Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

1 (14) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 100976 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry. Organisaatiotyyppi Yhdistys Jakeluosoite Kylänlahdentie 81 Postinumero 81820 Tilinumero (IBAN) FI9153430720000269 WWW-osoite http://www.lkro.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi PEHKONEN PETRI JUHANI Yhteyshenkilön sähköpostiosoite petri.pehkonen@lkro.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 0169327-5 Puhelinnumero +358400487750 Postitoimipaikka Kylänlahti BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Rehtori, toiminnanjohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero +358405099644 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Asiakaslähtöinen palvelumallin kehittäminen nuorten aikuisten tukemiseen monikulttuurisessa toimintaympäristössä (AsPaKe) Alkamispäivämäärä 1.1.2015 Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä Päättymispäivämäärä 15.9.2016

2 (14) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Merkittävä osa nuorista suomalais- ja maahanmuuttajataustaisista aikuisista jää vuosittain koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle erilaisista sosiaalisista syistä johtuen. Syrjäytymisen kehittymistä pyritään ehkäisemään kunnissa valtion resursoimilla koulutus-, sosiaali- ja työvoimapoliittisilla keinoilla. Näitä ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, opiskelun nivelvaihetta tukevat ohjauskäytännöt ja opinnot, sekä nuorten työpajat. Useissa kunnissa toimii myös kokeellisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään uusia menetelmiä nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseen, nuorisotyöttömyyteen tai maahanmuuttajien integroitumiseen. Lieksassa asuu tällä hetkellä yli 500 maahanmuuttajaa, joista yli 400 on pakolaistaustaisia turvapaikanhakijoina maahan tulleita henkilöitä. Kuten koko Suomessa, myös Lieksassa maahanmuuttajaväestö on kantaväestöä keskimäärin nuorempaa. Maahanmuuttajaväestön kotouttamiseen on suunnattu resursseja, joita on pystytty kohdistamaan pääasiassa akuutteihin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi muutamien hankkeiden avulla on pystytty hieman parantamaan toiminnan laatua ja prosesseja. Tästä huolimatta Lieksan suurena haasteena ovat edelleen mm. vähäinen maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen integraatio, työpaikkojen ja työnantajien ennakkoluuloinen suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän tapakulttuuriinsa, sekä maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin. Lisäksi erityisryhmänä maahanmuuttajien keskuudessa ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Tämän väestönosan sopeutumis- ja oppimiskyky mahdollistavat nopean kotoutumisen, mutta valitettavasti myös altistavat kotoutumisprosessia häiritsevälle elämänhallinnan ongelmien syntymiselle. Tällä hakemuksella Lieksan kristillinen opisto hakee rahoitusta monikulttuurisessa toimintaympäristössä sovellettavien nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävien palveluiden ja niistä koostuvan palvelumallin kehittämiseen. Mallin soveltamisen tavoitteena on ehkäistä monikulttuurisen toimintaympäristön 16-25 -vuotiaiden nuorien ja nuorten aikuisten jäämistä yhteiskunnan, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Hankkeen valmisteluvaiheessa on luotu asiakastarpeiden pohjalta alustava toimintamalli, jota aletaan soveltaa heti hankkeen alkuvaiheessa. Tavoitteiden onnistumisen mittaamiseen sovelletaan tasapainotettu tuloskortti pohjaista mittaristoa. Hankkeen aikana toimintaa, alustavaa toimintamallia ja sen prosesseja muokataan mittaustulosten ja laadullisen arvioinnin perusteella. Lopputuloksena pyritään tuottamaan toimintamalli, jonka kustannustehokkuus ja vaikuttavuus on empiirisesti todennettu hankkeen aikana. AsPaKe hankkeessa kehitettävää mallia voidaan hyödyntää myöhemmin sekä julkisten että yksityisten sosiaalipalveluiden toiminnassa esim. ostopalveluperiaatteella. Hankkeen jälkeen tuloksia aiotaan soveltaa yhteistyökumppaneiden Valkealan kristillisen kansanopiston kanssa Kouvolan alueella ja Kainuun opiston kanssa Kajaanin seudulla. Kummallakin paikkakunnalla asuu Lieksaan verrattavissa oleva maahanmuuttajayhteisö. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Client-centered development of service model for supporting the youth in a multicultural environment (CliDeMode) 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä A significant proportion of young adults with Finnish or immigrant background excludes yearly from the education and employment because of various social problems. Municipalities strive to alleviate the social exclusion by applying some nationally funded methods of education, social policies and labor market policies. Examples of these methods include rehabilitative work, methods supporting the transitional phase of studies and workshops for young people. There are also experimental projects in many municipalities with focus on prevention of social exclusion of youth, youth unemployment and integration of immigrants. There are currently over 500 immigrants in Lieksa of which 400 have arrived in the country as asylym seekers. As in whole Finland, also in Lieksa the immigrant population is generally younger to the original population. Moderate amount of resources have been allocated to the integration of immigrants, sufficient only for addressing the urgent and

3 (14) acute needs. In addition, few projects have addressed the refinement of quality issues and processes. Nevertheless, there are still problems such as low rate of integration between the immigrant and original populations, attitudes towards immigrants at workplaces and by employers and immigrant integration into Finnish culture and society. Also, a large subset of immigrant population are youth and young adults. Among this subset, the adaptibility and learning potential facilitates quicker integration but unfortunately predisposes the persons to many social problems which can interfere with the integration process. With this application, Lieksa Christian Community College applies funding for development of services and service model for prevention of social exclusion among youth and young adults in a multicultural environment. The aim of the services and model is to prevent exclusion of young people with age between 16 and 25 from education, society and employment. During the preparation phase we have already produced an initial model which will be taken in use immediately when the project starts. During the project the performance, model and the included services will be refined according to the evaluation results from the balanced-score-card evaluation method. The final aim is to produce a model with empirical evidence of its cost-effectivity and high quality. The model to be developed in CliDeMode-project has an emphasis on the post-project application in public or private sector social services. Aim is to apply the model in the Kouvola-region by Valkeala Christian Institute and in Kajaaniarea by Kainuu College which both are collaborators of Lieksa Christian Community College. Immigrant population similar to Lieksa exists in both regions. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? TARPEEN KUVAUS Syrjäytymisen käsite määritellään yksilöiden, perheiden tai kokonaisten yhteisöjen ajautumisena yhteiskunnassa tavanomaisena ja yleisesti hyväksyttynä pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle [1]. Viimeaikoina Suomessa ja Pohjoismaissa on huolestuttanut nuorten, erityisesti maahanmuuttajataustaisen väestön, syrjäytyminen ja siitä aiheutuvat ilmiöt kuten rikollisuus. Tämän väestönosan joukossa erityisenä huolena on lisäksi ollut naisten ja äitien kotoutuminen ja asema maahanmuuttajaperheissä. Esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen uuden tutkimuksen mukaan osa maahanmuuttajaryhmistä joutuu rikosten uhriksi ja tekee rikoksia reilusti enemmän kuin kantaväestö [2]. Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään kansallisella tasolla sosiaali-, työvoima- ja koulutuspolitiikan keinoin. Tutkimuksen mukaan tämä onkin ollut tuloksellista, koska kotouttamistoimet ja -koulutus näyttävät vähentävän esim. rikollisuutta [2]. Kotoutumiskoulutuksen, maahanmuuttajien integraation kantaväestöön ja muiden syrjäytymistä ehkäisevien kasvatuksellisten toimenpiteiden toteuttamisessa suomalaiset kansanopistot ovat tärkeässä roolissa. Lieksassa maahanmuuttajaväestön määrä on kaksinkertaistunut kolmen viimeisen vuoden aikana. Lieksassa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa 511 maahanmuuttajaa (väkiluku n. 12000), joista humanitäärisistä syistä tulleita oli yli 400 [3]. Pakolaistaustaisten henkilöiden suuri määrä on edellyttänyt kotoutumiskoulutuksen voimakasta kehittämistä ja Pielisen Karjalassa Lieksan kristillinen opisto on ottanut sen alueelliseksi tehtäväkseen. Lieksan kristillinen opisto on pieni, aktiivinen ja kansainvälinen kansanopisto, joka ylläpitää myös lastensuojeluyksikköä ja maahanmuuttajanuorten perheryhmäkotia. Opisto järjestää vapaan sivistystyön koulutusta, perusopetusta ja sen lisäopetusta sekä ammatillista lisäkoulutusta. Opisto tarjoaa maahanmuuttajille suomen kielen ja kulttuurin koulutusta kotoutumiskoulutuksena, sekä aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetusta ja varsinaista aikuisperusopetusta. Opistolla opiskelee vuosittain yli 100 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajanuorten perheryhmäkodin toiminnan loppuessa vuoden 2014 loppuun Lieksan kristillinen opisto suunnittelee yksikköön kertyneen osaamisen hyödyntämistä Lieksan ja muiden monikulttuuristen alueiden palvelujen tuottamisessa. Lieksassa kotoutumisprosessin kehittämiseen on panostettu kohtuullisesti ja tavanomaisten kotouttamistoimenpiteiden

4 (14) lisäksi Lieksassa on 2010-luvulla toiminut kaksi ESR-rahoitteista maahanmuuttajaväestöön kohdistuvaa hanketta: Monikulttuurinen Lieksa (MoKuLi) ja Pakolaisen oppipolku (POP) hankkeet. Aiemmissa hankkeissa ja maahanmuuttajatyössä on kehitetty joitain hankeorganisaatiossa hahmoteltuja toimintatapoja, joita on kokeiltu ja sovellettu käytäntöön. Hankkeet eivät ole kuitenkaan synnyttäneet pysyvämpää toimintamallia, jota olisi voitu hyödyntää hankkeiden loputtuakin ja johon kunta- ja yksityiset organisaatiot olisivat voineet jatkossakin sitoutua. Lieksassa esiintyy edelleen seuraavia konkreettisia ongelmia, joita nykyisillä toimintatavoilla ei pystytä hallitsemaan: - Aito kulttuurien ja niiden edustajien välinen vuorovaikutus estyy ennakkoluuloista ja tiedon puutteesta johtuen - Yritysten, työpaikkojen, organisaatioiden ja kuntalaisten suhtautuminen maahanmuuttajaväestöön on edelleen ennakkoluuloista - Maahanmuuttajien kielitaito koetaan riittämättömäksi monissa opiskelu- ja työtehtävissä - Maahanmuuttajien tapoihin ja uskomuksiin perustuvan toiminnan koetaan häiritsevän joskus yhteistä opetus- tai työtoimintaa - Maahanmuuttajanuorilla esiintyy päihde- ja mielenterveysongelmia ja muita elämänhallinnan ongelmia - Maahanmuuttajanuorten hallitsematon rahankäyttö johtaa usein talousvaikeuksiin - Maahanmuuttajaäidit eristäytyvät yhteiskunnasta, koulutuksesta ja työstä Tämän hankkeen aikana toteutetaan palvelumalli, jonka avulla mm. edellä mainittuja maahanmuuttajien kotoutumiseen ja kantaväestön sopeutumiseen liittyviä ongelmia pystytään välttämään. Kehittämisen tavoite on saavuttaa riittävä laadun ja kustannustehokkuuden välinen tasapaino, jotta kuntien ja alueellisten toimijoiden niukat maahanmuuttajatyön resurssit voitaisiin kohdistaa entistä paremmin. Lähteet 1. Moisio, Pasi; Karvonen, Sakari; Simpura, Jussi; Heikkilä, Matti (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2008. Julkaisuvuosi: 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2. Lehti M, Salmi V, Aaltonen M, Danielsson P, Hinkkanen V, Niemi H, Sirén R, Suonpää K: OPTL:n tutkimuksia 265 - Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 17.6.2014. 3. Tilastokeskus. Kuntien avainluvut. http://www.tilastokeskus.fi. Luettu 1.10.2014. HANKKEEN VALMISTELU Olemme tehneet Lieksassa yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa hanketta varten tilannekartoituksen, jonka piiriin kuului 40 pääosin 17-20-vuotiasta maahanmuuttajanuorta, joista valtaosa miehiä. Yksi kasvava ryhmä tässä ikäluokassa olivat myös äitiyslomalla olevat nuoret äidit. Kartoituksessa on selvitetty nuorten elämäntilannetta, opiskelua ja mahdollista työllistymistä tai työllistymisen potentiaalia. Kartoituksien yhteydessä tehtiin myös henkilökohtaiset kotoutumissuunnitelmat niiden puuttuessa. Hankkeen varsinainen kohderyhmä on tätä joukkoa reilusti suurempi. Kartoituksen perusteella suurimmiksi haasteiksi osoittautuivat palveluohjauksen ja kokonaisvaltaisen asiakasprosessin puuttuminen, joilla olisi saatettu ennaltaehkäistä haasteita liittyen opiskelu- ja talousvaikeuksiin, asumiseen, vapaaaikaan, itsenäistymiseen ja kotoutumiseen. Konkreettisia haastatteluissa esiin tulleita asioita olivat tarpeet opintojen tuessa, vapaa-ajan toiminnot ja kontaktit kantaväestön nuoriin. Nuorten äitien tapauksessa sosiaalisien kontaktien vähäinen määrä ja turvaverkoston puuttuminen näyttäisi olevan vaarassa johtaa eristäytymiseen omaan yhteisöön ilman luonnollisia kontakteja suomalaisiin. Lisäksi Lieksan kaupunki on aiemmin kartoittanut kantaväestön nuorten tilannetta. Lieksassa on tällä hetkellä noin 70-80 iältään 18-21-vuotiasta nuorta aikuista, jotka eivät ole perusopetuksen jälkeen ohjautuneet jatko-opintoihin tai työhön. Näille nuorille on pyritty aiemmin järjestämään mm. Kuntouttavaa työtoimintaa, mutta tilanne on haastava ja

5 (14) nuorten ongelmat ovat moninaisia. Monikulttuurisen integraation tavoittelu edellyttää myös kantaväestön nuorison huomioimista ja mukaan ottamista AsPaKe-hankkeen toiminnallisuuksiin. AIEMPIEN HANKKEIDEN TULOKSET Lieksan kristillinen opisto ei ole ollut toteuttajana aiemmissa ESR-hankkeissa. Se on kuitenkin ollut yhteistyökumppanina mm. Pakolaisen oppipolku (POP) ja Monikulttuurinen Lieksa (MoKuLi) hankkeissa, sekä toiminut näiden hankkeiden ohjausryhmässä. MoKuLi hankkeessa tuotettiin useita maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaamiseen suunnattuja tapahtumia ja toiminnallisuuksia. Hankkeen kokeiluja voidaan hyödyntää lähtökohtana AsPaKe hankkeen toiminnalle. POP hankkeessa tuotettiin pakolaisten neuvontapalveluita sekä mallinnettiin neuvontaan liittyvää prosessia pedagogisista lähtökohdista käsin. Hankkeen tuotoksia voidaan käyttää AsPaKe hankkeessa apuna ohjattaessa asiakkaita koulutuspalvelujen piiriin. Pohjois-Karjalan alueella vaikuttaa myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoima nuorten nivelvaiheen tukemiseen suunnattu Ohjaamo-hanke, joka aikoo sijoittaa yhden työntekijän Nurmeksen ja Lieksan alueelle. Hankkeen kanssa on keskusteltu yhteistyöstä liittyen monikulttuuristen nuorten ohjaamiseen sekä aihepiiriin liittyvään konsultointiin ja koulutukseen. AsPaKe- ja Ohjaamo-hankkeet eivät suorita päällekkäisiä tehtäviä. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen päätavoitteena on sen aikana kehittyvää mallia ja palveluja soveltaen tuottaa paikkakunnalle merkittäviä myönteisiä muutoksia maahanmuuttajien sopeutumisessa yhteisöön ja elämäntapaan, sekä kantaväestön ja sen yritysten ja yhteisöjen avoimuuteen maahanmuuttajia kohtaan. Hankkeen pääasiallisena mittarina toimivat paikalliselle väestölle, yrityksille ja yhteisöille, sekä maahanmuuttajille tehtävät haastattelututkimukset, sekä aineisto asiakkaiden edistymisestä koulutuksessa, elämässä ja työssä. Hankkeen valmisteluvaiheessa suunniteltiin aloittavaksi toiminnan malliksi kokonaisuus (kts. kuva 1), jossa asiakasprofiloinnin (prosessi 1) avulla ohjataan maahanmuuttajanuoria varsinaisiin palveluihin, joita ovat: - Palveluohjaus (prosessi 2A) - (Monikulttuurinen) konsultointi (prosessi 2B) - Coaching (prosessi 2C) Alustavassa mallissa haluttiin painottaa asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden ottamista mukaan toimintaan heti alkuvaiheessa. Alla kuvataan hankkeen palveluprosessit yksilöllisine tavoitteineen (T1-T5). [Kuva 1. Hankkeen alustava pääprosessi. Kuva löytyy liitteenä olevasta muotoillusta hankesuunnitelmasta.] T1. Asiakasprofiloinnista tulee tehokasta ja vaikuttavaa Asiakasprofiloinnilla tarkoitetaan maahanmuuttajanuorten taustojen ja tilanteen kartoitusta. Kartoituksessa pyritään selvittämään nuoren elämäntilanne ja historia, sosiaaliset taidot ja ongelmat, sekä koulutuksen ja kotoutumisen taso. Elämäntilannetta, historiaa ja sosiaalisia ongelmia kartoitetaan keskusteluissa ja kyselyin. Oppimisen ongelmissa voidaan tarvittaessa suorittaa pedagoginen kartoitus, jossa pyritään tunnistamaan mahdollisia oppimisen ongelmia. Oppimisvaikeuksien arviointi on erityisen haastavaa vieraasta kielestä ja kulttuurista tulevan opiskelijan kohdalla. Erilaisia oppimisvaikeuksia ovat mm.: - Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

6 (14) - Matematiikan vaikeudet - Kielelliset oppimisvaikeudet - Muistin vaikeudet - Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet - Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet - Motoriikan vaikeudet Vaikeuksien tunnistaminen suoritetaan käyttäen Lieksan kristillisen opiston kehittämää oppimisvaikeuksien tunnistamisen menetelmää. Hankkeessa on tarkoitus kehittää käytänteitä, joilla asiakkaan luvalla (alaikäisen osalta huoltajan) tietoja välitetään hakkeen, oppilaitosten ja viranomaisten välillä. Hankkeen aikana asiakasprofilointiin pyritään luomaan selkeä toimintamalli, joka ottaa huomioon asiakkaiden monikulttuurisen taustan. Asiakasprofiloinnin yhteistyökumppaneina toimivat TE-hallinto ja Lieksan kaupungin sosiaalitoimi. T2. Palveluohjaus ratkaisee arjen ongelmia ja edistää merkittävästi monikulttuurista integraatiota Palveluohjaus on etsivää, hakevaa ja ohjaavaa työtä, joka: - Tukee arjen tarpeita, asioiden hoitoa, talousongelmien ratkomista - Ratkaisee vapaa-aikaan, harrastuksiin ja kouluun liittyviä haasteita - Tukee viranomaisyhteistyötä - Tukee nuoren itsenäistymistä - Ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä ja kasaantumista - Ehkäisee syrjäytymistä - Säästää resursseja pitkällä aikavälillä Ohjaus sisältää: - Nuoren tulevaisuuden toiveiden ja tarpeiden suunnittelua - Psykososiaalisen tuen antamista; henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, esim. arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitoihin, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista - Apua omien voimavarojen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun - Apua asunnon hankkimiseksi - Tukea koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niissä suoriutumiseen - Tukea työllistymiseen ja harjoitteluun - Tukea harrastuksiin - Mahdollisuuden osallistua vertaistukiryhmään (esim. traumaattiset kokemukset) - Ohjausta suunnitelmalliseen rahankäyttöön Keskeisenä tavoitteena on herättää nuoren omaa aktiivisuutta asioiden hoitamiseen ja vastuun kantamiseen. Palveluohjauksen piiriin otetaan maahanmuuttajanuorten lisäksi myös kantaväestön nuoria, joko ohjattaviksi tai myös toiminnallisuuksien ohjaajiksi. Ohjauksen piirissä järjestetään tapahtumia ja toiminnallisuuksia kuten monikulttuurista läksykerhoa, jonne kaikki nuoret ja nuoret aikuiset opiskelijat ovat tervetulleita. Tällä hetkellä maahanmuuttajanuorten palveluohjaukselle ei Lieksassa ole selkeää mallia, mikä aiheuttaa asiakkaiden ongelmien kasaantumista. Hankkeen päämääränä on synnyttää luonteva ja kestävä palveluohjauksen toimintamalli, jota voitaisiin jatkaa hankkeen jälkeen nuorten ohjaamisessa. Lisätavoitteena on tehostaa kotoutumista sisällyttämällä palveluohjaukseen kantaväestön edustajia. T3. Monikulttuurinen konsultointi helpottaa maahanmuuttajien pääsemistä mukaan työelämään ja muihin yhteisöihin

7 (14) Hankkeessa tarjotaan koulutus- ja konsultointipalvelua, jolla mahdollistetaan maahanmuuttajanuorten pääsemistä vuoropuheluun ja toimintaan työelämän kanssa. Tämä tapahtuu konsultoimalla työelämän organisaatioita mm. aiheista: maahanmuuttajien kulttuurilliset erityispiirteet, osaamispotentiaali ja monikulttuurisen työyhteisön hyödyt ja haasteet. Työelämälle tarjotaan palveluja, joissa esimerkiksi työpaikkaohjauksen avulla saavutetaan nuoren riittävä toimintakyky työpaikalla esim. kesätyössä tai oppilaitoksen työharjoittelussa. Palvelu sisältää myös työelämään ja työpaikkoihin tutustumista. Tavoitteena on kehittää mallia niin, että nuorten oma aktiivisuus työelämään herätetään ja yrittäjien ja yhteisöjen ennakkokäsityksiä puretaan, sekä mahdollisia ongelmatilanteita työpaikoilla selvitetään. T4. Coaching mahdollistaa maahanmuuttajille ominaisten psykososiaalisten ongelmien kartoitusta ja korjaamista Coaching tunnetaan myös nimellä neuropsykiatrinen valmennus. Käsite neuropsykiatrinen viittaa psykiatriseen oireistoon, jolle tyypillistä on neurologinen alkuperä. Neuropsykiatrisista oireyhtymistä tunnetuimpia ovat tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ADHD ja ADD, Aspergerin syndrooma sekä Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatrinen valmennus on kokonaisvaltaista valmennusta ja ohjausta, jolla asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen pyritään tukemaan ja kehittämään hänen arjen- ja elämänhallintaansa, toiminnanohjauksen taitoja sekä ihmissuhdetaitoja. Se on kuntouttavaa toimintaa, jossa autetaan asiakasta pääsemään eroon alisuoriutumisesta sekä ei-toimivista käyttäytymismalleista ja omaksumaan uusia toimivampia toimintamalleja ja -taitoja. Neuropsykiatrinen valmennus perustuu ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen lähestymistapaan, jossa ongelmien etsimisen sijaan keskitytään hakemaan ratkaisuja. Neuropsykiatrista valmennusta voidaan menetelmänä käyttää myös sellaisten asiakkaiden kanssa työskenneltäessä, joilla ei ole diagnosoitu neuropsykiatrista oireyhtymää vaan havaittu muita käyttäytymiseen tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia. AsPaKe-hankkeen Coaching-palvelun tavoitteena on ratkaista niiden maahanmuuttaja-asiakkaiden ongelmia, joille on kehittynyt traumaperäisiä mielenterveyden häiriöitä. Tavoitteena on myös kokeilla metodin hyödyllisyyttä maahanmuuttajataustaisten nuorten käyttäytymishäiriöiden hoidossa. T5. Hankkeen tuottama palvelumalli on kustannustehokas ja sovellettavissa Hankkeen aikana kehitettävät käytänteet kootaan yhtenäiseksi toimintamalliksi, joka voidaan ottaa käyttöön muissa vastaavissa monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Näitä ovat esimerkiksi kunnat, kaupungit tai suurempien kaupunkien osat. Mallia voi hyödyntää joko julkinen sektori tai yksityinen palvelun tarjoaja. Malli kuvataan käyttäen Lieksan kristillisen opiston sähköistä Integrated Management System (IMS) laadunhallintajärjestelmää (http://www.ims.fi). Tavoitteena on, että palvelumalli voidaan ottaa käyttöön muissa vastaavissa toimintaympäristöissä, ja että kustannustehokkuus ja vaikuttavuus ovat todennettavissa hankkeen aikana kertyneen empiirisen aineiston perusteella. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? - Hankkeessa tuotetaan ensimmäinen nuorten aikuisten lähtökohtiin sopiva kotouttamisen palvelumalli - Mallissa pyritään huomioimaan laadun lisäksi kustannustehokkuus - Asiakas- ja ratkaisukeskeisen menetelmän käyttäminen on keskeistä palvelujen kehittämisessä. Tällä hetkellä kantaväestön ja maahanmuuttajanuorten aktivoinnissa käytetään menetelmiä ja palveluja, jotka ovat palveluntarjoajalähtöisiä. - Hankkeessa kokeillaan innovatiivisesti Coaching metodiikkaa maahanmuuttajatyössä - Toiminta tuottaa ratkaisuja Lieksan ja muiden alueiden maahanmuuttajatyön haasteisiin - Muista aiemmista hankkeista poiketen painopiste on enemmän tuotosten saamisessa hankkeen jälkeiseen käyttöön

8 (14) 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? AsPaKe-hankkeen kohderyhmänä ovat sekä maahanmuuttajataustaiset että kantaväestön 16-25 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Lieksassa maahanmuuttajataustaisten nuorten lukumäärä tässä ikäryhmässä on noin 80-100 henkeä. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeen työntekijät, sidosryhmät ja muut kuntalaiset, jotka hyötyvät hankkeen työllistävistä vaikutuksista ja tuloksista. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Toimenpide 1 : Alkuvalmistelut Aika: 01-02 / 2015 Alkuvalmisteluihin kuuluvat mm. tilojen viimeistely, tiedottaminen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, hankkeen toiminta- ja arviointisuunnitelmien päivittäminen siltä osin kun on tarpeen. Asiakaspalveluja varten Lieksan kristillinen opisto on vuokrannut Lieksan keskustasta asiakaskunnan ja sidosryhmien kannalta keskeisellä paikalla olevat vuokratilat. Tila on osittain jo hankkeen valmisteluvaiheessa kalustettu sopivaksi toimintaa varten. Tässä vaiheessa hankitaan tiloihin vielä kalustoa palveluohjauksen sisältämiä toiminteita varten. Alkuvalmisteluihin kuuluu myös kustannuspaikan ja tilien luomien hanketta varten yhdessä Accountor -tilitoimiston kanssa. Alkuvaiheessa tehdään myös hankkeen tilannekartoitus haastattelututkimuksen avulla. Kohteena ovat maahanmuuttajat, kantaväestö, sekä yritykset ja yhteisöt. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan tilanne ennen hankkeen varsinaista aloittamista. Toimenpide 2: Palveluprosessien 1 ja 2A käynnistäminen ja suorittaminen Aika: 01 / 2015 08 / 2016 Käynnistetään palveluprosessit: - Asiakasprofilointi (käynnistetty alustavasti jo valmisteluvaiheessa) - Palveluohjaus Asiakasprofiloinnista ja palveluohjauksesta vastaavat kaikki hankeohjaajat (3 kpl) ja osin myös hankepäällikkö. Palveluohjaukseen kuuluu pääasiassa asiakaskäynnit, tukipalvelut, vertaistuki ja asiakkaille suunnatut yhteiset tilaisuudet ja koulutukset. Viimeisistä voidaan mainita esimerkiksi läksy- ja harrastekerhot, joissa kantaväestön nuoria pyritään saamaan mukaan ohjaajiksi ja ohjattaviksi. Toimenpide 3: Palveluprosessien 2B ja 2C käynnistäminen Aika: 05 / 2015 08 / 2016 Käynnistetään palveluprosessit: - Monikulttuurinen konsultointi - Coaching Hankkeen aikana koko henkilöstö osallistuu Neuropsykiatrinen valmentaja koulutukseen, joka rahoitetaan TEhallinnon TäsmäKoulutus tuella. Siten Coaching palvelua voidaan alkaa soveltamaan toukokuussa 2015.

9 (14) Toimenpide 4: Väliarviointi ja toimintamallin päivittäminen Aika: 09 12 / 2015 Ennen väliarviointia suoritetaan tilannekartoitus alkuvalmisteluvaiheessa käytetyn haastattelututkimuksen avulla. Hankkeen väliarvioinnin suorittaa ohjausryhmä. Väliarvioinnissa painopiste on suunnitelman aikataulussa pysymisessä sekä hankkeen alkupuolella kerätyn aineiston ja vaikuttavuuden analysoinnin tuloksissa. Arvioinnin kohteena on tasapainotetun tuloskortin mukaisesti hankkeen tavoitteiden toteutuminen henkilöstö, prosessi, talous ja asiakasnäkökulmasta. Asiakkaiden näkökulman arvioinnissa hyödynnetään kyselytutkimuksen tulosta. Arviointikysymyksinä ovat mm.: - Onko hanke edennyt aikataulun mukaan? - Ovatko käynnistetyt palvelut tuottaneet niille asetettuja tuloksia? - Mitä tulokset ovat? - Miten henkilöstö on motivoitunut hankkeen suorittamiseen? - Mitkä ovat tässä vaiheessa näkymät hankkeen jälkeisestä toiminnasta? - Miten asiakkaat ovat kokeneet palvelun ja hyötyneet siitä? Toimenpide 5: Loppuraportointi Aika: 01-08 / 2016 Raportointiin kuuluu toimintamallin kuvaaminen kirjallisesti siten, että se on siirrettävissä muihin toimintaympäristöihin. Raportoinnin loppuvaiheessa tuotetaan loppuraportti ja tilinpäätös. Raportoinnista vastaavat hankepäällikkö ja henkilöstö- ja talousasioista vastaava hankeohjaaja. Toimenpide 6: Loppuarviointi Aika: 09 / 2016 Ennen arviointia suoritetaan lopputilannekartoitus alkuvalmisteluvaiheessa käytetyn haastattelututkimuksen avulla. Hankkeen loppuarvioinnin suorittaa ohjausryhmä. Siinä painopiste on asetetuissa tulostavoitteissa. Arvioinnin kohteena on tasapainotetun tuloskortin mukaisesti hankkeen tavoitteiden toteutuminen henkilöstö, prosessi, talous ja asiakasnäkökulmasta. Asiakkaiden näkökulman arvioinnissa hyödynnetään kyselytutkimuksen tulosta. Arviointikysymyksinä ovat mm.: - Etenikö hanke aikataulun mukaan? - Saatiinko kaikki palvelut tehokkaasti käyntiin? - Tuottivatko käynnistetyt palvelut tuottaneet niille asetettuja tuloksia? - Saatiinko palveluista kehitettyä toimintamalli, joka on tarpeeksi vetovoimainen muualla sovellettavaksi? - Toteutuuko hankkeen jatkoksi suunniteltu toiminta? - Miten asiakkaat ovat kokeneet palvelun ja hyötyneet siitä? 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen tuloksena syntyvät edellä kuvatut palveluprosessit: - Asiakasprofilointi - Palveluohjausprosessi - Monikulttuurisen konsultoinnin prosessi - Coaching mahdollistaa maahanmuuttajille ominaisten psykososiaalisten ongelmien kartoitusta ja korjaamista - Hankkeen tuottama palvelumalli on kustannustehokas ja sovellettavissa hankkeen jälkeen

10 (14) Pidemmän aikavälin vaikutukset: - Syrjäytymisen väheneminen - Perusopetuksen jälkeen vailla opiskelupaikkaa tai työtä olevien 16-25 vuotiaiden nuorten aikuisten määrän merkittävä vähentyminen kohderyhmässä - Kansallisesti merkittävän toimintamallin syntyminen monikulttuuristen toimintaympäristöjen sosiaalisten ongelmien hallintaan - Työllisyyspoliittiset vaikutukset 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Seuraavat asiat ovat päätavoitteena hankkeen jälkeen: - Toimintamallista kehitetään hankkeen aikana selkeä tuote, jota voidaan hyödyntää myös muissa toimintaympäristöissä Lieksan lisäksi - Mallia sovelletaan ainakin Kajaanin ja Kouvolan seuduilla yhteistyöopistojen kanssa - Mallin soveltamista pyritään jatkamaan kaupallisella periaatteella Lieksassa ja muualla 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa ý Kyllä Ei Ennakkoa haetaan ( ) 78 000 Perustele ennakon tarve Rahoituspuskurin luominen. Toiminnan käynnistämisen aiheuttamat kulut. Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 233 510 2 Ostopalvelut 51 600 3 Muut kustannukset 0 4 Flat rate 39 697 Kustannukset yhteensä 324 807 5 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 324 807 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 263 000 81 2 Kuntien rahoitus 30 000 9,2 3 Muu julkinen rahoitus 0 0 4 Yksityinen rahoitus 31 807 9,8 Rahoitus yhteensä 324 807 100 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä 324 807 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä 324 807 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Lieksan kaupunki on alustavasti ilmaissut halunsa rahoittaa hanketta 30.000 EUR osuudella. Kaupungin hallitus päättää asiasta myöhemmin virallisesti. Loput on ns. omarahoitusosuutta. Tästä toimitetaan Lieksan kr. opiston johtokunnan päätös myöhemmin.

11 (14) 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeessa mainitua läksykerhoa rahoitetaan opettajan palkkakulujen osalta kevään 2015 aikana Opetushallituksen Lieksan kristilliselle opistolle myöntämästä opintosetelirahoituksesta (yht. 120.000 EUR). Tässä hankkeessa ei siis haeta rahoitusta näihin opettajan palkkakuluihin. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Pohjois-Karjalan alueella vaikuttaa myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoima nuorten nivelvaiheen tukemiseen suunnattu Ohjaamo-hanke, joka aikoo sijoittaa yhden työntekijän Nurmeksen ja Lieksan alueelle. Hankkeen kanssa on keskusteltu yhteistyöstä liittyen monikulttuuristen nuorten ohjaamiseen sekä aihepiiriin liittyvään konsultointiin ja koulutukseen. AsPaKe- ja Ohjaamo-hankkeet eivät suorita päällekkäisiä tehtäviä. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hankkeen tiloissa ja toiminnan piirissä suoritettava läksykerhotoiminta rahoitetaan ajalla 1.1. 31.5.2015 Opetushallituksen rahoittaman opintoseteliavustuksen turvin. Opintoseteliavustuksesta (yht. 120.000 EUR) suurin osa käytetään opetustoimintaan Kylänlahdessa Lieksan kristillisen opiston päätoimipisteessä. Opintoseteliavustuksesta läksykerhoon kohdistuvat vain opettajan palkkakulut läksykerhon ajalta. Näitä ei haeta ESR-hankkeesta päällekkäin. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Karjala Seutukunnat Pielisen Karjalan Kunnat Lieksa Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Lieksan kristillinen opisto on kansainvälinen kansanopisto, joka ylläpitää myös lastensuojeluyksikköä ja maahanmuuttajanuorten perheryhmäkotia. Opisto järjestää vapaan sivistystyön koulutusta, perusopetusta ja sen lisäopetusta sekä ammatillista lisäkoulutusta. Opisto tarjoaa maahanmuuttajille suomen kielen ja kulttuurin koulutusta kotoutumiskoulutuksena, sekä aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetusta ja varsinaista aikuisperusopetusta. Opistolla opiskelee vuosittain yli 100 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajanuorten perheryhmäkodin toiminnassa on tarjottu hankkeen substanssiin liittyviä palveluita jo kuden vuoden ajan ennen hankkeen aloittamista. Henkilöstö koostuu maahanmuuttajatyön ammattilaisista. Hankehenkilöstön joukossa on kaksi sosionomia, yksi lasten ja nuorten erityisohjaaja ja yksi nuoriso-ohjaaja. Lieksan kristillisen opiston vuosittainen hanketoiminta kattaa noin 4-8% sen liikevaihdosta (n. 3 MEUR). Vuonna 2014 on saatu hankerahoituksia neljään eri Opetushallituksen ja OKM:n rahoittamaan hankkeeseen yli 200.000 euron edestä. Siten opistolla on vankka kokemus hankkeiden toteuttamisesta.

12 (14) 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Ohjauksen asiakaskuntaa ei tavoiteta tarpeeksi kattavasti Henkilöstössä tulee muutoksia Yleinen taloustilanne uhkaa oman tai kunnan osuuden rahoitusta. Hankkeessa ei panosteta riittävästi palvelumallin kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Mahdollinen. Suuren osan asiakaskunnasta muodostavat nuoret maahanmuuttajat. Maahanmuuttajayhteisö toimii varsin yhteisöllisesti ja on muodostanut omia yhdistyksiään (esim. somaliyhdistys). Pyritään vaikuttamaan näiden yhdistysten kautta, jotta asiakaskunta saadaan kokoon. Mahdollinen. Lieksan alueella on runsaasti maahanmuuttajatyössä toimineita henkilöitä. Siten uuden työvoiman rekrytointi on mahdollista. Epätodennäköinen. Neuvotellaan korvaavasta rahoituksesta rahoituslaitosten kanssa. Mahdollinen. Ohjausryhmä huolehtii, että hankkeessa on tasapaino palvelutarjonnan ja kehittämistyön välillä. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi pj. Lieksan kaupungin edustaja Muut jäsenet: Lieksan kr. opiston edustaja, hanketyöntekijät (hankepäällikkö ja taloudesta vastaava hankeohjaaja), ELY-keskuksen edustaja, TE-hallinnon edustaja, tarvittaessa oppilaitosten edustajia. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä alle 5 henkilöä 15 5-9 henkilöä 5 10-19 henkilöä 2 20-49 henkilöä 2 50-99 henkilöä 100-249 henkilöä 250-499 henkilöä 500 henkilöä tai yli Yhteensä 24 12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita 5 60 5 20 90 25-29-vuotiaita 5 10 10 10 35 30-54-vuotiaita 5 5 25 5 40 Yli 54-vuotiaita 5 3 15 3 26 Yhteensä 20 78 55 38 191 Joista naisia 5 35 20 15 75

13 (14) Yhteensä Lähiopetuspäiviä 1 050 Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä 2 300 Muita henkilötyöpäiviä 2 200 Yhteensä 5 550 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiainden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Yhteensä Alle 30-vuotiaita 0 30-54-vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 joista naisia 0 Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Analyysi tehty LapinLetka -hankkeen Suvauskonetta käyttäen. Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Asiakasryhmistä maahanmuuttajaryhmässä tarkastellaan erityisesti naisten osallisuutta hankkeen palveluihin. Tätä mitataan tallentamalla hankkeen seurantatietoihin asiakaskontaktien lukumäärä ja naisten osuus tästä. Yksi päätavoitteista on maahanmuuttajanaisten ja nuorten äitien syrjäytymisen estäminen.

14 (14) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Hankkeen suorittamat toimenpiteet lisäävät asiakaskunnan tietoutta kierrätyksestä ja Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2 kestävästä kehityksestä. Hankkeen suorittamat toimenpiteet lisäävät Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 asiakaskunnan tietoutta kierrätyksestä ja 2 kestävästä kehityksestä. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus - Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura 2000 -ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 3 Hankkeen suorittamat toimenpiteet lisäävät asiakaskunnan tietoutta kierrätyksestä ja 3 kestävästä kehityksestä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5 Hankkeessa kehitetään immateriaalisia tuotteita. Liikkuminen ja logistiikka 2 Hankkeen toiminta on pyritty keskittämään mahdollisimman keskeiselle paikalle ottaen 2 huomioon asiakaskunnan liikkumisen. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 7 Hankkeessa edistetään syrjäytymisen ehkäisyä 7 ja nuorison hyvinvointia. Tasa-arvon edistäminen 7 Maahanmuuttajanaisten tasa-arvon 7 edistäminen. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 Maahanmuuttajien kotoutuminen ja 8 kantaväestön sopetutuminen. Kulttuuriympäristö 2 Maahanmuuttajia kotoutetaan suomalaiseen 2 yhteiskuntaan. Ympäristöosaaminen - Hankesuunnitelma kuvineen Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus 5.11.2014 PEHKONEN PETRI JUHANI rehtori (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)

Hakijan taustalomake 1 (6) Hakijan nimi Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry. Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Yksityinen rahoitus Jakeluosoite Kylänlahdentie 81 Hakijan yhteyshenkilö PEHKONEN PETRI JUHANI De minimis -tuki-ilmoitus Y-tunnus 0169327-5 Postinumero 81820 Yhteyshenkilön puhelinnumero +358400487750 Organisaatiotyyppi Yhdistys Postitoimipaikka Kylänlahti Yhteyshenkilön sähköpostiosoite petri.pehkonen@lkro.fi 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? ý Kyllä Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Flat rate 40 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan A Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. Tulostettu 5.11.2014 20:21:34

1 Palkkakustannukset 2 (6) Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Hankepäällikkö Kokoaikainen 18 40 700 20 600 61 300 Hankeohjaaja (talous- ja henkilöstövastaava) Kokoaikainen 18 35 700 18 010 53 710 Hankeohjaaja Kokoaikainen 18 33 800 17 100 50 900 Hankeohjaaja Kokoaikainen 18 33 800 33 800 67 600 1Yhteensä 72 144 000 89 510 233 510 Kustannusten perustelut Hankepäällikkö - Koko hankkeen ja sen sisäältävät toiminnan ja palveluiden kehitys, valvonta ja raportointi. Hanketyöntekijä (Talous- ja henkilöstövastaava) - Talon henkilöstöjärjestelyjen vastaava henkilö, budjetin ja tuloslaskelman päivitys ja seuranta. Lisäksi hankeohjaajan tehtävät. Hankeohjaaja - Nuorten palveluohjaus, Coaching, asiakasprofilointi ja koulutus/konsultointi. 2 Ostopalvelut Kustannus Hankkeen asiakapalveluihin käytettävien tilojen vuokrakulut (Lieksan keskusta). Vuokra sisältäen lämmityksen on 900 EUR / kk. Sähkökulut ovat noin 100 EUR / kk. 12 000 6 000 18 000 Konsultointipalvelu Suomen Psykologian Instituutilta. Palvelu sisältää toiminnan käynnistämiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä konsultointipalveluita (Franz Schnider) sekä hankkeessa tarjottavia koulutuspalveluita. Konsultointia on suu 16 800 16 800 33 600 2 Yhteensä 28 800 22 800 51 600 Kustannusten perustelut 1. Konsultointipalvelu Suomen Psykologian Instituutilta. Palvelu sisältää toiminnan käynnistämiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä konsultointipalveluita (Franz Schnider) sekä hankkeessa tarjottavia koulutuspalveluita. Konsultointia on suunniteltu yhteensä 6 htkk hintaan 5600 EUR / htkk. 2. Hankkeen asiakapalveluihin käytettävien tilojen vuokrakulut (Lieksan keskusta). Vuokra sisältäen lämmityksen on 900 EUR / kk. Sähkökulut ovat noin 100 EUR / kk. 3 Muut kustannukset Kustannus 3 Yhteensä 0 0 0 Tulostettu 5.11.2014 20:21:34

Kustannusten perustelut 3 (6) 4 Flat rate Kerroin 17.00 % 24 480 15 217 39 697 4 Yhteensä 24 480 15 217 39 697 1-4 Hankkeen kustannukset 1-4 Yhteensä 197 280 127 527 324 807 5 Tulot Tulot 5 Yhteensä 0 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 197 280 127 527 324 807 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) 6 Kuntien kustannukset Kustannus 6 Yhteensä 0 0 0 Kustannusten perustelut 7 Muut julkiset kustannukset Kustannus 7 Yhteensä 0 0 0 Tulostettu 5.11.2014 20:21:34

Kustannusten perustelut 4 (6) 6-7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset 6-7 Yhteensä 0 0 0 A + B Kustannukset yhteensä A + B Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 197 280 127 527 324 807 155 087 107 913 263 000 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 2.1 Yhteensä 0 0 0 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Lieksan kaupunki 20 000 10 000 30 000 2.2 Yhteensä 20 000 10 000 30 000 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 20 000 10 000 30 000 Tulostettu 5.11.2014 20:21:34

3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus 5 (6) Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 3.1 Yhteensä 0 0 0 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 0 0 0 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 22 193 9 614 31 807 4.1 Yhteensä 22 193 9 614 31 807 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä 0 0 0 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 22 193 9 614 31 807 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 197 280 127 527 324 807 Tulostettu 5.11.2014 20:21:34

B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus 6 (6) 6 Muu julkinen rahoitus 5-6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä 5-6 Yhteensä 0 0 0 A + B Rahoitus yhteensä A + B Yhteensä 197 280 127 527 324 807 Tulostettu 5.11.2014 20:21:34