SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MUISTIO Moskova MOS Pertti Veijola 23.02.2004 MOS0035-24 Viite MOS35-21 Asia Metsälakiesitys ja metsätalouden todellisuus Asiasanat Hoitaa UM Hoitaa UE Koordinoi Tiedoksi VENÄJÄ, KESTÄVÄ METSÄTALOUS ITÄ-22 MOS ITÄ-23; ITÄ-24; ITÄ-25; KPO-03 BER; PET; PIE KTM; METSÄHALLITUS; METSÄNTUTKIMUSLAITOS; METSÄTEOLLISUUS RY; MMM/MEO; MTK; SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS; VM; YM; YM/ALO; YM/KVY Luonnonvaraministeriö julkisti tammikuun lopussa analyyttisen raportin Venäjän metsätaloudesta. Ongelmat ovat ennallaan; hakkuusuunnitteen käyttöaste on alhainen, kasvatushakkuita ei tehdä riittävästi ja metsänhoidon rahoituksessa on ongelmia. Metsien vuokrauksella ei toistaiseksi ole saatu toivottua kehitystä aikaan. Näyttää siltä, että metsälakiesityksessä oletetaan, että vuokrattavien talousmetsien ongelmat ratkeavat markkinatalouden periaatteiden rohkean soveltamisen avulla ja kokonaisvastuullisiksi metsätalouden harjoittajiksi valikoituvat toimijat, joilla ovat olemassa todelliset edellytykset toimintaan. Valtion metsähallinnon toimintakyky tulee turvata metsälakiuudistuksessa. Luonnonvaraministeriö julkaisi tammikuun lopulla virallisen raportin "Venäjän federaation metsävarojen tila ja niiden käyttö vuonna 2002". Tämä on järjestyksessä toinen ministeriön analyyttinen raportti Venäjän metsistä. Yli 100-sivuisen raportin numerotiedot on päivitetty vuoden 2003 alkuun asti. Tässä muistiossa kuvataan raportista vain metsävarojen käyttöä, metsänhoitoa ja metsähallinnon rahoitusta sekä arvioidaan vallitsevaa tilannetta suhteessa uusimpaan metsälakiesitykseen. Päätehakkuut Vuonna 2002 Venäjällä hakattiin päätehakkuilla 123 milj. m³, josta metsähallinnon metsien osuus oli 111 milj. m³. Päähakkuiden määrä on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1999 lähtien ja hakkuusuunnitteesta hakataan vain noin viidesosa. (Vuonna 2003 hakkuumäärä hieman pieneni edelliseen vuoteen verrattuna.) Tämä on osoitus metsäsektorin kriisitilasta. Alueittain tilanne vaihtelee ja Karjala on ainoa alue, missä hakkuiden osuus vuotuisesta kasvusta yltää tasolle 50-60 %. Kuitenkin joillakin talousalu-
2(5) eilla (Pohjoinen, Luoteinen, Keskinen, Volga - Vjatka) havupuiden hakkuusuunnitteesta käytetään 60-90 %. Taulukko 1. Päätehakkuiden tunnuslukuja saavutettavissa olevissa metsähallinnon metsissä Tunnus Yksikkö 1998 2002 Saavutettavissa oleva metsäala milj. ha 331 330 Puuston tilavuus mrd. m³ 40 40 Keskitilavuus m³/ha 122 120 Uudiskypsiä ja vanhempia metsiä milj. ha 139 140 Uudiskypsien metsien keskitil. m³/ ha 167 165 Puuston kasvu milj. m³/v 554 553 Keskikasvu m³/ha 1.67 1.68 Päätehakkuiden hakkuusuunnite milj. m³ 504 511 Todellinen hakkuumäärä milj. m³ 89 111 Suunniteltu leimikoita 1000 ha... 819 Keskimääräinen hakkuukertymä m³/ha 137 135 Hakkuusuunnitteen käyttöaste % 18 22 Metsävarannosta oli 01.01.03 vuokrattu 3074 sopimuksella 87 milj. ha. Vuokrametsien hakkuusuunnite on 120 milj. m³, josta käytetään vain noin 60 %. Vuokratuista metsistä 34 milj. ha eli noin 40 % on Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä. Vuotuinen vuokra on keskimäärin 24 ruplaa/hakkuusuunnitteen m³. Taulukko 2. Tietoja metsänvuokrauksesta alueittain Luoteis-Venäjällä ja joillakin muilla alueilla vuonna 2002. Saavutettavissa oleva metsäala on vuoden 1998 metsävaralaskennan mukainen. Alue Saavutettavissa oleva metsäala, milj. ha Vuokrattu metsäala, milj. ha Vuokratun metsäalan osuus, % Leningradin alue 3 2.6 87 Karjalan tasavalta 8 (kokonaisala15) 9.5 100 * Komin tasavalta 19 4.9 35 Arkangelin alue 16 12.0 75 Vologdan alue 7 3.3 47 Murmanskin alue 2 0.8 40 Novgorodin alue 2 0.9 45 Pihkovan alue 1 0.3 30 Kostroman alue 3 0.8 27 Kirovin alue 5 2.0 40 Permin alue 6 2.0 33 Sverdlovskin alue 8 1.6 20 Krasnojarskin piiri 24 4.7 20 Irkutskin alue 24 11.0 46 Habarovskin piiri 21 10.0 48 Priomorjen piiri 7 5.9 84 * Karjalassa saavutettavan metsäalan määrittelyssä on vaihtelua. Huutokaupalla pystyyn myytävän puun määrä nousi muutamassa vuodessa maksimiinsa 27 milj. m³/v vuonna 1999. Sen jälkeen määrä on pienentynyt ja vuonna 2002 myytiin huutokaupoissa 20 milj. m³ keskihinnan ollessa 64 ruplaa/m³. Syinä huutokauppojen kehityksen hidastumiseen ovat puunkorjuu-
3(5) yritysten kriisitila ja subjektien hallinnon vanhentunut varovainen politiikka myöntää huutokaupattavaa puustoa. Kasvatushakkuut Myös taimikonhoito kuuluu kasvatushakkuisiin. Taimikonhoidon tarve on 1.1 milj. ha/v ja tavoitteeksi on asetettu 726 000 ha/v, josta toteutettiin vuonna 2002 553 000 ha eli 76 %. Taulukko 3. Kasvatushakkuut metsähallinnon metsissä vuonna 2002 Hakkuutapa Pinta-ala, 1000 ha Kertymä, milj. m³ Kertymä m³/ha Harvennushakkuut 44 1.2 27 Väljennyshakkuut 164 6.4 31 Sanitaaripoimintahakkuu 209 5.4 26 Uudistustyyppinen kasvatus 193 6.3 32 Yhteensä 610 19.3 32 Pääosan kasvatushakkuista tekevät metsähallinnon leshoosit. Muiden puunkorjaajien osuus oli vuonna 2002 noin 4 milj. m³ ja se on pienentynyt aikaisemmista vuosista. Leshoosien keskimääräinen korjuukustannus on 87-120 ruplaa/m³ ja keskimääräinen myyntihinta oli 355 ruplaa/m³. Metsänuudistaminen Metsänuudistamisen tavoitteet ja toteutusmäärät ovat pysyneet viime vuosina jokseenkin samalla tasolla. Vuonna 2002 avohakkuita tehtiin 606 000 ha. Metsää uudistettiin 825 000 ha, josta metsänviljelyn osuus oli 227 000 ha. Metsänviljelyjen agroteknistä hoitoa tehtiin 851 000 ha. Siementä kerättiin 539 tonnia ja taimia kasvatettiin 1.4 mrd kappaletta. Metsänhoidon ja metsänuudistamisen suurin ongelma on riittämätön rahoitus. Rahoitus on pääosin subjektien vastuulla. Vuonna 2002 metsänhoidon rahoitustarve oli 4.8 mrd ruplaa. Rahoitusta saatiin vain vajaa puolet tarpeesta 2.2 mrd ruplaa, josta 45 % tuli subjekteilta ja 1 % federaation budjetista, 2 % kunnilta ja 52 % julkisen sektorin ulkopuolelta leshoosien omarahoituksena. Metsänhoidon kehittämiseksi tulee metsälaissa määritellä selvästi metsänhoidon rahoituksen periaatteet. Eriytettäessä leshoosien hallinto ja taloustoimintaa tulee määritellä metsänkäyttäjän metsänhoitovastuu. Pääperiaatteena tulee olla, että metsänkäyttäjä vastaa hakattujen alueiden uudistamisesta. Raportissa todetaan: " Vuokraajat toteuttivat heikosti metsätaloutta, metsänuudistamista, palontorjuntaa ja vuokra-alueiden suunnitelmissa oli puutteita." Metsätalouden tulot ja rahoitus Vuonna 2002 valtion metsätulot olivat noin 5 mrd ruplaa. Vuokratulojen osuus oli 2.8 mrd ruplaa, pystymyynnin 1.0 mrd ruplaa ja loppu on tuloja maankäytön muutoksista ym. Tuloista subjektit saivat 60 % ja federaatio 40 %. Puun keskihinta oli 38 ruplaa/m³. Vuoden 2003 tulot ovat samalla tasolla. Vuokratulo kuutiometriä kohti on vain kolmasosa huutokauppojen myyntitulosta. Ero ei selity sillä, että vuokrattujen metsien laatu olisi niin paljon huonompi vaan pääsyynä on alueiden hallinnon halu tukea vuokraajia.
4(5) Valtion metsähallinnon menot olivat vuonna 2002 16 mrd ruplaa. Käyttö jakaantui seuraaviin pääryhmiin: hallinto ja henkilöstö 32 %, metsäpalontorjunta 7 %, hyönteis- ja sienituhojen torjunta 1%, metsätalous (metsänhoito, kasvatushakkuut ym) 55 %. Vuoden 2002 menoista rahoitettiin 35 % federaation budjetista, vajaa 10 % subjektien budjetista ja 55 % leshoosien omilla tuloilla. Omien tulojen päälähteenä ovat kasvatushakkuut, joiden määrää on jouduttu jatkuvasti lisäämään. Myös leshoosien investointien päärahoituslähteenä ovat omat tulot. Metsälakiesityksen arviointia suhteessa nykytilanteeseen Metsälakiesitystä 16.02 voidaan pitää Venäjän varsinaisten talousmetsien metsälakiesityksenä. Keskustelussa päähuomio on ollut yksityiseen omistukseen johtavissa pitkissä vuokrasopimuksissa. Vuonna 2002 oli vuokrattuna 26 % saavutettavissa olevista Venäjän federaation metsistä, 11 % koko metsän peittämästä alasta ja 7 % koko metsävarannon alasta. On todennäköistä, että vuokrattu ala ei suurene kovin nopeasti, koska metsäteollisuuden puunhankinnan painopistealueilla metsäalasta on jo nyt vuokrattu suuri osa (Taulukko 2). Luoteis-Venäjällä vuokraamatonta metsää on eniten Komin tasavallassa. Karjalan tasavallan ja Leningradin alueen metsävarat on vuokrattu jokseenkin kokonaan. Metsälakiesityksessä ei mainita, miten käsitellään voimassa olevia vuokrasopimuksia. Muutamat alueet ovat juuri viime vuonna tehneet uusia 49 vuoden sopimuksia entisten lyhyiden sopimusten päättyessä. Metsänhoitovelvoitteen kytkeminen omistukseen johtavaan pitkäaikaiseen vuokraukseen on periaatteessa oikea ratkaisu mutta sen toteuttaminen nopeasti on hyvin vaikeaa. Taulukossa 1 kuvatuissa oloissa avohakkuilla puuta korjaavien yritysten talous on keskimäärin heikko ja tappiollisten yritysten osuus on suuri. Niillä on edessään mittava perustehtävä nostaa olemassa olevien vuokra-alueiden hakkuusuunnitteen käyttöaste suuremmaksi kuin nykyinen 60 %. Valtiolla on ollut viime vuosina selviä vaikeuksia järjestää valtion metsähallinnon ja metsänhoidon riittävä rahoitus. Yli puolet rahoituksesta on hoidettu leshoosien lähinnä kasvatushakkuista saatavalla omarahoituksella. On epärealistista ajatella tämän vastuun nopeaa siirtämistä korjuuyrityksille, jotka ovat keskimäärin aivan kehityksen alussa metsänhoidon ja kasvatushakkuiden toteutuksessa. Korjuuyritysten heikkoon kilpailukykyyn ovat kiinnittäneet huomiota monet lakiesityksen arvioijat. Metsäteollisuuden liiton presidentti M. Tatsjun epäili, että vuokraoikeuksien huutokaupoissa tulevat pärjäämään ulkomaiset yritykset tai syntyy venäläinen "supermonopoli" (Lesnaja Gazeta 14.02). Venäjällä tehdään varsinaisia harvennushakkuita aivan liian vähän. Pääosa kasvatushakkuista on erilaisia tukkipuuta antavia varttuneiden metsien valintahakkuita (Taulukko 3). Venäläisellä korjuutekniikalla on lähes mahdotonta tehdä varsinaisia harvennuksia. Varttuneiden metsien valintahakkuut ovat jotenkin mahdollisia. Harvennus- ja muiden valintahakkuiden normaali toteutus edellyttää korjuuteknologian uusimista, joka suurena investointina vaatii aikaa. Näyttää siltä, että metsälakiesityksessä oletetaan, että vuokrattavien talousmetsien ongelmat ratkeavat markkinatalouden periaatteiden rohkean soveltamisen avulla ja kokonaisvastuullisiksi metsätalouden harjoittajiksi valikoituvat toimijat, joilla ovat olemassa todelliset edellytykset toimintaan. Olemassa olevan valtion metsähallinnon organisaation tulevaisuuden epäselvyyttä pidetään metsälakiesityksen puutteena. Esimerkiksi edustaja V. Kruptšak (entinen Titan-yhtymän hallituksen puheenjohtaja) kiinnitti tähän huomiota (Lesnaja Gazeta 14.02). Valtion metsähallinnon toimivuus tulisi tur-
5(5) vata, koska pääosa metsävarannosta jää suoraan valtion hallintaan. Myös vuokrattavien metsien suhteen syntynee pitkä siirtymäkausi ennen kuin vuokraajat ja tulevat omistajat pystyvät ottamaan kokonaisvastuun metsistään ja tänä aikana tarvitaan metsähallinnon ja vuokraajan yhteistoimintaa. Vuokrattavien talousmetsien ulkopuolelle jäävä metsävaranto on sarja ns. vähämetsäisten alueiden tehokasta hoitoa vaativia metsiä ja vaihtelevia alhaisen intensiteetin metsätalousalueita päätyen laajoihin täysin kaupallisen metsätalouden ulkopuolella oleviin suojametsiin, joiden hallinto ja suojelu kuuluu yhteiskunnallisiin palveluihin. LIITTEET - Lomakepohja: UH-Muistio