksi kerrallaan ja siihen tehtäisiin muutoksia vain jos toimintakin muuttuu oleellisesti. Tämä keventäisi haastateltujen mielestä myös hallinnon taakkaa ja vapauttaisi energiaa varsinaiseen työhön niin järjestöissä kuin valtion hallinnossakin.
Melkein kaikissa liitoissa on ymmärretty, että lajin laaja harrastaminen lapsista ikääntyneisiin, naisten ja miesten sarjoissa, erilaisissa tapahtumissa ja myös erilaisina seuraajina (sosiaalisen) median seuraajat mukaan lukien, on kaikkien etu. Jotkut liitot ovat kehittäneet toimintamuotoja, joissa jopa huippu-urheilu ja urheilijat kohtaavat kaiken tasoiset harrastajat samoissa kilpailuissa tai tapahtumissa. Toiset ovat rakentaneet toimintaa ja tapahtumia, joilla houkutellaan uusia harrastajia mukaan lajiperheeseen, jota vahvistetaan uudentyyppisellä viestintäosaamisella ja osallistumisella.
Taloudellisesti tällainen toiminta on luonut pohjaa tapahtumaperustaisten tuottojen lisäämiselle, mutta välillisesti myös perustaa mahdollisille jäsenmaksujen tai sen luontoisten maksujen maltilliselle nostolle. Suurta painetta jäsenmaksujen nostoon ei kuitenkaan ollut missään liitossa. Lajiperheen osallistamisen myötä uskottiin myös kaupallisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kiinnostuvan liiton toiminnasta. Tällaisesta oli jo joitakin hyviä esimerkkejä.
Toiminnanjohtajat kuitenkin myönsivät, että kaupallisten yhteistyökumppaneiden hankinta ei ole ollut kovin ammattimaista tai että siinä olisi paljonkin kehittämistä. Osin tämä kehittämistarve liittyi myös median valtavaan rakennemuutokseen, koska juuri TV-sopimukset ja muu medianäkyvyys ovat keskeisin osa taloudellisesti merkittäviä yhteistyökumppanuuksia joko suoraan tai välillisin vaikutuksin. Suuri osa liitoista olikin muuttanut aivan viime vuosien aikana suurestikin omaa mediastrategiaansa joko suunnitelmallisesti tai päivästä toiseen tilanteeseen reagoiden.
Sosiaalisen median ja sähköisen viestinnän osuus toiminnasta oli noussut liitoissa valtavan nopeasti vuoden 2010 jälkeen ja aivan viimeisen vuoden aikanakin monet liitot olivat mm. lopettaneet perinteisen paperilehden tuottamisen aivan haastattelujen aattona. Monet liitot kokivat olevansa jo itsessään media, joka vastaa lajin viestinnästä niin kirjallisen, kuvallisen, liikkuvan kuvan kuin sosiaalisen median sisällön tuottamisen alueilla. Sisältöjen tuottamisessa ja teknisessä tuottamisessa käytettiin myös paljon ulkopuolisia, jotka toimivat lähellä liittoa. Harvalla liitolla oli kaupallisten TV-kanavayhtiöiden kanssa sopimuksia, mutta lähes kaikilla on jonkinlaisia sopimuksia Yleisradion kanssa. Yhteistyökumppaneiltakin toivottiin ennen kaikkea pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Kokonaisuutena urheilun suurimmat lajiliitot olivat suhteellisen tyytyväisiä talouden ja toiminnan kivijalkoihin, vaikka moni toivoi kivijalkoja olevan nykyistä enemmän. Eroja liittojen välillä toki löytyy; suurimmilla joukkuelajiliitoilla toiminta on monipuolista ja myös talouden perusta on laajempi kuin pienemmillä yksilölajien liitoilla. Monilla liitoilla oli kuitenkin hyvinkin toimivia ja innovatiivisia toimintamalleja, joilla toimintaa ja lajin harrastamista ja seuraamista laajennetaan uusiin ihmisryhmiin ja joilla vahvistetaan lajikulttuuria ja sen yhteisöllisyyttä. Yksi keskeinen piirre näissä toimintamuodoissa on niiden monipuolinen ja yhteinen kokemuksellisuus.
Kun tässä tutkimuksessa haluttiin nostaa esille myös järjestötoiminnan ja kolmannen sektorin esimerkillisyyttä koko yhteiskunnalle ja sen muille sektoreille, niin haastattelujen perusteella voi vakuuttavasti väittää, että urheilujärjestöissä ei vain valtalaji jääkiekossa osataan tänä päivänä rakentaa kokemuksellisesti rikasta toimintaa, joka innostaa, voimaannuttaa ja tekee urheilusta, mutta myös kaikesta siihen liittyvästä merkityksellistä. Tämä, jos mikä, olisi esikuvallista myös muille yhteiskuntaelämän sektoreille yksityisissä yrityksissä, julkisella sektorilla ja perheissä, mutta myös kulttuurielämässä, sosiaali- ja terveystoimessa tai talouselämässä.
45 40 35 30 25 20 Tuki nyt 3 vuoden päästä 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16
Toiminta valtionavustusten suhteen Urheilun lajiliitot yhdessä Valo ry:n ja OK:n kanssa antavat lausunnon järjestöavustuksista ennen valtion hallinnon päätöstä Lajiliitoilla tai lajiryhmillä on mahdollisuus hakea muutosprosessitukea, jonka aikana (2-4 vuotta) liitot voivat muuttaa toimintaansa ja rakenteitaan vastaamaan paremmin ajan haasteita Valtion tuen avustuskriteeristö on nykyistä yksinkertaisempi Valtion avustukset haetaan ja jaetaan 2-3 vuodeksi ja päätöstä muutetaan vain tarvittaessa Arviointi- ja palautekokouksia pidetään vähintään kerran kahdessa vuodessa yhdessä OKM:n liikunnan vastuualueen kanssa joko lajiliitto- tai lajiryhmäkohtaisesti 0 1 2 3 4 5
2.1. Monipuolisen vastaajajoukon esittely 2.2. Urheiluseurasta löytyy monenlaisia tehtäviä erilaisille ihmisille 2.3. Mikä vetää urheiluseuratoimintaan ja mikä toiminnassa kiehtoo? 2.4. Urheilijan ja liikkujan polut urheiluseurassa: keille toiminta kohdentuu, mikä toimii ja mitä pitää kehittää 2.5. Urheiluseuran resurssit, verkostot ja vaikutus urheilun tukijärjestelmissä on kehitettävää
Seuran jäsenmaksut ja toimintamaksut Tapahtumatuotot, talkoot ja muut tilaisuudet % 4 tärkeimmän joukossa % maininnoista Sponrorit, lahjoitukset ja joukkorahoitus Seuran palvelutuotanto ja tuotteiden myynti 0 10 20 30 40 50 60
% lisäresurssitoiveista Valmennus- ja kilpailutoiminnan kehittäminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Organisaation ja henkilöstön kehittäminen Viestinnän ja yhteistoiminnan kehittäminen % lisäresurssitoiveista Varainhankinnan kehittäminen Olosuhteiden kehittäminen 0 5 10 15 20 25
Seuran toimintaan eniten vaikuttavat tahot (% vastaajista) Seuran hallitus tai johtokunta Seuran jäsenet ja vapaaehtoistoimijat Seuran urheilijat ja liikkujat Seuran toimihenkilöt Kansallinen lajiliitto Kunnan liikunnasta vastaava virasto Seuran palvelujen ja tuotteiden ostajat Kunnan liikunnasta vastaava lautakunta Alueellinen urheiluakatemia Seuran yleisöt ja fanit Sosiaalinen media Opetus- ja kulttuuriministeriö Media Verottaja Yritykset Kansainvälinen lajiliitto Kunnan muu toimielin Puolustusvoimat Alueellinen liikuntajärjestö LiikU Valt. Kunn. liikuntaorganisaatio Valo ry. Aluehallintovirasto Tutkimus- ja kehityslaitokset Kansallinen olympiakomitea Seuran toimintaan eniten vaikuttavat tahot (% vastaajista) 0 20 40 60 80 100
80 Yhteistoiminta erittäin tai melko merkittävää % 70 60 50 40 30 20 Yhteistoiminta erittäin tai melko merkittävää % 10 0
Kansalliselta lajiliitolta Omasta seurasta Muilta seuroilta ja yhdistyksiltä Yksittäisten hlöiden blogi- ym. sivuilta Medioista (sanomalehdet, YLE jne.) Liikunnan aluejärjestöltä LiikUlta Kunnalta Kirjastoista Haen tietoa % Saan tietoa % Valtakunnalliselta Valo ry:ltä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä Yliopistoilta tai muilta oppilaitoksilta Paikalliselta urheiluakatemialta Kansalliselta olympiakomitealta 0 10 20 30 40 50 60 70 80
Perheenjäsenenä esimerkiksi urheilevan lapsen vanhempana tai sisaruksena Kavereiden kanssa esimerkiksi yhteisenä harrastuksena Yksin esimerkiksi asiantuntijuuden tai kiinnostuksen kautta Mitä kautta mukaan seuratoimintaan (N=67). Yhteensä (%) Mitä kautta mukaan seuratoimintaan (N=67). Melko paljon (%) Mitä kautta mukaan seuratoimintaan (N=67). Erittäin paljon (%) Puolison kanssa esimerkiksi yhteisenä harrastuksena 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Rakkaus lajiin ja sen kehittämiseen Halu kehittää seuran toimintaa Oman lapsen harrastus Oman osaamisen hyödyntäminen Kiinnostus valmentamiseen/ohjaamiseen Pyydettiin mukaan Aiemmat kokemukset seuratoiminnasta Seuratoimintaan lähtemisen syyt Erittäin tärkeä tekijä (%) Seuratoimintaan lähtemisen syyt Melko tärkeä tekijä (%) Ystävien tai tuttujen esimerkki Perheenjäsenten esimerkki Aiemmat kokemukset vapaaehtoistoiminnasta 0 20 40 60 80 100
Tiihonen A. 2016. Rio-puhetta suhteellisuudentajuisesti (http://www.miksiliikun.fi/2016/08/28/riopuhetta-suhteellisuudentajuisesti/). Blogi sivulla www.miksiliikun.fi, 28.8.2016. Tiihonen A. 2016. Rion kootut selitykset ja nykyaikaiset ratkaisut. (http://www.miksiliikun.fi/2016/08/23/rion-kootut-selitykset-ja-nykyaikaiset-ratkaisut/). Blogi sivulla www.miksiliikun.fi, 23.8. 2016. Tiihonen A. 2016. Missä on Suomen Leicester mitä liigapalloilukartasta voi lukea? (http://www.miksiliikun.fi/2016/06/06/missa-on-suomen-leicester-mita-liigapalloilukartasta-voi-lukea/). Blogi sivulla www.miksiliikun.fi, 6.6.2016. Tiihonen, Arto (2015) Liikuntakulttuurin käsitteitä tiedetoimittajille. Julkaisu Suomen Tiedetoimittajat ry:lle. 17.2.2015. (http://www.miksiliikun.fi/wpcontent/uploads/2012/08/liikuntakulttuurin_k%c3%a4sitteit%c3%a4_tiihonen2015.pdf) Tiihonen, Arto (2014) Liikuntakulttuurin käsitteet muuttuvat ja muuttavat. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:6, Helsinki. (http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/liikuntakulttuurin_kasitt eet_muuttuvat_ja_muuttavat.622.news) Pirnes, Esa & Tiihonen, Arto (2011) Merkityksellisen ja kokemuksellisen (kansalais)toimijuuden pelikenttä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 436 448. (http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102867/pirnes.pdf?sequence=1) Pirnes, Esa & Tiihonen, Arto (2010) Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista, Käsitteiden, kokemusten ja vastuiden uusia tulkintoja. Kasvatus & Aika 4(2) 2010, 203-235. (http://www.kasvatus-jaaika.fi/site/?lan=1&page_id=275).